Jarno Saarisen Yamaha

0 kommenttia

Kylläpä on pyörät muuttuneet 1970-luvun jälkeen!

Täysin ilmeisten koon, painon ja tehon osalta näyttää siltä, että 1970-luvun alun kisapyörässä saa kaiken kertoa kahdella, että pääsee nykyajan keskikokoiseen katupyörään.

Teho 47 hv, ja sillä pitäisi vielä ajaa kilpaa???

Painoa 100 kg, nykyisin tuplat, paitsi ratasporteissa.

2-tahti, nyt aina (onneksi) 4-tahti.

3" rengaskokoa ei ole käytetty enää vuosiin, 150 milliä on kapeimmasta päästä keveiden pyörien koko. Kulkevan vehkeen takarengas on 180 tai 190. Ja 17" vanteella eikä 18", joka on katuenduron tai raskaan matkapyörän koko.

27.5 asteen kallistuskulma on jo suorastaan huvittava. Nopeat isotkin matkapyörät taipuvat tuohon, kääntymään tehdyistä sporttipyöristä puhumattakaan.

Epäilin jo asteluvussa virhettä, mutta samassa lehdessä myöhemmin olevan ajokuva näyttäisi vahvistavan tiedon. Ilmeisesti tuon ajan renkaat eivät mahdollistaneet kallistamista pidemmälle? Toisekseen, vaikka ajotavassa oli juuri siirtymässä polvi maahan, ei vielä ollut hoksattu, tai renkaiden pito ei vielä mahdollistanut kaarrenopeuden lisäämistä nostamalla pyörää pystympään kuskia sisäkaarteessa roikottaen.

Suorituskyky on katoavaista. Se millä voitettiin ennen maailmanmestaruuksia syödään nyt aamupalaksi täysin vakiopyörällä katurenkain. Todennäköisesti usean kierroksen kisassa levyjarrullinen kuussatanen sportti vetää suuren osan edustaan kierroajoissa jarrutuksissa, joissa tuplalevyt säilyttävät nykyaikaisen tehonsa kierroksesta toiseen.

  
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit