Viime päivinä ( http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/?mode=viewtopic&tid=3832&page=15 ) tuli harrastettua laskentoa sen verran, että mielenkiinto heräsi tutkia tarkemminkin jarrutusmatkoja. Useinhan testien yhteydessä taivastellaan sitä, kuinka suuri nopeus hitaammin pysähtyvällä on paremman ollessa jo pysähtynyt. Tällä kai pyritään korostamaan hieman sensaatiohakuisesti pieneltä tuntuvien asioiden merkitystä. Eikä siinä periaatteessa mitään väärää olekaan. Jos toinen saa autonsa pysähtymään juuri ennen estettä, voi toinen törmätä siihen huonoilla renkailla vaikkapa 50 km/h. Se kuitenkin oikeasti on kova törmäysnopeus.
Ylinopeuskeskusteluissa on tullut esille se, kuinka harmittomana toleranssin sisällä pysyvää ylinopeutta pidetään. Toisaalla, esimerkiksi renkaista tai autoista puhuttaessa suhteellisen pienet erot kuitenkin tuntuvat olevan merkityksellisiä. Häntäpään renkaita ei voi suositella kenellekään. Päätinpä sitten laskea muutamalla esimerkillä, mitä erilaiset erot oikeasti vaikuttaa.
Ensimmäisenä esitän TM 5/06 kesärengastestin märällä asvaltilla tehdyn abs-jarrutuskokeen tuloksia. Testissä mitattiin jarrutusmatka nopeusvälillä 80-5 km/h, joten käytin laskelmissa nopeuseroa 75 km/h. Otin kokeen paremmuusjärjestyksessä joka kolmannen renkaan tulokset.
Ensimmäisessä sarakkeessa on rengas, toisessa jarrutusmatka (m), kolmannessa hidastuvuus (m/s2), neljännessä nopeus (km/h), kun paras rengas on pysähtynyt, viidennessä lähtönopeus (km/h), jos kaikilla olisi sama jarrutusmatka.
Vredestein 39,8 5,5 0 75
Goodyear 41,2 5,3 14 74
Bridgestone 43,3 5,0 21 72
Barum 45,1 4,8 26 70
Voittaja sai arvosanan 10, häviäjä 6. Kuka ostaa kuuden pisteen arvoiset Barumit? Toisinpäin, kuka ei aja yleensä vähintään 5 km/h ylinopeutta? Yllättävän helposti huippurenkailla saavutettu turvallisuuslisä voidaan ulosmitata, joten väitteet paremman kaluston mahdollistamasta nopeuksien nostosta voidaan unohtaa varsinkin, kun reaktiomatka vielä pahentaa tilannetta kovemmassa nopeudessa.
Törmäysnopeus 26 km/h kuulostaa muuten huomattavasti vakavammalta kuin 5 km/h ylinopeus. Siksi kai lehdetkin sitä käyttävät asian havainnollistamiseen.
Tutkitaan seuraava kohde. Poimin muutaman esimerkin tämän vuoden TM koeajoista. Taulukkomuoto on sama, nyt vain verrataan autoja. Jarrutus tehdään tietysti satasesta kuivalla asvaltilla.
Alfa 159 (TM 9/06) 39,7 9,7 0 100
Hyundai Accent (TM 13/06) 41,1 9,4 18 98
Peugeot 207 (TM 12/06) 44,1 8,7 32 95
Tulos on hyvin samankaltainen kuin rengastestissä. Erothan saattavatkin johtua renkaista. Bemarin tulosta ei tuohon sattunut, mutta mitä sanoo Nunchaku, kun Special Edition 80 Finland-mallit on käytännössä samalla viivalla huippuominaisuuksilla varustetun auton kanssa?
Katsotaan vielä kolmaskin tilanne, nyt TM 3/2006 talvitestistä. Kyseessä on pysähtymismatkat jäällä 60 km/h nopeudesta.
Mersu B170 55 2,5 0 60
Suzuki Swift 1,3 68 2,0 26 54
Kia Rio 1,4 76 1,8 32 51
Erot kasvavat hieman, mutta edelleenkään 9 km/h ylinopeus ei varmaan kenestäkään tunnu kovin pahalta. Mersumies sen sijaan saattaa naureskella Suzukeille (testin keskimääräinen tulos) ja muille pikkuautoille helpostikin. Hymy kuitenkin näyttää hyytyvän yllättävän herkästi.
(Jälleen pitää manata tätä ihanaa mahdollisuutta kirjoittaa asiat taulukkomuotoon)
Olen itsekin monet kerrat vertaillut renkaiden ja nopeuden eroista johtuvia pysähdysmatkan muutoksia lehtien ja ihmisten kommentteihin samoista asioista. Niitä näytään käsittelevän ihan eri kriteeereillä vaikka loppupelissä kyse on saman asian eri puolista. Renkaat, joita ei testin jälkeen huolittaisi oman auton alle saattavat lisätä jarrutusmatkaa vähemmän kuin ylinopeus, joka saman arvioijan mielestä ei ole riski ollenkaan, saattaapa jopa olla hyödyksi kansantaloudelle ja kuljettajien mielenterveydelle. Joko renkaiden merkitystä halutaan liioitella tai nopeuden merkitystä vähätellä.
Tai sitten yksinkertaisesti ei tiedetä, mitä oikeasti vaikuttaa testeissä mitattujen jarrutusmatkojen erot. Rengaskauppassa on helppo vaatia parasta, mutta kun itse pitäisi tehdä sama (eli huippusuoritus), alkaa selittely. Niinhän se joka asiassa on.
En minä ainakaan noiden erojen mitättömyyttä tajunnut, ennenkuin niitä aloin tarkemmin tutkia.
Kilpa-autoilu, vaikka eräissä piireissä niin hyödylliseksi koetaankin, todennäköisesti tekee asennekasvatukselle ja suhteellisuudentajulle paljon pahaa. Kilpailuissahan joku F1-auto saattaa hävitä 300 km matkalla voittajalle jopa minuutin. Kansan silmissä tuo hävinnyt auto on aivan kelvoton, vaikka todellisuudessa ilman erittäin tarkkaa ajanottosysteemiä eroa ei edes saisi selville.