«12»
Kaverilla katkesi jakohihna neljä vuotta vanhasta / 120 tkm ajetusta Volvosta. Koneena on D4. Kone hajosi täysin. Olen lukenut laturinhihnan katkeamisesta ja sen joutumisesta jakohinana väliin? Onko kenelläkään tietoa, mikä voi aiheuttaa kyseisen vaurion? Onko hihnojen vaihtoväli mikä? Kuinka vaurio voidaan välttää? Asialliset asiantuntija kommentit tervetulleita.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Ymmärtääkseni D4 koneita ei edes ollut vielä 4 vuotta sitten vaan koneet olivat silloin 2,4 d ja D5. Tiedän kaksi jakohihnavauriota kyseisissä koneissa ja toinen johtui kun auto oli ajettu talvella hankeen ja konehuone oli täynnä lunta kun kone käynnistetiin uudestaan ja toisen aiheutti se että todennäköisesti kivet pääsivät laturin moniurahihnan väliin ja hihna hyppäsi pois päältä ja joutui hihnapyörän sisäpuolelle josta sitten särki jakohihnan suojan ja lopulta hihnan, auton omistaja oli kertonut että laturin valo syttyi aiemin mutta hän ajoi silti autolla kun halusi metsätieltä ihmisten ilmoille ! Ymmärtääkseni hihnojen vaihtoväli on vanhemmissa koneissa 4v /180 tkm ja uudemmissa vieläkin pitempi.
Kiitos tiedosta. Kone oli 2.4d mistä hajosi hihna. Bilia kuulemma ottaa vastuun.
2007 alkaen on tuossa 2,4d koneessa vaihtoväli 5v/160tkm.
Tuokin on vain pohjoismaissa, muualla väli on 10v/240tkm.
Ketjussakin on omat ongelmansa. Yksi niistä on kiristin. Fordin 3-sylinterisen suljetussa tilassa pyörivä öljytty hihna voi olla ratkaisu, jossa on ketjun ja hihnan hyvät puolet samassa paketissa.
Experience:
Ja paskan marjat. Esimerkiksi Mineissä ei muuta ole ollutkaan kuin vikaa ketjukäyttöisissä jakopäissä. Mini2-foorumeilta löytyy lisää. Vika on ahdetuissa malleissa tavattoman yleinen (ilmiselvä tyyppivika), ja monesti huolto on nostanut kädet pystyyn, kun ei jakopäätä ole saatu korjattua. Sama ahdettu Prince-moottori löytyy nykyään isommistakin bemareista:
https://www.youtube.com/watch?v=kCj4vBnUDN8
Vaikka kuinka värillisillä laseilla katselisi maailmaa, kannattaisi perehtyä asioihin.
VW-konsernin ketjuongelmat nyt luulisi olevan sinunkin tiedossasi.
Ja toisin päin, hihna on ihan hyvä, edullinen ja myös riskitön ratkaisu niissä moottoreissa, jotka mahtuvat pyörimään jako sekaisinkin.
Eikä se hihnan vaihto tarvi olla niin vaikeaa ja kallista kuin Volvossa, sehän voi hyvin suunnitellussa moottoritilassa olla yhtä helppoa ja halpaa kuin (vähän vanhemmassa) Volvossa.
Eli hyvä ratkaisu on kestävä ja edullinen huoltaa, olipa mikä tahansa.
740 GLE:
Ei tarvi, mutta käytännössä näyttää olevan täysin mahdotonta tehdä moniventtiilisen poikittaismoottorin hihnan vaihdosta yhtä helppoa ja halpaa, kuin 8-venttiilisen pitkittäismoottorin, vaikka kuinka suunnittelisi. Oletan, että "vähän vanhemmalla" tarkoitit liki 30 vuotiasta Volvoa?
Kuten edellä on jo todettu, niin kumpikaan toteutustapa ei ole ongelmaton. Historiasta löytyy liki huoltovapaita ketjukoneita, mutta löytyy myös ihan tuoreitakin tapauksia missä ketju tai pikemminkin sen kiristin on pettänyt.
Toisaalta on lukuisia moottoreita missä hihna kestää ongelmitta luvatut 5-8 vuotta ja yli 100tkm, mikä Ooppeli kuskista tuntuu vähintäänkin kohtuulliselta
kyllä se bensa volvon jakohihna vaihtuu aika helposti missä tahansa alle 15 vuotiaassa autossa, itselläni on ketjukoneinen auto enkä hevillä vaihtaisi enään sellaiseen missä on hihna, mielenrauhaa ja pitkässä juoksussa lompakkokin kiittää, se että erään merkin tilintarkastaja on höylännyt hintaa ketjusta (eli tehnyt heiveröisen) ei vielä karkota minua ainakaan vaihtamaan hihnaan, etenkin kun otetaan huomioon, että ketjuja on ollut pidempään kuin jakohihoja ja ainakin minun mielestä niissä on ollut paljon vähemmän ongelmia
kannattaa kuunnella muuten sitä moottoria, ylimääräiset vinkunat apulaitehihnassa tai halkeamat siinä hihnassa kannattaa korjauttaa heti, niin ei pääse porsimaan kohtalokkaasti, moni ajelee vaikka kuuluu vikinää tai laahaavia ääniä, sitten kun possahtaa niin itketään kun mikään ei kestä
Opelixi:
Enkös minäkin sanonut ihan samaa?
DaViega:
Voi olla, mutta se ei näköjään estä merkkikorjaamoa laskuttamasta tinaviitosen hihanvaihdosta paljon enemmän kuin vinokoneen.
Osat kalliimpia, työtä enemmän ja vesipumpun vaihtoa tarjotaan "samalla purkamisella", mikä myöskin osoittaa työmäärästä jotain.
En suinkaan yritä perustella antiikkiesinettä nykyautoa paremmaksi, vaan ainoastaan sen, että tässä vertailussa se nykyauto on käyttäjän kustannuksella optimoitu halvaksi valmistaa.
740 GLE:
Vastaus kysymykseesi = et. Sinä et sanonut "kuten edellä on jo todettu...", vaan totesit itse
No enpäs näköjään sanonutkaan.
Sinun mielestäsi "kumpikaan toteutustapa ei ole ongelmaton".
Minulle taas "hyvä ratkaisu on kestävä ja edullinen huoltaa, olipa mikä tahansa".
Jos täsmennän, että ketjun tai hihnan käyttö ei yksinään takaa onnistumista eikä epäonnistumista, vaan toteutus ja moottorin sijoitus ratkaisee toimivuuden, niin oletko samaa mieltä?
Onko Volvon diesel sitten riskiltään mahdoton hankinta käytettynä ja onko mitään mitenkä mahdollisen konevaurion voisi etukäteen eliminoida?
Nelivedolle ei kai sitten ole mitään tehtävissä. Kun se hajoaa niin pitää tyhjentää pankkitili pohjaa myöten, vai?
Harmillista kun muuten hyvissä autoissa on piileviä pommeja.
740 GLE:
Minun käsittääkseni emme ole missään kohtaa eri mieltä olleetkaan?
kello68:
Volvon omalla foorumilla en ole törmännyt kertaakaan yksinkertaiseen hihnan katkeamiseen. Kerran oli juttua, että jos laturin vapaakytkin jumittaa niin apulaitehihna tuhoutuu pikkuhiljaa ja voi mennä nokkahihnan väliin. Tuo vapaakytkin ei taas voi jumittaa huomaamatta, koko auto tärisee tyhjäkäynnillä.
Enpä nokkahihnaa kovin suurena riskinä pitäisi Volvon dieselissä.
Jorma L:
Elikkä siis jos ostaa käytetyn n. 100tkm ajetun V70 2.4DAn ja vaihdattaa siihen heti automaatin öljyt (ja jatkossa 50tkm välein) ja apulaitehihnan niin voisi paketin olettaa pysyvän koossa vielä 70tkm, vai pitäisikö laturin vapaakytkinkin vaihdattaa varmuuden vuoksi?
Autoa ostaessa tällaisia ennakoivia toimenpiteitä voisi saada tingattua samaan hintaan tai ainakin ne varmaan saisi aika paljon halvemmalla kuin myöhemmin.
Asiasta neljänteen osaako kukaan sanoa Volvo AWDn riskeistä? Niitä on paljon tarjolla käytettynä samalla hinnalla kuin etuvetoisia.
kello68:
Jos Volvot kiinnostaa, niin tuossa on 25 sivua käyttäjien arvioita:
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=359.0
Uudemmista :
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=360.0
Nokkahihna pitää vaihtaa 4 vuoden välein tai 160 tkm. Yleensä tuo aikaraja triggaa vaihtohetken, harvoilla kilometrit. Jos näet huoltokirjasta luotettavan merkinnän (ja mahdollisesti tarran konehuoneessa) että nokkahihna on vaihdettu vähemmän kuin 4 vuotta sitten, ei minusta tarvitse mitään hihnoja alkaa vaihtaa. Vapaakytkin kestää yleensä reilut 200 tkm ja se ei mene hetkessä finaaliin vaan alkaa oikkuilla siten, että kabiiniin kuuluu kovaa ääntä tyhjäkäynnillä (kovemmilla kierroksilla kytkin on yhtä puuta, toimii vapaalla vain tyhjäkäynnillä ). Apulaitehihna alkaa hyppiä tyhjäkäynnillä eikä oiretta voi olla huomaamatta jos vähänkään autosta välittää/ymmärtää.
Omalla D5:lla (02) on ajettu 299tkm (ostin vuoden vanhana 18tkm mittarissa) ja luottokorjaajani kertoi jokin aika sitten, että monilla samanikäisillä alkaa olla jo 500 tkm mittarissa ja meno vaan jatkuu. Jos ostat Volvon automaatilla, sen öljynvaihto on tehtävä 60 tkm välein. Vaihdosta on ainoastaan huoltosuositus, mutta kannattaa oikeasti vaihtaa. AWD:sta en osaa sanoa mitään. En oikein tiedä, kannattaako sitä hankkia ellei nelivetoa / korkeampaa maavaraa oikeasti tarvitse vaikka saisi ns. edullisesti.
Jos Volvon AWD malleja pitää varoa niin silloin pitää jättää ostamatta Fordin, Volkkarin, Skodan, Seatin ja Saabin nelivedot myös koska ainakin nuo käyttävät samoja Haldexin nelivetojärjestelmiä. Minulla on vain hyviä kokemuksia Volvon AWD nelivedosta. Kun autot huollattaa normaalisti (+tuo automaattilaatikon ylimääräinen öljynvaihto) niin autot toimivat varmasti pitkään.
Kuten Autoilia jo sanoikin, Volvo AWD:n tekninen riski Haldexin osalta on samaa tasoa kuin muissakin joissa kytkeytyvä neliveto on toteutettu Haldexilla.
Volvolle ominainen AWD mallin riski löytyy sen sijaan VRCF tai Volvolandia haulla avainsanalla "kulmavaihde". Kulmavaihteesta saattaa olla eri versoita, joiden suhteen minun kotiläksyni ovat tekemättä, joten katso mitä asiaa enemmän pohtineet ovat löytäneet?
V70 AWD ei ole vain yksi ainoa toteutus, vaan sillä on useita merkittävästi toimintaan vaikuttavia evoluutiokierroksia.
V70 I AWD:t ovat kaikki käytännössä takavetoavusteisia etuvetoisia, koska visko ei tarjoa kovin paljoa voimaa taakse milloinkaan. Takaveto vaatii aktivoituakseen selkeää sutimista edessä ja Netti on pullollaan näiden Volvojen rämpimistä.
V70 II AWD ensimmäiset vuosikerrat ovat myös viskolla.
V70 II AWD sai sähköohjatun kytkimen (Haldex) muistaakseni vuosimalliin 2003 tai 2004?
2 generaaation Haldex ei päästä etupyörää sutaisemaan kuin pienen osan pyörän kierrosta ennen takavedon aktivoitumista, eikä sen vuoksi jää minnekään kiinni. Haldex osaa lukittuessaan simuloida kempin lukkoa, eli vetovoimaa voi olla jopa enemmän kuin kovalla nelivedolla ilman lukkoa. Jos hakee vain vetovoimaa, tämäkin neliveto on jo iso apu.
Mutta jos kuljettaja on tulossa quattron tai Legacyn koeajolta, niin kyllä hän huomaa se pienen sutaisun ja silloin se voi häiritä?
V70 II AWD sai 2006 esipaineistetun Haldex 3 generaation joka käskettäessä lähtee paikaltaan neljä pyörää sutien.
V70 III AWD ensimmäiset vuosikerrat ovat tässä suhteessa viimeisten V70 II kaltaisia, mutta jossain vaiheessa on odotettavissa haldex päivitys 4 generaatioon, ellei sitä tehty jo? (minulla loppui mielenkiinto ja nelivetohorisontissani näkyy enää Legacy, quattro ja 4Matic)
IMHO kiinnostavat mallit alkavat esipaineistetusta 3 gen. Haldexista 2006, koska siihen hävisi tuntumaa autosta, joka valmistelee liikkeellelähtöä kynsäisemällä ensin etusillaan jäätä ja joka vastaa kaasuun ensin etuvetoisena ennen koko auton heräämistä.
Kaasun nosto irrottaa takavedon tai ainakin vähentää voimaa takaa ja se pitää jokaisen itse päättää onko tuo hyvä, huono vai merkityksetön asia.
Aisin-Warner automaatin öljynvaihdot kannattaa tehdä ajallaan ja oikeilla aineilla, jos sellaisen ostat !
Experience:
Eivät ketjutkaan ole ongelmattomia, jos sitä Experience yrittää ujuttaa lukijoille. Sehän olisi samaa kuin Pekkarisen vaade markan palauttamiseksi.
Eiköhän noissa uudemman kopan V 70:ssä ole jo Haldex 4 versio näin on ainakin XC60:ssä !
Autoilia:
XC60 oli ensimmäinen Volvo nelosversiolla ja V70 III AWD oli sen esittelyn aikaan jo olemassa.
Varmaan V70 jossain vaiheessa saa päivityksen, mutta tiedätkö onko sitä päivitystä tehty jo? (minä en tiedä )
Manuaalin ja AWD:n yhdistelmää kaipaavalle voi antaa vielä sellaisen vinkin, että manuaalivaihteisia tehdään kyllä, vaikkei niitä Suomeen tuodakaan.
Pienemmän normikulutuslukeman turvin manuaalivaihteisesta V70 XC / AWD:sta olisi viimeksi asiaa (toissa talvena) selvittäessäni saanut jopa muutaman tonnin alennusta kun olisi hakenut ihan uuden Volvonsa Ruotsalaiselta diileriltä ja maksanut verot rajalla.
Myös käytettyjä manuaalivaihteisia AWD malleja on blocketissa tarjolla hyvin.
Kestävyyteen vaikuttaa moni asia, eikä vähiyen ajotyyli. Jos aina revitellään ja kiihdytetään pyörät kännettynä y.m. niin saahan sitä laitteet rikki.
Eipä se revittely pahemmin jakohihnaan vaikuta.
Vaikuttaa jos poletetaan kylmällä koneella ja usein ne kunnolla revittelijät ei paljon tollasia mieti
Kerrotko lisää koneen lämpenemisen vaikutuksesta hihnaan?
Haloo! Tottakai "revittely" vaikuttaa hihnaan. Mitä nopeammin moottorin kierrokset nostetaan sitä suuremmat ovat kiihtyvyydet ja rasitus. Perus fysiikkaa. Kylmällä kumi/muovi on helpommin hajoavaa kuin "oikeassa" lämpötilassa. Lisäksi esim. rullien kitka saattaa olla kylmällä suurempi kuin lämpimällä.
Kannattaa varmistaa oma vireystila ennen kuin alkaa muille huutelemaan. Nokka-akselin kiihdyttäminen ei kyllä ole missään suhteessa ratkaiseva rasitus hihnalle. Sehän on halkaisijaltaan pieni akseli tai putki, jonka hitaumomentti on olematon, eikä pyörimisnopeuskaan ole kuin puolet kampiakselin nopeudesta. Perus fysiikkaa. Kuuma on kumille kylmää turmiollisempaa. Jotku kiristinrullien kitkan vaihtelut hukkuvat kauas desimaalin taakse. Ne eivät hihnaa riko.
Täällä se "autoton" NHB taas keskellä yötä pauhaa. Jos sinulla ei ole edes autoa, miten voit tietää autotekniikasta?
Kysy joltain Alfa Romeon 16V Twinspark-moottorin omistajalta mitä kiristinrulla tekee jakohihnalle.
90-luvun alun Bemarin neloskoneiset murheenkryynimoottorit, jakohihnalliset hajosivat liian kuuman alumiinikopan sisään, siinä olet kyllä oikeassa.
En ole itse ainakaan kuullut että Volvon 5syl dieseleissä olisi erityisesti ongelmia hihnojen tai ylipäätänsä moottorien kanssa.
Yleisesti ainakin minulla olleet jakohihnalliset koneet on kaikki toimineet moitteetta ja hihnoja on useissa hyvin luotettaviksi osoittautuneissa autoissa ja moottoreissa. Ei minun autovalintaani millään tavalla ohjaa se onko autossa ketju vai hihna.
Besserwisseri:
Oi voi. Taas yksi besserwisseri monien muiden joukossa ja samat virheelliset oletukset mutta erittäin vähän asiaa. Jos tietoni ovat mielestäsi virheelliset, niin osoita ne virheellisiksi. Väitätkö, että:
-pienihalkaisijaisen putken hitausmomentti on pituusakselinsa suhteen suuri
-nokka-akselin pyörimisnopeus ei ole puolet kampiakselin pyörimisnopeudesta
-kiristinrullan laakerin kitka rikkoo hihnan
Jos siellä on keskiyö, se ei tarkoita sitä, että täällä sellainen olisi. Siitä, onko minulla autoa vai ei, sinä et tiedä yhtään mitään. Ja vaikka minulla ei autoa olisikaan, niin se olisi kyllä todellinen nolla-argumentti. Mitä ihmettä auton omistamisella ja hihnan rasitusten / autotekniikan ymmärtämisellä on tekemistä toistensa kanssa? Pistä nyt parastasi ja perustele tuo pelkästään järjettömältä kuulostava argumenttisi. Jos myyt tänään autosi, niin menetätkö siinä samalla teknisen ymmärryksesi?
Sinä kun ilmeisesti omistat auton ja sitä kautta olet hankkinut massiivisen teknisen tietämyksen ja ylivertaiset tiedot kaikesta autotekniikkaan liittyvästä, niin kerro toki lisää noista Alfan ongelmista. Millä tavalla lämpötilanvaihteluiden vaikutukset rullan laakeroinnin kitkaan ovat rikkoneet jakohihnoja?