Kiinnostaisi tietää, millä edellytyksillä noin alkaa tapahtua. Oma tapa on vaihtaa renkaat etu- ja taka-akselin välillä jokaisessa renkaan vaihdossa, jolloin ne kuluvat tasaisesti ja koko sarja vaihtuu kerralla.
Ei taida AL tykätä, jos skannaan artikkelin... Mutta tässä tärkeimmät:
testit ajettiin ivalossa Nokianin testiradalla, +2 °C
autoina vm. 2013 Golf ja M-B C
renkaina Nokian R2
toisella akselilla käyttämättömät, toisella akselilla etuvetoisessa taksissa taka-akselilla olleet (etuakselilla olleet olivat artikkelin mukaan sakkorajalla), eroa noin kolme milliä.
viisi erilaista ajotehtävää (jarrutus, kiihdytys lumella ylämäkeen, jääratakierros, kitkaympyrä, ajo lumisella tiellä )
Yleiskuva oli se, että etuveto pärjäsi paremmin. Tämä on painojakauman vuoksi oletettavaa erittäin liukkaalla kiihdytystesteissä, mutta isohko jarrutusero (luokkaa 160 m M-B:llä ja 110 m VW:llä kuudestakympistä ) on vähän yllättävä. Se ehkä selittyy myös painojakaumalla sikäli, että elektroniikka joutuu käyttämään isomman osan pidosta auton suorassapysymiseen, kun perä pyrkii voimakkaammin edelle.
Lumikiihdytyksissä erot olivat paljon pienempiä, mikä tietysti on oletettavaakin paremman pidon ansiosta.
Jääradalla (3 km) ajat:
M-B paremmat takana: 3.46,4
M-B paremmat edessä: 4.06,8
VW paremmat takana: 3.02,0
VW paremmat edessä: 3.05,6
Näistä toteamus oli se, että kun paremmat olivat takana, meno oli puskevaa ja hitaan tuntuista, mutta eteneminen oli todellisuudessa nopeampaa. Kun Mersussa pistettiin huonommat taakse: "...meno muuttuu vallan hurjaksi. Olen vähällä menettää auton hallinnan heti ensimmäisessä jyrkemmässä kaarteessa. Perä irtoaa pitkään luisuun ja ehdin tehdä korjausliikkeiden sarjan ennen kuin ajonvakautus havahtuu. Auto käväisee lähes 90 asteen kulmassa ennen kuin ajonvakautus tarttuu tilanteeseen. Hiukan provosoimalla ja tekemällä liian myöhäisiä ohjausliikkeitä saan auton lopulta pyörähtämään perä menosuuntaan."
VW:ssä oli periaatteessa sama juttu, huonot takana tarjosivat näyttävämpää (joskin vähän vähemmän näyttävää kuin Mersussa) mutta hitaampaa menoa. Ero oli kuitenkin pieni, kuten lukemista näkyy.
Jarrutustesti oli kuitenkin yllättävämpi. Tässä M-B:n jarrutusta huonot takana: "Huimin on heti ensijarrutus, kun auto lähtee täysin yllättäen pyörähtämään. Nopeilal ohjausliikkeillä tilanne on pelastettavissa. Mutta kun uusin jarrutuksen ohjaamatta lainkaan, auto tekee lähes tyylipuhtaan 360 asteen käännöksen. Sama toistuu kolme kertaa ja aina eri kohdissa leveää rataa, ..."
- - -
Tässä lähinnä omia johtopäätöksiäni testistä:
jääkeli oli pahin mahdollinen kitkoille (märkä jää ), ei tuolla pysy kävellenkään pystyssä (epätavallinen tilanne käytännössä useimmille autoilijoille)
renkaiden kulumisen aiheuttama pitoero tuolla kelillä oli hämmästyttävä (pintarakenne? vedensiirtokyky?)
kulumisero ei ollut aivan epärealistisen suuri
elektroniikka tasoittaa erot, jos pitoa on edes kohtalaisesti, erittäin huonolla pidolla elektroniikasta ei välttämättä ole iloa
kummassakin autossa pitäisi olla Boschin tekemä elektroniikka, joten se ei selitä kaikkea
Tuosta jäi niin paljon kysymyksiä mieleen, että minusta tässä olisi aihetta laajemmalle testaamiselle. Mitä tapahtuu vähän paremmalla pidolla? Mitä tapahtuu lumisohjossa? Mitä tapahtuu, jos kummallakin akselilla on huonommat renkaat? Mikään ESC ei pelasta fysiikan laeilta, mutta selvästi järjestelmillä on vaikeuksia erittäin liukkaalla.
On jokseenkin vaikea ymmärtää mikä on kyseisten testien perimmäinen tarkoitus (järkevyys) tuotakin voi vain arvailla.
Turvallisten kesärenkaiden urasyvyys on minimissään 4mm kun ne pitäisi vaihtaa uusiin. Talvirenkaissa (nastarenkaat/kitkarenkaat) urasyvyys vähintään 5mm että turvallisuus jotenkin vielä täyttyy. Noissa mitoissa keväällä pärjää mutta ei enään seuraavana talvena, jolloin on aika varustaa auto uusin talvirenkain. Tuota olen aina noudattanut ja hyvin olen pärjännyt takavetoisella keli kuin keli oli sitten kesä tai talvi. Turvallisuudesta ei kannata tinkiä. Olen ajanut paljon ilman apuja silloin kun autoissa ei vielä ollut luistonesto/ajonvakautusjärjestelmää mutta en suosittele talvella noiden poiskytkentää oman ja muiden turvallisuutta kun ei kannata vaarantaa. Ja onhan testeissä todettu noista avuista olevan suurta hyötyä joka muuta väittää tietää että valehtelee. Olen noihin apuihin tyytyväinen ja ei insinöörit noiden asioiden kehittelyssä turhaan aikaansa ole viettäneet hienoja autoja ajettavuudeltaan kehitellessä. Tuskin tästä kukaan ajatteleva ihminen eriävää mielipidettä antaa.
On lopuksi todettava että radalla tehokkaalla autolla ajaminen ilman mitään apuja on yhtä nautittavaa kuin silloin joskus nuorena miehenä kun näistä upeista avuista ei ollut tietoakaan (hajuakaan) ja mentiin suljetuissa oloissa sen kun kukin osasi ja kyllä siinä taito karttuu ja pätee kyllä tänäkin päivänä satavarmasti. Ei oppi ojaan kaada sanotaan.
Rengasongelmaa ei ollut, mutta yksi pari bi-xenoneja ei vaan riitä sateessa.
Usein mainitset bi-xenonien riittämättömyyden sateella. Olisiko kyseessä ongelmat hämäränäössä. Laserleikkauksessa käyneet kärsivät usein heikentyneestä hämäränäöstä. Olisiko paikallaan käydä silmälääkärillä tutkimassa näkö?
Ei ole laseroitu, lasini ovat uudehkot ja tuore lääkärintodistus ajokorttia varten olisi sallinut silmälasien käyttöpakon poistamisen ajokortista, vaikka raskaille kirjaimille näkövaatimus on AB-korttia tiukempi.
tracktest:
Itse en koe minkäänlaisia ongelmia pimeässä ajamisessa edes sateella, eikä ole BMW:n keulassa ollut mitään lisävaloja. Xenonit riittää hyvin ja kaukovaloilla näkee riittävän pitkälle.
Samaa palautetta xenonparin riittämättömyydestä tulee myös nuoremmilta kuskeilta, jotka ovat tottuneet ajamaan valot päällä. Eli valon tarve riippuu kuskista, paikasta ja siitä, kuinka hyvään on tottunut.
Koen Mersun valokeilan sulalle tielle juuri ja juuri riittäväksi, ja valokuvio on hienon tasainen ja yllättävän leveäkin vakiovaloiksi. Mutta sadekelillä valovoimaa on ikävän vähän ja näkemääkin saisi olla pari sekuntia lisää.
On aivan oikein, että bi-xenonit suunnitellaan lähivalon ehdoilla, mutta minua häiritsee sen aiheuttama kaukovalojen heikentyminen parhaisiin halogeenivaloihin verrattuna, etenkin kun niiden rinnalla oli aina lisävalot.
En olisi asiasta edes maininnut, jos xenonien rinnalle saisi kohtuuvaivalla lisäkaukovalot. Vaan kun se ei tässä tapauksessa ole ihan triviaalia. Aloitan aiheesta tekniikkaosioon eri keskustelun.
tracktest:
Vaihdan polttimot uusiin jos valoteho hiipuu ennen kuin polttimo pimenee lopullisesti. Uusilla ja pitkään käytetyillä polttimoilla on selvä ero. Nythän on sopiva hetki testata valotehoa vaikka uusilla polttimoilla eikä hinnat saa olla esteenä kun on niinkin tärkeästä asiasta kyse kuin hyvä näkeminen. Sehän on turvallisuuskysymys ja siinä ei saa tinkiä vähääkään.
Täällä on jo kaikki pelissä, kun uudehkon auton nokalla on viikon vanhat Osram Night Breakerit. Ei ne huonot polttimot ole, mutta hyviin valoihin tottuneelle niitä on vain liian vähän.
isohko jarrutusero (luokkaa 160 m M-B:llä ja 110 m VW:llä kuudestakympistä ) on vähän yllättävä
Kun Mersussa pistettiin huonommat taakse: "...meno muuttuu vallan hurjaksi. Olen vähällä menettää auton hallinnan heti ensimmäisessä jyrkemmässä kaarteessa
En väitä vastaan, mutta olen hämmästynyt ja kiitän varoituksesta.
Oletan ettei AL ehtinyt saada testiinsä uutta W205-mallia, vaan Cee oli edellinen W204? Ajoin sellaista kolmessa vuodessa 100.000 km, useampaan otteeseen pitkiäkin matkoja myös märällä jäällä, jolla pääsin myös pari kertaa auton nostotalkoisiin, pienten etuvetoisten sinkoiltua pitkin pusikkoja.
Koska Cee oli ensimmäinen autoni, jossa oli oikea ajonhallinta, kävin myös tutustumassa sen toimintaan Hailuodon jäätiellä.
Siitä huolimatta en koskaan ajanut niin liukkaalla, että Suojelusenkelillä olisi ollut mitään vaikeuksia pitää autoa järjestyksessä, ellen minä niin tehnyt. Päinvastoin, tahallaan provosoituna ja sen jälkeen kädet irti ratista ja mitään tekemättä sivusta seuratenkin Suojelusenkeli nykäisi auton suoraan heti kun lakkasin keikuttamasta.
Oman ajopätkäni lopussa alla pyörineet Kontiaiset olivat nähneet jo useita kymmeniä tuhansia kilometrejä, eikä nillä ollut mitään vaikeuksia liikkua silloinkaan, kun naapurin hiihtämiset estyivät auton istuessa mökin pihaan.
Miten ihmeessä rengasvalinta pystyy saamaan ESP:n sekaisin?
Hiilipäästö:
Se ehkä selittyy myös painojakaumalla sikäli, että elektroniikka joutuu käyttämään isomman osan pidosta auton suorassapysymiseen, kun perä pyrkii voimakkaammin edelle.
Onkohan sittenkään kyse painojakaumasta? Muihin talvella ajamiini autoihin verrattuna S204:ssa on korostetun selvästi nelipyöräjarrut.
Muut valmistajat taitavat jättää jarrut vanhaan Volvotyyliin hieman nokkapainoisemmaksi, mutta Mersu ilmeisesti luottaa ABSin huolehtivan jarrutuksen vakaudesta, vaikka myös taakse tarjotaan täysi jarrupaine? Ellei ABS jostain syystä suoriudu tehtävästään, tulee autosta samanlainen pideltävä kuin vanhanaikaisen mekaanisen takajarrupaineen rajoittimen jumittua täyden kuorman asentoon
En vain osannut kuvitellakaan sellaisia tilanteita olevan olemassa, kun en ole moista ikinä kokenut?
Kävin ostamassa autoliiton Moottori-lehden. Kiitokset Hiilipäästölle vihjeestä. AL:n kokeen päätavoite ei ollut selvittää eri rengastyyppien paremmuuksia, vaan mihin päähän autoa kannattaa asentaa epätasaisesta rengassarjasta paremmat.
Kuluneemmat kitkat edessä:
"Keula liukuu alta ja elektroninen ajonvakautus puuttuu heti ensimmäisestä kaarteesta alkaen peliin...puskemista oppii nopeasti varomaan ja ajonvakautus osallistuu ajoon aktiivisesti"
Kuluneemmat kitkat takana:
"Perä irtoaa luisuun ja ehdin tehdä korjausliikkeiden sarjan ennen kuin ajonvakautus havahtuu. Auto käväisee lähes 90 asteen kulmassa ennen kuin ajonvakautus tarttuu tilanteeseen...auto ei olisi mahtunut omalle kaistalle
...
Huimin on heti ensijarrutus, kun auto lähtee pyörähtämään...kun uusin jarrutuksen ohjaamatta lainkaan, auto tekee lähes tyylipuhtaan 360 asteen käännöksen. Sama toistuu kolme kertaa ja aina eri kohdissa leveää rataa"
Olen ajanut samanlaista autoa kolmena talvena kymmeniä tuhansia kilometrejä, myös kuluneilla talvirenkailla, myös jäätiellä ja myös alijäähtyneessä sateessa kiiltävällä polannejäällä. En tunnista talvella rauhallisesti ja tasapainoisesti käyttäytyvää Ceetäni noista kuvauksista ollenkaan.
Ennen lehden ostoa olisin ollut valmis lyömään vetoa, ettei W204 Ceetä saa ajonhallinnan oletusasetuksin niin leveisiin luistoihin kuin jutun kuvissa. Parhaani kyllä yritin tutustuessani mihin ESP pystyy.
Päinvastoin, jos Ceen Suojelusenkelistä pitää jotain arvostella, se on oletusasetusten paranoidi yliherkkyys vastaohjaukselle. Ripeässä kiihdytyksessä tuli välillä painetuksi Kimi-näppäintä maksimivedon sallimiseksi.
Nastarenkaidenkin pito kuluuu vähitellen, mutta siitä huolimatta Cee säilyttää optimaalisen balanssinsa. Moottori-lehden jutussa puhutaan asioista, joita en pitänyt Ceellä mahdollisena.
Täällä ainakin meni kitkarenkaiden harkinta saman tien holdiin, kunnes tarjoutuu koeajotilaisuus.
Olisi voinut jatkaa viimekerran talvirengastesti-ketjuun, niin ei kenenkään ei olisi tarvinnut toistaa tasan samoja juttuja. Ehkä pari, kolme sivua olisi tullut lisää entiseen jatkoksi.
Hiilipäästö:
On jokseenkin vaikea ymmärtää mikä on kyseisten testien perimmäinen tarkoitus (järkevyys) tuotakin voi vain arvailla.
Turvallisten kesärenkaiden urasyvyys on minimissään 4mm kun ne pitäisi vaihtaa uusiin. Talvirenkaissa (nastarenkaat/kitkarenkaat) urasyvyys vähintään 5mm että turvallisuus jotenkin vielä täyttyy. Noissa mitoissa keväällä pärjää mutta ei enään seuraavana talvena, jolloin on aika varustaa auto uusin talvirenkain. Tuota olen aina noudattanut ja hyvin olen pärjännyt takavetoisella keli kuin keli oli sitten kesä tai talvi. Turvallisuudesta ei kannata tinkiä. Olen ajanut paljon ilman apuja silloin kun autoissa ei vielä ollut luistonesto/ajonvakautusjärjestelmää mutta en suosittele talvella noiden poiskytkentää oman ja muiden turvallisuutta kun ei kannata vaarantaa. Ja onhan testeissä todettu noista avuista olevan suurta hyötyä joka muuta väittää tietää että valehtelee. Olen noihin apuihin tyytyväinen ja ei insinöörit noiden asioiden kehittelyssä turhaan aikaansa ole viettäneet hienoja autoja ajettavuudeltaan kehitellessä. Tuskin tästä kukaan ajatteleva ihminen eriävää mielipidettä antaa.
On lopuksi todettava että radalla tehokkaalla autolla ajaminen ilman mitään apuja on yhtä nautittavaa kuin silloin joskus nuorena miehenä kun näistä upeista avuista ei ollut tietoakaan (hajuakaan) ja mentiin suljetuissa oloissa sen kun kukin osasi ja kyllä siinä taito karttuu ja pätee kyllä tänäkin päivänä satavarmasti. Ei oppi ojaan kaada sanotaan.
tracktest:
Ei ole laseroitu, lasini ovat uudehkot ja tuore lääkärintodistus ajokorttia varten olisi sallinut silmälasien käyttöpakon poistamisen ajokortista, vaikka raskaille kirjaimille näkövaatimus on AB-korttia tiukempi.
tracktest:
Samaa palautetta xenonparin riittämättömyydestä tulee myös nuoremmilta kuskeilta, jotka ovat tottuneet ajamaan valot päällä. Eli valon tarve riippuu kuskista, paikasta ja siitä, kuinka hyvään on tottunut.
Koen Mersun valokeilan sulalle tielle juuri ja juuri riittäväksi, ja valokuvio on hienon tasainen ja yllättävän leveäkin vakiovaloiksi. Mutta sadekelillä valovoimaa on ikävän vähän ja näkemääkin saisi olla pari sekuntia lisää.
On aivan oikein, että bi-xenonit suunnitellaan lähivalon ehdoilla, mutta minua häiritsee sen aiheuttama kaukovalojen heikentyminen parhaisiin halogeenivaloihin verrattuna, etenkin kun niiden rinnalla oli aina lisävalot.
En olisi asiasta edes maininnut, jos xenonien rinnalle saisi kohtuuvaivalla lisäkaukovalot. Vaan kun se ei tässä tapauksessa ole ihan triviaalia. Aloitan aiheesta tekniikkaosioon eri keskustelun.
tracktest:
Täällä on jo kaikki pelissä, kun uudehkon auton nokalla on viikon vanhat Osram Night Breakerit. Ei ne huonot polttimot ole, mutta hyviin valoihin tottuneelle niitä on vain liian vähän.
Hiilipäästö:
En väitä vastaan, mutta olen hämmästynyt ja kiitän varoituksesta.
Oletan ettei AL ehtinyt saada testiinsä uutta W205-mallia, vaan Cee oli edellinen W204? Ajoin sellaista kolmessa vuodessa 100.000 km, useampaan otteeseen pitkiäkin matkoja myös märällä jäällä, jolla pääsin myös pari kertaa auton nostotalkoisiin, pienten etuvetoisten sinkoiltua pitkin pusikkoja.
Koska Cee oli ensimmäinen autoni, jossa oli oikea ajonhallinta, kävin myös tutustumassa sen toimintaan Hailuodon jäätiellä.
Siitä huolimatta en koskaan ajanut niin liukkaalla, että Suojelusenkelillä olisi ollut mitään vaikeuksia pitää autoa järjestyksessä, ellen minä niin tehnyt. Päinvastoin, tahallaan provosoituna ja sen jälkeen kädet irti ratista ja mitään tekemättä sivusta seuratenkin Suojelusenkeli nykäisi auton suoraan heti kun lakkasin keikuttamasta.
Oman ajopätkäni lopussa alla pyörineet Kontiaiset olivat nähneet jo useita kymmeniä tuhansia kilometrejä, eikä nillä ollut mitään vaikeuksia liikkua silloinkaan, kun naapurin hiihtämiset estyivät auton istuessa mökin pihaan.
Miten ihmeessä rengasvalinta pystyy saamaan ESP:n sekaisin?
Hiilipäästö:
Onkohan sittenkään kyse painojakaumasta? Muihin talvella ajamiini autoihin verrattuna S204:ssa on korostetun selvästi nelipyöräjarrut.
Muut valmistajat taitavat jättää jarrut vanhaan Volvotyyliin hieman nokkapainoisemmaksi, mutta Mersu ilmeisesti luottaa ABSin huolehtivan jarrutuksen vakaudesta, vaikka myös taakse tarjotaan täysi jarrupaine? Ellei ABS jostain syystä suoriudu tehtävästään, tulee autosta samanlainen pideltävä kuin vanhanaikaisen mekaanisen takajarrupaineen rajoittimen jumittua täyden kuorman asentoon
En vain osannut kuvitellakaan sellaisia tilanteita olevan olemassa, kun en ole moista ikinä kokenut?
Kävin ostamassa autoliiton Moottori-lehden. Kiitokset Hiilipäästölle vihjeestä. AL:n kokeen päätavoite ei ollut selvittää eri rengastyyppien paremmuuksia, vaan mihin päähän autoa kannattaa asentaa epätasaisesta rengassarjasta paremmat.
Kuluneemmat kitkat edessä:
"Keula liukuu alta ja elektroninen ajonvakautus puuttuu heti ensimmäisestä kaarteesta alkaen peliin...puskemista oppii nopeasti varomaan ja ajonvakautus osallistuu ajoon aktiivisesti"
Kuluneemmat kitkat takana:
"Perä irtoaa luisuun ja ehdin tehdä korjausliikkeiden sarjan ennen kuin ajonvakautus havahtuu. Auto käväisee lähes 90 asteen kulmassa ennen kuin ajonvakautus tarttuu tilanteeseen...auto ei olisi mahtunut omalle kaistalle
...
Huimin on heti ensijarrutus, kun auto lähtee pyörähtämään...kun uusin jarrutuksen ohjaamatta lainkaan, auto tekee lähes tyylipuhtaan 360 asteen käännöksen. Sama toistuu kolme kertaa ja aina eri kohdissa leveää rataa"
Olen ajanut samanlaista autoa kolmena talvena kymmeniä tuhansia kilometrejä, myös kuluneilla talvirenkailla, myös jäätiellä ja myös alijäähtyneessä sateessa kiiltävällä polannejäällä. En tunnista talvella rauhallisesti ja tasapainoisesti käyttäytyvää Ceetäni noista kuvauksista ollenkaan.
Ennen lehden ostoa olisin ollut valmis lyömään vetoa, ettei W204 Ceetä saa ajonhallinnan oletusasetuksin niin leveisiin luistoihin kuin jutun kuvissa. Parhaani kyllä yritin tutustuessani mihin ESP pystyy.
Päinvastoin, jos Ceen Suojelusenkelistä pitää jotain arvostella, se on oletusasetusten paranoidi yliherkkyys vastaohjaukselle. Ripeässä kiihdytyksessä tuli välillä painetuksi Kimi-näppäintä maksimivedon sallimiseksi.
Nastarenkaidenkin pito kuluuu vähitellen, mutta siitä huolimatta Cee säilyttää optimaalisen balanssinsa. Moottori-lehden jutussa puhutaan asioista, joita en pitänyt Ceellä mahdollisena.
Täällä ainakin meni kitkarenkaiden harkinta saman tien holdiin, kunnes tarjoutuu koeajotilaisuus.
Olisi voinut jatkaa viimekerran talvirengastesti-ketjuun, niin ei kenenkään ei olisi tarvinnut toistaa tasan samoja juttuja. Ehkä pari, kolme sivua olisi tullut lisää entiseen jatkoksi.
Mutta silloin ei ois saanu vääntää...