Aiemmin oli vaihtelevaa pakkasta, joka kävi kyllä -25:ssä, ja ILPin kanssa ei ollut muuta kuin korkeintaan huurtumisongelmaa. Joulun jälkeen ulkoyksikkö oli liki lumikinos, jota sai harjailla puhtaaksi. Kenno oli käyntikuntoinen sulatuksen ansiosta.
Nyt on ollut pidempään kunnon pakkasta -20- -30 ja ainakaan huurtumisesta ei ole ongelmaa. Ulkoilma on niin absoluuttisen kuivaa, ettei ILP saa siitä enää kosteutta tiivistettyä. Samalla lämmitysteho tippuu, kuivasta ilmasta ei ole energiaa saatavissa ILPillä.
Mitsubishissä ei ole ns. tyhmää aikavälisulatusta, vain tarpeeseen. Se näköjään ajoittaa sulatuksensa saamansa lämmön mukaan. Nyt kun se ei saa ulkoa lämpöenergiaa, se sulattelee täysin puhdasta kennoa vähän väliä. Ainoa huurteinen osa on puhallinmoottorin runko. Sitä ei saisi ottaa pois päältä näin kylmällä, mutta asetuksen tiputin.
Kokeilinpa puhallinnopeudeksi autoa ja se tuntuu toimivan lämmöntuotannossa hyvin. ILP käynnistyy pitkään ja hartaasti tauoltansa pienenpienellä puhalluksella ja alkaa puhaltaa kunnon lämmintä. Kuulohavainnon mukaan nopeus nousee jonnekin 2-3-luokkaan, joka ei sitten jaksa levittää lämpöä tasaisesti. Parvella on selkeästi lämpimämpää, mutta alhaallakin lämpö on korkeammalla kuin kiinteällä nelosella. Lämpöä riittää, mutta ylhäällä liikaakin. Kiinteällä nelosella ei ilman lämpötila oikein noussut ja huonelämpötilakin jäi vajaaksi kaikkialla.
ILPin nimellisottoteho on vajaa 700W, 3A. Ex-VTT:n testin mukaan laite ottaa paremmalla pakkasella 1,5-2 kW sähköä ja yhteen laitteen dokumenttiin on laitettu maksimivirraksi 9,7A. Sulakkeeksi halutaan 10A. Vähän sekavaa, mutta varmaan jonkin normin mukaan tuokin.
Nyt kun ulkona on vain -20, ILP toimii taas nelosnopeudella. Aamulenkin miettimistulos oli, että jossain -25 astetta kylmemmässä liiallinen puhallinnopeus eli lämmönottoyritys johti vain toistuviin sulatussykleihin eikä lämmönsiirto sisälle päässyt oikein alkamaankaan. Ex-VTT:n testissä sanottiin käytetyn juuri nelosnopeutta koko testin ajan ja siinä laite oli toiminut kylmässä, mutta testi oli varmaan tehty Hesan labrassa.
https://tekniikanmaailma.fi/lampopumppuyhdistyksen-pomo-julkaisi-pysayttavan-kuvan-erikoinen-jaakeko-melkein-tukki-ulkoyksikon-pohjareian/
ILP tuntuu toimivan paremmin, kun kondenssivettä kertyy ja jutussa vaikutelmaa vahvistetaan. Oma pumppu on sen verran helpossa paikassa, että voi pitää ämpäriä alla ja kantaa jäätyneen veden sivummalle. Samalla tulee seurattua määrää.
Samanlaiset "tippukivimuodostelmat" sinne ämpäriin tai vesiastiaankin tulevat. Pakkasella meillä ainakin jääpuikkoja tuli ILP:n pohjan alle ja alhaalta kasvoi toisia yläspäin jokaisen valumisreiän kohdalta. Silloin kun pakkasta ei ole paljoa, vesi ehtii tasoittua astiaan ennen jäätymistään.
Ei tule täällä ainakaan. Ämpärin muotoisia jääkiekkoja tai mikä muoto onkaan, löytyy ojasta useampi kymmen. -20 asteen kylmemmällä puolen vettä tulee vähän, mutta ehtii sekin tasoittua pohjalle. Lämpimämmällä on välillä keskellä sulaa jääkannen alla.