Kiinnostuin vertailemaan talvirenkaiden kehitystä TM:n rengastestien perusteella 2000-2018. Otin kultakin testivuodelta parhaan ja huonoimman nasta- ja kitkarenkaan jarrutustestituloksen jäällä (tässä testissä renkailla suurimmat suurimmat erot). En löytänyt mitään merkittävää kehitystä tai muutakaan trendiä. Ilmeisesti testiolosuhteet, ajoneuvot, rengaskoot vaikuttavat sen verran paljon että tulokset vaihtelevat isosti. Jätin huomiotta käytetyt ja ei suomen olosuhteisiin tarkoitut renkaat pois luvuista. Ohessa alla taulukko vertailutuloksista:
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Saman olin huomannut itsekin kun mietin miksen ostanut nastattomia jo 10 vuotta aiemmin.
Käytännön syynä oli se ettei kitkarenkaita ollut tarjolla liikkeessä mistä ostin uuden auton, ja käytetyissä oli aina nastat alla. Sitten oli vielä se ohje että liukkaalla kelillä pitäisi mennä bussilla (siis bussilla mikä ei käytä nastoja). Olisi siis ollut vastuutonta ja itsekästä riskeerata perheen turvallisuus 5-6 kuukautta vuodesta vain auton sisäpuolen alhaisemman melutason vuoksi...
Yhtenä erona voi mainita sen että aiemmin oli tulosten kannalta melkein sama ostiko Michelinin nastoilla vaiko ilman, mutta nyt ne edustavat suorituskykyjen ääripäitä. Kitkan jääpito huononi, nastaversio puolestaan siirtyi testien kärkijoukkoon.
Käytännön ajossa eroilla ei ole ollut merkitystä, ja minun ajotavoillani uskon ettei mitattavia eroja synny - suorituskyky täyttää tarvittavat edellytykset. Kaasua ei pidä painaa pohjaan mutkassa, vaikka nykyautoissa luistonesto korjaakin kuljettajan virheitä.
Ja ajan nastattomilla siksi että se on sekä mukavuus- että varsinkin ekovalinta, en siksi että voisin olla omasta mielestäni liikenteen nopein rattimies.
Michelin ei ole aivan tyypillinen esimerkki, koska heillä on nastarenkaan kehitys ennen tälle vuodelle julkaistua uutta mallia ollut parkissa vuosikausia, mikä näkyi testituloksissa jo monen vuoden ajan.
Rengasmelu on autokohtainen juttu. Edellisen Avantgarden kesärenkaat vaihtuivat vakiota maltillisempaan kokoon, kun rengasmelu kasvoi sietämättömäksi nastoista kesärenkaisiin vaihtaessa.
Omassani kesärenkaat kuulostavat auton sisäpuolella meluisimmilta kuin talvirenkailla. Yhtenä syynä on talvirenkaiden fiksumpi koko, eli ne ovat kapeammat ja korkeammat.
Se mistä ei testeissä kirjoteta mitään on ohiajomelu, eli auton ulkopuolelle syntyvä meteli. Nastarenkaat on vapautettu pakollisesta EU-merkinnästä kokonaan. Syytä tai perustetta voi vain arvailla.
Ehkä tämä on asuinpaikkakysymys, mutta en ole ikinä ollut kiinnostunut siitä, miltä autot kuulostavat ulospäin?
Mutta kun asiasta kerran normi on katsottu tarpeelliseksi kirjoittaa, minustakin on ihmeellistä, ettei se normi koske kaikkia?
Tämähän on vähän kuin ajovalojen normituksilla pelleily, kun halogeenivalojen referenssilukuja syynätään tarkkaan laissa säädettyä ylärajaa valvoen. Samaan aikaan eri direktiivin nojalla hyväksyttyihin xenonvaloihin saa laillisesti 4x ja LEDeihin luokkaa 10x valotehon täysin laillisesti.
Ehkä Schumacherille on sittenkin eri säännöt kuin Trullille?
740 "en ole ikinä ollut kiinnostunut siitä, miltä autot kuulostavat ulospäin?"
Varmasti näin. Asutuilla seuduilla rakennetaan meluaitoja, ja jos seisoo bussipysäkillä joutuu ajoittain joko huutamaan tai keskeyttämään puhumisen liikennemelun vuoksi.
Pelkkä fiilistely siitä onko autossa esim. V8:n ääni tai moottoripyörässä Akropovicin putket ei siis ole kyseessä.
https://yle.fi/uutiset/3-10303992
Siis eihän referenssiluku normita valotehoa vaan häikäisevyyttä. Ihan samaan tapaanhan noiden kaikkien valonläheiden referenssejä "syynätään". Yksi tärkeimpiä kehityksen ilmenemiä on juuri se, että vähemmällä häikäisyllä saadaan enemmän valoa tielle.
NHB: Siis eihän referenssiluku normita valotehoa vaan häikäisevyyttä. Ihan samaan tapaanhan noiden kaikkien valonläheiden referenssejä ”syynätään”.
Aivan. Muuta en toki väittänytkään. Mittausmenetelmästä johtuen vain häikäisyä ei saada kovin hyvin hallintaan.
Jatkot tuonne:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/uusissa-autoissa-huonommat-valot-kuin-vanhoissa/page/14/
En pitäisi minään ihmeenä tässä markkinatalouden sekoittamassa maassa, vaikka valtio haluaisi pitää kiinni väkisin kaikista työpaikoista, joita nastarenkaiden käyttö tuo. Se lisää mm. rengasliikkeiden, asfalttifirmojen, tuulilasifirmojen (suomessakin valmistusta), nokian renkaiden, autopesuloiden ja jopa uusien autojen myyntiä. Suomessa jo pari vuotta vanhoissa autoissa kivipöly on syönyt maalipinnan rikki alustan osista ja keulassa on kiven iskemiä.
Rengasteollisuuden (Nokian Renkaat) tahdosta nastamäärille ei saatu mitään rajoituksia viime kerralla, kun asiasta tehtiin päätöksiä. Tuli epämääräinen tien kulutustesti, jossa käytetään kurun graniittia mukamas tienä. Riippumattomien asiantuntijoiden mukaan testi ei vastaa yhtään todellisuutta. Moniko on nähnyt kurun graniittia tiemateriaalina..?
https://yle.fi/uutiset/3-8806710
Vuoden 2010 tm testivoittajarenkaassa Hakkapeliitta 7:ssa oli n. 120 nastaa. Uudessa tämän vuoden testivoittaja michelinissä on 250 nastaa!. Mikäli nastamäärä olisi rajattu aikoinaan esimerkiksi hakkapeliitta 7:n 120 nastaan, niin kitkarenkaat olisivat nykyään lähes tasoissa nastarenkaiden kanssa jääpidossakin. Sen voi todeta uuden tm-vertailun tuloksista, jossa pirellin ja gislavedin 130 nastan nastarenkaiden jarrutusmatka jäällä on enää alle 10 % lyhyempi kuin parhaiden kitkarenkaiden.Tämä kehitys olisi johtanut Nokian renkaiden rengasmyynnin vähenemiseen koko pohjoismaissa, koska kitkarenkaita olisi myyty enemmän ja nastarenkaita vähemmän ja nokian renkaat ei ole ikinä ollut paras kitkarenkaissa. Esimerkiksi Continentalilla on paljon enemmän kokemusta kitkarenkaista Saksan kotimarkkinoilta ja sen näkee testituloksistakin.
Kannattaa katsoa ylen tekemä hyvä dokumentti nastapäätöksistä:
https://areena.yle.fi/1-3179052