Otin huvikseni esille 60-luvun Vauhdin Maailman vuosikertoja. Vuoden 1968 kilpailujen ratakierrosaikoja (harjoitukset)on mukava vertailla TM:n kierrosaikapankin aikojen kanssa. Mutta onko rata vertailukelpoinen näiden vuosien jälkeen? Onko sen profiili sama, entä pinnoite?
Esimerkkejä ajoista: Timo Mäkinen, Morris Cooper S 1.41,61 (Renault Laguna Coupe 2009 139,9, Misubishi Colt Ralliart 1.45,8)
Olli Lyytikäinen, Porsche 911, 1.37,69 (Renault Megane Coupe T RS 1.37,6 , VW Golf R 1.37,1)
Ahti Vaara, Fiat Abarth T Corsa 1.47,58
Matti Grön, Saab 96 1.52,93
Sepppo Kokkonen Renault Dauphine Gordini 1.55,46
....tätä voisi jatkaa vaikka kuinka. Kumman lujaa ajettiin kaksitahtisaabeillakin - saikohan niistä rataversiossakaan 90 hv:aa enempää irti? Mutta ovatko ajat vertailukelpoisia?
En ole ainakaan tietoinen, että Ahveniston rataa olisi koskaan muutettu. Tuossa täytyy ottaa huomioon, että vertailet 60-luvun kilpa-autojen ja 2000-luvun siviiliautojen kierrosaikoja ja kyllä noilla vanhoilla kilpa-autoilla ajetaan nykypäivän historic kisoissakin samaa vauhtia. Kun auto on kevyt ja alusta kunnossa niin ei 1.40 ajat mitään hirveitä tehoja vaadi loppujen lopuksi. Itse olen n. 100 hv ja yli 800 kg smart ROadsterilla ajanut Ahvenistolla 1.43 ja noiden 60-luvun autojen painot tuskin oli paljoa yli 600kg, minit ja fiatit varmaan allekin.
Viimeisessä Klassiko lehdessä oli juttua -65 Fiat Abarth 1000:sta ja jutussa mainittiin sen tehoksi n. 85hv, tyhjäpainoksi 595 kg ja huippunopeudeksi 200 km/h, millä pitäisi päästä kevyseti alle 1.40s. Ahti Vaaran Abarth on 850 kuutioinen, mikä taas selittää tuon 1.47 ajan. Eli kyllä nuo ajat on ihan linjassa sen kanssa, mitä saman teho/painosuhteen omaavalla nykyautollakin Ahvenistolla ajaisi.
Renkaat ovat kehittyneet kovasti 60-luvun jälkeen. Saakohan historic-kilpureissa käyttää vapaasti haluamiaan renkaita? Koko menee varmaan mukaillen vanhaa luokitusta, entä muut ominaisuudet?Entä iskunvaimentimet?
Vähän perverssiä, mutta minusta olisi mukava nähdä, miten hitaimmat nykyautot kiertävät rataa. Pääseeköhän Dacia Lodgyllä pienimmällä moottorillaan alle kahden minuutin? Joitakin vuosikymmeniä sitten halpisautoillakin ajettiin vertailutestin yhteydessä kierroksia Ahvenistolla. Muistan kuvia, joissa Wartburg ponnisteli saunalenkissä toinen takapyörä puoli metriä ilmassa. Vaikka tällaisilla kokeilla olisikin varsin vähän tekemistä autojen varsinaisen käyttötarkoituksen kanssa, voisivat ne toki kertoa jotakin alustan ominaisuuksista ääritilanteissa. Viihdearvo olisi videoina ainakin taattu - Top Gearin ratakokeet amatöörien ajamina tavallisella vakioautolla ovat hauskaa katsottavaa. (Tuskin tätä tullaan näkemään: mikä maahantuoja luovuttaisi esittelyautonsa moiseen rääkkiin - ellei sitten automallin pääasiallisena myyntiargumenttina olisi urheilullisuus).
Viimeisessä Klassiko lehdessä oli juttua -65 Fiat Abarth 1000:sta ja jutussa mainittiin sen tehoksi n. 85hv, tyhjäpainoksi 595 kg ja huippunopeudeksi 200 km/h,(slowgear)
Niin, Heikki Liedes oli noissa mainituissa harjoituksissa 1000-kuutioisellaan noin sekunnin nopeampi.
VM kokeili vuonna 1965 (VM 6/65) drag-testissään muutamia autoja. Fiat Abarth 1000 Corsa kiihtyi 0-400m 16,9 sekunnissa, 0-1000m 32,3 sekunnissa ja keräsi (varmaan tiheät välitykset) huippua 145 km/h. Ainoastaan Jorma Lusenius Cooper ässällään alitti 30s. kilometrillä. Mainittakoon, että Jokke Vallin Mustang kellotti tasan 30 sekuntia ja sai huippunopudeksi 198km/h. Autot olivat ratavireisiä ja sen ajan parhaimmistoa. Pian tämän jälkeen VM maisteli Pontiac GTO:ta ja se hakkasi lopulta Minin suorassa kiihdytyksessä.