Kuinka suuria (tai pieniä) ovat ydinvoimalaitoksien hyötysuhteet?
Suomessa on kolmenlaista ydinvoimalaitosta ja ne ovat eri-ikäisiä, missä niiden hyötysuhde pyörii.
- Loviisa I ja II
- Olkiluoto i ja II
- Olkiluoto III
Ydinvoimalaitokseen viety uraanirikasteessa energia versus tuotettu sähköenergia.
paljon energiaa menee Itämeren lämmitykseen sekä isoon kellariin maan sisään.
Mihinkä menee nykyään Loviisa i ja II ydinjäte vai Venäjälle edelleenkin?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Mikä on ydinvoimalaitoksen hyötysuhde?
Tuuma (TM tekoäly)
Ydinvoimalaitoksen hyötysuhde on yleensä noin 33-36 prosenttia. Se tarkoittaa, että noin kolmannes käytetystä energiasta muuttuu sähköksi, kun taas loput kaksi kolmannesta muuttuvat hukkalämmöksi.
Tuuma ei mainitse mitään ydinjätteeseen menevästä energiasta, joka laskee tuota 33% huomattavasti.
Ei jäte taida merkittävää määrää lämpöä tuottaa.
33...40 % hyötysuhde on tyypillistä polttovoimalaitoksissa, jos ydinvoimalaitoksessa päästää tuohon, niin siinä taidetaan vähentää ydinjätteen energia.
+30 % hyötysuhde ydinvoimalaitoksella taitaa olla saatu sähköenergia jaettuna ydinrikasteesta irti saatu energia (uraanirikaste - ydinjäte)
Ydinvoimalan polttoainetta ei ajeta loppuun, vaan polttoaine on mahdollista jälkikäsitellä ja ottaa talteen halkeamiskelpoinen uraani ja tehdä tiivistä loppusijoitettavaa. Polttoaineen voisi ajaa loppuun, mutta muistaakseni sillä saataisiin aikaan nykyistä ikävämpää jätettä. Jälkikäsittelyssä saadaan materiaalia myös ydinaseisiin.
Edit: Näköjään tuolla https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto kerrotaan, että OL3:ssa ajetaan polttoaine pidemmälle ja säteilevämmäksi kuin vanhoissa.
Näköjään ydinvoimalaitosten hyötysuhde on hiljasta tietoa, toiset väittää että sillä ei ole ydinvoimalaitoksessa merkitystä.
Jos ydinvoimalaitoksen hyötysuhteella ei ole merkitystä, niin silloin ei ole mitään merkitystä kuinka monta ydinvoilaitosta on tai paljon ydinjätettä tulee...
Suomessa OL3 on paras hyötysuhteeltaan, reaktorin teho 4300 ja nettosähköteho liki 1600 MW.
Mikä on uraanirikasteen energiateho versus 4300 MW nettosähköteho?
Ei liity ydinvoimalaitokseen kuten ei muissakaan laitoksissa lasketa pa-hankintaa.
Ydinvoima on veikeä, sillä ei ole mitään väliä...
;-)
Jos ostaa paikallismoottorin niin "sinpukkadiagrammin", josta näkyy moottorin hyötysuhde koko toiminta-alueella, vesiturbiinin tai generaattorin.
Kuka on sanonut ettei ole väliä?
Kuka on sanonut ettei ole väliä?
Minä sanon ettei sillä ole väliä jos teet vertailua fossiilisten polttoaineiden polttamiseen. Ydinvoiman hyötysuhde ei ole merkityksetöntä, parempi on parempi kuin huonompi, mutta ydinjätteen määrä ei ole kovinkaan kummoinen ongelma.
Olemme saaneet uuden Kumppanin. Montako sivua tarvitaan, että myönnämme Aviapolisin ajattelun ainutlaatuisuuden?
Ihmisen toiminta lisää aina epäjärjestystä. Ydinvoimalankaan hyötysuhde ei voi siis olla positiivinen. Ulostuleva teho muuttuu aina käyttökelvottomaksi lämmöksi, kun ajatellaan Aviapolisin tavoin vähän laajemmin.
Hyötysuhde on normaali termi kaikissa voimakoneissa ja se yritetään saada mahdollisimman suureksi, näin on ollut päälle 100 vuotta.
eli kysymys on edelleen validi ja varsin selkeä
Suomessa on kolmenlaista ydinvoimalaitosta ja ne ovat eri-ikäisiä, missä niiden hyötysuhde pyörii.
Loviisa I ja II
Olkiluoto i ja II
Olkiluoto III
Ydinvoimalaitokseen viety uraanirikasteessa energia versus tuotettu sähköenergia.
Minkä muiden voimalaitosten polttoaine jälkikäsitellään ja otetaan haluttu osa talteen ennen loppusijoitusta?
Juups saahan niistä tarpeet vaikka ydinpommiin, muista polttoaineista ei taida saada.
Tuolta löytyy Aviapolisille kiva lause: https://tekniikanmaailma.fi/sahkoauto-on-taloudellisuudessa-talvellakin-varsin-ylivoimainen-katso-laskelmamme-lataushybridien-ja-sahkoautojen-energiankulutuksesta/
"Absoluuttisessa energiankulutuksessa sähköauto on kuitenkin paras vaihtoehto"
Mistähän TM on laskenut absoluuttiset energiankulutukset sähkikselle ja polttikselle? TM voisi tietää Suomen ydinvoiman hyötysuhteen. (Varmaankin kyse on vain tankatusta ja ladatusta energiasta, ei TM ole pohtinut mistä ne oikeat ja laskennalliset kWh:t tulevat, ja bensan kWh-sisältöhän kyseenalaistetaan kommenteissa.)
Ei liity aiheeseen mutta...
@Late1969 kirjoitti:
Se riippuu siitä kuinka monta sivua sinä(kin) olet kommentoimassa! Sen hoksaaminen vaatii sinulta hetken ehkä pohtimista, mutta varmaan keksit syy/seuraussuhteet.
En tiedä kuka se uusi Kumppani on. Minä, joka vähän palastelin Aviapoliksen aivoituksia, vai joku muu?
Ympäristöystävällistä energiaa ja paljon: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000010246637.html
Jutun alla linkkejä muihin luontovaikutuksiin. Jokohan sinne on suunniteltu puolustuskrokotiileja sukeltajia vastaan, olisi varmaan riittävän lämmintä vettä ympäri vuoden.
ChatGPT vastaa näin Ydinvoimalaitosten hyötysuhde kertoo, kuinka tehokkaasti voimalaitos pystyy muuntamaan ydinpolttoaineen sisältämän energian sähköksi. Ydinvoimalaitosten hyötysuhteet vaihtelevat eri tekijöiden, kuten laitoksen iän, teknologian ja suunnittelun mukaan. Suomessa on kolme erilaista ydinvoimalaitosta, ja niiden hyötysuhteet vaihtelevat seuraavasti:
Loviisa I ja II
Tyyppi: VVER-440 (painevesireaktori)
Käyttöönotto: Loviisa I (1977), Loviisa II (1980)
Hyötysuhde: Noin 32-34%
Loviisan voimalaitokset ovat vanhempia painevesireaktoreita, joissa hyötysuhde on tyypillisesti alempi kuin uudemmissa laitoksissa.
Olkiluoto I ja II
Tyyppi: BWR (kiehutusvesireaktori)
Käyttöönotto: Olkiluoto I (1979), Olkiluoto II (1982)
Hyötysuhde: Noin 34-36%
Olkiluodon ensimmäiset kaksi yksikköä ovat kiehutusvesireaktoreita, joissa on hieman parempi hyötysuhde kuin Loviisan painevesireaktoreissa.
Olkiluoto III
Tyyppi: EPR (European Pressurized Reactor)
Käyttöönotto: 2021
Hyötysuhde: Noin 37-39%
Olkiluoto III on moderni painevesireaktori, jossa on parempi hyötysuhde uusimman teknologian ansiosta. Tämä yksikkö on huomattavasti tehokkaampi energiantuotannossa verrattuna vanhempiin ydinvoimalaitoksiin.
Yhteenveto
Loviisa I ja II: 32-34%
Olkiluoto I ja II: 34-36%
Olkiluoto III: 37-39%
Näiden lukujen perusteella voidaan todeta, että uudemmat ydinvoimalaitokset, kuten Olkiluoto III, ovat tehokkaampia energiantuotannossa kuin vanhemmat laitokset. Tämä johtuu edistyneemmästä teknologiasta ja paremmasta suunnittelusta, joka mahdollistaa suuremman osan ydinpolttoaineen energiasta muuntamisen sähköksi.