«12»
Miten noiden Grönholmien ja muiden autot kiihtyvät sataseen, kahteen sataan ?( Joskus TM:ssä oli artikkeli ralli Fordeista ja Focus meni märällä asfaltilla n.4,8s, jos oikein muistan.)
Entäs jarrut kuinkas nopeasti ne pysäyttävät 100-0km/h metreissä?
Kuinka paljon tuossa ralliautosarjassa on eroa suorituskykyjen suhteen?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Taas sellainen asia joka riippuu aivan siitä millaisella alustalla ja millaisilla välityksillä ajetaan.
No laita nyt jotan...
luin jostain rally xs lehdestä kiihtyvyyksien (wrc) olevan jotain tämmöisiä:
0-100km/h 3.0-3.5s ja 0-160km/h 6.5-7s (kuiva-asvaltti)
0-100km/h 3.0-3.5s ja 0-160km/h 6.5-7s (kuiva-asvaltti)
Huhuh
. Kovin ralliauto kiihtyjä minkä tiedän on MG Metro 3,7s sataseen.
Lancia Delta S4 on ehkä kovin ase sille mitattiin kolmen sekunnin kiihtyvyys 0-100 kilometriin tunnissa. Se on kovin luku mikä rallimaailmassa on ikinä nähty. Haittapuolena räjähtävässä nopeudessa oli se ettei autoi ollut koskaan kuljettajansa käsissä.
Sitä ajaneiden mielestä sillä oli ihan oma ajatusmaailmansa.
Henri Toivonen oli ainoa joka osasi käsitelllä tuota autoa ja ajofilosofiaa jonka se auto vaati. Portugalissa Henkka ajoi tarinan mukaan yleisö erikoiskokeena olleella Estorillin Moottoriradalla sellaisen pohja-ajan joka olisi riittänyt kuudenteen ruutuun saman vuoden syksyllä.
Loppui ne Henkankin taidot.......
Henri Toivonen oli ainoa joka osasi käsitelllä tuota autoa ja ajofilosofiaa jonka se auto vaati.
Eikö tuohon aikaan ollut muita Lanciakuskia, joka olisi ajanut tuollaista?
Mihinkähän huimia kiihtyvyyksiä ihan oikeasti tarvitaan?
Täytyy muistaa , että Henkan ajama Lancia oli takamoottorinen
auto ja tehot ja spoilerit olivat melko vapaita. Vähän niinkuin
katettu F 1. Ilmankos tuli sääntömuutoksia Henkan turman jälkeen.
Tuosta tuli mieleenikin. Että onko nykypäivinä ollut liian paljon onnettomuuski rallin MM-sarjassa? (minusta Formulassa kyllä saisi olla sellaisia pikkuonnettomuuksia)
Ei tainnu taidot loppua vaan iski väsy ja keskittymishärö. Henkan viimeinen haastattelu pikaisesti auton ikkunasta annettuna edellisen pätkän ja tuon kohtalokkaan välissä jossa Henry toteaa jotakuinkin tyyliin "ei tässä oo mitää järkee ajaa näin paljoa kerralla ei tätä kukaan jaksa, vaarallista kun ajetaan aamusta iltaan täysillä, ei jaksa enää keskittyä"
Ei tainnu taidot loppua vaan iski väsy ja keskittymishärö. Henkan viimeinen haastattelu pikaisesti auton ikkunasta annettuna edellisen pätkän ja tuon kohtalokkaan välissä jossa Henry toteaa jotakuinkin tyyliin "ei tässä oo mitää järkee ajaa näin paljoa kerralla ei tätä kukaan jaksa, vaarallista kun ajetaan aamusta iltaan täysillä, ei jaksa enää keskittyä"
Minun mielestä tuosta ei ole kauheasti puhuttu julkisuudessa. Henkan sanat varmasti laitti monet miettimään...
Nykyäänkin rallikuskit ja muut ovat puhuneet siitä kun rallissa nopeudet nousevat tolkuttoman suuriksi ja radat ovat vaarallisia. He menevät 210km/h, kapealle hiekkatien suoralla, kun tavallinen autoilija hurjastellesaan ajaisi korkeintaan 120km/h.
Minun mielestä tuosta ei ole kauheasti puhuttu julkisuudessa. Henkan sanat varmasti laitti monet miettimään...
Nykyäänkin rallikuskit ja muut ovat puhuneet siitä kun rallissa nopeudet nousevat tolkuttoman suuriksi ja radat ovat vaarallisia. He menevät 210km/h, kapealle hiekkatien suoralla, kun tavallinen autoilija hurjastellesaan ajaisi korkeintaan 120km/h.
Joo eipä siitä hirveästi ole juttua ollut, vaan kerranpa tuli telkusta Henrystä dokkari jossa näytettiin tuo kyseinen haastattelu.
Minun mielestä tuosta ei ole kauheasti puhuttu julkisuudessa. Henkan sanat varmasti laitti monet miettimään...
Nykyäänkin rallikuskit ja muut ovat puhuneet siitä kun rallissa nopeudet nousevat tolkuttoman suuriksi ja radat ovat vaarallisia. He menevät 210km/h, kapealle hiekkatien suoralla, kun tavallinen autoilija hurjastellesaan ajaisi korkeintaan 120km/h.
Joo eipä siitä hirveästi ole juttua ollut, vaan kerranpa tuli telkusta Henrystä dokkari jossa näytettiin tuo kyseinen haastattelu.
Nimi oli oikein kirjoitettuna muuten Henri ei Henry kuten media usein väärin kirjoittaa.Henri Toivosen ajopuvussakin luki Henri P. Toivonen. P. Kirjain ajopuvussa tuli nimestä Pauli, ja tämä taas kertoo miehen taustasta sen että isä oli jotain merkittävää ralliautoilussa. Henrin isä ei ollutkaan mikään tavallinen rallikuljettaja vaan itse pitkä ja komearaaminen Pauli "Tiikeri" Toivonen. Henkan onnettomuuden mahdollinen syy oli tolkuton flunssa ja kuume, joka iski muutama päivä ennen kohtalokasta ulosajoa. Henri oli syntynyt elokuun 25 Päivä 1956 Jyväskylässä. koska isä Pauli oli silloin ajamassa Jyväskylän suurajoissa. Elokuussa 2006 tulee kuluneeksi 50-vuotta Henri Pauli Toivosen syntymästä. Toivottavasti vielä silloinkin Henri Toivosta muistetaan. Vuoden 1986 Suurajoissa ajettiin entinen "Painaa" erikoiskoe uudella Nimellä Henkka Henrin muistolle. Markku Alén oli sen pätkän nopein vuoden 2006 Neste Ralliin Seppo Harjanne voisi tehdä jotain vastaavaa kunnioittaakseen Henrin muistoa..
B-ryhmän autot olivat ajajalle todella raskaita, niissä ei paljon huonokuntoiselle armoa annettu. Henkka oli yksi kovakuntoisimmista kuljettajista. Varmasti ymmärtää hyvin nuo sanat. "Tää on ihan järjetöntä me ollaan ajettu käytännössä tänään 400 kilometriä eli koko Jyväskylän Suurajot neljässä tunnissa. "On vissiin aika rankkaa sanoo Timo Pulkkinen"
" On ja ei kertakaikkiaan jaksa keskittyä, Ei riitä aivot tähän hommaan! Tää on todella älytöntä vääntämistä." Sitten pätkälle ja viisi minuttia lähdöstä Henri ja Sergio olivat kuolleet.
Nykyiset WRC-autot alkavat olla lähellä B-ryhmäläisiä näyttävyydessään, mutta ne ovat myös paljon kehittyneenpiä jousituksen ja renkaiden osalta. Autot ovat nyt myös varustettuja ohjaustehostimella jollainen löytyi vain Peugeotista B-ryhmän aikaan.
Henri Pauli Toivonen oli Pauli ja Ulla Toivosen rakastettu esikoispoika, Henrillä oli kaikki mahdolliset geenit huipulle. Henristä olisi voinut tulla menestyvä autokauppias kuten isästään, mutta miehen elämä jäi pahasti kesken. Henkka otettiin liian aikaisin pois tästä maailmasta vain 29-vuotiaana. Pidiän Henkkaa edlleen suurimpana kaikista sellaista luonnetta ei kenelläkään Suomalaiskuljettajalla ole ollut. Henristä oli mahdotonta olla pitämättä. Henri oli naimissa ja kahden lapsen isä kuollessan. Markus oli kaksivuotias ja Arla kolmen kun heidän rakas ja huolehtivainen Henri-isänsä kuoli kilpailussa. Markus oli aikanaan kansikuvassa mukana kun Henkan Monte-Carlon rallin voitto uutisoitiin Iltalehden kannessa. "Suomalaisten kolmoisvoitto Montessa, Henri Toivonen suurin sankari.
Helsingin seudulta vielä 1980-luvun alussa nousseita huippuja oli vain kaksi Ulf Grönholm ja Henri Toivonen. Kummankin kohtalo oli kuolla ohjauspyörän ääreen. Henriln piti lopettaa ammattilaisuransa vuoden 1986 maailmanmestaruuteen. Viisi vuotta nuorempi pikkuveli Harri joutui ottamaan vastuun jonka isä Pauli oli ajatellut antavansa esikoispojalleen Henrille. Henkka oli todella hieno mies eläessään. Kuolema teki hänestä unohtumattoman legendan.
Kuoleminen on melkein aina turhaa, väärin ym. Mutta tuo oli erittäin väärin, erittäin väärästä syystä, ei rallissa kuulu kilpailla hereilläolo taidoista vaan ajotaidoista. Rallissa ei kuulu joutua onnettomuuten mutta jos joutuu niin se ei saa johtua ainakaan väsymyksestä. Tuskinpa tuollaista on enää nykyään...?
Nimi oli oikein kirjoitettuna muuten Henri ei Henry kuten media usein väärin kirjoittaa.Henri Toivosen ajopuvussakin luki Henri P. Toivonen. Henkan onnettomuuden mahdollinen syy oli tolkuton flunssa ja kuume, joka iski muutama päivä ennen kohtalokasta ulosajoa.
B-ryhmän autot olivat ajajalle todella raskaita, niissä ei paljon huonokuntoiselle armoa annettu. Henkka oli yksi kovakuntoisimmista kuljettajista. Varmasti ymmärtää hyvin nuo sanat. "Tää on ihan järjetöntä me ollaan ajettu käytännössä tänään koko Jyväskylän Suurajot neljässä tunnissa. Ei riitä aivot tähän hommaan." Sitten pätkälle ja viisi minuttia lähdöstä Henri ja Sergio olivat kuolleet.
Nykyiset WRC-autot alkavat olla lähellä B-ryhmäläisiä näyttävyydessään, mutta ne ovat myös paljon kehittyneenpiä jousituksen ja renkaiden osalta. Autot ovat nyt myös varustettuja ohjaustehostimella jollainen löytyi vain Peugeotista B-ryhmän aikaan.
No hyvä, että tuli tarkennusta, on jo jokunen vuosi kun dokkarin näin ja näin ollen yksityiskohdat ei enää ole parhaassa muistissa, vaan sisältö säilyy paremmin
Henkkahan totesi jo kesällä 1982 Opel Asconan ratin takaa Jyväskylän harjoituksissa. "Jos nämä paljon puhutut B-ryhmän sääntöjen mukaiset autot ensi vuoden alussa tulevat eikä sääntöjä tai turvallisuutta paranneta merkittävästi. On seurauksena on ihan varmasti täysi katastrofi." Valitettavaa oli että Henri Pauli Toivosen oma osa oli joutua tämän murheellisen profetian traagiseksi uhriksi.
Henkka on haudattu Espoon vanhan kirkon hautausmaalle. Hänen hautajaisissaan yli 500 läheistä ja ystävää oli saattamassa Henriä hänen viimeiselle matkalleen. Henkka oli kaikista nopein, mutta Henrin ura jäi pahasti kesken. Mitä mies olisikaan ehtinyt saadessaan elää saavuttaa.
Itse mitä olen Henkasta kuullut ja lukenut ja vielä se mitä täällä olen vielä lukenut niin se vahvistaa sen että Henkka oli fiksu, asiallinen ja paras. Ehkä hänet voisin laittaakin kaikkien aikojen autourheilijaksi.
On todella paha kuulla, mitä Henkka on puhunut, melkeinpä tavallaan tiesi jotain tulevan käymään. Nykyäänkin olisi varmasti hyvä jos ajateltaisiin vielä enemmän sitä kuskien turvallisuutta.
Silloin aikanaan kun Henkka ajoi Opel Asoona 400:ta niin tässä on sen auton tekniset tiedot:
Moottorina 2420-kuutioinnen nelisylinterinen rivimoottori kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia 16-ventiilinen sylinterin kansi. Kaksi Weber 48 DCOE-kaasutinta ja 270 hevosvoimaa.
Kori 2-ovinen teräsrakenteinen itsekantava kori. Jossa lasikuidusta valmistettu konepelti ja takaluukun kansi.
Auto painoi 1050 kiloa
Tämä siis kausi 1982 ja alkuvuodesta 1983
Kesällä 1983 tuli sitten Manta 400
Mantassa oli sama kone ja jopa 5 hevosvoimaa enemämän. Manta oli kuitenkin puhdas B-ryhmäläinen kun Ascona oli siirretty siihen ryhmästä 4. lisäksi Manta oli varustettu liuku-ikkunoin ja kevlar-panelein joten sisällä oli tolkuttoman kuuma tästä syystä. Koskaan ei saatu selville miksei tehdas käyttänyt Coneron rakentamaa moottoria vanhan Asconan koneen sijaan.
Henri siirtyi vuonna 1984 Porscheen Jossa oli 300 hevosvoimaa. Henkka ajoi Prodriven rakentamaa autoa EM-sarjassa ja olisi voittanut Mestaruuden, mutta mestaruus meni aikanaan Ruuhimäen hyppyn alastuloon Lancia Rally 037:n ratissa. Kun Lancia tuli alas rajusti nokalleen niin Henri loukkasi pahoin selkänsä. Henriltä jäi ajamatta pari ratkaisukisaa ja Carlo Capone vei mestaruuden 56 pisteen erolla.
Henrille tulivat voitot Costa Smeraldasta, Ypresin 24 tunnin Rallista. Mille Pistesistä ja Madeiran Ralista. Näistä Costa Smeraldan mies voitti vaikka pystyi hädin tuskin kävelemään. Loukattuaan edellisessä kisassaan Irlannissa nilkkansa, Irlannissakin Henkka johti jo monta minuuttia mutta vaihdelaatikko hajosi johto asemasta.
Olisiko vanhassa (kai 80-luvulta) TM:ssa kun oli ns.epävirallinen ralli-Porsche missä oli tehoja muistaakseni ainakin 600 hevosvoimaa, lehdessä väitettiin että hyvissä olosuhteissa se kiihtyisi sataseen n.2 sekunnissa (kuulostaa aivan mahdottomalta) ja hiekkatielläkin se kiihtyisi n.4 sekunnissa (ehkä tämän jälkimmäisen voisi juuri ja juuri uskoa).
Noissa viimeisissä suunnitelluissa B-ryhmän superautoissa (joita tosin ei koskaan otettu käyttöön) tehot kuulemma lähentelivät 900-1000hp
Mieleeni tuli 650 hevosvoimainen Peugeot 205. Miten se esimerkiksi pärjäisi uudelle WRC Peugeotille rallissa?
B-Ryhmän auto kiihtyi ehkä rajusti, mutta nykypäivän WRC-auto menee vielä kovempaa. Renkaat on paremmat, tasauspyörästöissä on vielä tänä vuonna aktiivilukot sallittu ja ohjaustehostin on vakiovaruste kaikkien tallien autoissa. Vaihdelaatikot ovat kehittyneet ja ns. rattii-vaihteisto on kaikilla käytössä vielä tämän kauden. Bosse ajoi 2000 Jyväskylässä kuumassa säässä ja kuivassa kelissä Ouninpohjan isolla tiellä ajan 11.22 eli 13 sekuntia nopeammin kuin Hannu Mikkola vuoden 1985 Suurajoissa Audi Quatrro S1 .Ja ne todelliset 900-1000 heppaiset moottorit olivat jo S-ryhmää eivät B-ryhmää.
Ryhmä S:n li tarkoitus korvata B-ryhmäläiset alkaen Jyväskylästä 1987. Ryhmässä olisi kilpailtu aivan erikoistarkoitukseen rakennetuilla autoilla, Lancialla oli jo valmiina Lancia Delta ECV joka oli lyhennetty S4-malli. ryhmä S kuitenkin lakkautettiin Henrin kuoleman jälkimainingeissa ja tilalle pääryhmäksi nostettiin A-ryhmä josta kaikkki WRC-autot ovat kehittyneet.
Eli uudet vie aika hyvin, vaikka nykyisissä autoissa on puolet vähemmän tehoja kuin niissä vanhoissa ns. erikoisyksilöissä. Nykyiset autot ovat tietysti kehittyneet taas niissä muissa kohdissa, painoissa, ajettavuudessa...
Entäs vääntö. Jos en väärin muista niin WRC-autoissa liikkui jossain
640nm hujakoilla.
640nm hujakoilla.
Eikö tehoja niissä ole 300hv? Oliko se niin vähän?
Ja kuinka paljon niissä vanhoissa kovimmillaan vääntöä? Menevätkö ne noiden uusien yli väännöllään?
Luulen, että tarkoitat artikkelia Tuulilasi -lehdessä vuodelta -83.
Kyseessä oli Seppo Niittymäen Rallicross -Porsche 911, jonka kiihtyvyydeksi kuivalla asfaltilla mitattiin 2,9s. (0-100 km/h).
Luulen, että tarkoitat artikkelia Tuulilasi -lehdessä vuodelta -83.
Kyseessä oli Seppo Niittymäen Rallicross -Porsche 911, jonka kiihtyvyydeksi kuivalla asfaltilla mitattiin 2,9s. (0-100 km/h).
Todennäköisesti tuota minä tarkoitan, luin vain jotain 80-luvun TM:ää kaverin luona, ehkä se siis oli tuo. Taisin liioitella muistin että se kiihtyi n.2 sekunnissa, minä taas sain ihmetellä (ihmettely johtuu tyhmyydestäni ja huonosta muististani).
Oliko siinä sitä hiekkatie/soratie kiihtyvyyttä? Jostain olen sellaisenkin lukenut, ainakin minun muistaakseni.