Hesarin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kolmesta sakosta napsahtava ajokielto on laiton, koska tällöin yhdestä rikkeestä rangaistaan kaksi kertaa. Tällainen käytäntö kielletään ehdottomasti ihmisoikeus-sopimuksissa. Useat lainoppineet ovat sitä mieltä, että käytäntö on laiton. Virkamiehet ovat luonnollisesti toista mieltä. Yksi tapaus on menossa EY-tuomioistuimeen. Mielenkiintoista nähdä lopputulos ja se, mitä siitä seuraa.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Juridinen ongelma tuossa ei ole se, että kolmesta ylinopeudesta napsahtaa ajokielto. Sekään ei ole ongelma, että tulee sekä ajokielto että sakko. Periaatteessa ei siis ole juridiikan teorian kannalta vikaa - rangaistukset ovat lainsäädännön asia.
Ongelmana on se, että ajokortin menetys tulee nyt hallinnollisen menettelyn seurauksena, siis eri prosessissa kuin sakko. Perustelu tähän on se, että kyseessä on turvaamistoimenpide. Kuitenkin käytännössä ajokortin menettämistä käytetään nimenomaan rangaistuksena, ja sen vuoksi teko tulee kaksoisrangaistuksi, jos siitä rankaistaan kahdella eri menettelyllä.
Toinen oikeusoppineita hiukan kaiveleva asia on se, että koska ajokortin menettäminen on rangaistuksena tilanteesta riippuen varsin kova, se pitäisi oikeusturvan vuoksi määrätä pikemmin tuomioistuinkäsittelyssä kuin hallintomenettelynä. Tuomioistuinkäsittelyssä huomioidaan rangaistuksen kokonaisuus ja kokonaismerkitys rangaistavalle suhteessa rikoksiin.
Kumpaakin osapuolta on helppo ymmärtää. Kuusituhatta kuivuvaa korttia työllistäisi tuomioistuimia liikaa, ja ajo-oikeuden poisottamisen pitää ilman muuta kuulua rangaistusvalikoimaan.
Toisaalta nykyinen liikennevalvonta perustuu erittäin ankariin rangaistuksiin ja erittäin pieneen kiinnijäämisriskiin. Sitä voi oikeushistorian perusteella pitää merkkinä heikosta julkisesta vallasta. Muutama sata vuotta takaperin monessa maassa nakkivarkaudestakin hirtettiin, koska ankarat rangaistukset olivat ainoa tapa pitää väkeä edes jotenkin kurissa.
Nykytilanteen iso haaste on se, että liikenteessä voi hyvällä tuurilla ajaa hyvinkin törkeästi ja piittaamattomasti ilman ajo-oikeuden menetystä. Toisaalta yhdellä kohtuullisen arkisella tahattomalla huolimattomuudella voi päästä kortistaan vähäksi aikaa eroon, jos oikein huono tuuri käy. Riippuu siitä, näkeekö kukaan, millä tuulella poliisi sattuu olemaan, millä paikkakunnalla ollaan ja sattuuko olemaan jokin kampanja päällä. Vähän liikaa muuttujia oikeudenkäytössä.
Minusta järkevä järjestelmä voisi olla sellainen, jossa on kohtuullinen pistesysteemi. Valoisan aikaan hiljaisella maantiellä kännykkään puhuminen kuitenkin vähemmän vaarallinen rike kuin pimeällä aamuruuhkassa liukkaalla kelillä reilulla ylinopeudella ajaminen. Yksittäisrikkeestä ajo-oikeuden poisto päätettäisiin aina oikeudessa, jonka pitäisi käsitellä asia viikon sisällä rikkeestä.
Luotan kyllä poliisin hyviin tarkoituksiin, mutta oikeusistuimella on enemmän aikaa, mahdollisuuksia ja asiantuntemusta tehdä kokonaisarvioita rikoksista ja rangaistuksista.
Ajokorttilain 7 Luvun mukaan pitää määrätä ajokieltoon monestakin syystä, eli peruuttaa pätevyys kuljettaa moottoriajoneuvoa. Eli kyseessä ei ole rangaistus tai ihmisoikeus, vaan siitä että kerran suoritetun ajokortin ei ole tarkoitus olla ikärajan tyyppinen pysyvä lupa ajaa jos toimii vastoin koulutustaan.
"1 Luku 1 §
Lain tarkoitus
Tässä laissa säädetään liikenteen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavista ajokorteista sekä ajo-oikeuksista, ajokielloista, kuljettajantutkinnoista, kuljettajaopetuksesta ja siihen liittyvistä luvista."
Ajokiellot löytyvät 7 luvusta.
"64 § Käräjäoikeuden on määrättävä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon..."
"65 § Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon.."
Toki sitten ajokiellonkin voi antaa 67 § perusteella ehdollisena, eli ammattilaisen ei tarvitse olla ns. hyvä kuski. Vaikka itse osoittaisikin sopivansa paremmin vaikka trukkikuskiksi.
lainaus finlex.fi