Vaihteeksi taas....!
Luin saksalaista aloitetta valojen käyttöpakolle lokakuun alusta helmikuun loppuun EU:n alueella. Auton ajovaloja tulisi käyttää tällä ajalla, ja tottakai sateella, sumussa ja erikoistilanteissa. Ongelmaksi todettiin Xenon valot. Niiden valmistuksessa on ajateltu tietty tuntimäärä ja käyttöikä. Xenonvalot ovat huomattavan kalliita. Käyttöiässä ei ole huomioitu valojen palavan koko ajan moottorin vain käydessä. Joten autovalmistajat tuovat ilmeisesti markkinoille kohtapuolin eri ratkaisuja päivävalosta.
Samansuuntaisia ajatuksia sielläkin oli, paljonko ajovalot kuluttavat polttoainetta maailmanlaajuisesti (kasvihuoneilmiö) sekä rasittavat ympäristöä, kuin mitä itsekin laskeskelin tässä keskustelufoorumissa aikaisemmin "Bensavoimala I" ja "Bensavoimala II".
Omasta mielestäni valopakossa on omat kiistämättömät etunsa, kuten turvallisuuden lisäksi se, että käytännössä kaikissa uusissa autoissa ajovalot kytkeytyvät itsestään päälle jolloin hämärässä valotta ajavien määrä on pienehkö. Valojen käyttöpakko myös vähentää epäselviä tilanteita: "mun mielestä ei ollu riittävän pimeetä niin että valoja pitäis käyttää". Joissakin autoissa on normaalien halogeenipolttimoiden kanssa vähennetty kulumisongelmaa tarjoamalla polttimoille alennettua jännitettä. Esim. itse ajan autolla, joka antaa alennettua jännitettä jos valokytkimeen ei koske, jos taas valot laittaa "manuaalisesti" päälle, niin jännite on normaali. Edellä mainittu ei ilmeisesti xenoneille toimi.
Eikös joissain uusissa autoissa (Audi A6?) ole jo xenonongelma ratkaistu hämäräkytkimellä, joka päivisin polttaa pieniä hehkulankapolttimoita xenonlyhtyjen säästämiseksi. (Saisikohan saman hoidettua leditekniikalla, ainakin ledien käyttöikä ja virrankulutus pärjäisivät hehkulangalle erinomaisesti?). Mielestäni edellä mainitussakin ratkaisussa on mahdollisesti pieni ongelma (en ole varma onko asiaa huomioitu), nimittäin sinänsä luximäärältään suht. normaali, mutta muuten surkea sää, kuten yllättävä rankkasade. Kytkeytyvätkö xenonit päälle automaattisesti, ja jos ei, saako niitä manuaalisesti päälle? Luultavasti tuokin ratkeaisi (jos ei jo ratkaistu) älykkäällä tietokoneohjatulla systeemillä, joka pelkän tarkan luximittauksen lisäksi saisi tietoa olosuhteista vaikkapa tuulilasinpyyhkijän sadetunnistimelta ja ilmastointijärjestelmä voisi kertoa vallitsevan suhteellisen ilmankosteuden. Nykyisissä järjestelmissä voi asia tietenkin olla hoidettu vähemmän älykkäästi, mutta kuitenkin toimivasti: Yksinkertaisesti ainoastaan todella kirkkaalla säällä hehkulamput palavat ja jo pilvisyyskin sytyttää xenonit.
Onhan se totta, että auton valot kuluttavat virtaa ja aikamoista bensavoimalakompleksia kulutus vastaisi, jos kaikki maailman autot huristelisivat valot päällä. Toisaalta, ajovalot ovat aika pieni kulutuslisä verrattuna muuhun elektroniikkaan, mainitaan nyt vaikkapa ilmastointilaite. Laskekaapa huviksenne minkälainen bensaa käryttävä voimalaitos tarvittaisiin tyydyttämään jokaisen maailman auton ilmastointilaitteita. Puhumattakaan siitä, millaista voimalaitosta kaikkien maailman autojen moottorit vastaavat...
Ajovalopakosta on myös kiistattoman haittansakin, mm. energiankulutus ja tietenkin myös siitä aiheutuvat päästöt. Vaikka kokonaisturvallisuus paraneekin, peräänajojen määrä kasvaa. Tämä on tilastollinen fakta ja sitä ei voi kumota. Mikä sen aiheuttaa, on tulkintaa, mutta itse yhdyn epäilyksiin, että jarruvalojen havaittavuus heikkenee. Taas joku neropatti möläyttää, että "sittanan puu silmäkun et erota jarru valoja taka valoista!!!111 kortti pois tommosilta". Yhäkään en ole ajanut kenenkään perään ja peräänajojen määrä on kasvanut. Jos ei herra möläyttäjä usko jarruvalojen havaittavuutta syyksi tälle ilmiölle, keksiköön toisen selityksen, mutta siitä huolimatta peräänajojen lisääntyminen on fakta.
Lisääntynyt peräänajojen määrä ei kuitenkaan onnistu keikauttamaan onnettomuustilastoja pakkaselle asti sentään. Mutta minkä takia me poltamme takavaloja, jos tilastot todistavat ainoastaan eteenpäin osoittavien valojen parantavan liikenneturvallisuutta? Miksi me otamme täysin tarpeettoman rokotuksen pois turvallisuudesta?
Täysin toinen asia on sitten vielä se, että me poltamme päivisin lyhyitä valoja täydellä teholla... tai lyhyitä valoja vajaalla teholla. Ei siinä ole järkeä - kummassakaan! Mitään järkeä ei ole valaista tienpintaa, koska päivisin haluamme näkyä. Me haluamme, että vastaantulija näkee meidän polttimot. Me emme halua kääntää polttimoita ja varjostaa niitä vastaantulijoiden häikäisyn minimoimiseksi.
Jos käytämme lyhyitä valoja täydellä teholla, käytämme täyttä tehoa huonolla "hyötysuhteella" (eli emme saa merkittävästi valonsäteitä vastaantulijan verkkokalvolle). Jos käytämme lyhyitä valoja vajaalla teholla, käytämme vajaata tehoa aivan yhtä huonolla "hyötysuhteella"!
Vasta, jos käytämme pitkiä valoja alennetulla teholla, voimme saavuttaa vajaalla tehollakin jopa paremman havaittavuuden kuin nykyisin lyhyitä valoja täydellä teholla käyttäen. Enkä usko alennetun jännitteen kaukovalojen häikäisevän sen enempää kuin täyden jännitteen lähivalojenkaan.
Miksi meillä ei voi olla DRL-laitteita, jotka sallisivat päivisin ajamisen kaukovalot päällä ja esimerkiksi puolella valoteholla sekä takavalot sammutettuina? Parantaisimme turvallisuutta, koska peräänajojen määrä vähenisi sekä säästäisimme luontoa, koska säästäisimme ajovalojen tehossa ja lisäksi takavalojen tehonkulutus laskisi nollaan.
Kertokaapa nyt: mikä vika on ehdotuksessa? Mikä tekee nykyisestä ajovalopakosta "parhaan mahdollisen"?
Ei minusta voi puhua ajovalopakon aiheuttavan ympäristölle haittaa missään merkittävässä määrin. Johan jo yksikin lunastuskunnolta säästetty auto säästää energiaa useamman kymmenen tuhannen lampun verran.
whiicillä on kyllä vinha perä siinä, että minkä tähden me tosiaan käytämme vastaantulijan silmistä poissuunnattuja lähivaloja, kun selvästi alennetulla jännitteellä toimivat kaukovalot ajaisivat saman asian paljon paremmin.
Thorgen: "Ei minusta voi puhua ajovalopakon aiheuttavan ympäristölle haittaa missään merkittävässä määrin."
Merkittävissä määrin? Kyllä desistä puoleen litraan satasella on jo aika paljon. Kulutus syntyy tietenkin polttimoiden käyttöön kulutetun ajan perusteella eli kulutuslisä on suurimmillaan ruuhkissa, kaupungeissa, jne. eli silloin, kun ajonopeudet ovat pienimmät. Ruuhkissa tuskin ajovalojen polttamista voi turvallisuuslisälläkään perustella ja kaupungeissa, joissa on liikennevalo-ohjaus ei myöskään paljoa taideta lisäturvallisuutta saavuttaa.
Paljonko kulutukset ovat laskeneet viimeisten vuosikymmenien aikana? Ei paljon paskaakaan. Toki autojen massa on kasvanut, ja sehän se onkin mikä on estänyt polttoainetalouden paranemista eniten. Jos pelkällä valojen käyttämisellä tai käyttämättömyydellä on yhtä paljon eroa kuin vuosikymmenien kehityksellä autojen tekniikassa, niin onko se merkityksetöntä? Samaan aikaan kuitenkin väki mouhoaa siitä millaisen ympäristörikoksen VALTIO tekee haitatessaan "uusien (tehokkaampien, suurempien, painavampien) käytettyjen" autojen tuontia, joilla korvattaisiin vanhat karvalakki-Corollat ja Fiatit.
Thorgen: "Johan jo yksikin lunastuskunnolta säästetty auto säästää energiaa useamman kymmenen tuhannen lampun verran."
Saman verran energiaa kuluttaa korvata vanha auto uudella siinäkin tapauksessa, että auto ei päädy lunastukseen. Jostakin syystä ihmiset ovat haluttomia vastustamaan autokannan uudistamista vetoamalla ympäristösyihin. Itse taidan olla ainoa...
Merkittävissä määrin? Kyllä desistä puoleen litraan satasella on jo aika paljon. Kulutus syntyy tietenkin polttimoiden käyttöön kulutetun ajan perusteella eli kulutuslisä on suurimmillaan ruuhkissa, kaupungeissa, jne. eli silloin, kun ajonopeudet ovat pienimmät. Ruuhkissa tuskin ajovalojen polttamista voi turvallisuuslisälläkään perustella ja kaupungeissa, joissa on liikennevalo-ohjaus ei myöskään paljoa taideta lisäturvallisuutta saavuttaa.
Desi - puoli litraa sataselle? Minkä lähteen mukaan? Ilmastointilaite kuluttaa auton ollessa paikallaan ajotietokoneen mukaan 0.3-0.5 litraa tunnissa, eli aika paljolta kuulostaa kahden 55w lampun energian kulutus... Mutta esitä joku lähde niin katsotaan uudelleen.
Saman verran energiaa kuluttaa korvata vanha auto uudella siinäkin tapauksessa, että auto ei päädy lunastukseen. Jostakin syystä ihmiset ovat haluttomia vastustamaan autokannan uudistamista vetoamalla ympäristösyihin. Itse taidan olla ainoa...
Outo logiikka sinulla. Jos auto tuhoutuu korjauskelvottomaksi vuoden parin ikäisenä, niin kyllä se minusta on aika kova ympäristöpommi.
Autokannan uudistamista ei hirveästi voi perustella ympäristösyillä. Kuten itsekin totesit, eivät ne kulutukset ole mihinkään muuttuneet vuosien varrella. Ympäristölle on varmasti parempi että yhtä autoa käytetään 20 vuotta, kuin kahta kutakin 10 vuotta. Toisaalta tälle ympäristökysymykselle minulle se on aivan sama. Olen sitä mieltä, että 10-vuotias auto on valmista kauraa romuttamoon, kuten muuallakin euroopassa. Ei siksi ettei se olisi ympäristöystävällinen, vaan siksi ettei sillä enää tee mitään.
Thorgen:
Mene 3-4 kk taaksepäin, selaa vanhoja juttuja, niin näet kulutuslaskelmat polttimoille bensassa. Suomessa 300 miljoonaa tonnia, koko maailma jos valopakko olisi, on ylimääräinen bensa niin huima määrä, että sitä on vaikea jo käsittää. Laturin hyötysuhde on melko hyvä, n. 70%.
Ilmastointilaite ei ole päällä niin kauan niissä autoissa joissa sellainen on, muista nyt, että kaikissa ei ole. Jos on, hoitaa magneettikytkin päälle pois toiminnon automaattisesti. Muuten jäätyisit vähitellen autoon. Se toimii kuten jääkaapin kompressori. Syksyllä, talvella ja keväällä ihmiset taas ei tajua käyttää ilmastoinitlaitetta lämmön kanssa, jolloin sen voiteluöljyt liikkuvat ja voitelevat tiivisteet ym. Ne toimivat yleensä -4 asteeseen, saa kuivaa lämpöä,
Mene 3-4 kk taaksepäin, selaa vanhoja juttuja, niin näet kulutuslaskelmat polttimoille bensassa. Suomessa 300 miljoonaa tonnia, koko maailma jos valopakko olisi, on ylimääräinen bensa niin huima määrä, että sitä on vaikea jo käsittää. Laturin hyötysuhde on melko hyvä, n. 70%.
3-4 kk taaksepäin missä? Ajassa?
Mene 3-4 kk taaksepäin, selaa vanhoja juttuja, niin näet kulutuslaskelmat polttimoille bensassa. Suomessa 300 miljoonaa tonnia, koko maailma jos valopakko olisi, on ylimääräinen bensa niin huima määrä, että sitä on vaikea jo käsittää. Laturin hyötysuhde on melko hyvä, n. 70%.
Huomenta! Suuntaa ensin kahviautomaatille, järjestä sitten ajatukset uudestaan kun olet herännyt. Kun en voi käskeä sinua kävelemään takaperin 3-4 kk yhtä soittoa, ehdotan nimenomaan ajassa! Katso ne kirjoitukset Bensavoimala I ja Bensavoimala II, niin pääset jyvälle asiasta, en viitsi käydä koko rumbaa tässä uudestaan - ainakaan vielä.
Laitas nyt vaan suoraan linkki...
Älkääpäs nyt riehuko, tässä jotain asiaa aiheesta http://www.tuulilasi.fi/tekniikka/?subarea=energia&article=114623 (vaatii rekisteröitymisen). "Ajovalojen käyttö lisää polttoaineenkulutusta keskimäärin 0,15 l/100 km." - sanotaan tuolla (ei tietenkään ole pakko uskoa.)
Niin ja aiheeseen liittyen, mietin itsekseni hieman autojen valotekniikkaa, ja tulin siihen tulokseen että tämän hetken yleisessä käytössä olevalla tekniikalla optimaalisin ratkaisu olisi mielestäni kutakuinkin seuraava (saa kritisoida):
Ensinkin, leditekniikka (LED, eli Light Emitting Diode, valodiodi) tekee selvästi tuloaan autoihin. Kuten monet ovat varmasti huomanneet, jarruvalot ovat ledien ensimmäinen ajovaloihin liittyvä käyttötarkoitus. Ledit kuluttavat erittäin vähän energiaa, ovat todella pitkäikäisiä ja tarvittaessa myös kirkkaita (leditekniikalla toteutetut taka/jarruvalot ovat mielestäni myös todella tyylikkäät). Jokainen elektroniikkaa harrastanut tietää, etteivät ledit myöskään maksa maltaita, vaikkei nyt autoon voidakaan ostaa ledejä suoraan Bebekin hyllystä. Ledeillä toteutettaisiin ainakin taka- ja jarruvalot, vilkut, parkit ja miksei myös halogeenit/xenonit päivisin korvaavat huomiovalot. (En tiedä, pystyykö leditekniikalla ainakaan vielä korvaamaan itse ajovaloja). Valoja ohjaisi varsin yksinkertainen älykäs automatiikka kulloistenkin valaistusolosuhteiden mukaan, ja tarvittaessa myös kuljettaja voisi pakottaa täyden valon päälle. Automatiikkaa ohjelmoimalla voitaisiin valot säätää sen mukaan, mihin maahan ja olosuhteisiin auto viedään. Kirkkaaseen päiväsaikaan ajovalot (vaikkapa kääntyvät bi-xenonit) olisivat pois päältä ja ledeillä hoidettaisiin niiden virkaa (kirkkaiden superkirkkaiden sinisten ledien valo muuten on aika lähellä xenon-valoa). Takavalojen kirkkautta voitaisiin säätää palavien ledien määrää tai tehoa vaihtamalla. Jarruvalot voisivat tulevan ykkösbemarin tyylisesti vaihtaa kirkkauttaan jarrutusvoiman mukaan, jolloin takana tuleva voisi reagoida tarpeen mukaisesti. Erillistä sumuvaloa/valoja ei välttämättä tarvittaisi, vaan sumuvalojen kytkeminen päälle kytkisi kaikki takavaloledit päälle ja täysille. Pimeällä/huonolla säällä kytkeytyisivät/kytkettäisiin xenonit päälle.
Järjestely voi kuulostaa äkkiseltään monimutkaiselta, mutta sitä se ei mielestäni ole. Kaikki tarvittava tekniikka löytyy jo kaupan hyllyltä, eikä hintakaan ole mitään avaruustekniikan tasoa. Kyse on mielestäni vain ajasta ja uskon, että tuon kaltainen järjestelmä on ainakin kalliimmissa autoissa muutaman vuoden päästä. Mitä mieltä muut ovat tuollaisesta järjestelmästä? Mielestäni älykkäällä leditekniikalla saataisiin tiputettua energiankulutusta, samalla turvallisuutta lisäten. Ei myöskään tarvitsisi tapella valojen käyttöpakosta...
Thorgenille: Keskustelu jonka aloitin valoista, saattoi olla jo vanhalla palstalla, koska en löydä sitä itsekään täältä. Kerroin siinä mitä VTT:n kahvitauolla juteltiin bensan kulutuksesta käytettäessä ajovaloja. Kauan ei tarvinnut laskea, että tavallinen ha vie lähellä 1 dl /h. Suomessa on rekisteröityjä ajoneuvoja 4.024.000 kpl joista vaikka 3 miljoonaa liikenteessä. Paljon rekkoja, busseja, kuorma-autoja jotka polttavat sitten kymmenkertaisesti. Lasek watit per automäärä x 0,1 l, niin saat tuntikulutuksen, sitten arvioitiin ovatko autot käynnissä (ei tarvitse olla liikkeessä) 1-2 tuntia päivässä. Vähitellen tullaan Suomen kulutukseen per tunti, tämä kertaa sitten vaikka Saksa 44,4 mio ajoneuvoa, tähän USA ja loput maailmasta. Arvaa kerran paljonko desi tekee?
Ensimmäinen varteenotettava ehdotus johonkin on Dumo kirjoittanut. Tämäntapaista vastausta hain jo aikoja sitten. Ei vain koska laki määrää, et näy tai pelkkä turvallisuus. Ei minulla on turvallisuusohjeita kirveenvarressa eikä kalsareissa. Tosiasiahan on, että jos ajat ilman valoja näyt niin hyvin, että joka toinen väläyttää omia valoja, jokainen takuulla erottaa sinut liikenteestä. Jalankulkijoita ei taas välttämättä erota, heille se pakollinen valo täytyisi olla, mitä hyötyä auton valoista on, jos alle jää?
Astrassa (vm:t93-97) täytyy aina muistaa laittaa valot päälle. Ja ajelinkin aika useasti ilma valoja ja pimeälläkin ihmettelin että onpa tässä huonot valot (katulamppujen valaistuksessa ajelin hetken). Astrassa onkin niin huonot valot että ei edes huomaa onko ne pois päältä. Olen useasti pahuksen hajaamielinen...
Minä olen ehdottomasti ajovalopakon kannalla. Se lisää auton havaittavuutta selvästi eikä lisää kulutusta juuri nimeksikään. TMn toissa kesän numerossa perheautovertailun yhteydessä oli sanottu, että valojen käyttö lisää kulutusta niin vähän, että sen käyttö ajovalopakon vastustamisessa on mieltä vailla. Jotenkin tuollein sanottiin. Kirjoitan sen sanatarkasti kunhan haen lehden landelta.
SixPack: Eläpä vaahtoa. Kysyin alunperinkin vain, että miten muka jopa puoli litraa voisi olla kulutus. Kyllä minä uskon nyt (kuten lupasin), kun dumo siitä laittoi linkin tuulilasin artikkeliin.
Ja jalankulkija asiaan sen verran, että kyllä se jalankulkijakin huomaa auton paremmin, jos siinä on valot päällä.
Jos tavoite on säästää polttoainetta, omaksi ja yhteiskunnankin hyödyksi, niin millainen vaikutus olisi mm. näillä:
- turhien kiihdytyksien välttäminen
- jos kävelisi pari sataa metriä, eikä hakisi parkkipaikkaa just vierestä
- turhan tyhjäkäynnin lopettaminen
verrattuna valojen viemään polttoaineeseen.
Käytännössä ym. asiat tuskin tulevat aktiiviseen käyttöön nykyistä enemmän - kun autoiluun liittyy 'vapaus tehdä mitä itse haluaa' ja 'toisista piittaamattomuus' (ja huom. en kirjoittanut että kaikilla on noita taipumuksia, onhan osa autonkin ratissa sivistyneitä).
Totta on, monella tavalla voi säästää. Ihminen tai autoilija ei vain tee näin. Siksi keskustelua valopakosta on käyty jo melko lailla Saksassa sekä USA:ssa.
Oletus, Suomen yli 4 miljoonan autokannasta liikenteessä on 3 mio. Fakta, valot vievät n. desilitran polttoainetta / h niiden ollessa päällä. Tämä tekee 300tonnia polttoainetta per 1 tunti. Jos keskimäärin ajoneuvot ovat käynnissä yli 1 tunnin per vrk, määrä tuplaantuu, kominkertaistuu jne. Ehkä oikea luku onkin meillä 500 tonnia bensaa ja dieseliä per tunti! Saksassa on ajoneuvoja liikenteessä jo 44,4 mio. Se tekee jo 4400 tonnia polttoainetta tunnissa. Se on jo pieni järvi. Kierretään Ranska, Espanja, Englanti ja USA.
Lopuksi maailma. Ajatusleikki tämä on, mutta jossain lienee tiedossa koko maailman autokanta. Onko 1 miljardin raja saavutettu? Jos olisi, merkitsee se 100.000.000 tonnia jalostettua polttoainetta per joka tunti. Monenko jättitankkerin lasti sytytetään palamaan meillä Pohjoismaissa jossa aurinkovaloa tulee kesällä enemmän kuin missään muualla maailmassa!?
Me Pohjoismaissa olemme puhtoiset, ympäristötietoisia, ajattelemme ympäristöystävällisesti, olemme hyvin huolissamme kasvihuoneilmiöstä. Uskotko tähän, minä en, yksikään kriteeri ei pidä paikkansa, väännämme ajovalot päälle heti kun moottori käy, toivomme vain, että koko muu maailma seurasi esimerkkiämme. Olemmehan niin kehittyneet turva-ajattelussa. Törmäämme toisiimme ellei valoja näy keskellä kirkasta päivää. Onko näin? Jalankulkijat eivät näe meitä? Kumma, että emme kuolleet sukupuuttoon jo -70 luvulla.
Koko asia on kaksiteräinen miekka. Valot näkyvät ja ovat turvatekijä, samalla jäätiköt sulavat ja ilmasto muuttuu ja lämpenee. Kuinka paljon tätä prosessia tulisi kiihdyttää turvallisuuden nimissä? Pelkkien ajovalojen käytöllä maailmanlaajuisesti sytytetään 100 miljoonan tonnin roihu joka tunti pelkillä ajovaloilla.
Pisara meressä?
SixPack: Jos oikein tuosta vuodatuksesta ymmärsin, niin sinusta ajovalojen päällä pitäminen päivällä ei paranna turvallisuutta?
Tuossa yllä lukee.
Tämä on ajatusleikki, esimerkki haaskauksesta, ja mitä se merkitsee globaalisesti. Kaikella on hintansa, tämä on kääntöpuoli.
Thorgen: "Desi - puoli litraa sataselle? Minkä lähteen mukaan? Ilmastointilaite kuluttaa auton ollessa paikallaan ajotietokoneen mukaan 0.3-0.5 litraa tunnissa, eli aika paljolta kuulostaa kahden 55w lampun energian kulutus... Mutta esitä joku lähde niin katsotaan uudelleen."
Haarukka on hyvin suuri, koska ajonopeudet vaihtelee paljon. Kulutus perustuu aikaan ja kulutus on noin desi tunnissa. Moottoritiellä ajaessa kuluu siis desi sadalla kilometrillä, kaupungin ruuhkassa voi kulua puoli litraa. Ei sitä 40 tai 50 km/h nopeutta pääse ajamaan kuin hetkittäin.
Lähteenä käytin mm. MAOL-taulukkoa, josta kaivoin bensiinin lämpöarvon (MJ/kg) ja bensiinin tiheyden (kg/litra). Näistä väänsin lämpöarvon bensiinilitraa kohden. Lisäksi keksin esimerkkiauton moottorille hyötysuhteen, sekä laturille samaten. Sähkönkulutuksen määrää arvioin summaamalla noin polttimoita yhteen vaan raa'asti eli 50+50+5+5 -tyyliin ja laskin mukaan takavalotkin, jotka kuuluvat ajovalopakon piiriin. En muista käytinkö wattimääriä 50, 55 vai 50 W. Loppujen lopuksi olin tehnyt melko paljon päästä tempomisia niille hyötysuhteille jo, että tiesin, että virhe käytettäessä esim. 50W lamppuja 55W lamppujen sijasta kalpenee virheelle joka olisi vaikka hyötysuhteen 0,2 ja 0,3 välissä.
Ilmastointilaite kuluttaa jopa viisi kertaa enemmän ajotietokoneen mukaan? En ihmettele. Mutta ilmastointilaitetta käytetään, kun on tarvis. Laki ei pakota käyttämään, jos paleltaa. Ilmaistoinnin tarpeellisuus ruuhkassa seisovassa autossa saattaa olla paljon suurempi kuin ajovalojen... eikä yksinomaan viihtyvyyden vaan myös turvallisuuden kannalta.
Tuulilasi: "Ajovalojen käyttö lisää polttoaineenkulutusta keskimäärin 0,15 l/100 km."
Mikäköhän on Tuulilasin käyttämä arvio ajoneuvon keskinopeudeksi? Itse käytin tuollaista laajaa haarukkaa, koska tiesin olevan vaikeampi arvioida ajoneuvon keskimääräistä ajonopeutta koko Suomen mittakaavassa. Tuo vastaisi minun arviota noin 75 km/h nopeudessa. Tosin minulla oli kyllä aika ronskit virhemarginaalit (enkä kyllä salannut sitä faktaa, kun asiasta viimeksi keskusteltiin).
dumo: "Kuten monet ovat varmasti huomanneet, jarruvalot ovat ledien ensimmäinen ajovaloihin liittyvä käyttötarkoitus. Ledit kuluttavat erittäin vähän energiaa, ovat todella pitkäikäisiä ja tarvittaessa myös kirkkaita "
Kaikki turhia ominaisuuksia jarruvalojen polttimoille, jotka eivät ole käytössä kuin murto-ojan ajoajasta. Luulen, että LEDien yleistyminen (lisä)jarruvaloista on johtunut kahdesta asiasta:
* LED syttyy/sammuu nopeasti (ei hehkulankaa tai muuta kuumennettavaa osaa)
* LEDit soveltuvat hyvin pitkämäistesten ja kapeiden valopatteristojen (lisäjarruvalojen) valmistamiseen. Hehkulankapolttimoitakin tarvittaisiin kymmenkunta ja tässä vaiheessa polttimoiden uusinta saattaisi alkaa suututtamaan.
SixPack: "Keskustelu jonka aloitin valoista, saattoi olla jo vanhalla palstalla, koska en löydä sitä itsekään täältä. Kerroin siinä mitä VTT:n kahvitauolla juteltiin bensan kulutuksesta käytettäessä ajovaloja. Kauan ei tarvinnut laskea, että tavallinen ha vie lähellä 1 dl /h."
Minä tulin samoihin tuloksiin myös omissa laskuissani vaikka emme sopineetkaan mitä tuloksia ja laskutapoja käyttäisimme. Tuulilasin tulokset ovat ilmoitettu "/100km", joka antaa paljon tulkittavaa. Joko he olettavat autojen olevan suurissa keskinopeuksissa (vaikka seisovatkin autot lasketaan mukaan niin kaun kuin moottori käy) tai he käyttivät erilaisia jotakin energiaa säästävää DRL-laitteistoa... esim. alennetun jännitteen ajovaloja. Tuulilasi on varmaan mitannut kulutuseron "käytännössä" eli ajotietokoneella. Autot joissa on ajotietokone, saattaa olla DRL-energiansäästöautomatiikkaakin. Minä mietin ainakin kulutusta siltä kannalta paljonko energiaa kuluu perinteisellä tekniikalla ja luku jonka sain oli puhtaasti laskennallinen (eikä Heraldin kulutusmuutosta olisi voinut muuten luotettavasti mitatakaan).
J.R: "Se lisää auton havaittavuutta selvästi eikä lisää kulutusta juuri nimeksikään. TMn toissa kesän numerossa perheautovertailun yhteydessä oli sanottu, että valojen käyttö lisää kulutusta niin vähän, että sen käyttö ajovalopakon vastustamisessa on mieltä vailla."
Desi tunnissa ajonopeudesta riippumatta eli puoli litraa kaupunkiruuhkassa sataa kilometriä kohden "ei ole juuri nimeksikään" ja tämän huomioonottaminen yhtenä kulutustekijänä on "mieltä vailla"?
Mielestäni autokannan uusiminen on mieltä vailla. Heraldikin kulkee lähes yhtä taloudellisesti kuin moni uudempi, saman kokoinen (mutta paljon painavempi) bensiinimoottorinen auto. Kulutuseroa voi olla se puoli litraa, mutta tämäpä vasta mieltä vailla onkin. 40 vuoden kehitys?
Kaikki turhia ominaisuuksia jarruvalojen polttimoille, jotka eivät ole käytössä kuin murto-ojan ajoajasta. Luulen, että LEDien yleistyminen (lisä)jarruvaloista on johtunut kahdesta asiasta:
* LED syttyy/sammuu nopeasti (ei hehkulankaa tai muuta kuumennettavaa osaa)
* LEDit soveltuvat hyvin pitkämäistesten ja kapeiden valopatteristojen (lisäjarruvalojen) valmistamiseen. Hehkulankapolttimoitakin tarvittaisiin kymmenkunta ja tässä vaiheessa polttimoiden uusinta saattaisi alkaa suututtamaan.
Nyt kun luen viestini uudestaan, voin hyvin myöntää että on ehkä vaikea tajuta mitä virkkeellä tarkoitin, mutta virrankulutuksen, pitkäikäisyyden ja saavutettavissa olevan kirkkauden suhteen tarkoitin leditekniikkaa aivan yleisellä tasolla, en pelkästään autoja, saati sitten jarruvaloja. Mikään em. ominaisuuksista ei varmasti haitaksikaan ole, vai mitä? Mitä luultavimmin mainitsemasi 2 ensisijaista syytä ledien yleistymiseen jarruvaloissa pitävät hyvin paikkansa. Vaikka puhuit lisäjarruvaloista (jotka uusissa autoissa käytännössä aina ovat pitkiä ja kapeita ledipatteristoja), niin itse ainakin olen nähnyt joitain autoja, joissa myös itse jarruvalot on toteutettu ledein ja mielestäni lopputulos on ollut varsin hyvä. Tehonkulutuksella jarruvaloissa on tosiaan varsin olematon merkitys, mutta en kyllä sanoisi kahta muuta ominaisuutta; pitkäikäisyyttä ja saavutettavissa olevaa kirkkautta aivan täysin turhina. Tietenkin on totta, että kun on tasan yksi kappale hehkulamppuja per puoli, niin vaihtoväli on sangen pitkä, ja tämän suhteen hyötyä on vain "valopatteristoissa", kuten mainitsetkin. Myös kirkkaus saadaan hehkulampullakin aivan riittäväksi. Ledit kuitenkin mahdollistavat juuri edellä mainittujen ominaisuuksien ansiosta muunkin muotoisten ja näköisten valojen valmistamisen kuin mihin on totuttu (jota voidaan ehkä pitää lähinnä ulkonäöllisenä seikkana, mutta kuitenkin.)
peksak: "Jos tavoite on säästää polttoainetta, omaksi ja yhteiskunnankin hyödyksi, niin millainen vaikutus olisi mm. näillä:
- turhien kiihdytyksien välttäminen
- jos kävelisi pari sataa metriä, eikä hakisi parkkipaikkaa just vierestä
- turhan tyhjäkäynnin lopettaminen
verrattuna valojen viemään polttoaineeseen."
Turhat kiihdytykset syövät aika paljon. Yksittäiselle kiihdytykselle harvoin saa päätä huimaavaa kulutusta, mutta epätaloudellisen ajotavan omaava kerää alta aikayksikön niitä jo satamäärin. Silloin menee useita litroja harakoille.
Parin sadan metrin käveleminen sen sijaan, että kiertää korttelin kolmatta kertaa siinä toiveessa, että joku paikka olisi kiertelyn aikana vapautunut syö myös merkittävästi polttoainetta. Siinä ympäri pyöriessä, kun saa suorittaa monta turhaa kiihdytystä.
Tyhjäkäynnin lopettaminen? Lakihan kieltää jo nykymuodossaan useamman minuutin tyhjäkäynnin. Rangaistavuuden raja on asetettu kahteen minuuttiin ja siinä vaiheessa kuin tyhjäkäynnistä tulee rikollista, on moottori polttanut noin snapsilasillisen polttoainetta. Yhdessä snapsilasillisessa menee myös raja mitä kuljettajan sopii juoda. Valot päällä ajassa tuon saman määrän kuluttaa 30 minuutissa. Ilmastoinnin avulla ehkä jo 5 minuutissa.
Yleinen nyrkkisääntö on ollut, että ottomoottorin tyhjäkäyntikulutus olisi tunnissa suunnilleen sama kuin sen iskutilavuus. Kulutus riippuu iskutilavuudesta, koska tyhjäkäynnillä suurin vastus moottorin liikkumiselle lienee ilman pumppaaminen sylinteriin. Kaasuläppähän on lähestulkoon kiinni. Korkeille kierroksille säädetty tyhjäkäynti myös kuluttaa enemmän polttoainetta tuon pumppaushäviön muodossa. Kyseessä kuitenkin on nyrkkisääntö eli voi olettaa, että kulutus voi olla puolet siitä tai kaksinkertainenkin. Riippuen paljon käytetyistä säädöistä. Uudet ruiskumoottorit voivat ilmeisesti käydä tyhjäkäyntiä huomattavasti laihemmalla seoksella (koska voidaan luoda aivan tulpan läheisyyteen pieni rikastettu polttoainesumu), joten uusien autojen tyhjäkäyntikulutus ei taida olla 2 litraa vaikka iskutilavuutta onkin paljon enemmän kuin vanhoissa autoissa.
Epäilen, että yksityishenkilö ei paljoa voi ympäristöä tai kukkaroa säästää vähentämällä autonsa tyhjäkäyntiä. Eri asia on kuljetusliikkeet. Sattumalta satuin törmäämään mainokseen jostakin kulutuksenseurantaohjelmasta http://www.paetronics.fi/econen_purku_main.html
Siitä päätellen kyseinen Scania vie tyhjäkäynnillä 7 litraa/tunti. Tämä on takuulla jo paljon merkittävempi ongelma, jos jossakin päin roksutetaan dieseliä esimerkiksi ohjaamon lämpimänä pitämiseksi 24/7. Saisivat asennuttaa kalustoonsa ajastimelliset Webastot ja ostaa untuvamakuupussin niin ei palele vaikka kopissa olisikin katto täynnä jääpuikkoja. Ei dieselin roksuttaminen tyhjäkäynnillä tuntitolkulla ole lainkaan viisasta. Se imee sisäänsä niin paljon kylmää ilmaa, että käy suunnilleen ruumiinlämpösenä. Karstoittuu, nokeaa ja saastuttaa vaikka käykin tyhjäkäyntiä laihalla seoksella.
Valoista yleensä, niin muistan lukeneeni Volvon kehittämän ajatuksen ajovalosta, jossa varsinainen polttimo/valon lähde on esim. keskikonsolissa auton sisällä, siitä eteenpäin valo johdetaan kuituoptiikalla "valonvahvistajaan" joka on se meidän tuntemamme umpio. Volvon mukaan hakusessa oli yksinkertainen, tehokas menetelmä tuottaa ajovaloa joka mahdollistaisi umpioiden muotoillun lähes minkälaiseksi vain. Samalla kalliiden laitteiden rikkoutumisherkkyys pienessä "pusussa" on lähes olematon.
Tästä en ole enää kuullut mitään.
Nykyäänkin on olemassa aivan hyviä valaisimia päivä valo käyttöön. eli huomiovalot, aikaisemmin niitä käytettiin enemmän, mutta nykyisin ei taida olla monessakaan autossa... no kuitenkin tuollaisiin huomiovaloihin leditekniikka sopisi kun nyrkki silmään, mielenkiinnolla odottelen ensimmäisiä leditekniikalla toteutettuja huomiovaloja, vai pitäisiköhän tehdä itse, hehkulampun voi muuten aivan hyvin korvata "epävirallisesti" ledeillä, ostaa aivan normaaleja superkirkkaitaledejä kaupan hyllystä, jos tekee pienta tutkimustyötä montako lediä tarvitaan tuottamaan sama valomäärä kun esim yksi 5w hehkulamppu tai 21w huomiovalo / jarruvalo, 5w lampun korvaamiseen arvioisin näppituntumalla että semmonen 6 superkirkasta lediä riittäisi ? no jos ajateltaisiin että lähdetään esim korvaamaan 5W lamppua jonka virrankulutus on siis noin 0,42 A ja otetaan vartailukohdaksi vaikka 8 superkirkasta, ja jos ledin kynnysjännite on noin 3v voisi näitä siis laitta 4 sarjaan samalla virrankulutuksella, ja jos ajatellaan että yhden tälläisen sarjan virrankulutus olisi vaikka noin 20-30mA ja näitä samanlaisia sarjoja laitetaan vaikka 2, eli 8 lediä, niin vertaus 5w hehkulamppu vs 8 lediä on hehkulamppu 0.42A ledit 0.04-0.06 A, eli virran kulutus seisemäs-kymmenes osa.... ja 8 lediä olisi jo aikas kirkaskin, olisikohan vähän liikaakin, täytyy ottaa joskus tutkimuksen alle, jos tulee inspiraatio, kyllähän noi superkirkkaat vähän maksaakin jos ostaa harrasteliikkeestä (1,5e/kpl), mutta polttimoiden vaihtoa ei tarvitsekkaan sitten suorittaa ellei tule joku komponentti vika tms, tai kun vuosienpäästä valoteho heikkenee... kyseiseeä tapauksessa 2 polttimon korvaaminen maksaisi siis 24e + omat kolvaukset ei kovin paha... mutta tehtaassa saisi senkin tehtyä halvemmalla...
ja vielä toinen asia siitä valojen polttoaineen kulutuksesta, se polttoaine mikä valoihin menee, menee joka tapauksessa vaikka kuinka taloudellisesti ajelisi, eli siinä ei voi ajotavalla juurikaan säästää, mitä nyt ajattelisi että tyhjääynnillä ei valojentakia juurikaan polttoainetta hukkaan kulu, koska se menisi muutenkin hukkaan.. . ja moottori "jarrutus" eli liukuminen kaasu ylhällä ei myöskään kuluta, aika suuri lukemia tulee tuosta nykyisestä ajovalo systeemistä, toivottavasti kehitys ja idet lähtisivät etenemään, nykyään kun kyse olisi enää uudesta ajatus mallista, ja olemassa olevan tekniikan soveltamisesta... tosi on sekin että jos ledi tekniikka lisäisi autonhintaa vaikka 100e, olisi se suomessa autoverojen kanssa 200e
näin toimii verotus ympäristö ystävällisempään suuntaan... ja siiten voitaisiin vielä nostaa polttoaine veroa jotta saataaisiin menetetty polttoainevero kertymä takaisin, jotta eduskunnassa voitaisiin vaikka korottaa hieman palkkoja tms.. 
Laturin melko hyvällä hyötyteholla, on kulutus laskettu henkilöautossa n. 1 dl/h, oli nopeus 0 tai 200 km/h, eli polttoainetta kuluu aina valojen ollessa kytkettynä. Yksi auto on pisara meressä, maailmanlaajuisesti on luku huikea. Autoja lienee nyt n. 1 miljardi. Tämä on tietenkin pientä verrattuna muuhun kulutukseen, ja valopakko on toistaiseksi vain Pohjoismaissa. Olisi mielenkiintoista saada varmaa tutkittua tietoa siitä, onko vältytty nokkakolareilta tämän takia? Mikäli asia olisi varmasti näin, uskoisi, että joka maassa olisi valopakko, onhan Pohjoismaat toimineet tutkimuskenttänä toistakymmentä vuotta.
Jonkinlainen huomiovalo/päivävalo tulee varmasti, jos se on joskus pakollinen, tehtailta tulee varmasti leditekniikalla varustettuja päivävaloja. Minkä värisiä ja näköisiä ne ovat on eri asia, kuten Espoossa ja Helsingissä näkee tuunatuissa euro- ja japseissa, sinisiä, vihreitä, oransseja valoja. Jokin yhteinen standardi lienee pakollinen koskien niiden värejä, tai ehkä yhtäkkiä onkin ainoa tapa saada autoilijat myös muuallakin hyväksymään ne, antamalla käyttää mitä värejä haluaa, pääasia että tulee nähdyksi. Aika näyttää.
MakeX: "hehkulampun voi muuten aivan hyvin korvata "epävirallisesti" ledeillä, ostaa aivan normaaleja superkirkkaitaledejä kaupan hyllystä, jos tekee pienta tutkimustyötä montako lediä tarvitaan tuottamaan sama valomäärä"
"Epävirallisella" tarkoittanet, että tyydyttävästi, mutta lakia silti rikkoen? Ainakaan E-hyväksyntää ei sovi rikkoa. Mikään ei estä LEDien käyttöä valossa, mutta itse ei saa soveltaa ellei ole budjettia hankkia tyyppihyväksyntää keksimilleen valaisimille. Kallista lystiä... ja byrokraatin unelma.
LEDit soveltunevat "heittämällä" vilkuiksi, parkeiksi, takavaloiksi, jarruvaloiksi, mittarivaloiksi, sisätilavalaisimiksi, kartanlukuvaloiksi, konetila ja tavaratilavaloiksi, rekisterikilvenvaloiksi... mutta ajovaloiksi soveltaminen vaatii "hieman" enemmän. Oikean valomäärän saa helposti tuotettua, mutta entä suuntaaminen? LEDien tuottama valo näkyy vain kapealle sektorille. Ajovalossa valon pitäisi jakautua tasaisesti ympäriinsä, jotta ajovaloumpio kykenee muodostamaan tästä valosta halutun valokeilan auton eteen. Ledeillä toteuttaminen lienee melko hankalaa ja vaatisi koko umpion uudelleensuunnittelun... käytännössä epäilen, että kukaan harrastaja ei osaisi rakentaa itselleen kunnollisia LED-ajovaloja vaikka laki rakentamisen sallisikin. Autotehtaatkaan tuskin moiseen lähtee vaan kehittyvät todennäköisemmin Xenonien, yms. valaisimien suuntaan. LEDien käyttö todennäköisesti ja toivottavasti lisääntyy vähemmän valotehoa vaativissa kohteissa (mainitut: vilkut, parkt, takavalot, jarruvalot, mittarivalot, sisätilavalaisimet, kartanlukuvalot, konetila- ja tavaratilavalot, rekisterikilvenvalot, jne).
LEDeillä olisi muuten helppo toteuttaa yhdistetyt taka- ja jarruvalot. LEDit eivät kärsi päälle ja pois -räpsimisestä, joten takavalot voitaisiin toteuttaa räpsyttämällä jarruvaloja suurella (esim. usean kymmenen tai sadan herzin) taajuudella. Silmään vaikuttaisi siltä, että takavalot olisivat jarruvaloja himmeämmät. Oikeastaan eipä hehkulamppukaan kärsi noin suurella taajuudella tapahtuvasta räpsimisestä. LEDiä on kuitenkin helpompi räpsiä, kun se kuluttaa vähemmän virtaa niin virran katkominenkin on helpompaa.
Huomiovalojen toteuttaminen LEDeillä ei ole huono idea, koska päiväkäyttöön tarkoitettuina valaisimina valokeilan muoto ei ole kriittisen tärkeä. Tällöin voimme pitää tärkeimpinä ominaisuuksina valotehoa, energiataloudellisuutta ja pitkää käyttöikää. Kahdessa jälkimmäisessä LEDit ovat erinomaisia, ensimmäisessä riittäviä, siis mainiosti tarkoitukseen sopivia.
MakeX: "se polttoaine mikä valoihin menee, menee joka tapauksessa vaikka kuinka taloudellisesti ajelisi, eli siinä ei voi ajotavalla juurikaan säästää"
Totta. Jos puhuu ajovalojen aiheuttamasta kulutuslisästä niin kyllä joku neropatti puhuu taloudellisesta ajotavasta ja sen aiheuttamista säästöistä. En vain ole vielä ymmärtänyt miten nämä säästöt olisivat toistensa vaihtoehtoja... Minusta säästöt voidaan laskea yhteen.
Ajotavalla ei voi juurikaan vaikuttaa siihen paljonko ajovalot kuluttavat polttoainetta matkalla. Jos haluaa minimoida ajovalojen kuluttaman polttoaineen (mutta haluaa kuitenkin noudattaa ajovalopakkoa) niin tällöin pitää vaan ajaa kaasu pohjassa ja epätaloudellisesti. Mitä nopeammin perillä, sitä vähemmän aikaa kuluu, mitä vähemmän aikaa kuluu, sitä vähemmän energiaa kuluu ajovaloihin... tosin sen hukkaa moninkertaisesti epätaloudellisella ajotavalla. Mutta jos taas ajaa pihistellen viimeiseen asti, niin eipä sekään säästä ajovalojen kuluttamassa polttoaineessa.
MakeX: "mitä nyt ajattelisi että tyhjääynnillä ei valojentakia juurikaan polttoainetta hukkaan kulu, koska se menisi muutenkin hukkaan.. . ja moottori "jarrutus" eli liukuminen kaasu ylhällä ei myöskään kuluta"
Kuluttaa, kuluttaa. Täytyy nähdä energia yleisemmin. Liike-energiakin on energiaa ja moottorijarruksen aikana käytetään laturin pyörittämiseen ja ajovalojen polttamiseen auton liike-energiaa. Ilman ajovaloja moottorijarrutus ei olisi yhtä tehokas eikä liike-energia hukkuisi yhtä nopeasti.
Tyhjäkäynnillä kulutuslisääkin on, jos ajovalot on päällä. Jos kyseessä on moderni moottori niin tyhjäkäyntiseosta annostellaan paljon sen mukaan että paljonko kuormaa moottorilla on tyhjäkäynnillä. Ei auton moottori siihen sakkaa ja sammu, jos pistää ilmastoinnin päälle... ei vaikka olisi täysin koskematta kaasupolkimeen. Polttoaineenkulutus kyllä kaksinkertaistuu.
Kaasutinmoottori ei mieti vaan ruikkii saman määrän polttoainetta kuormasta riippuen. Tyhjäkäyntikierroksissakin on eroa riippuen siitä mikä on akun varaustilanne ja onko ajovalot päällä. Kulutus tyhjäkäynnillä on kuitenkin lähes sama (vaikka vähän riippuukin siitä millä kierroksilla moottori tyhjäkäyntiä käy). Asiaa täytyy kuitenkin ajatella vähän laajemmin: jos ajovalot eivät ole päällä, voidaan akkua ladata, kun taas ajovalot päällä laturin teho tuskin riittää edes ajovaloille ja osa niistäkin tehoista täytyy ottaa akulta. Ero kulutukseen tulee sitten, kun lähdetään ajamaan: tällöin auto, jolla oli ajovalot päällä tyhjäkäytettäessä kuluttaa enemmän, koska laturi joutuu lataamaan akkua.
Ei energiaa tyhjästä taiota... ei tyhjäkäynnillä eikä moottorijarrutuksella.
MakeX: "tosi on sekin että jos ledi tekniikka lisäisi autonhintaa vaikka 100e, olisi se suomessa autoverojen kanssa 200e"
Tuskin LED-tekniikka hintaa merkittävästi lisäisi muuten kuin katteiden muodossa. Se mikä maksaa, on suunnittelu- ja hyväksyttämistyöt. Erityisesti jälkimmäiset tekevät yksittäiskappaleittain tehdyt valaisimet mahdottomiksi, mutta autotehdas joutuu hyväksyttämään valaisinratkaisunsa vaikka perustuisivat hehkulampuille. Tehtaalle ei siis välttämättä muodostuisi merkittäviä kustannuksia lainkaan. Ja kyllähän se on jo alkanut näkyäkin LEDien käytön yleistymisenä.
SixPack: "Minkä värisiä ja näköisiä ne ovat on eri asia, kuten Espoossa ja Helsingissä näkee tuunatuissa euro- ja japseissa, sinisiä, vihreitä, oransseja valoja. Jokin yhteinen standardi lienee pakollinen koskien niiden värejä"
Usko pois: ne standardit on jo. Älä päästä märkiin päiväuniisiisikaan sitä, että autoharrastajalla olisi lupa rakennella autoansa edes pienissä määrin sen laiseksi kuin hän sen haluaisi. On rakennussäädökset ja prosenttirajat sekä tehon, iskutilavuuden ja vaihdettujen osien määrässä. Eihän kukaan nyt tietenkään suostu maksamaan autoveroa uudestaan vaihtaessaan osaa vanhaan autoonsa, joten koko sääntö jää siis pelkäksi harrastajan kyykytykseksi. Korinvaihtomersut pelottavat kai liikaa...
Ja miksi ulkomailta käytettynä tuotoihin autoihin saa vaihtaa vain 30%, kun "Suomi-autoihin" se on 50%? On käytettynäkin tuodusta maksettu sama autovero kuin uutena tuodusta. Miksi käytettynä tuotu auto katsotaan uudeksi yksilöksi vähemmällä osien vaihdolla?
Toiseksi: yleisesti hyväksytty "tulkinta" on, että sen lisäksi, että 50% ylityttyä ja autoveron mentyä uudestaan maksuun auto myös tulkittaisiin uutena autona, jonka täytyy täyttää '04 säädökset ja omistaa tyyppihyväksyntä. Tämä on tosin kaukana totuudesta, koska tämmöistä sääntöä identiteetin katoamisesta ja auton tulkitsemisesta uutena ei ole olemassa ... on ainoastaan määrätty auton autoveron uudelleenperintä. Ovat taas katkeroituneet virkamiehet keksineet tavan kyykyttää harrastajaa. (Tosin aika harva harrastaja olisi valmis maksamaan autoveroa uudestaan vaikka auton identiteetti säilyisikin.)
/me casts Animate Dead.
whiic kirjoitteli:
"Ajovalopakosta on myös kiistattoman haittansakin......Vaikka kokonaisturvallisuus paraneekin, peräänajojen määrä kasvaa. Tämä on tilastollinen fakta ja sitä ei voi kumota. Mikä sen aiheuttaa, on tulkintaa, mutta itse yhdyn epäilyksiin, että jarruvalojen havaittavuus heikkenee."
En epäile, etteikö tästä olisi keskusteltu jo aiemmin, mutta et kehtais laittaa jonkun tiivistelmän tuosta tilastoinnista ja viittaukset, vielä kerran?
Onko siis olemassa kiistatonta faktaa siitä, että joku on laskenut esimerkiksi ennen ja jälkeen ajovalopakkoa peräänajojen määrän ja tullut siihen tulokseen, että a) peräänajot ovat lisääntyneet b) se johtuu ajovalopakosta?
Onko samassa tilastossa huomioitu kenties niinkin merkittävä seikka,kuin LISÄJARRUVALON vaikutus perääajoihin (lisäävästi tai vähentävästi)? Onhan olemassa selkeä ajanjakso ennen/jälkeen "kun se virkamies lähti eläkkeelle, joka esti lisäjarruvalon käytön". Jälkeen -ajanjaksolla on autoihin ilmestynyt vapaaehtoisesti ja yleisemmin oletusvarusteenakin lisäjarruvalot.
Tai onko olemassa peräti tutkimus, jossa on selvitetty erilaisia tilanteita ja niiden vaikutuksia peräänajojen lisääntymiseen tai vähentymiseen, jossa on siis vertailtu seuraavia vaihtoehtoja, ideaalissa näkyvyydessä (tai no, ihan sama missä olosuhteissa):
a) kaikki ajavat perävaloitta ja jarruttavat jonossa
b) kaikki ajavat perävaloitta, mutta lisäjarruvaloin varustettuna ja jarruttavat
c) kaikki ajavat perävalot päällä ja jarruttavat
d) kaikki ajavat perävalot päällä lisäjarruvalojen kera ja jarruttavat
Näistä olisi sitten tosiaan päädytty jotenkin whiic:in faktoihin?
Sinua ei varmaan haitanne, jos epäilen ennen todistuksiasi, ettei perävalojen päällä pitäminen haittaa jarrutusvalojen havaitsemista MERKITTÄVÄSSÄ määrin ainakaan. Eiköhän peräänajot ole lisääntyneet MERKITTÄVÄSTI koska ihmiset a) ajavat liian lähellä edelläajavaa eikä reagointiaikaa jää, näki jarruvalot tai ei b) ajavat liian kovalla tilannenopeudella, kuten yrittävät puikkelehtia jonoissa koska on "kiire" c) yms.
Mutta annetaan taas sinulle tilaisuus osoittaa olevasi oikeassa, niin sitten saat jopa minun pään kääntymään.
Se oli johdettu ihan vain reaalimaailman onnettomuustilastoista. Peräänajojen määrä kasvoi ajovalopakon voimaantulemisen jälkeen. Vertailemalla lain voimaantuloa edeltävää vuotta/vuosia ja sitä seurannutta vuotta/vuosia. Tutkimustyön on siis tehnyt tahot, joita yleisesti pidetään luotettavina.
En muista enää oliko kyseessä Liikenneturvan tilastot vai minkä tahon... Tästä asiasta on ollut tuolloin yli vuosi takaperin monta topiikkia ja ilmeisesti perustelua on ollut enemmin tätä ketjua edeltäneessä, samasta aiheesta käsittelevässä ketjussa. Tuohon aikaan tämä sama topic otettiin aika usein esille muistaakseni.
Taisi olla niin, että ennen tätä SixPackin aloittamaa ketjua meillä oli useita provoina aloitettuja Mersun-mollausketjuja, joissa sitten asiaa puitiin, vaikka keskustelulla ei ollut asianmukaista ja kuvaavaa otsikkoa.
Löysin tälläisen topiikin (Googlella):
http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/?mode=viewtopic&fid=5&tid=276&page=1
"Mersedes ja ajovalot" by Arnolds.
Omaa kommenttia löytyy vasta sivulta 3. Linkkiä ei löydy, mutta ottaen huomioon, että linkkiä ei edes kysytä, se linkki löytynee tuota topiikkia edeltävistä keskusteluista ja muut tuon topiikin keskustelijat muistavat lähteen, koska eivät lähdettäni kyseenalaista. Täytyy siis googlettaa lisää, jotta löydän oikean topiikin.