Miksi TV-liikkeet vieläkin kauppaavat lähes pelkästään analogisella virittimellä varustettuja telkkareita vaikka analogiset lähetykset loppuvat 2007?
Ja miksi Digiboxeissa on erikseen T- C- ja S-mallit?
Esimerkiksi Finluxin Digi-tv:t voi huollossa vaihtaa T-mallista C-malliksi ja päinvastoin. Miksei tuo vaihto voi olla itse asetuksista muutettavissa?
Miksei kukaan valmistaja tuo myyntiin kovalevyllä varustettua digi-tv:tä?
Miksei kukaan valmistaja tuo myyntiin kovalevyllä ja digivirittimellä varustettua tallentavaa dvd-soitinta?
Siksi, että saadaan ostajat vaihtamaan telkkaria yhtä usein kuin nuoriso kännykkää 
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Vastaus on hyvin yksinkertainen. UMTS ja WAP-huuman aikaan haluttiin vapauttaa mahdollisimman paljon taivaallisia aaltoalueita. Suomen piti senakaisen politiikan mukaan olla edelläkävijä sekä kännykkä- että TV-tekniikassa.
UMTSeille ja WAPeille kävi kuten kävi, mutta tuo perhanan TV-n digitalisointi etenee suunnitelmien mukaan.
Tietenkään kenenkään silloisen päättäjän päähän ei pälkähtänyt mitä edelläkävijän asema tarkoittaa oikeasti.
Nyt olemme sitten tilanteessa, jossa kohta koko Suomi on tv-tekniikassa siirtynyt digitaaliaikaan, mutta muissa maissa ollaan teknisessä kehityksessä tähtäämässä seuraavaan eli teräväpiirtoaikaan. Jota Suomessa käytettävä standardi ei tue.
Eli lyhyesti sanottuna, meillä pitäisi ostaa käyttöön laitteita, joita todennäköisesti valmistajat ei tule koskaan laajemmalti valmistamaan. Koska ne on tarkoitettu tekniikalle, joka tulee jäämään hyvin nopeasti pois käytöstä tai jopa eräät suuret maat eivät ota sitä koskaan käyttöönkään.
Tämänhetkisen tietämyksen perusteella ei kannattane ostaa mitään laitetta, joka ei sitten myöhemmin tule soveltumaan teräväpiirtotekniikkaan.
Joten olemme taas me Suomalaiset maksamassa samanlaista laskua kuin SAKSAN UMTS-kaupoissa, mutta nyt saamme onneksi koteihimme tosi kalliita uniikki-kappaleita, jotka joudutaan heittämään muutaman vuoden päästä mäkeen.
Hyvä kysymys. Kenties asiakkaat eivät kyllin voimakkaasti vaadi digivirittimellisiä laitteita.
W--: Ja miksi Digiboxeissa on erikseen T- C- ja S-mallit?
Lyhyesti: Koska signaalitie poikkeaa ratkaisevasti eri vaihtoehdoissa, asettaa tämä myös virittimille erilaiset vaatimukset.
Hieman perustietoa digi-TV-tekniikasta:
sfnet.harrastus.audio+video-ryhmän FAQ
http://www.digita.fi/
W--: Esimerkiksi Finluxin Digi-tv:t voi huollossa vaihtaa T-mallista C-malliksi ja päinvastoin. Miksei tuo vaihto voi olla itse asetuksista muutettavissa?
Ei tuo ole huollossakaan viritintä vaihtamatta mahdollista, ellei tuon TV:n viritinpaketissa ole jo molempia virittimiä.
W--: Miksei kukaan valmistaja tuo myyntiin kovalevyllä varustettua digi-tv:tä?
Varmasti tuollainenkin jossain vaiheessa nähdään. Tosin kunnolliset kovalevylliset boksitkin on vasta parin viimeisen kuukauden aikana saatu markkinoille.
W--: Miksei kukaan valmistaja tuo myyntiin kovalevyllä ja digivirittimellä varustettua tallentavaa dvd-soitinta?
Tällaista laitetta odotan itsekin. Nyt tosin näyttää, että joudun hankkimaan USB-liitäntäisen kovalevyboksin ja polttamaan DVD:t tietokoneella.
W--: Siksi, että saadaan ostajat vaihtamaan telkkaria yhtä usein kuin nuoriso kännykkää
Miksei sitä olemassa olevaa televisiota voisi käyttää pelkkänä näyttöruutuna, kuten tietokoneen monitoria? Itse ainakin käytän nykyistä viisivuotiasta 29" CRT TV:tä digiboksin näyttölaitteena siihen saakka kunnes ~50" teräväpiirtoiset plasmaruudut sopivat asuntovelallisen budjettiin.
No miten niille kävi? Tekniikkoina molemmat ovat nykyään käytössä ja toimivat kuten odotettiinkin. Markkinamiesten haikailemaa palvelujen kulutuskiimaa ei syntynyt, mutta kuka oikeasti uskoi kuluttajien olevan valmiina lisäämään tietoliikennekustannuksensa moninkestaiseksi?
Sepe Siren: Nyt olemme sitten tilanteessa, jossa kohta koko Suomi on tv-tekniikassa siirtynyt digitaaliaikaan, mutta muissa maissa ollaan teknisessä kehityksessä tähtäämässä seuraavaan eli teräväpiirtoaikaan. Jota Suomessa käytettävä standardi ei tue...
DVB-järjestelmässä ei ole erikseen määritelty resoluutiota ja järjestelmä taipuu myös teräväpiirtolähetyksiin. Asian voi käydä itse kukin todistamassa HTV:n digitaalisesta teräväpiirtolähetyksestä.
Kiitos tarkennuksesta PPi.
Mutta tarkoitan tekstilläni sitä, että tietenkään laitteita ei ole markkinoilla, koska Suomi on tässä asiassa edelläkävijä, joka joutuu kärsimään kaikki edelläkävijän ongelmat. Muut maat saavat erittäin hyvää oppia Suomen kohtalosta. ( on niitä muitakin maita onneksi mukana)
Mutta ongelma on se, että koska kysyntä on tietenkin digilaitteissa vähäistä, markkinoilla on hyvin vähän käyttökelpoisia vehkeitä. Ja ne vähätkin käyttökelpoiset ovat armottoman kalliita.
Hinnat tulevat laskemaan sitten kun on tarpeeksi muitakin maita mukana ja standardit ovat asettuneet.
Lisäksi standardit elävät koko ajan johtuen juuri kokeiluvaiheesta. Käytännössä suomalaiset kuluttajat joutuvat maksamaan tuotekehittelyn kuluja tämän asian takia.
Tottakai digitaalinen systeemi mahdollistaa teräväpiirtotarkkuuden, mutta mitä siitä, jos ostettavissa olevat käyttökelpoiset laitteet eivät sitä mahdollistakaan.
Suomessa ei missään tapauksessa saa lopettaa analogisia kanavia vuonna 2007. Se on nimittäin hirvittävä rahantuhlaus, mikä siitä aiheutuu ihmisille.
Ai niin !
Umtsi ja wapi:
Vastasitkin kysymykseesi itse. Mutta kuten kerroit UMTS.ia ja WAP.ia ei meidän kuluttajien ole pakko ottaa käyttöön. Halvemmallakin saamme samat palvelut.
Digiä emme näköjään pysty valitsemaan se p----le tulee sieltä ihan pakolla, vaikkemme moista edes halua.
Lyhyesti: Koska signaalitie poikkeaa ratkaisevasti eri vaihtoehdoissa, asettaa tämä myös virittimille erilaiset vaatimukset.
DVB-T:n jakeluun kaapelissa ei ole teknistä estettä, mutta DVB-C:llä kaapeliin saadaan tungettua enemmän kanavia, mikä on operaattoreiden mieleen. Minun mieleeni kaapeliasiakkaana DVB-C ei ole kehnomman laitetarjonnan takia eikä kuvan laatukaan ole hääppöinen verrattuna maanpäälliseen digi-TV:hen, liekö syynä sitten standardin heikkoudet vai operaattorin niukkurointi?
DVB-C:n huonoa laitetarjontaa selittää esim. saksalaisten kaapelioperaattoreiden tapa sitoa päätelaite räätälöinnillä omaan liittymään ja myydä laite ja liittymä pakettina. Näin ollen standardin mukaisten DVB-C -laitteiden markkinat ovat tällä hetkellä kovin pienet (Suomi ja Ruotsi?).
DVB-T -puolella kysyntä hoitanee laitetarjonnan hyvään kuosiin jo tämän vuoden aikana ( http://www.dvb.org/graphics/internal/Adoption-Map_DVB-T.jpg ). Kiintolevytallentimella varustettuja digivastaanottimia on jo olemassa ( http://www.humaxdigital.com/global/products/dtv_lcd32_32pvridtv.asp ) ja huhujen mukaan Philipsiltä on tulossa polttavalla DVD-asemalla varustettu kiintolevy-digiboksi.
Siksi, että telkkari pitää saada päälle yhdellä napinpainalluksella silloin, kun haluaa katsoa jotakin arkipäiväistä ohjelmaa (kuten uutiset). Elokuvien katseluun voi kyllä valmistautua kytkemällä päälle useita laitteita ja hakemalla jääkaapista oheismateriaalia, mutta se on eri asia.
Tuollaisesta mukavuudenhalusta täytyy sitten olla valmiina myös maksamaan.
Nykyisessä telkkarissani (vanha analoginen) tuo onnistuu, ja oletan että onnistuu seuraavassakin. Tästä tietysti seuraa, että siirtyminen digiaikaan tapahtuu niin sanotusti viime tingassa
Hyvä W-- !
Olet oikeassa !
Eihän siinä mitään järkeä ole, jos nykyinen sinänsä toimiva ja helppo TV-systeemi korvataan kalliimmalla ja vaikeakäyttöisemmällä. Ja vielä jos ainoa syy on se, että kännykät ja UMTSipumtsit vaativat lisää ilmatilaa ! Hyötyä kuluttajalle ei ole vielä tieteellisestikään pystytty osoittamaan.
Minulla ainakin on aikaa odotella ihan rauhallisesti myös vuoden 2007 jälkeenkin, että muissakin maissa otetaan käyttöön DIGI-TV ja laitevalmistajat alkavat tehdä myös tavalliselle kuluttajalle sopivia laitteita. Ei kiinnosta tippaakaan olla koekäyttäjä keskeneräiselle tekniikalle.
Mitä järkeä muuten on siinä, että uuden tekniikan käyttöönotto ainoastaan lisää kuluttajan kustannuksia, muttei anna mitään uutta. Mitään uuttahan DIGI-TV ei meille tuo. Lisäkanavat on kuihtuneet jo ja paljon puhuttu paluulinja ei taida toteutua. Enkä ymmärrä mihinkä sitä tarvitaankaan.
TV:n digitalisointi ei liity millään tavalla matkaviestintekniikkaan, eikä taajuuksia vapaudu niiden käyttöön. Mitä ja kenen näkökulmasta tarkoitat "toimivalla ja helpolla" tai "kalliimmalla ja vaikeakäyttöisemmällä" TV-systeemillä?
Seutulainen: Mitä järkeä muuten on siinä, että uuden tekniikan käyttöönotto ainoastaan lisää kuluttajan kustannuksia, muttei anna mitään uutta. Mitään uuttahan DIGI-TV ei meille tuo. Lisäkanavat on kuihtuneet jo ja paljon puhuttu paluulinja ei taida toteutua. Enkä ymmärrä mihinkä sitä tarvitaankaan.
Viimeistään tämä kappale osoittaa kirjoittajan hyvin rajallisen tiedon aiheesta. Lyhyesti digitaalinen lähetystekniikka mahdollistaa paremman kuvan- ja äänenlaadun ja/tai lisäkanavia ahtaseen radiokaistaan.
Niitä "kuihtuneita" lisäkanavia analogiseen maanpäälliseen TV-lähetykseen verrattuna löytyy seuraavasti: FST, YLE24, YLE Teema, MTV3+, Subtv, Nelonen Plus, CANAL+ Finland, CANAL+FILM1, CANAL+FILM2, CANAL+Sport, Urheilukanava, The Voice, SEXTV.fi (http://www.digitv.fi/).
Millä tavalla paluulinja on tällä hetkellä toteutumaton? Omakohtaisesti en sille näe käyttöä, mutta toteutettu se kyllä on.
"Joten olemme taas me Suomalaiset maksamassa samanlaista laskua kuin SAKSAN UMTS-kaupoissa"
No toivottavasti saadaan ilmakauppojen myötä edes yhtä komia kesä kuin umts kauppojen yhteydessä saatiin.
Onko jollakin täkäläisellä operaattorilla erillinen hinnoittelu GSM/GPRS- ja UMTS-palveluille?
Puhelimen selaimella on muuten oikeasti erittäin näppärää tarkistaa esim. kulkuvälineiden aikatauluja tai hoitaa nettipankkiasiointia, ellei verkossa olevaa tietokonetta ole käden ulottuvilla.
Lyhyesti:
Lisää kanavia ? Niin mitä ? katsopa mitä lisäkanavia Vuokatissa.
Parempi kuva ? Ei parantunut yhtään.
Paluukanava ? Yhtään viestiä ei digiboksini vielä ole lähettänyt !
Tuo PPi:n suoraan mainoksista poimima etulajitelma on juuri sitä teknofriikkien kieltä, jolla koetetaan lytätä käyttäjän omat kokemukset lyttyyn.
Sitten on tietysti se, että DIGI-TV lupaa kuun ja taivaat, mutta arkikäyttäjä maalta on kyllä todennut lupaukset yleensä katteettomaksi.
Ainut lupaus mikä piti on se, että joudut hankkimaan digiboksin jotta pystyt katsomaan DIGI-lähetyksiä. Rahaa meni, ja tulee menemään lisää vielä ennenkuin tästä souvista selvitään.
Parempi kuva ? Ei parantunut yhtään.
Paluukanava ? Yhtään viestiä ei digiboksini vielä ole lähettänyt !
Tuo PPi:n suoraan mainoksista poimima etulajitelma on juuri sitä teknofriikkien kieltä, jolla koetetaan lytätä käyttäjän omat kokemukset lyttyyn.
Minulla ei ole mitään tarvetta poimia kommetteja mainoksista. Kommenttini pohjautuvat omiin kokemuksiini, joita olen maanpäällisessä verkossa kerännyt Lapuan, Tampereen ja Espoon lähettimien alueilta sekä HTV:n kaapeliverkosta. HTV:n kaapeliverkko on ainoa, missä digilähetykseen siirtyminen ei ole oletusarvoisesti lisännyt kanavatarjontaa. Maksu-TV-tarjonta taas lisää dramaattisesti tarjontaa HTV:n verkossakin.
Kerrostaloissa kuvan laatu paranee lähes kaikissa tapauksissa ratkaisevasti analogiseen kuvaan verrattuna. Omalla antennilla sopivalla alueella lähetyksiä vastaanottaville pientaloasujille muutos saattaa olla vähäinen tai jopa päinvastainenkin. Kuten tuossa aikaisemmassa vastauksessani kirjoitin tarjoaa järjestelmä paremman kuvan- ja äänenlaadun ja/tai lisäkanavia valitettavasti painotus vaikuttaa toistaiseksi (kunnes nykyiset analogiset taajuudet vapautuvat) olevan tai-vaihtoehdossa.
Vuokatin alueella näkyvät vain kanavaniput A ja B. Tämä ei kuitenkaan ole tilanne valtaosalla Suomalaisista. Nipuissa A ja B on kuitenkin myös lisää kanavia analogiseen lähetteeseen nähden.
Jos olet yrittänyt viestejä boksillasi lähetellä, niin oletettavasti sinulla on MHP-laite, jossa on palukanava ja joka tukee vuorovaikutteisia palveluita? On totta, että kyseisille palveluille ei toistaiseksi ole kysyntää eikä sitä kautta tarjontaakaan, mutta olisi ollut äärettömän typerää olla standardoimatta tuotakin osaa järjestelmästä, kun kerran koko lähetysjärjestelmä menee joka tapauksessa uusiksi.
Joka tapauksessa omat kokemukseni ovat pääsääntöisesti päinvastaisia sinun kokemuksiisi verrattuna.