Ajoin muutama viikko sitten tietä 45 pohjoiseen. En huomannut 70km/h rajoitusmerkkiä, kuten ilmeisesti ei edelläni ajanutkaan.
Kamera välähti ja sain sakkolapun, jossa sakotusperusteeksi ilmoitettiin 78km/h nopeus - teknisen vähennyksen, 3 km/h, jälkeen. Mittaustulos oli siis ollut 81km/h.
Tässä jupakassa minua jäi ihmetyttämään se, että edelläni ajanut selvisi kamerasta pelkällä säikähdyksellä, vaikka hänen nopeutensa täytyi kameran kohdalla olla yli 75km/h. Autojemme välimatka oli 35-30 metriä, eikä edellä ajanut hidastanut nopeuttaan havaittavasti, ainakaan ei jarruttanut.
Olisikohan niin, että kamera oli säädetty reagoimaan vasta sakkonopeuksiin? Tämä olisi kyllä liikenneturvallisuuden ja -valvonnan kannalta aika arveluttavaa toimintaa, vaikka säästäisikin poliisilta huomautuslappujen lähettämiset.
Millainen mahtaa olla poliisin nopeusvalvontakameroiden käytön ohjeistus? Salliiko se laitteiston asettamisen niin, että haaviin jäävät vain sakkotapaukset? Onko jotenkin määritelty, että selvissä "rysäpaikoissa" (kuten tämä minulle sattunut) voidaan jättää huomautuksiin johtavat ylinopeudet rekisteröimättä?
Itse sain pelkän huomautuksen kun ajoin kameraan Sipoontiellä nopeudella 76 km tunnissa nopeusrajoituksen ollessa 70 km/h. Nopeuden ylitys katsottiin vähäiseksi minkä vuoksi sakkoa ei siis tullut.
Lainaus Ylen jutusta 6.3.2017.
"Ylinopeussakot – siis tulevaisuudessa virhemaksut – muuttuisivat monin tavoin.
Jos tieosuuden suurin sallittu nopeus on alle 60 kilometriä tunnissa, tulisi nopeuden ylityksestä seuraava liikennevirhemaksu:
70 euroa, jos ylitys on enintään 5 kilometriä tunnissa
100 euroa, jos ylitys on 6–10 kilometriä tunnissa
170 euroa, jos ylitys on 11–15 kilometriä tunnissa
200 euroa, jos ylitys on 15–20 kilometriä tunnissa
300 euroa, jos ylitys on 21–25 kilometriä tunnissa
400 euroa, jos ylitys on 26–30 kilometriä tunnissa
60-alueella 82 km/h ajava siis saisi 300 euron liikennevirhemaksun – tuloistaan riippumatta.
Jos tieosuuden suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, olisivat liikennevirhemaksut tällaisia:
50 euroa, jos ylitys on enintään 5 kilometriä tunnissa
70 euroa, jos ylitys on 6–10 kilometriä tunnissa
140 euroa, jos ylitys on 11–15 kilometriä tunnissa
170 euroa, jos ylitys on 15–20 kilometriä tunnissa
300 euroa, jos ylitys on 21–25 kilometriä tunnissa
400 euroa, jos ylitys on 26–30 kilometriä tunnissa"
Jossain uutisessa muistaakseni on sanottu poliisin vähentäneen huomautusten lähettämistä. Resurssit käytetään paremmin tuottavaan työhön. Mutta yhden saama sakko ei muutu oikeaksi tai vääräksi sillä, miten jotain toista kohdellaan. Valvonnan tasapuolisuus on eri asia kuin ylinopeudesta annetun sakon oikeudenmukaisuus.
Tehdäänkö meistä tasapäisiä ?
Perustuslaki
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
----(kommentti)-----
Laki ei kiellä sitä, etteikö ihmisiä saisi asettaa eri asemaan poliisin mielivallan ja lainsäädännön mädännäisyyden ja byrokratian oikkujen ja minkä tahansa tämän tyyppisen "ei henkilöön liittyvän" syyn perusteella.
Perustuslain edellä mainittu pykälä "henkilöön liittyvästä syystä" voidaan lisäksi sivuuttaa, kun on kyse turvallisuudesta.
Turvallisuudesta on kyse silloin, kun viranomainen sanoo, että on kyse turvallisuudesta. Viranomaisella on siten oikeus harkintansa mukaan päättää, milloin perustuslain edellä mainittu pykälä on voimassa.
Käytännön esimerkki henkilöön liittyvästä syystä tapahtuvasta syrjinnästä on lainsäädäntö, joka kieltää ihmisiä, joiden näkökyky ilman silmälaseja ei yllä laissa säädettyihin arvoihin, toimimasta kauppa-alusten kansipalvelutehtävissä (esimerkiksi vesibussin lipunmyyjänä). Kyse on muodollisesti turvallisuudesta, mutta kuten turvallisuuskysymyksissä yleensäkin, viranomaisilla ei ole velvollisuutta perustella niitä. Viranomaisten ei esimerkiksi tarvitse selittää, miksi Suomessa vaaditaan tietty näkökyky ilman silmälaseja, vaikka englantilaisilla ja kanadalaisilla ja australialaisilla ja uusiseelantilaisilla aluksilla kansipalvelutehtäviin kelpaa silloinkin, jos vaaditun näkökyvyn saavuttaminen edellyttää silmälasien käyttämistä.
Tasasummilla sakottaminen ei ole rangaistuksen kovuutena tasapuolinen tuloeroista johtuen.
On kait kolmesta sakosta kortti pois vielä voimassa, se pistää isotuloisenkin ajattelemaan asiaa kannattaako lakia rikkoa periaatteella rahalla saa ja autolla pääsee.