Uusi tammikuussa hankittu Jetta, 1,4 TSI 90 kW DSG, tuntuu ensimmäisten takkausten perusteella kuluttavan pääkaupunkiseudulla sekalaisessa ajossa karva alle 9 litraa/100 km.
Vasta 1000 km ajettu, joten parista tankkauksesta ei voi vielä kovin paljon päätellä.
Kuitenkin ihmetyttää, luettujen tietojen perusteella olisin odottanut selvästi pienempää.
Myös kaverilla, samalla moottori-vaihteisto -yhdistelmällä, Golf Variantissa rauhallisessa maantieajossa ilmoitettu kulutus ylittää reilulla litralla ilmoitetun.
Olin luullut nimenomaan VW:n ilmoitettujen kulutusten toteutuvan monia merkkejä paremmin.
Nyt ei näytä lainkaan siltä.
Ajotavan syyksi en voi tätä uskoa, kyse on erittäin rauhallisesta "sisäänajo"-luonteisesta etenemisestä. Talviset olosuhteet luonnollisesti vaikuttavat, mutta moottorinlämmitin on ollut ahkerassa käytössä.
Minkälaisia kokemuksia mahtaa muilla olla ?
Kovimman pakkaskauden kulutus on kaikilla autoilla korkea. Lämmitin ei tässä pelasta paljoakaan. Kulutus tulee varmasti lähemmäs normilukemaa säiden lämmitessä. Normin lukuihin lienee kuitenkin hyvin hankala päästä suvenakaan. Normi + 10-30 prosenttia miehestä riippuen voisi olla aika hyvä haarukka.
Pikaisesti löytyi 20 kpl 1.4 TSI Golfeja tankkaus.com sivustolta ja niiden autojen keskimääräiseksi kulutukseksi näytti tasan 7.0 l/100km ja jos yhdistetty EU-kulutus on 6.0 l/100km joten aika normaaliahan tuollainen litran lisä ympäri vuoden kulutukseksi on, sun kohdalla en olisi vielä huolissaan noin vähiltä ajoilta, kyllä se siitä tasaantuu.
Olet jo melko varmasti pilannut tuon auton!
Tuollaista TSI-konetta ei saisi nimeenomaan ajaa hissutellen sisään. Sait siitä iäksi öljy/bensasyöpön jos et ole tuohon ekaan 1000km "kenkinyt" sitä yhtään.
Kohta tulee varmaan narinaa siitä, että mitä ihmettä tuo horisee. Käykääpä kysymässä joltain VAG/turbo asiantuntijalta miten tuollainen ajetaan sisään. Se asiantuntija ei sitten ole mikään paikallinen volkkari kauppias vaan esim. virityspaja(Esim.Karala Jyväskylässä tmv.muualla).Taitaa muuten ohjekirjassakin olla maininta tuosta normaalista ajosta jos en väärin muista.
Kertokaapa viisaammat miten auto kuuluisi sisäänajaa. Omani ohjekirjassa oli maininta 2000km:n rauhallisesta ajosta.
Itse toimin hieman toisin:
Ensimmäiset 500km ajoin aika rauhallisesti, sitten rupesin pikkuhiljaa painamaan kaasua pohjaan hetkeksi (normaalilämmön saavuttaneella moottorilla tekemään kiihdytyksiä vaihtamatta vaihdetta kesken kiihdytystä ) aina vaan laajentaen käytettävää kierrosaluetta, kunnes 2000km:n kohdalla oltiin jo siinä reilussa kuudessa tuhannessa. Pääosin tietenkin ajoin normaalin liikenteen mukaan, tosin vältin ajamasta tasaista vauhtia pitkään ja raskasta vedätystä suurella vaihteella pienin kierroksin.
En tiedä oliko tuo OK, mutta öljyä ei ainakaan kulu milliäkään öljynvaihtovälillä ja sekalaisen ajon kulutus meinaa toisinaan alittaa (ainakin talvella ) käytössäni olevan dieselin jonka sisäänajoon en ole voinut juuri vaikuttaa. (Tosiasiassa en kuitenkaan edes tiedä, millainen merkitys sisäänajolla voi olla nykyaikaiseen auton moottoriin )
Dieselien sisäänajosta vielä sen verran, että moottorin ominaisuudet ja ääni tuntuvat muokkautuvan ainakin sen ensimmäisen 30000 km ajan parempaan suuntaan, joten kai se koko matka on sitten jonkinlaista sisäänajoa.
Ainakin mitä itse sain ohjetta turbo audiin niin tuo LMJ:n sisään ajo kuullosti koko lailla oikealta. Käskivät alkaa ajamaan heti muutaman sadan kilsan jälkeen siten, että käyttää ihan normaalisti kaikkia voimavaroja mitä sieltä löytyy. Tyhjäkäyntiä muistuttivat myös käyttää hetken aikaa sen jälkeen kun on aina "poljetellut".
Omani ei syönyt tipan tippaa öljyä 45tkm aikana jona sen omistin.
Lisäksi kun käytin sen "lastulla" tuossa 5000tkm kohdalla oli koneessa n.20hv enemmän tehoa mitä sille tehdas oli luvannut.
SeppoSeppä:
Uuden auton pari ensimmäistä tankillista voivat olla erikoistapaus, monessakin mielessä.
Talvisessa pääkaupunkiseudun liikenteessä ei kuulukaan päästä normilukemiin.
SeppoSeppä:
En tunne tuota Volkkaria ollenkaan, mutta eri autoja ajetaan taloudellisesti hieman eri tavoin. Ettei vain "erittäin rauhallinen" ajotapa tarkoita kiihdytysten venyttämistä autolle sopimattomalla tavalla kulutuksen maksimoimiseksi?
Sisäänajo ei missään tapauksessa ole varovaista kihnutusta 1700 RPM isolla vaihteella Suomen päästä päähän, vaan vaihtelevia käyntinopeuksia koko sallitulla skaalalla, mutta aluksi pienellä kuormituksella, kuten LMJ jo suosittelikin.
Kiitos, Samppa, en ollut tuollaista sivustoa huomannutkaan.
Ja toisten kokemuksiahan kysymykseni koski, tämä antoi vastausta.
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata kulutuksia jatkossa erilaisissa olosuhteissa.
NHB:lle: Pakkasen vaikutus on tietty selvä asia, moottorinlämmittimen vaikutuksesta muistelen kyllä lukeneeni joskus mitattuakin tietoa, jonka mukaan vaikutusta on. Kesäksihän se ei talvea muuta.
Erilaisten autojen talvikulutuksista on kysymykseni taustalla aika paljon omaa kokemusta. TM:n talviautotesteissä muistelen VW:n kohdalla mitattujen kylmälähtö-kulutusten olleen suhteessa parempia kuin monien muiden. Muuten, asian reunamilta elävää havaintoa: vaimoni edellinen auto, Citikka C5, tuntui hajusta päätellen puhaltavan aina kylmäkäynnistyksen yhteydessä aika lailla palamatonta bensaa ilmoille, mitä VW ei tee.
Miksi normilukuihin olisi vaikea päästä kesällä?
Joillakin autoilla varmasti, mutta pointtihan oli, että näiden TSI-DSG -yhdistelmien osalla en luullut näin olevan.
Vastaavasti, yleensähän on esim BMW:n autot pitäneet tehtaan lupaukset nopeuden/kiihtyvyyden suhteen, joillakin merkeillä tilanne on ollut vähän eri.
Eikös VW:n TSI-moottoreille ole testeissä mitattu jopa normeja alhaisempia kulutuksia?
Muistikuvaani, joka voi tietty pettääkin, en ehdi nyt tarkistamaan.
"miehestä riippuen", niinhän se kulutus menee.
Olen aikojen kuluessa oppinut ajamaan mielestäni aika taloudellisesti.
Esim E34 525A:lla alimmillaan reilun satasen keskinopeudella 7.3 l/100 km.
Saahan bensaa poltettua lisää jos vaikkapa radalle poikkeaa.
Sisäänajo on sitten oma juttunsa, josta ei ollut kyse.
Itse mainitsin siitä vain siinä mielessä, ettei ehdotettaisi kaasun keventämistä.
Sisäänajosta ylipäänsä tuntuu vallitsevan mitä moninaisimpia käsityksiä.
Yleensähän ne eivät perustu minkäänlaiseen tutkittuun tietoon, joten niistä on vähän vaikea asiapitoisesti keskustella.
Mikäli ajatellaan moottorista saatavan alkuvaiheen raa´alla käsittelyllä jossain suhteessa (teho, öljynkulutus tms) parempi, olisi jännää kuulla tälle
jonkinlaista perustelua. Teoreettinen pohdinta johtaa toisenlaisiin päätelmiin.
Se lienee kyllä totta, että nykymoottorit eivät ole samalla tavalla herkkiä alkuvaiheen piiskaamiselle kuin joskus karkeampien työstömenetelmien ja isojen toleranssien aikaan.
Heitän tähän yhden käytännön kokemukseni:
Ostimme joskus 70-luvun alussa tutun kaverin kanssa samanlaiset Kawasaki-MP:t
Kaveri arveli, että en saa koskaan omastani kulkupyörää, kun en opeta sitä alusta pitäen menemään kovaa.
Tein suunnitelmallisen sisäänajon, suunnilleen LMJ:n kuvaamaan tapaan.
Lopputulos: Omani otti sisäänajettuna viitosella täydet 8500 kierrosta,
kaverin 7500.
Tervetuloa aikaan, kun hiilidioksidipäästölukema on markkinointivaltti...
Eivät ne uusissa autoissa pidä kovinkaan hyvin paikkaansa nuo ilmoitetut kulutukset. Enkä kyllä keksi, miksi VW olisi tässä sen totuudenmukaisempi? Ei se sen kummoisempi autonvalmistaja ole kuin muutkaan.
Puppetmaster:
Onkos tässä jokin start/stop automatiikka. Sillä se virallinen keskikulutus on saatu alemmaksi. Ei vaan oikein toimi suomen talvessa kun lämmöt muutenkin just ja just riittää. Ei tulisi kenellekään mieleenkään sammuttaa autoa kun liikennevaloissa lämpömittari muutenkin valuu alaspäin, kaikissahan ei tuota lämpömittaria kuskin kiusaksi enää edes ole...
Ihan normaali kulutus turbomoottorille. Ei se turbo kulutusta pienennä, vaikka markkinamiehet niin väittävätkin.
Ryne:
Minä en kyllä usko että nykymoottori tarvitsee mitään erikoisempaa sisäänajoa. Mikä siellä moottorissa muuttuu verrattuna normaaliajoon?
Samppa1300:
Autonvalmistajien kulutuslukemat tarkoittavat laboratorio-olosuhteissa tehtyjä EU-normin mukaisen ajorytmin lukuja. Lisäksi kuten myös TM:n sivuilta käy selville bensiinimoottoristen autojen polttoaineena käytetään nestettä jota ei tavallinen kansalainen voi tankata vastaten kuitenkin 98-oktaanista polttoainetta - kuitenkin ilman etanolisekoitusta.
Autonvalmistajan etuna on myös saada virallisiksi lukemiksi nämä laboratoriolukemat autoverotuksen perustaksi.
LMJ:
Nykyautoille ei tarvita varsinaisesti ns. sisäänajoa moottorin metallien tasalaatuisuuden vuoksi. Toisin oli aiemmin. Kuitenkin tavallinen kuluttajakalusto on tietenkin tarkoitettu suhtkoht' normaaliin ajoon ilman pikaisia kiihdytyksiä - rengas- ja polttoainekulut. Sopii verrata ralliautoja, jotka jokaisen kilpailun jälkeen puretaan ja osat vaihdetaan uusiin.
Ei kai sillä kulutuksella ole mitään merkitystä.
Suurempi murhe Volkkariin erehtyvälle on se että viimeistään kun 30 tkm pamahtaa mittariin, Laakkosen pojat ruuvaavat uutta moottoria keulille.
Niin kysymys onkin, että voiko nykyaikaisen moottorin jotenkin pilata "vääränlaisella" sisäänajolla? Jolloin se alkaa syömään öljyä.
Useinhan kuulee tuon väitteen, että "nykyaikaissa koneissa on käytetty niin hienoa tekniikkaa, työstö on tarkkaa plaa plaa"..
..Silti näistä huolimatta ei tarvitse kun mennä www.vagarena.fi niin näkee, että siellä täysin samanlainen auto toisella kuluttaa 0,5l / 1000km ja toisella ei tipu kun muutaman millin mittatikulla huoltovälin aikana. Aika erikoista jos valmistustekniikat ovat niin kehittyneitä ja uber-modernia.
Sitten välillä kuulee sanottavan, että moottorit ovat yksilöitä. Eihän nykytekniikalla sarjatuotannolla mitään yksilöitä synny. Kaikki ne menee samojen toleranssien mukaan.
Mutta mitä aloittajan kysymykseen tulee, niin suositten näin VW:n omistajan ja lukuisia VW-foorumeita seuranneena huomioimaan seuraavia asioita:
-5tkm raja. Mutua, mutta jotkut ovat huomanneet tuon maagisen rajan ylitettyä, että kulutus pienenee (nimenomaan polttoaineen).
- VAGinoiden ajotieturien näyttämä on yleensä kovin optimistinen. Yleensä näyttää 0,5-1,0l verran liian vähän. Sitä voi säätää VCDS:llä (vag-com) tai merkkihuollossa testerillä, sitten kun tankkauksia on kertynyt vähän enemmän ja niistä laskenut oikean kulutuksen.
-Rengaspaineet kohdilleen.
SeppoSeppä:
lienee jo kulutukset tippuneet? tosin kelitkin lämmenneet ja moottori sammuilee, vai onko tuossa sammutusautomatiikkaa?
turbollisten koneiden kanssa menee jonkin aikaa ennenkuin turbo "piristyy", aluksi lähtee hitaammin pyörimään ja tarvitsee korkeamman kierrosnopeuden että ylipäätään starttaa. polttoainetta syötetään kumminkin normaalisti, eli esim vaihteenvaihdossa turbon viive tekee epäoptimaalista menoa. tomaatti kumminkin tykkää käyttää pieniä kierroksia.
itsellä meni joku 5000km ennenkuin diesel-bemu aloitteli kiihtyilemään jotenkin kohtuullisesti 80 nopeudesta (noin 1350rpm suurimmalla vaihteella), ja noin 30tkm kun oli mittarissa, niin turbo aloitteelee puhkumista noin 1200rpm kohdilta, ei viiveettä mutta hissukseen. tuo eka raja oli hyvin selkeä, jos jono eteni tasan 80 km/h ja tuli satkun rajoitus niin jono karkasi jollei kepittänyt. sitten jossain välissä huomasin että eipä tarvitse enää...
Krapula:
Kyllä sen ajon pitää aika normaalista liikennerytmistä poikkeavaa olla, että minkään auton voisi sillä pilata.
Sisäänajosta on täällä juteltu ennenkin. Ja eikös se silleen mennyt, että maantiejurnutus ja rata-ajo olivat ne vältettävät asiat? Ja nimenomaan tuo tasaisilla kierroksilla ajelun välttäminen oli huomioitavaa. Henkimaailman juttuja, mutta näin ne isot pojat kertoi.
SeppoSeppä:
Noinhan se on, kun autonvalmistajat sopeuttavat ns. EU-syklin kulutuslukemat autoverotukseen ilman epäileviä kysymyksiä; mitä pienemmät CO2-päästöt ilmoitetaan, sitä pienempi on ostohetken autovero.
Besserwisseri:
Besserwisserin tulisi muuttaa nimimerkkinsä aasialaiseksi suosimansa automerkkin mukaan.
Miksi aasialaismerkit ovat alkaneet valmistaa nelipyöräisensä Euroopassa? Juu, tietenkin haluavat pysyä eurooppalaisella tasolla ottamalla mallia Saksasta, eikö vain.
En nyt aivan suoralta kädeltä lähtisi tekemään hätäistä johtopäätöstä, ettei EU:n raja vaikuta massatuotetta valmistavan tehtaan sijaintiin.
Automerkin luotettavuus on vain laskennallinen suure, joka ei kerro monen mallin valmistajan yhdenkään korimallin yhdenkään vuosimallin yhdenkään tyyppikoodin yhdenkään varusteluversion osalta yhtään mitään, joten ei siitä tällä kertaa enempää.