Tästä on ollut keskustelua aienminkin, mutta ei vähään aikaan, joten avataan uudestaan.
Minua ihmetyttää sitkeä hevosvoimien käyttö autojen tehojen yhteydessä. Watti on ollut tehon virallinen yksikkö Suomessa kohta jo 50 vuotta, joten autojenkin kohdalla tulisi puhua niistä (selvyyden vuoksi kilowateista). Itse aloitin kolunkäynnin 70-luvulla eikä missään vaiheessa tehon yksikkönä opetettu hevosvoimaa. Ei ala- eikä yläasteella, ei lukiossa, ei armeijassa eikä Teknillisessä korkeakoulussa. Tehon yksikkö oli aina Watti. Itse en lukenut autotekniikkaa, mutta minulla on useita kavereita, jotka lukivat sitä. He tuntevat autot ja niiden tekniikan todella hyvin. Kukaan heistäkään ei käytä hevosvoimia. Tai yksi käyttää vain kiusatakseen minua, mutta jos hänen tarkkaavaisuus herpaantuu, alkaa hänkin puhumaan Wateista.
Autonvalmistajatkin ovat siirtyneet käyttämään kilowatteja. Hyvänä esimerkkinä on BMW, joka on jo 90-luvulta asti mitoittanut moottoriensa tehot tasa-kilowatteihin. Verenpaineeni nousee aina, kun Tuulilasi kirjoittaa moottorissa olevan 136 hv. Virallisissa yksiköissä olisi pyöreät 100 kW. Olisi helpompi muistaakin. Tekniikan Maailma on käyttänyt kilowatteja johdonmukaisesti vuosikaudet. Kiitos siitä.
Minulle hevosvoima on todella vieras yksikkö. Jäänne menneisyydestä, jonka suurutta on vaikea hahmottaa. Vielä vaikeampaa on yhdistää sitä muihin Fysiikkan yksikköihin. Tilannetta pahentaa vielä, että eri maissa hevosvoimat ovat eri suuruisia. Watti on sentään samansuuruinen joka puolella maailmaa. Mistä siis johtuu tälläkin palstalla yhä sinnikäs hevosvoimista kirjoittaminen?
Sanokaahan yksikin hyvä syy käyttää hevosvoimia.
En keksi yhtään syytä käyttää hevosvoimia.
Olen ihmetellyt miksi esim. ranskalainen PSA käyttää yhä hevosvoimia moottoreidensa tyyppimerkinnässä.
THP 200 = 200 hv
HDi 163 FAP = 163 hv
Ajatellaanko siellä että se näyttää komeammalta kun hevosvoimilla saadaan suurempi numero tehoihin.
Vai onko siellä vielä niin paljon hevosmiehiä että kannattaa hevosvoimia käyttää.
Penteles:
Heti keksit yhden ja oikean syyn.
Ihan tuolla normielämässä heppoja käytetään paljon yleisemmin kuin kilowatteja, eli ihmettelen miksi niitä kilowatteja pitäisi sitten käyttää. Minä ainakin puhun hevosvoimista niin kauan kuin henki pihisee, aivan sama pahastuuko joku vaiko ei.
Ikävä kyllä hevosvoima näyttää hiipivän tehon yksiköksi myös autoissa käytettävien sähkökoneiden kohdalla.
Muutenkaan sähkökoneisiin liittyvä termistö ei tunnu olevan vielä vakiintunut automaailmassa. Eilenkin eräässä kotimaisessa auto-ohjelmassa kerrotiin, kuinka Priuksen sähkökone syöttää sähköä polttomoottoriin moottorijarrutuksen tehostamiseksi.
Taitaa vaan olla että nuo hepat ovat tutumpia ja rakkaanpia,
ja onhan tuo lukema hieman komeanpi.
Onhan se aika helppo kuvitella. Nostaa vain 75 kg sekunissa metrin korkeuteen.
Muistaakseni TM joskus 80-luvulla julisti miehekkäästi että he tästälähtien käyttävät vain SI-yksiköitä. Ovatpahahan taas palanneet myös heppoihin.
Ennenhän aina mainittiin että oliko kyseessä SAE, DIN,CUNA
jne. Jenkkiläisten SAE-hepat olivat korskeinpia. Saksalaisten DIN taas aika pihi, mutta realistisin. Italiaanojen CUNA taisi jäädä jonnekin välimaastoon. Muutenhan on aivan sama onko Kw tai Hp. Välissä on vain kerroin n. 1,36.
Selvyyden vuoksi olisi lisäksi suotavaa, että SI-järjestelmän yksiköiden nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja viralliset tunnukset kerrannaisyksiköiden etuliitteineen yleisesti tunnettujen sääntöjen mukaan.
Tuli kai kuitenkin itse asia selväksi. Tarkoitin sitä että todellakin on taannuttu hevosvoimiin. Isot tai pienet kirjaimet ovat jonkun byrokraatin näpertelyä.
Trumppa:
Pahoittelen viilausta. Vaikka asia tulikin mieleeni viestistäsi, tarkoitin kirjoitussääntöjä yleisellä tasolla, kun yksiköistä puhutaan. Varsinkin kilowattitunnin tunnukselle tuntuu löytyvän hyvin montaa eri kirjoitusasua.
Yleensä ei mene millit ja megat sekaisin, mutta samalla vaivalla sitä kirjoittaisi oikeinkin. Erityisesti toivoisin tarkkuutta kirjoittamisen ammattilaisilta. TM taitaa olla asiassa kunnostautunut, vaikka hevosvoimiin lipsuukin.
Trumppa:
Se oli Tuulilasi. He tosiaan siirtyivät suoraan kilowatteihin eikä hevosvoimia mainittu missään. Vähän ajan päästä sitten palasivat hevosvoimiin.
Tekniikaan Maailma sitä vastoin on käyttänyt kilowatteja johdonmukaisesti jo reilut 20 vuotta. Tekstissä puhutaan aina pelkästään kilowateista. Teknisten tietojen yhteydessä taulukoissa on kilowattien perässä hevosvoimat sulkeissa.
Tyyliin 100 kW (136 hv)
Näin on ollut siitä asti kun TM päätti siirtyä kilowatteihin. Mitään palaamista hevosvoimiin ei ole tapahtunut. Pisteet TM:lle ja risuja Tuulilasille.
Muutosvastarinta on hyvin yleistä.
Mutta kyllä englantilaisetkin ovat jo alkaneet siirtyä metrijärjestelmään, tuuma tuumalta.
Jos lapsesta asti on tottunut puhumaan hevosvoimista, niin siinä on minulle tarpeeksi hyvä syy puhua niistä edelleen. Eihän se sulje pois wateista puhumista.
Eikös kilowatit olisi siitä käteviä, että kun esim. TM sähköbiileissä ja hybrideissä ilmoittaa testiauton kulutuslukemat, se voisi sähköauton kohdalla merkitä taulukkoon "- L/100 km" sijaan "x kW/100".
Ja hybridin kohdalla "x L/100 km" + "x kW/100".
Näin saataisiin laskettua, kuinka paljon energiaa wateissa ne kuluttaa. Helpompi vertailla. Saa muuten moni sellaisen käsityksen että että hybridi kuluttaa tosiaan satkulla pari litraa polttoainetta ja siinä kaikki.
BMW i3:n 22 kilowattitunnin akulla ei kovin pitkään 130 kilowatin huipputeholla ajella, vaikka siistillä ajolla energiaa 150 kilometrille riittääkin.
Ehkä myös bensiinin kulutus pitäisi mitata kilowattitunniessa. Voisi olla melkoinen meteli, jos bensiini hinnoiteltaisiin energiasisällön mukaan, varsinkin näin etanoliaikana.
-Yksinkertaista...