Millainen käsitys ja ajotapa valojen käytön suhteen raadilla on tapauksesta, jossa sivutieltä tulija odottaa pääsyä päätielle. Pitääkö päätietä ajavan vaihtaa lähivaloille, kun ollaan lähellä sivutieltä tulevaa, vai voiko ajaa risteyksen läpi pitkillä välittämättä sivutieltä tulijasta?
Ainakin kahdenlaista käytäntöä ja näkemystä tuntuu tien päällä olevan. Täällä keskustelupalstalla on muutama sanonut ajavansa pilkulleen sääntöjen mukaan tai että ajotapa ei kehittämistä enää kaipaa, joten näiden kavereiden perusteltuja kommentteja erityisesti kaipaan. Toki muidenkin ajatukset ovat kiinnostavia.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Herbert:
Ei pidä. Valot ovat näkemistä varten ja tässä tapauksessa ei ole kyse häikäisemisestä.
http://www.sompsa.fi/pimee.htm
Tilanteen mukaan. Laki ei kiellä käyttämästä kaukovaloja risteyksissä.
Entä kuinka lähelle edellä olevaa ajoneuvoa voi ajaa kaukovaloilla?
Lisäksi uusissa autoissa on yleistynyt kaukovaloautomatiikka joka hoitaa valojen vaihtamisen valaistuksen mukaan. Ei siis toimi toisen takana pimeässä ajettaessa?
Risteyksessä oleva ei ole kohtaava ajoneuvo, joten varsinaista häikäistymisvaaraa ei ole.
"niin lähellä kohtaavaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, että tämän kuljettaja voi häikäistyä"
Pohdintaa voi suorittaa myös jalankulkijoiden osalta, ja häikäistyykö moottoritiellä vastaantulija?
Ja joitakin häikäisee sumuvalot, eivätkä päiväsaikaan koe näkevänsä autoa jossa ei ole taka- tai lähivalot kytkettyinä.
Herbert:
Onko sinulle laki epäselvä vai kysytkö muuten vain? Sinulle ei autokoulussa taidettu opettaa pimeällä ajoa?
Riippuu hyvin paljon tapauksesta ja etäisyydestä risteykseen. Mikäli näyttää siltä, että joku aikoo liittyä sivutieltä päätielle, niin vaihdan ennakkoon, että liittyjä pystyy paremmin arvioimaan etäisyyteni jne.
Jos tie on suora ja sivutien risteys on kohtisuoraan, niin yleensä ajan pitkillä. Ei odottelijan tarvitse katsella valojani.
Herbert:
Niin näyttää olevan, kuten valojen käytössä yleensäkin on monenlaista koulukuntaa. Joku tuntuu elävän vielä harhakuvitelmissa sumarienkin suhteen.
Herbert:
Ketkähän nämä mahtavat olla? Ensimmäisenä tulee mieleen AkiK, joka nyt ei riko mitään sääntöjä. Itse olen tunnustanut rikkovani montaakin sääntöä, mutta ajotapani ei tosiaan juuri kehittämistä kaipaa.
Opelixi:
Ensin kysyt, onko laki epäselvä ja sitten kerrot, että käytäntö riippuu tapauksesta ja etäisyydestä. Laki ei ota kantaa sinun tapauksiisi ja etäisyyksiisi.
Pari päivää sitten ajoin pitkillä risteykseen, jossa auto odotti pääsyä päätielle. Hiukan ennen risteystä sivutieltä tulija vaihtoi pitkille. Ei siinä mitään, mutta jonkinlaisesta mielenosoituksesta ilmeisesti oli kyse, koska kaveri kääntyi perääni, ajoi minut kiinni ja käytti koko ajan pitkiä. Kilometrin tai parin kuluttua tämä ilmeisesti kyllästyi, vaihtoi lyhyet valot, jättäytyi kauemmas ja kääntyi toiselle sivutielle.
Kysyn asiaa nyt siksi, että olenko yksin näkemysteni kanssa. Onko tämä samanlainen asia kuin vaikka ohitaminen suurimmalla sallitulla nopeudella muutamaa rekkaa moottoritiellä, tilanteessa, jossa ylinopeuskuski saa ohituksen aikana kiinni. Jos ei aja karkuun, saa sieltäkin osakseen jos jonkinlaista painostamista. Erona näyttää vain olevan se, että yleinen mielipide antaa sympatiat ylinopeuskuskille, tässä tapauksessa tilanne näyttää olevan päinvastainen.
Herbert:
Päinvastainen? Mielestäni haitan tekeminen lain varjolla ei saa sympatiaa kummassakaan tapauksessa. Muita tienkäyttäjiä ei kannata tarpeettomasti estellä tai häikäistä. Vaihdan lyhkäsille jos valoni häikäisevät muita liikkujia.
Olen ehkä herkkänäköinen, mutta mielestäni lähivaloillakin näkee melko hyvin. Nopeuden voi tietysti soveltaa näkemää vastaavaksi ellei näe, ihan niinkuin vastaantulijan tapauksessa. Risteävän tapauksessa näkee paremmin koska sen valot eivät häikäise.
just drive:
Ylinopeusasiaa koitin käsitellä viestiketjussa "Kenen vika?", jossa koitin hahmottaa sitä, kuka tekee haittaa ja kenelle. Mutta ei siitä tämän enempää tässä yhteydessä.
Tuo on itsestäänselvää. Mutta häikäistyykö mielestäsi sivutiellä ajovuoroaan odotteleva?
Herbert:
Riitaan tarvitaan useimmiten kaksi, hyökkääjä ja sen kohde, eli uhri.
Se ettei Poliisi valvo painostusta tai oikeaa kulkujärjestystä suojateillä on muokannut liikennekultturiamme sellaiseksi että kiusaminen on (liikenteessäkin ) ok koska siitä ei tule seuraamuksia, mutta periaatteessa harmittomasta ylinopeudesta voi tulla sakko tyhjälläkin tiellä.
Ja kun sitten kaaharin vuoksi tapahtuu törmäys niin se raportoidaan lehdistölle "onnettomuutena" vaikka se on seuraus rikokseksi luokitellusta teosta. Joskus kerrotaan että kaaharia epäillään törkeästä piittaamattomuudesta, mutta ei kerrota että tuomio tulee asteikon lievemmästä päästä.
Ongelmaksi painostus tulee jos miettii sitä liikaa mikä on oikein ja mikä väärin. Jos keskittyy omaan hyvään suoritukseen niin toisten rötöksistä on harvoin konkrettista haittaa (tuulilasin saa pestyä ), vaikka ärsyttäähän ne silti jos tykkää että asiat pitäisi tehdä oikein eikä miten sattuu.
Sitten kun tapahtuu kolari niin kaikki seistään ruuhkassa.
Herbert:
Niin, kun kysymyksestäsi ei nyt voinut päätellä, että onko sinulle itsellesi selvää siitä, mitä laki asiasta sanoo.
Laki on eriasia, kuin minun tai jonkun muun käytäntö, mutta seuraavassa tulit täsmentäneeksi, että sinä itse ilmeisesti tiedät, mitä laki asiasta sanoo ja kysyit vain muiden tavoista.
Herbert:
Etkö tosiaan näe asiassa mitään muuta eroa, sillä minä näen paljonkin?
Sivutieltä tulija käyttäytyi typerästi ja ilman syytä.
Herbert:
Riippuu pitkälti siitä, osuuko valokeilani häneen. Osapuolten etäisyydet risteyksestä ja valokeilan leveys ratkaisevat. Jos joku odottaa risteyksessä, varmasti vaihdan lyhkäiset.
just drive:
Ei noiden asioiden perusteella ole mitään syytä vaihtaa lyhyille. Sivutieltä tuleva on pysähdyksissä ja jos hän häikäistyy, tekee sen vain omasta syystään. Sama koskee esim. tien laitaan, pysäkille tms. pysähtynyttä.
Turhaan lyhyille vaihtajalta voi jäädä jotain näkemättä ja onnettomuuden riski kasvaa. Tietysti jos samalla hidastaa nopeutensa lyhyiden kantaman mukaiseksi, se korjaa tilannetta.
EDIT: "Kaukovaloilla pystyy näkemään noin 100 m päähän. 100 km/h nopeudella kulkee sen matkan vajaassa neljässä sekunnissa.
Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajettaessa näkee vain noin 30 m päähän. Tähän matkaan kuluu 100 km/h nopeudella noin sekunti. Siinä ajassa ei ole paljon tehtävissä."
just drive:
Miten koet tilanteen, jossa päätietä ajetaan pitkillä ja sinä odotat vuoroasi sivutiellä?
En ole kovin usein joutunut kääntymään pimeiltä sivuteiden risteyksiltä, mutta tuntumani on että ainakin täällä etelässä kaikki vaihtavat lyhkäsille.
Täällä etelässä tosiaan pelätään käyttää kaukovaloja. Kun sitten valoja käyttää kuten ne on tarkoitettu käytettäväksi, herättää se joissain ihmetystä, jopa suuttumusta. Näin käy, kun kuskit soveltavat omia käytäntöjään.
Herbert:
Juuri noin! Kaikkea "kohteliaisuutta" ei ole syytä apinoida muilta - edes enemmistöltä, ellei tiedä mistä on kysymys. Huonoista ja laittomista tempuista puhumattakaan.
Herbert:
Mielestäni närkästyminen ihan aiheellista, jos jokua ajaa kohti pitkillä valoilla. Temppuilu tai kostotoiminta ei kylläkään ole kovin järkevää. Pysähtyneellä tai lähes paikallaan olevalla autoiloijalla tai jalankulkijalla tai muulla on todennäköisesti tarve liikkumiseen, ja häikäistynä se ei ole mahdollista.
Tarkoitatko kohti ajamisella risteyksessä vuoroaan odottavan tapausta?
Herbert:
Tapauksessahan ei ole mitään epäselvää antamasi tiedon perusteella; sinä et rikkonut lakia, sivutiemies rikkoi lakia. Et varmasti ole yksin näkemyksesi kanssa. Analogiaa tosiaan löytyy tuohon moottoritie-esimerkkiisi. Molemmissa tapauksissa ongelmia ja tarpeettomia vaaratilanteita aiheuttavat kuljettajat, jotka joko eivät tunne TLL: ia tai ovat sitä mieltä että on olemassa jokin TLL:n ohittava essonbaari-varjosäännöstö jonka mukaan kaikkien on mentävä. Hassua kyllä varjosäännöstöjä on useita.
Herbert:
Kyllä, ajat risteyksessä vuoroaan odottavaa kohti pitkillä.
Yhtä typerää on pitkien käyttö moottoritiellä häikäisyyn sillä perusteella, että on kaiteet välissä etkä mukamas aja valoinesi ketään päin.
En muista TLL:n muotoilua, mutta maalaisjärkeäkin voisi käyttää, eikä pyrkiä aiheuttamaan häiriötä lain varjolla. No tämähän on perisuomalainen kansallishupi, ja liikenne yleinen paikka sen toteuttamiseen.
Moottoritiellä kaukovalojen käyttö ei perustu siihen, että kaitet estävät häikäisyn. Homma perustuu siihen, että vastaantulijat ovat sen verran sivussa, ettei niiden valot häikäise. Kaarteet pitää tietysti huomioida, koska niissä valot suuntautuvat joko vastaantulijoita kohti tai poispäin. Moottoriteillä ohjeet valojen käytöstä on aika yksiselitteiset, mutta risteyksistä en vastaavaa ohjeistusta ole nähnyt. Olisi varmaan tarvetta antaa ohjeet, jotta käytännöt yhtenäistyisivät. Onhan tilanne aivan erilainen kuin moottoritiellä.
Herbert:
Mistä olet löytänyt yksiselitteiset ohjeet valojen käytöstä moottoritiellä?
Tieliikennelaki antaa yksiselitteiset ohjeet, että riittävästi valaistulla tieosuudella ei saa käyttää kaukovaloja eikä kohtaamistilanteessa missä vastaantulija voi häikäistyä eikä liian lähellä edellä menevää.
Risteyksessä odottava ei ole siis kohtaava ajoneuvo eikä moottoritiet ole kaikilta osin valaistuja, joten pitkiä saa käyttää sieläkin mikäli ne eivät "vastaantulijoita" häikäise.
Kuten jo edellä totesin, niin oma pitkien käyttö riippuu tilanteessa. Joskus vaihdan lyhyille, kun risteyksessä joku odottaa ja joskus ei. En siis ole Just Driven kanssa samaa mieltä tässä asiassa, että aina pitäisi vaihtaa lyhyille.
Rajoitususkovaisille muuten taas tiedoksi, että rikon lakia tässäkin kohtaa, kun käytän pitkiä valoja valaistuilla tieosuuksillakin, kun ei ole vastaantulijoita tosin sillä poikkeuksella, että vaihdan aina lyhyille, jos joku joku tulee sivuteiltä risteykseen.
Näin minulle autokoulussakin jo opetettiin:
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/index.php?we_objectID=5900
just drive:
36 §
Valojen käyttö ajettaessa
Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on aina ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja. (7.5.1997/414)
Ajovaloja on käytettävä jokaisessa ajoneuvossa, kun sitä kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Jollei ajoneuvon varusteeksi ole määrätty ajovaloja, ajoneuvossa on käytettävä sellaisia heijastimia kuin asetuksella säädetään.
Kaukovalojen käyttö on kielletty:
1) tyydyttävästi valaistulla tiellä;
2) niin lähellä kohtaavaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, että tämän kuljettaja voi häikäistyä; ja
3) ajettaessa lähellä toisen ajoneuvon takana.
38 §
Valojen virheellisen käytön kielto
Ajoneuvon valoja ei saa käyttää niin, että muiden ajoneuvojen kuljettajat voivat häikäistyä.
Ahtaan tulkinnan mukaan 38§ kieltää kaukovalot risteyksessä, mutta toisaalta kukaan ei käske motarillakaan katsomaan vastaantulijoiden valoja.
"Käytä valoja oikein" -opetusvideossa on mukana myös moottoritieajoa. Risteyksessä valojenvaihtoesimerkki puuttuu. Miksiköhän?
Herbert:
Ahtaan tulkinnan? Eiköhän tuossa ihan selkeästi sanota, että toisten moottoriajoneuvojen kuljettajien häikäisy kaukovaloilla on kielletty. Ei tuota oikein pysty käsittämään niin, ettei se koskisi risteävillä tai rinnakkaisilla teillä ajavia, muuten kuin kehittämällä omia kuviteltuja sääntöjä.
Lisäksi olisi kohteliasta huomioida myös moottoroimattomien ajoneuvojen kuljettajat. Pyöräilijä ei heikolla tuikullaan näe mitään kun vastaantulijan kaukovalot sokaisevat näkökentän.
Mikahe:n opetusvideo oli ihan hyvä, mutta jotkut kaukovalot aiheuttavat ikävän nykäyksen näkökenttään vaihtaessa ennen kohtaamista. Ainakin H4 joissa lähivalot sammuvat ja kaukovalojen kuvio on leveä. Kapeakiilaisilla tarkasti rajatuilla kaukovaloilla ongelmaa ei ole.
just drive:
Niin juuri, ahtaasta. Edeltävissä kommenteissa kerroit lain varjolla tehtävästä kiusanteosta, joten oletin sinunkin olevan samaa mieltä muiden kanssa laista. Muutitko nyt mielipidettäsi?
Ajatellaanpa tilannetta, jossa päätietä ajavasta katsottuna oikealla odottaa auto vuoroaan. Päätiellä ajetaan lähivaloilla. Häikäistyykö sivutiellä odottava kuski? Se riippuu täysin siitä, mihin tämä katsoo. Lähivalojen oikeaa reunaa ei ole rajattu häikäisyltä kuten vasenta puolta. Lähivalojen tehokin on halogeeneissa 255 w, kun se kaukovaloissa on 260w. Eli jos kuski tuijottaa päätietä ajavan valoja, häikäistyminen on varmaa. Riippumatta siitä, lähestyykö auto lähi- vai kaukovaloilla. Jos tämä ei katso valoihin, ei hän myöskään häikäisty edes kaukovaloista. Eli mitä lähivaloille vaihtamisella mielestäsi voi saavuttaa?
Jos pyöräilijä tulee vastaan, asiassa ei ole mitään epäselvää. Ks. 36§ kohta 2.
Herbert:
Lähivalot häikäisevät vain lähietäisyydeltä epäonnisessa kulmassa olevia, eikä niiden häikäisylle oikein mitään häikäisijä mahda, muuta kuin minimoimalla häiriön pitämällä ne oikein suunnattuna. Pitäisikö pysähtyä, jos lähivalot uhkaavat häikäistä toisen ajoneuvon kuljettajaa?
Tämä tuskin on järkevä peruste aiheuttaa lisää häikäisyä kaukovaloilla, joiden valokeilan valovoima poikkipinta-alayksikköä kohden on huomattavasti suurempi.
Luin pykälän huolimattomasti ja kuvittelin sinne ylimääräisen moottori -sanan.
just drive:
Miksi ei sivutieltä tulija voisi toimia kaukovaloilla ajavan suhteen samoin kuin lähivalojen häikäistessä? Pitääkö päätietä ajavan vaihtaa lähivaloille siksi, että sivutieltä tulija voisi tuijottaa lähestyvän auton valoja pidempää häikäistymättä?