Erääseen automerkkiin piti tuleman appseja.
Niitä piti käytettämän autossa olevan tietojärjestelmän (näyttö) kautta hyväksi.
Asia jäi askarruttamaan. Miten appsit autoon laitetaan? Lie OBD se väylä.
Jotensakin harmittaa, kun kerran luvattiin.
Voisiko asiaa tunteva kertoa auton tietojärjestelmän rakenteesta.
( TM 6/14 s:lta 58 löytyy tähän liittyvää.)
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Vähän vaikea sanoa noilla tiedoilla mitä tarkoitat? Merkki,malli, ikä jne helpottaisi hieman. Omaani ne laitetaan muistitikulla usb-portin kautta.
Olihan tuo kysymykseni kaks'tahonen.
Oletin myös, että usbin kautta. Eli sain vastauksen.Kiitos.
Mutta ei kai tästä sen enempää, kun ei niitä appseja tullut.
Mainitsemani TM kertoisi asiasta.
Ainakin minun autoni varjelee kuljettajaa koskemasta mihinkään auton liikkuessa, joten appsit on rajoitettu käyttäjän esiohjelmoitaviin. Ajon aikana saa vain hakea pikavalinnoilla niitä tietoja, mitä on aiemmin arvannut tarvitsevansa.
Heikosti löysin Mercedes-Benzin Saksalaisilta sivuilta omaani sopivia applikaatioita, mikä on tällä rajauksella aika ymmärrettävääkin.
...ja nyt tätä kirjoittaessani huomaan suurimman osan kaipaamistani applikaatioista olevan usein käytettyjä nettisivuja. Pitääpä kokeilla, saako parkissa valmiiksi tallennettuja bookmarkeja noutaa auton näytölle ajon aikana?
Säätiedotukset navigoinnin kohteesta tai esiohjelmoidulta paikkakunnalta saa nytkin weather-applarilla, mutta pari vakioreitin kelikameraa olisi säätiedotusten lisäksi ihan kätevä? Ja sen yhden paikkakunnan sään lisäksi vaikka Forecan kolmen päivän sään koko maan kartta?
Vaan näkeehän sen kelin sitten kun on perillä :-)
No sinulla on autossa appseja ja muuta, vaikka muille jakaa.
Näissä tietojärjestelmissä on myös se toinen puoli, kuten niin monessa.
Varmaankin olet huomannut jutun päivän (10.2.) valtakunnan lehdestä s.A27.
Homma toimii niin että Intellilink järjestelmän päivityksen myötä Desktopille tulee uusi ikoni. Eli Apps. Tuon jälkeen appsikaupasta voit ladata nettiradion, sääpalvelun, sticherin sun muut.
Ongelma on vain siinä että Intellilinkin uutta firmwarea ei ole tullut.
Huomaa myös järjestelmän piilovalikko mihin pääsyyn löytyy ohjeet mm. YouTubesta.
USB tikulle voi laittaa sitten POI tiedostoja kuten vaikka Kameratolpat, mikäli autossa on myös navi.
Kiitos!
Kovasti selkisi.
Olisiko niin, että on omakohtaista kokemusta.
Minulla on sinulle kysymys kohdassa "uudet autot".
740 GLE kirjoitti: Pitääpä kokeilla, saako parkissa valmiiksi tallennettuja bookmarkeja noutaa auton näytölle ajon aikana?
Ainakaan COMAND Onlinessa ei näköjään voi.
mhj kirjoitti: Näissä tietojärjestelmissä on myös se toinen puoli, kuten niin monessa.
Mitä toista puolta tarkoitat?
-Z- kirjoitti: USB tikulle voi laittaa sitten POI tiedostoja kuten vaikka Kameratolpat, mikäli autossa on myös navi.
Nettiradio olisi ihan kiva applari, koska radiota on mukavampi käyttää auton käyttöliittymästä, etenkin pimeässä. Ei vaan taida olla omaani saatavana :-(
Kameratolppia en jaksa itse seurata ja niitä tulisi varmaan aika paljon yksittäin ladattavaksi? Mutta yksittäiset kohdeosoitteet ja reitit voi lähettää useammankin merkkiseen autoon Google Mapsista, kunhan ensin rekisteröi auton tiedot Google tililleen.
Arvaan silti autokohtaisten applikaatioiden olevan lyhyeksi jäävä pienen teknofriikkiryhmän käyttöön jäävä välivaihe ennen puhelinapplikaatioiden laajempaa käyttöä auton käyttöliittymästä?
...toinen puoli. Jotta auton voi langattomasti esim. konnakin pysäyttää...ja kai sitten muitakin vahinkoja aiheuttaa.
Koeta katsoa Hesarista.
Ote: "Yhdysvaltain puolustusministeriön onnistui hakkeroida liikkuva auto ja ohjailla sitä internetin välityksellä, käy ilmi viikonloppuna esitetystä 60 Minutes -televisio-ohjelmasta."
Onhan noista ollut juttuja jo aiemminkin.
EIhän nämä "auto-appsit" varsinaisesti mitään uusia ole. Ainoastaan vanhojen appsien versiota eri käyttöjärjestelmille. Toinen tyylihän on sitten se että autossa on vain näyttö, mihin sitten älypuhelimien appsit peilataan. Mutta kuka sen sitten tietää kumpi tulevaisuudessa poistuu, auto-appsit vai älypuhelimet? Turha sitä on murehtia.
Autojen hakkerointiin "lennosta" en oikein usko. Ollaan kyllä kokeiltu samaa esimerkiksi kehittyneillä työkoneilla, eikä sinne niin vain mennä. Ja mitä iloa on tavallisen siviilikulkineen kaappaamisesta. Luulisi intressien olevan jossain haastavammassa?
Ei auton järjestelmää murretakaan elokuvatyyliin viisi sormea ja vilaus, vaan se vaatii protokolla-asiantuntijoiden vaivalloisen esityön. Mutta kyllä tuo mhj:n viittaama pimeä puoli on olemassa. Tietokonejärjestlemissä on useita takaovia eri syistä ja koska ongelma ei ole vielä räjähtänyt silmille, niiden tukkimiseen ei ole käytetty isommin ajatusta.
Suunniteltu eri tehtävät eristävä turva on ainakin joissain autoissa käytännössä laimennettu eri alijärjestelmiä yhteen siltaamalla arkkitehtuuria rikkoen.
Periaatteessa mission critical toiminnot pitäisi olla omilla väylillään, erillään Humppa ja Hömppäosastosta. Sitten joku hoksaa, että myös mission critical toimintojen vakavista virheistä olisi varmaan hyvä varoittaa kuljettajaa, ja eipä aikaakaan kun jollekin välähtää, että onhan siinä kojetaulussa jenkkakone, jonka kautta voi työntää näkyviin ja kuuluviin kaikenlaista audiovisuaalista varoitusta kuskin tajuntaan. Sen lisäksi soittimen näyttöön on kiva tulostaa kaikenlaista testidataa tehtaan omaan käyttöön testimoodissa. Niinpä tuosta auton sisätilan palveluille tarkoitetusta viihdekeskuksesta tuleekin särö palomuuriin, kun sinne tarjotaan sellaistakin dataa, jota radio tai mittaritaulu ei tarvitsisi, ellei sen pitäisi tarvittaessa kyetä ilmaisemaan vakava jarruvika tai jotain vastaavaa.
Jos pääsee autoon käsiksi tai onnistuu huijaamaan kuljettajan tunkemaan soittimen kitaan sopivan DVD:n, voi tehdä mitä huvittaa. Auton peukalointi langattomien rajapintojen kautta onkin jo vaikeampaa, mutta ei näköjään mahdotonta.
Lisää haulla
"Comprehensive Experimental Analyses of Automotive Attack Surfaces" sekä
"Experimental Security Analysis of a Modern Automobile"
Uudet langattomat rajapinnat ovat siis riski, joka vain odottaa toteutumistaan.
Kaikesta tästä huolimatta tuo Poppaloora, puhuva auto ei halua antaa OBD-II pistokkeessa istuvan ELM327 Bluetooth-lähettimen kautta puhelimen Torque applikaatiolle tietoa siitä, minkä sensorin kilahtamisen vuoksi parkkitutka on disabloitu :-(
Mutta auton esilämmittäminen pakkasessa muuttuu aivan uudeksi taiteen lajiksi, kun lähtiessä näkee saman tien jäähdytysnesteen lisäksi moottorin ja vaihteiston öljyn lämpötilan. Jälkimmäinen näyttää määräävän kylmäkulutuksen lähes yksinään...
Tuosta viimeisestä 740 GLE:n kommentista tulee mieleen, kuinka paljon autotehtaat ovat huomioineet automaattilaatikoiden öljyjen osalta pohjoisia olosuhteita? Onko viskositeetit ja lisäaineistukset sellaisia, että kylmäkulutus pysyy mahdollisimman alhaisena ? Ja kuinka öljy toimii ja kuinka usein on öljy syytä vaihtaa, laatikon kerätessa kondensiovettä suurien lämpötilavaihteluiden syynä ? Veikkaan, että näitä asioita ei ole huomioitu juuri ollenkaan.
No , me suomalaiset olemme täysin marginaaliporukka automarkkinoilla, joten mm. öljyjen vaihdoista on syytä itse huolehtia, mikäli ajokkinsa haluaa toimivan moitteettomasti pidempiä ajanjaksoja tai kilometrimääriä. Sama pätee nykytrendiin moottoriöljyjen vaihtoväleissä.
Kovin monessa autossa ei nykyään näe öljyjen lämpötiloja, kun esillä ei usein ole edes jäähdytysnesteen lämpötiloja !
Millainen on kulmäkulutukseen suunniteltu lisäaineistus? Öljyjen viskositeettiä ei takuulla ole optimoitu ainoastaan arktistesen kylmäkauden kylmäkulutusta ajatellen - ja hyvä niin. Aivan joka kerta kovissa pakkasissa kylmän laatikon häviöt ja laatikon toiminta muutenkin paranisi, jos vaihdettaisiin kylmässä pienempiviskositeettinen öljy. Tuo on täysin selvää, aivan kuten selvää on sekin, että viskositetti pitää valita muilla perusteilla. Ala on koko ajan siirtynyt ohuempia öljyjä kohti ja kehitystä rajoittaa kuuman pään viskositeetti. Valmistajat laittavat niin ohuita öljyjä, kuin mitä voiteluun riittävän viskositeetin saaminen kuumalla öljyllä sallii. Kylmänä nämä öljyt ovat tietenkin tarpeettoman jäykkiä, mutta sille ei voi oikein mitään.
Suomi on pieni markkina-alue, mutta nämä asiat eivät kosketa pelkästään suomalaisia. Kylmää on esimerkiksi kaikissa Suomen naapurimaissakin, joista yksi on jo aika suuri markkina-alue. Kylmää on myös toisinaan Keski-Euroopassakin. Eikö tuo kosteus ole ainoastaan pakkasten aiheuttama ongelma. Jos öljy imee kosteutta luovuttamatta sitä pois, niin siitä tulee ongelma myös kuumassa ja kosteassa ympäristössä.
Aina kun moottoriöljyjen vaihtoväliä on pidennetty, osa porukasta tietää, kuinka uusia pidempiä vaihtovälejä ei saa noudattaa. Jos noilla opeilla mentäisiin, niin vieläkin vaihdettaisiin öljyjä parin tonnin välein. Näitä pitkiä välejä on ollut jo pitkään käytössä ja missä ovat ne öljyn kunnosta johtuvat vikaepidemiat?
Itselläni on nyt ensi kertaa auto, joka kertoo öljyn lömpötilan. Vanhoissa autoissa on ollut jotain mittareita, joista ei näe kuin vähän suuntia. Nykyinen kertoo öljyn lömpötilan asteen tarkkuudella.
Niin NHB, on lisäaineita, jotka vaikuttavat ainakin moottoriöljyjen toimintaan kylmässä. Näitä on mm. jähmepisteen alentaja-aineet sekä viskositeetti-indeksin parantaja-aineet. Ja mitä tulee näiden ja joidenkin muiden käyttöön ja viskositeettiin automaattilaatikoiden öljyissä, niin ei ainakaan minulla ole mitään tietoa siitä, onko ne yleensä edes yritetty optimoida toimimaan myös kylmissä olosuhteissa. Ja mitä aineita käytetään ja onko autotehtaat halunneet suojata öljyjen avulla laatikoita kylmiltä olosuhteilta kestävyyden nimissä ? Ja koska osassa automaattilaatikoita ei ole edes suositusvälejä öljyjen vaihdolle, niin kyllä käyttäjän kannattaa ajatella itse.
Ja niillä opeilla mitä tuossa toteat öljynvaihtoväleistä, on aiheutunut huomattavan uusillekin autoille varsinkin lyhyitä matkoja sisältävässä ajossa, mm turbo-ongelmia ja pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmien ongelmia sekä jopa öljynsuodattimien tukkeutumisia. Hyvänä lisänä myös nykyiset dieselien hiukkasloukut. Kallis mötikkä uusia pitkien vaihtovälien syystä vaikkapa 150 tkm kohdalla. Näihin moottoreihin kun suositellaan omilla lisäaineistuksilla varustettuja öljyjäkin. Ja pitkien vaihtovälien ongelmia yritetään kompensoida puhdistamalla moottoreita omilla lisäaineilla eli kauppa käy sitten Fortella ja muilla vastaavilla aineilla, kun auto ei menekään katsastuksesta läpi...
Se on niin suhteellista se pitkä vaihtoväli...
Edellisen autoni öljysuositukset olivat samat Saksassa ja Suomessa. Muistan, koska tästä oli se hyöty, että pyytäessäni tuontiauton "lokalisointia" Suomen talveen sain vastauksen, että voidaan ne öljyt vaihtaa jos haluan, mutta saksalainen merkkihuolto näyttää laittaneen jo samaa, eli turha vaiva. Sama ajaa voimansiirron pidempi öljynvaihtoväli loppuun.
Se edellinen oli manuaali ja tämän nykyisen automaatin öljysuositusta en ole tarkistanut. Ajaessa kylmän vaihteistoöljyn tuntee normaalia töksähtelevämmistä vaihdoista, mutta testeriportista minä niitä lämpötiloja kyselin.
Kalliin tomaatin ja hiukkasloukun vuoksi en uskalla käyttää muita kuin suositeltuja öljylaatuja. Moottoriöljy on kyllä ympäri vuoden aivan riittävän notkeaa. Meillä pakkasessa tarvittava notkea öljy kiinnostaa nykyään etelämpänäkin kulutuksen vuoksi.
Manuaalivaihteistolle ei muistaakseni ollut öljynvaihtoja speksattu (?), mutta tomaatille on kyllä. Suurin osa öljystä vaihtuu, kun suodattimen vaihdon yhteydessä avattavan öljypohjan lisäksi turbiinin voi laskea tyhjennuspropusta kuivaksi.