Tänään ilmestyneessä Iltasanomien Formula 1 -liitteessä on esitelty ensi kauden autot. Siinä oli myös ensi kauden autojen hevosvoimat. Lista näyttää tältä (suluissa kehitys viime kauden tehoihin)
1. Honda 920 (-5)
2. Toyota 900 (+10)
3. BMW 900 (-5)
4. Mercedes 890 (+15)
5. Ferrari 890 (-25)
6. Renault 870 (-15)
7. Ford 830 (-45 [Red Bull] /0 [Minardi])
Ei tästä sen suurempaa johtopäätöstä voi vetää, mutta minua suurena japsiautofanina lämmittää suuresti nähdä Honda ja Toyota siellä listan kärkipäässä. Menestymiseen toki vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkkä moottorin teho, mutta vahva moottori on kyllä tärkeä osa-alue. Moottorien vääntökäyrät olisi kanssa mukava nähdä. Vahva moottori ei yksin tee autosta voittajaa, mutta heikko moottori pitää kyllä huolen siitä, että autolla ei voiteta.
Taisivat olla toimittajan arvioita? Tallithan pitävät noita suurina salaisuuksina ja tehoja varmasti muutellaan kauden mittaan haettaessa parasta teho/kestävyys -suhdetta.
Hyvä IS!
Anita Mäkelä 6000 hv, Suomi, Suomalaisten voimin rakennettu moottori ! Mihin Formulat jäivät...? tämä siis lähdössä, 0-100 km/h alle auton oman rungonpituuden, n. 0,5 sek.
Mites sitte kun ruvetaan jarruttamaan siihen ensimmäiseen mutkaan?
Ferraris vähemmän tehoja, mitä siinä on parempaa sitten kun noissa muissa?
Oli kerta kaikkiaan pakko kirjoittaa näinpäin, on saatava joku ansaan kommentoimalla edes jotain! No, TopFuelissa toimii hävittäjästä tutut tuplajarruvarjot. Anitalla on senverran raskas tossu, nro 36, lapa on lattiassa koko 5 sek. ajan ja sitten nopeus lähentelee 500 km/h niin laukaistaan jarrut. G-voimat on tulossa esteeksi tälle, meinaa taju lähteä lähdössä. Nopein varttimaili on v. -03 ajettu 4,41 sek.
Kaikki kiihdytyskilpurit ja kisat kuuluvat FIA:n alaisuuten myös Suomen FHRA, kuten F 1:tkin.
Eikö tehoja pysty arvioimaan jollain äänianalyysillä? Eri asia on sitten se, että pystyykö talvitesteissä saatuja arvoja vertaamaan. Hondan kone ei muuten vieläkään ole kestänyt vaadittuja kilometrejä..
olmi: Eikö tehoja pysty arvioimaan jollain äänianalyysillä?
Pakoäänen nauhoittamalla ja sylinteriluvun tietämällä saa analysoitua suurimman kierrosluvun. Koska kaikilla on suunnilleen sama hyötysuhde, voidaan laskea teho, ainakin suunnilleen. Karkeasti se menee niin, että korkeimmalle kiertävä kone antaa eniten tehoa.
Tämä on parempi keino koneiden keskinäisen tehojärjestyksen kuin tehojen mittaukseen. Tästä on eniten hyötyä silloin, kun tiedetään jonkin koneen teho, muiden tehoja voidaan päätellä sitten kierroslukujen suhteista.
Kuinka tarkka tuo äänianalyysi loppujen lopuksi on?
Tuomas: Kuinka tarkka tuo äänianalyysi loppujen lopuksi on?
Hyvin tarkka, jos tarkoitat kierrosluvun selville saamista, ei kovin tarkka jos tarkoitat tehon selville saamista. Kun kaikki moottorin valmistajat pyrkivät parhaaseen mahdolliseen moottoriin samoilla säännöillä, eivät tekniset ratkaisut juurikaan poikkea toisistaan. Tästä seuraa, ettei hyötysuhteet juuri poikkea toisistaan ja kun kaikki kouittavat mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella polttaa mahdollisimman paljon polttoainetta, ainoaksi muuttujaksi pitäisi jäädä kierrosluku.
Epävarmuutta päättelyyn tuo kuitenkin se, että koska moottoria ei käytetä vain suurimman tehon kierroksilla, ei moottorin suunnittelijakaan pyri pelkästään mahdollisimman suureen tehoon. Lopputuloksen kannalta tärkeää on koneen luonne, ja mitä enemmän sitä luonnetta järjestetään keskikierroksille, sitä vähemmän sitä on huipputehon kierroksilla. Kierrosluku ei siis olekaan ainoa muuttuja.
Vaikeasti määritettävä muuttuja on myös se, kuinka paljon auton aerodynamiikka auttaa moottoria. Ilmanottoaukon aikaansaama ahtovaikutus lisää auton ilmanvastusta mutta lisää samalla moottorin tehoa. Moottorin tehoon vaikuttaa siis myös se, missä nopeudessa se mitataan ja paljonko korin suunnittelussa on oltu valmiita uhraamaan aeordynamiikkaa konetehon eduksi.
No on se ihmeellistä, ei millään uskoisi. Kyllä siinä täytyy olla aikamoinen guru.
Tuomas: Kyllä siinä täytyy olla aikamoinen guru.
Noita aerodynamiikka yms. asioita F1-autosta ei tiedä kuin sellaiset, joilla teholukemat ovat tiedossa työn puolesta muutenkin. Eli heidän, jotka sen voisivat päätellä, ei tarvitse sitä päätellä. Kohtalon ivaa.
Aikoinaan väitettiin, että Hondan F1-moottoreista silloin vastanneella Osamu Gotolla olisi ollut absoluuttinen sävelkorva, jolla hän olisi koneen äänen korkeudesta tiennyt tarkalleen sen kierrokset ja kokemuksensa perusteella osannut tästä arvioida sen tehon. Tällaiset puheet upposivat kansaan, mutta ovat tietysti täyttä puppua.
Aikoinaan väitettiin, että Hondan F1-moottoreista silloin vastanneella Osamu Gotolla olisi ollut absoluuttinen sävelkorva, jolla hän olisi koneen äänen korkeudesta tiennyt tarkalleen sen kierrokset ja kokemuksensa perusteella osannut tästä arvioida sen tehon. Tällaiset puheet upposivat kansaan, mutta ovat tietysti täyttä puppua.
Jos hän osasi suunta-antavasti arvioida sen tehon. Ei sitä tuolla tavalla ainakaan tarkkaan voinut tietää.
Tuomas: Jos hän osasi suunta-antavasti arvioida sen tehon. Ei sitä tuolla tavalla ainakaan tarkkaan voinut tietää.
Hän sanoi haastattelijan asiaa kysyessä, että ei kuuntele koneiden ääniä, koska ne eivät kerro hänelle mitään muuta kuin että kone käy. Kun äänen nauhottaa ja muuttaa graafiseen muotoon ajan funktiona, näkee kuvaajan huipuista, montako työkiertoa sekunnissa tapahtuu. Kun tiedetään sylinterien lukumäärä tiedetään kierrokset. Noin vastuullisessa hommassa olevalla on muutakin tekemistä kuin laskeskella päässään tietoja, jotka saa suoraan pc:ltä.
Joku muu olisi siis laittanut tämän "juorun" liikelle että hän osaisi arvioida tehon äänestä. Tietystihän nykyään käytetäänkin ainoastaan tietokoneita kaikkeen.