«12»
Ei hiivatti, hymiöitä täälläkin ! Jospa asetettaisiin jokaisen autolle vilkkuva kirkas "salamavalo" jotta muut liikkuvat näkevät ajoenuvon olevan tulossa, näkyy silloin 360 astetta ympäriinsä, eikä tarvitsisi näkyä eteenpäin niillä valoilla jotka on tarkoitetut tien valaisemiseen pimeässä. Paljon herjaa tulee, kiitoksia vain, vaikka valkoinen vilkku, poliiseilla on muut majakat. mutta jos joku tämän keksii 10 v. kuluttua ja se on autotehdas, niin kaikki ihmettelevät. Kuinka me ei hoksittu tuota jo silloin? Jos haluaisimme ajetelle nyt tätä ilmakehää, kun ajovalot vievät about 80 miljoona litraa bensaa ja dieseliä pelkkään valaistukseen. Ruuhkajonoissa ei kukaan tule saamaan minua vakuutetuksi niiden tarpeellisuudesta valoisan aikana.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Olen tyypillisesti ajellut valoisana aikana ilman valoja ja tullut siihen tulokseen, että minut havaitaan tosi hyvin, ainakin valoilla ajavien taholta, päätellen siitä, että niin moni minua valoilla moikaa jotkut työntävät sormiansa silmiinsä joku on jopa yrittänyt ajaa päälleni ( koukannut minua kohti )
Valottomat eivät ole minua moikkailleet vaan ovat rauhallisesti ajelleet omaa ajoansa.
Kertakaan eteeni ei ole tultu sivutieltä tms niin, että olisin voinut päätellä että hän ei minua havainnut.
Ainahan kuitenkin tiellä kulkee traktoreita, hevosia yms joitka eivät kuulu päivävalopakon piiriin. Tie voi kääntyä, olla pudonnut jokin esine tms.
Ts ei voi orientoitua siihen, että ainoastaan valon näkeminen olisi merkki vastaantulevasta liikenteestä.
Koskaan ei voi näkyä liian hyvin, joten oranssi viiri radioantenniin voisi olla oiva keino erottua. ?( tämä ei sanottavasti kuluta energiaa, ilmanvastus ? )
Tuntuu että fiilis meni kokonaan keskustelupalstasta.
Ei ollutkaan enää yhtä helppo yhdellä simäyksellä katsoa mitä täällä on, tai vastata. Haluaako Isoveli valvoa meitä paremmin? Sen bensavoimalan läh. jälkeen sulki palveluntarjoaja pääsyn SixPackilta keskustelupalstalle, se oli perjantai. Nyt maanantaina homma aukesi.
Kerkesin katsoa jonkun verran vastauksia, joten sivu on ollut viikonlopun käytössä, sitten tuli tämä uusittu TM:n keskustelu...ööö...palsta? sivu? olisiko vielä Maccilla tehty kun ontuu? ja kuka lie suunnitellut lisäämällä hymiöitä. Miksei laittaa samalla kaikki 8000 hymiötä, on niitä vähän niinku osuvampia. Mahtaako MIB hakea SixPackin nyt kun murjasin tämän?
Kyllähän tuollaisia tilanteita, joissa ajovaloista voidaan katsoa olevan vähemmän hyötyä, voidaan listata vaikka kuinka paljon.
Mutta vastaavasti tilanteissa, joissa niistä on kiistämätöntä hyötyä, ei valppainkaan kuski tulisi niitä aina sytyttäneeksi.
Täytyy aina muistaa, että liikenteessä on mukana hyvinkin vajavaisin kyvyin varustettuja kuljettajia.
Siksi ajovalopakko leviää autoilumaasta toiseen.
Kytke Sinäkin vaan valot aina ajaessasi. Meidän kaikkien turvaksi ja mielihyväksi.
Mutta vastaavasti tilanteissa, joissa niistä on kiistämätöntä hyötyä, ei valppainkaan kuski tulisi niitä aina sytyttäneeksi.
Täytyy aina muistaa, että liikenteessä on mukana hyvinkin vajavaisin kyvyin varustettuja kuljettajia.
Siksi ajovalopakko leviää autoilumaasta toiseen.
Kytke Sinäkin vaan valot aina ajaessasi. Meidän kaikkien turvaksi ja mielihyväksi.
En minä taajamien ulkopuolella ajamista valot päällä tässä morkkaa, lähinnä kesähelteitä Kehä I:llä, aurinkopaisteessa autot seisovat 10 km jonossa 1 m välein, kaikilla ajovalot päällä, kaikki kaistat molempiin suuntiin pysähdyksissä. Saanko kytkeä valot vähäksi aikaa pois. Euroopassa autot sitten seisovat paljon enemmän. Haluan nähdä sen nixmannin joka 100 km:n nykivässä jonossa käyttää ajovaloja, kesällä, päivällä, oli sitten koko EU:n alueella päiväajovalopakko tai ei. Koska polkupyörä on joskus vaikea havaita, tulisi lakiin kirjata tästä asetus, että polkupyörää tulisi myös ajaa valot päällä, aina, heijastimet myös shortseihin, kaikille jalankulkijoille päiväsaikaan, nimenomaan taajamiin, koska tästä havaittavuudesta on tullut päivän sana. SixPack teki avauksen Bensavoimala sekä Bensavoimala 1:n vanhalla palstalla, jolloin ilmakehään vapautuu Suomen ajoneuvokannalla (AKE 4.024 milj.) 80 milj,litraa bensasta&dieselistä aiheutuvia hiilidioxiidipäästöjä ilmakehään, Saksassa on 42,7 milj. rek. ajoneuvoa, joten kertaa ylimääräinen kulutus sillä. Tämä kulutus joka maassa maailmanlaajuisesti niin revi siitä huumori. Pelkistä ajovaloista aiheutuvat ylimääräiset polttoainekulutukset. Kaikki täytyy ajatella globaalisesti. Meille yksilöille tämä on pisara meressä......?? Tästä tuli se heitto minulta tällä uudella palstalla, vilkku sitten autojen katolle. Lue se niin en kertaa itseäni.
Sana pakko on negatiivinen. Heti kun tulee jokin laki tai määräys, että näin ja näin pitää toimia, ja vallankin kun asiaa ei pystytä /haluta / ei ole resussesa tms seurata, niin koko asia kääntyy itseään vastaan tai jopa vielä enemmän. Mielikuva sanasta laki muuttuu ehdolliseksi jolloin myös kaikki muut hyvinkin paljon tärkeämmät lait samalla myös menettävät ehdottomuutensa.
=> Lakien kokonaiskuuliaisuus huononee.
Yksi tyypillisempiä virheitä oli ns HandsFree-laki. ( Aiheuuti lisänä lainrikkomuksen, suositellaan pysähtymään esim pussipysäkille puhumaan, joka taas on vastoin lakia tai säädöstä. Ainoastaan nopea matkustajan nouseminen poistuminen sallittu pussipysäkillä, pysäköiminen ei.
Lainsäätäjien pitäisi olla paremmin ajantasalla eikä hössöttaa kaikkien virtausten perässä.
Vaikuttaa siltä, että vuosi vuodelta valtoin johtokoneisto on yhä epäpätevämpää. Vai onko kyse siitä, että nykyisin vaaditaan edes jonkinlaisia suorituksia ( tulospalkkaus ) ja koska ei kunnolla osata niin aluksi ei tehdä mitään ja sitten ko kauden lopuksi tehdään paniikissa ja silloin pelkää hallaa.
Mm auovero- ja alkoholiuudistusta oli aikaa tehdä pitkä siirtymäkausi( ainakin 6-vuotta ) mutta mitä tapahtui, vasta viimeisenä puolivuotena tehtiin toimenpiteitä ( paniikissa ?, hätäilemällä ? ) ja lopputuloksen olemme valitettavasti saaneet seurata tiedoitusvälineistä.
Pakko on tosiaan negatiivinen käsite. Jos töissä sanoo kavereille, että tämä juttu on pakko tehdä tässä ajassa, saa yleensä vastaukseksi vain irvistelyä. Mutta jos homma ei onnistu, se epäonnistuu. Sitähän emme halua. Asiaa voisi ehkä ylläolevassa tapauksessa lieventää siten, että olisi edelleen periaatteessa ajovalojen käyttöpakko, mutta erityisissä tapauksissa siitä voisi luopua, aiemmin mainittu ruuhka erinomaisena esimerkkinä. Tässä vain homman idea häviää, koska tuollaiset tilantet ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia verrattuna kokonaisajoaikaan, joten säästö jäisi olemattomaksi. Lisäksi saattaisi olla, että keskivertokuljettaja kääntyessään sivutielle pois ruuhkasta unohtaisi kytkeä ajovalot. Aurinkoisella tiellä hetkellisesti varjossa ajaessaan pimeä auto on erittäin vaikeasti havaittavissa. Valoisuus ei siis ole homman idea vaan kontrastit. Keskivertokuskille saattaa olla liian vaikeata arvioida valojen käyttötarve muiden näkökulmasta ajateltuna. Tämän takia on kuitenkin mielestäni parempi, että lakiin on kirjattu yleinen valojen käyttöpakko. Miksi jalankulkijat tai hevoset tarvitse ajovaloja päivällä? Siksi, että niiden nopeus on yleensä niin pieni, että havaitseminen on helpompaa.
Laki pitää olla järkevä, se on päivänselvä juttu. Hands free-esimerkki on tällä saralla ehkä mielenkiintoisin tapaus. Ruotsissa saa matkapuhelinta käyttää ajon aikana, mutta vastaavasti alkoholia saa olla veressä 0,2 promillea. Kumpi käytäntö on oikein tai parempi? Håkanin oikeustaju saattaa joutua koetukselle ajaessaan rajan yli matkapuhelin kädessään, kun poliisi ilmoittaa hänen vaarantavan liikennettä Suomen puolella. Vägverketin tutkimuksen mukaan matkapuhelin ei lisää merkittävästi onnettomusriskiä.
On se mukavaa kun valtio päättää milloin on pimeää, näin keskiverto autoilija voi keskittyä siihen vaikeimpaan eli pitämään auton tiellä. Kaikki muu on jo mietitty.
Samalla voisi määrätä tuulilasinpyyhkijöiden käyttöpakon. Jos joku ei huomaakaan laittaa pyyhkijöitä päälle ajoissa, olisi turvallista kun ne jo olisivatkin päällä.
Takasumuvalo pitäisi myös liittää käyttöpakon piiriin. Valo olisi aina päällä, eikä näinollen unohtuisi kytkeä, kun on sumua tai sadetta.
Itse käytän päivisin pitkiä valoja ja tööttäilen torvea aika-ajoin. Näin punaisia päin kävelevä jalankulkija kuulee/huomaa autoni lähestyvän ja tietää hidastaa vauhtiaan.
"Jos ajan, en käytä"
Janne on jatkossa nimim Erkki, ehti meinaan joku nopeampi Janne edelle. Itselläni oli favoriiteissa suora linkki vanhaan keskusteluun, joka näyttää edelleen olevan hengissä, mutta kovin hiljainen.
Koska vähemmän välkky valokeskustelu näyttää jatkuvan täällä uuden palstan puolella, kopioin vanhaan keskusteluun eilen kirjoittamani viestin tänne.
---
Kukaan ei ole vielä esittänyt oleellisinta faktaa ajovalopakon puolesta: valot päällä auto näkyy aina ja kaikissa olosuhteissa paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin ilman valoja. Tätä ei varmaan kukaan haluakaan yrittää kumota, vai? Haluaako kukaan yrittää kumota sen faktan, että mahdollisimman hyvä havaittavuus on eduksi liikenneturvallisuudelle? Haluaako joku tinkiä omasta tai lastensa turvallisuudesta säästääkseen prosentin bensakuluissaan? Miksi tutkimuksia turvallisuuden parantumisesta ei voi uskoa? (tähän vastaan myöhemmin kirjoituksessani)
Ajovalopakkoa vastustavat useimmiten samat tyypit, jotka vastustavat myös Suomen nopeusrajoituksia liian alhaisina. Merkittävin argumentti ajovalopakkoa vastaan on niiden aiheuttama marginaalinen lisä bensankulutukseen, jonka nämä näppärät pojat sitten kertovat autojen lukumäärällä päästäkseen esittämään suuria lukuja ikään kuin olisivat yhteisen hyvän asialla. Väliäkö sillä, että samalla halutaan korkeampia nopeusrajoituksia, joiden seurauksena palaisi paljon enemmän bensaa. Todellisuudessa vaikuttimena tuskin on edes oman lompakon hyvinvointi, vaan tarve vastustaa kaikkia pakkoja, joiden hyödyllisyyttä oma rajallinen järki ei kykene käsittämään. Tällaiset pakot, rajoitukset, verot ym. ovat siis rähmällään olevan Neuvosto-Suomen pysähtyneisyyden aikaan jääneiden kommunistidemarivirkamiesten tavallisen kansan kiusaksi asettamia.
Jännää miten nimetön nettikeskustelu mahdollistaa suoranaisen omalla tyhmyydellä ylpeilyn. Tyhmyyttään voi julistaa niin ilmeisesti, ettei tyhminkään tekisi sitä kahdenkeskisessä keskustelussa. Siinä mielessä tämä muistuttaa paljon liikennettä, jossa peltikuori antaa näennäisen anonymiteetin ja saa tyhmän toimimaan normaaliakin tyhmemmin.
Ajatellaampa asiaa valtion kannalta. Ensinnäkin tiedetään, että oman järjen käyttö on pois laskuista päätettäessä valojen käytöstä, koska päätös on voitava perustella. Virkamies ei voi antaa eteenpäin esitystä, jossa valojen käyttöpakko tai valojen käyttöpakon peruminen perustellaan että se on kyykytystä tai minä näen auton ilman valojakin keskellä päivää. sehän todistavaa vain SINUN näkösi olevan kunnossa, laki taas tulisi koskemaan kaikkia kansalaisia.
No, ei hätää, onneksi asiasta on olemassa tutkittua tietoa. Muissa maissa nimittäin on hyviä kokemuksia valopakosta. Taas virkamiehellä on valittavana, keksiikö faktat itse vai käyttääkö jo olemassa olevaa. Pakkohan hänen on käyttää olemassa olevaa, sehän on hänen kannaltaan katsottuna faktaa kunnes toisin todistetaan ja toistaiseksi ei ole kukaan todistanut.
Mitä sinä vastaisit asiasta vastaavana virkamiehenä, kun sinulta kysyttäisiin, miksi Suomessa ei ole valopakkoa vaikka siitä on pelkkää hyvää sanottavaa kaikissa niissä maissa, missä sitä on kokeiltu? Miksi annat kymmenien suomalaisten kuolla ja satojen loukkaantua vuosittain, jos voit sen estää?
Ja muista, että virkamiehenä voit käyttää vastaamiseen vain yleisesti tunnustettujen laitosten ja tutkijoiden tietoja, kuten Norjan ja Ruotsin tilastotietoja. Sinä voit luoda mielipiteesi vaikka linnun suolista ennustamalla, mutta asetu hetkeksi realiteettien ihmeelliseen maailmaan. Huomaa myös, että mainitsemieni tilastojen ei tarvitse olla totta, niissä voi olla virhe, mutta kunnes joku sen virheen huomaa, sitä on käytettävä tosiasiana.
Siis kieltäytyisitkö valopakon esittämisestä ja jos, niin millä perusteella?
Älyttömyyksien älyttömyys kiukutella jostain ajovalojen polttamisesta. Lain mukaan niitä pitää polttaa aina, joten miksi pitää vängätä vastaan?! Haittaa niistä ei ainakaan ole, eikä kai hyötyäkään kuin yöllä. Ainoa hyöty tulee mieleen kirkkaalla auringonpaisteella, jolloin kyllä näkyy valot päällä paremmin. Mutta : mitä haittaa niistä sitten niin kovasti on, että pitää näin älyttömästä asiasta purnata?! Niinpä niin, ei yhtään mitään. Ilmeisesti pitää vain kiukutella sen takia, että jossain muualla saa ajaa ilman valoja. Miksette sitten kiukuttele vaikka siitäkin, että jossain pimeimmässä afrikassa ei tunneta liikennesääntöjä ollenkaan. Olisihan se mukavampi kurvailla maantiellä miten sattuu milloinkin huvittamaan.
Kun luvut menevät oikein isoiksi niitä alkaa olla vaikea käsittää. Minä ainakaan en osaa kuvitella, minkä kokoinen on vaikka miljoonan kävyn kasa. Tuo mainitsemasi 80 milj. litraa hukkaan poltettua polttoainetta kuulostaa hurjalta, mutta mitä se tarkoittaa?
Viimevuonna ajettiin Suomessa 59,6 miljardia henkilökilometriä henkilöautoilla. Tämä tarkoittaisi, että yhtä henkilökilometriä kohti paloi 0,0013 litraa (=1,3 millilitraa) polttoainetta valojen vuoksi henkilöautolla ajettua henkilökilometriä kohti (olettaen, että tuo 80 miljoonaa litraa on oikea luku).
Jossain kommentissasi sanoit, että En minä taajamien ulkopuolella ajamista valot päällä tässä morkkaa, lähinnä kesähelteitä Kehä I:llä . Jos ajatellaan, että vaikka puolet kaikesta valot päällä ajosta tapahtuu kuvaamissasi oloissa, jää tällaisen turhan käytön osalle enää 0,8 ml:n lisäkulutus.
Leikitään tuolla luvulla. Suunnilleen 80:n paikkeilla ilmanvastus alkaa olla niin kova, että kulutus alkaa nousta suhteessa nopeudennousua enemmän, ilmanvastus kun kasvaa nopeuden toisessa potenssissa. Jos oletetaan, että auton kulutus on vaikka 6 l/100 km, saa tuolla 8 ml:lla lisänopeutta 0,1 km/h olettaen, että nopeus ja kulutus kasvavat samassa suhteessa.
Siis saman määrän polttoainetta säästää ajamalla 80:n sijaan 79,9 km/h. Monen mielestä tämä on edesvastuutonta hidastelua, mutta valoja säästämällä sama säästö tuntuu järkevältä. Suhteellisuudentaju hoi!
Nähtävästi siis valopakon järjettömyys ei ole perusteltavissa saasteilla. Sen sijaan sen turvallisuutta lisäävää vaikutusta ei ole vielä kukaan onnistunut kumoamaan. Omia epäilyjä on esitetty, mutta ei mitään todisteita siitä, että Liikenneturvan ilmoittama (Tilastokeskukselta saamansa) 20 %:n lasku Suomen ja Ruotsin tieliikenteen onnettomuuksissa ei pitäisi paikkaansa.
"Siis saman määrän polttoainetta säästää ajamalla 80:n sijaan 79,9 km/h. Monen mielestä tämä on edesvastuutonta hidastelua, mutta valoja säästämällä sama säästö tuntuu järkevältä. Suhteellisuudentaju hoi!"
Ajettaessa maantie- tai moottoritienopeudella on ajovalojen lisä kulutukseen noin desin sataa kilometriä kohti. (Ajettaessa taajamassa voi lähennellä jo puoltakin litraa.)
Väitätkö, että 79,9 km/h ja 80,0 km/h nopeuksien välillä on kulutuksessa eroa desin verran sadalle kilometrille? Tällöinhän kulutuslisä 80 -> 90 km/h olisi jo päälle 10 litraa/100 km. ... Itseasiassa paljonkin päälle, koska ilmanvastus kasvaa eksponentiaalisesti eikä suoraan verrannollisesti.
Pääsit tuohon desiin/100 km varmaa laskemalla lamppujen sähkötehon ja auton sähköntuoton hyötysuhteen? Se vastaa yhtä millilitraa/kilometri.
Minä pääsin toisin päin päättelemällä lukuihin 1,3 ml/kilometri, mikä sisältää kaiken valot päällä ajon, tai 0,8 millilitraan (olisi pitänyt olla 0,7 ml, eli n. puolet 1,34 ml:sta), koska Sixpack sanoi ymmärtävänsä, miksi taajaman ulkopuolella pitää käyttää aina valoja. Noiden lukujen keskiarvo on 1,05 millilitraa per kilometri, eli 0,105 litraa / 100 km.
Ei yhtään huono tulos verrattuna sinun desiin/100 km. Tai se ei NÄYTÄ huonolta, jompikumpi tai molemmat ovat kuitenkin tehneet jonkin virheen, koska minä laskin kulutuksen lisäyksen HENKILÖkilometrejä kohti, sinä AUTOkilometrejä kohti. Koska h-autokilometrejä ajettiin 2003 32,6 mrd ja henkilökilometrejä 59,6 mrd, oli ihmisiä autoissa keskim. 1,8, eli sen verran luvuissamme pitäisi olla eroa. Eroa on kuitenkin vain n. kolmannes, eli heittoa on yhteensä noin kolmannes (1,34:n suhde 1,8:aan).
Sitten kieltämättä karkasi mopo käsistä. 0,1 km/h nopeusero ei tosiaan muuta kulutusta 80:ssä yhtä desiä/100 km. Tämä on mahdoton arvo määrittää tarkasti, koska se riippuu auton otsapinta-alasta, ilmanvastuskertoimesta ja hiukan vaihteiston välityksestäkin (jollakin 6-vaihteisella voi 5:n ja 6:n välityksissä olla juuri tuossa kohtaa epäjatkuvuuskohta.
Lasketaan uudelleen ja tällä kertaa sinun luvuillasi, eli 1 desin lisäkulutuksella/100 km. Otetaan ensin pois puolet, koska puhuin siitä Sixpackin mainitsemasta turhasta, ruuhkassa tapahtuvasta valojen poltosta, jota siis (liioitellen) arvioin olevan puolet. Puoli desiä/100 km on 0,8 % kokonaiskulutuksesta (6 l/100 km). Saman verran pois 80:stä on 79,4 km/h.
Tämä on täysin huuhaa tietoa, myönnetään. Laskennallisesti oikein, mutta käytännössä ei, lähtöarvoja voidaan väännellä puoleen ja toiseen loputtomiin (vaikka eihän me koskaan jankata mitättömän pienistä asioista, eihän?). Tämän olikin vain tarkoitus todistaa se, että 80 miljoonaa litraa polttoainetta saa poltettua myös muilla tavoilla, esimerkiksi nopeuserolla, joka katoaa jo mittarin lukutarkkuuteen moninkertaisesti. Nuo miljoonat litrat ovat yksittäisenä lukuna vaikuttava, mutta oikeasti ei yhtään mitään. Jatkuvasti sallittua pientä ylinopeutta ajava polttaa bensaa monin verroin enemmän kuin mitä hänen jatkuvasti palavat valonsa polttavat.
Valoilla kuitenkin saadaan säästettyä tilastollisesti tuhansia kolareita, se ei ole laskennallinen, vaan jo tapahtunut tosiasia. Tätä etua ei ylinopeuden ajajilla ole näyttää.
Puolet mistä? Puolet ajasta? Puolet matkasta? Sitäpaitsi 1 desi/100 km päti moottoriteillä: onko moottoritiellä ruuhkaa - vieläpä niin, että ajetaan yhä 100 km/h nopeudella?
Mielestäni yrität nyt joko yksinkertaistaa tai monimutkaistaa laskutoimitusta aivan liikaa ja täysin turhanpäiten: käytät henkilöä kohden lisäkulutusta, käytät kilometrikorvauksia, lasket säästöjä ajettaessa valoitta vain osa-ajan, mutta käsittelet kuitenkin säästöjä kokonaisuudessa, tapauksessa jossa puolet ajosta ajetaan valojen kanssa. Siinä yhteydessä jaat kulutusta moneen kertaa luvulla > 1 tai kerrot luvulla < 1 ja lopputukseksi toteat todennäköisesti kulutuksen olevan mitätön. Tätä tavoitetta kuvastaa jo halusi mitata kulutus kilometriä kohden, jotta käytät kulutuksessa yksikkönä millilitraa, kuin halveeraten ympäristöajattelua. Ota kuitenkin huomioon, että on RANGAISTAVAA käyttää autoa tyhjäkäyntiä 2 minuuttia ja autohan kuluttaa tyhjäkäynnilläkin vain senttilitran minuutissa - sakkorangaistus kahdenkymmenen bensiinimillilitran tarkoituksettomasta polttamisesta! Saman määrän energiaa tuhlaat pitämällä ajovaloja päällä vartin. Toisesta vaan ei sakoteta. Perustelu "tarpeellisuudesta" on subjektiivinen.
Jottei liikaa jeesustella niin epätaloudellinen ajotapa tuhlaa kymmeniä kertoja enemmän polttoainetta kuin ajovalot tai lyhyt (mutta kriminalisoitu) tyhjäkäynti, ja vastoin yleistä asennetta epätaloudellinen ajotapa ei ole sama kuin ripeä ajotapa. Taloudellinen ajotapa minimoi jarruttamisen - kaasuttamista ei vältetä (joskin se saattaa joissakin tapauksissa aiheuttaa tarpeetonta jarrutelua). Kuitenkin, vaikka taloudellinen ajo merkitsee paljon enemmän, se ei ole perustelu vähätellä ajovalojen energiantarvetta. Kun nimittäin ajat jo niin taloudellisesti kuin pystyt, et pysty alentamaan kulutusta tältä osin. Myöskin, kun ajat taloudellisesti, ajovalojen osuus kulutuksesta kasvaa muun kulutuksen laskiessa.
Äärimmäisessä pihistysajossa taajaman ulkopuolella saattaa ajovalojen absoluuttinen kulutus jopa kasvaa pihistysajon myötä, sillä pihistysajo edellyttää ilmanvastuksen minimoimista, joka voi lisätä kymmeniä prosentteja matka-aikaan, näin ollen aikaan, jolloin bensiiniä palaa 1 dl / TUNTI.
whiichille:
Puolet mistä?
Puolet mistä hyvänsä. Kun tiedetään vaan summamutikassa, että 80 miljoonaa litraa palaa bensaa ja muut asiat ovat pelkkää arvausta, ei ole paljoa väliä puhutaanko matkasta vai ajasta.
Mielestäni yrität nyt joko yksinkertaistaa tai monimutkaistaa laskutoimitusta aivan liikaa
Yritän yksinkertaistaa mahdollisimman paljon, koska jos lähtöarvot ovat pelkkiä arvauksia ja nyrkkisääntöjä, ei ole mieltä laskea kovin tarkasti.
Jottei liikaa jeesustella niin epätaloudellinen ajotapa tuhlaa kymmeniä kertoja enemmän polttoainetta kuin ajovalot
Tämä oli minunkin pointtini. Naurettavat laskelmani oli tarkoitettu osoittamaan, että vaikka kulutus oli valtava, jaettuna toisella valatavalla luvulla (vaikka henkilökilometreillä) saatiinkin luku, joka oli älyttömän pieni. Pelkkä iso luku ei siis vielä todista mitään aivan niin kuin pelkkä pienikään luku, jonka laskelmistani sain. Juuri tämän vuoksi kirjoitinkin, että Tämä on täysin huuhaa tietoa. Laskennallisesti oikein, mutta käytännössä ei, lähtöarvoja voidaan väännellä puoleen ja toiseen loputtomiin
Jos aikoo tosissaan laskea mitä turha valojen polttaminen maksaa, pitäisi pystyä määrittelemään, mitä on turha valojen poltto. Minä arvasin laskelmassani Sixpackin kommentteihin vedoten, että puolet päiväpoltosta olisi turhaa, siitä nuo ihmettelemäsi jakolaskut. Mutta luku voi olla mikä tahansa muukin, ei nyt kinata jonninjoutavista.
Edelleen lopullisen hinnan muodostukseen pitäisi laskea arvo inhimilliselle kärsimykselle, joka vähenee ehkä viidenneksellä valojen käyttöpakon vuoksi. Rahassa se voidaan arvioida jollakin tarkkuudella, kun kerran tiedetään kaikkien loukkaantumisten ja kuolemien hinta, mutta sekin olisi vain osa totuutta, koska ajetaan myös kymmeniä tuhansia kolareita, joissa ei tule henkilövahinkoja. Nähtävästi myös ne vähenivät viidenneksellä valopakon tultua voimaan.
Yksinkertaistaen voisi siis todeta, että laskelmia kannattaa jatkaa, kun joku näyttää, miten suoritetaan laskutoimitus: TURHA valojenpoltto jaettuna inhimillisellä kärsimyksellä. Puhutaan näet asiasta, jota ei pelkillä insinööritieteillä ratkaista. Älyttömien laskutoimitusteni tarkoitus oli alleviivata tämä ja mielestäni siinä onnistuinkin, kukaan ei kiistäne, etteikö laskujeni tulos ollut älytön.
Puolet mistä hyvänsä. Kun tiedetään vaan summamutikassa, että 80 miljoonaa litraa palaa bensaa ja muut asiat ovat pelkkää arvausta, ei ole paljoa väliä puhutaanko matkasta vai ajasta.
Eikö muka väliä kulutuksen kanalta viettääkö ruuhkassa 50% ajasta vai 50% matkasta? Jos ruuhkassa on matkanopeus 20% siitä mitä maantiellä, niin eikö 50% matkasta ruuhkasta tarkoita samaa kuin 505/(505+50)= 83,3% matka-AJASTA? Jos ja KUN polttoainetta palaa suhteessa aikaan, jonka valot ovat päällä, riippumatta tuona aikana kuljetusta matkasta, eikö ole kriittisen tärkeätä juuri tietää vietetäänkö 50% ajasta ruuhkassa vai 50% ajosuoritteesta? Tuhlatun polttoaineen määrä "vain" viisinkertaistuu.
[quotaatio]
Mielestäni yrität nyt joko yksinkertaistaa tai monimutkaistaa laskutoimitusta aivan liikaa
Yritän yksinkertaistaa mahdollisimman paljon, koska jos lähtöarvot ovat pelkkiä arvauksia ja nyrkkisääntöjä, ei ole mieltä laskea kovin tarkasti.
[/quotaatio]
Ei tarkassa voi pysyä, jollei ole tarkkoja lähtöarvoja. Voisi kuitenkin yrittää pyrkiä yhden merkitsevän numeron tarkkuuteen eli jonkinlaisen suuruusluokan päättelyyn. Osoittamasi "hälläväliä" tarkoittaa vain 500% virhemarginaalia, joten arviollasi ei olisi edes yhtäkään merkitsevää numeroa - voisi korkeintaan päätellä desimaalipilkun paikan, ehkä senkin sijainnin vain likimääräisesti.
Ei omat laskelmanikaan ole tarkkoja, mutta voisin melkein pistää pääni pantiksi, että kulutuslisä lienee useimmissa autoissa ja useimmissa tapauksissa 0,5 ... 2 desiä / tunti haarukassa. Poikkeuksia on tietenkin, jos laturissa on vikaa tai yritetään ladata akkua tyhjäkäynnillä, tai tai tai...
Jos auton laturi on niin tehoton, että ajovalojen päiväkäyttö johtaa akun purkautumiseen ja edellyttää akkujen lataamista korkeilla tyhjäkäyntikierroksilla, on huomioitava että tämä tyhjäkäyntilataamienn vaatii tuon 1 desin lisäksi vielä 5...10 desiä lisää tyhjäkäynnin ylläpitämiseen. Ollaan täysin eri suuruusluokissa. Eikä ole utopiaa, jos puhutaan vaikka 6 voltin järjestelmistä. Ja täysimoottorista ( V8 ) autoa automaattivaihteistolla tyhjäkäyttäessä voi kulutus olla enemmänkin, koska tyhjäkäyntikulutus johtuu suurimmaksi osaksi kuristamisen aiheuttamasta alipaineesta. Plus: automaattivaihtollisen auton täytyy pysyä käynnissä D kytkettäessä, joten tyhjäkäynti on myös korkeammille kierroksille säädetty. Tyhjäkäyntikulutus on siis suoraan sidonnainen moottorin iskutilavuuteen ja on täten aika tähtitieteellinen esim. 8 litraisella. Erikoistapauksissa voi siis ajovalopakko lisätä jonkin kesäkruiserin kulutuslukemia huomattavasti yli litralla sataa kilometriä kohti. Tämä nyt kuitenkin lienee poikkeustapaus...
Tilanteessa, jossa tyhjäkäynti on muutenkin pakollista (esim. säännöllisesti nytkähtävässä jonossa) ei tyhjäkäyntikulutusta täydy laskea ajovalopakon aiheuttamaksi, joten kulutuslisä lienee 1 dl tietämillä myös hieman vanhemmallakin kalustolla.
Whiic hyvä, lue TeeCeen edellisen vastauksen viimeinen kappale.
Tarkoittanet tätä: "TURHA valojenpoltto jaettuna inhimillisellä kärsimyksellä."
Kyllähän tuon voisi laskea hakemalla lähtötietoja. Ainoa tapa laskea tuo olisi määrittää kustannukset. Valojen polttaminen, ja siihen liittyvä energian haaskuu & ympäristöpäästöt, voidaan kuvitella euromääräiseksi kustannukseksi. Inhimillinen kärsimys ei ole energiaa, mutta ehkä senkin voisi pistää rahoiksi. Loppujen lopuksi tuo aiheuttaa lisäkysymyksiä, että mitä tarkoitetaan "inhimillisellä kärsimyksellä": sitä inhimillistä kärsimystä mitä aiheutuisi ajovalopakon poistamisesta vai pelkästään siitä, että ajovaloja ei poltettaisi TURHAAN? Vai onko se kaikki inhimillinen kärsimys maapallolla tai universumissa?
Jos ajovaloja poltettaisiin todella TURHAAN niin aiheutuisiko siitä inhimillisiä kärsimyksiä, jos sammutettaisiin? No ei. Jos poistettaisiin ajovalopakko niin luonnollisesti jokin 'määlyääliö' ajaisi keskiyölläkin ilman valoja aiheuttaen luonnollisesti inhimillistä kärsimystä.
Tässä on kuitenkin tarkoitushakuinen vääräänjohtaminen menossa: haitoiksi kirjataan kaikki haitat, joita syntyisi ajovalopakon poistamisesta, mutta hyötypuolta rajoitetaan laskemalla vain ne säästetyt päästöt jotka on säästetty välttämällä TURHAA ajovalojen käyttöä. Eli jos joku ajaisi autolla hämärässä ilman valoja, ei säästynyttä bensiiniä laitettaisi säästöihin, mutta onnettomuudet laitettaisiin.
Josko olisi parempi mitata TURHAN ajovalonkäytön kustannuksia vs. inhimilliset kärsimykset vältettäessä TURHAA ajovalonkäyttöä
TAI
Kaikki ajovalonkäytön kustannukset vs. kaikki inhimilliset kärsimykset tapauksissa, jossa aiheuttajana on ollut ajovalojen käyttämättömyys.
Mitä TeeCee teki, oli että hän asetti täysin tarkoitushakuisen kysymyksen, johon tiesi, että minä en halua vastata. Totuus on, että mielestäni tuollaisiin kysymyksiin ei pidä edes vastata, olivat ne provokatiivisia tai vain tyhmästi asetettuja.
Näen insinööripohjaisen kulutustarkastelun viisaampana kuin hakea vastausta TeeCeen esittämään kysymykseen. Useimmiten näitä kysymyksiä tivatessa vaaditaan aina listaamaan huonot vaikutukset, mutta säästöpuolelle tulisi kuitenkin bensiinin lisäksi myös vähentyneitä moottoripyöräonnettomuuksia ja peräänajo-onnettomuuksia. Helpoin ratkaisuhan olisi juuri insinööriratkaisu: DRL. Eli päiväsaikaan käytettäisiin kaukovaloja alennetulla jännitteella, takavalot sammutettuina. Tämä poistaisi ajovalopakon lisäämiä peräänajo-onnettomuuksia ja säästäisi takavalopolttimoita ja sähköä ja siten bensiiniä. Alennetun jännitteen KAUKOvalot näkyvät yhtä hyvin kuin lähivalotkin, mutta säästävät ilmeisesti vähintään puolet siitä energiasta, jota lähivalojen täysitehoinen hehkuttaminen vaatisi.
Mutta ei: kyllä ne päättäjät ovat viisaita, he tietävät paremmin, he ovat perehtuneet...
Se on niin kumma, että tämä kelpaa aina perusteluksi TÄMÄN valtion NYKYISELLE linjaukselle. On kuitenkin otettava huomioon, että moni linjaus riitelee tämän valtion aiempaa käytäntöä vastaan tai ulkomailla hyväksi todettua, nyt käytössä olevaa käytäntöä vastaan. Sen sijaan, että jankaatte, että päättäjät ovat meitä viisaampia, miettikää:
"ovatko esim. kanadalaiset päättäjät suomalaisia päättäjiä tyhmempiä".
Whiic on oikeassa. Hän ymmärsi ottaa mukaan aikayksikön. n. 150 W valoenergia kuluttaa auton hyötysuhteella 0,1 l / h. Mikäli keskivertoautoilijan moottori vain käy päivässä 1 h valot päällä, on kulutus 1 dl / h. Laskelmani ei niiltä osin pidä paikkansa, jossa turvaudun AKE:n tietoon, Suomessa ylitettiin 4 miljoonan ajoneuvon raja. Kuuluuhan tähän esim. moottoripyörät, museoajoneuvot ym. Mutta linja-autot, rekat, kuorma-autot, pakettiautot ja taksit käyvät lähes täydellä teholla vuorokaudet ympäri. 4 mio ajoneuvokannalla joiden moottori käy 1 h, on kulutus 400.000 l polttoainetta tunnissa per 1 päivä. Vuodessa 1 h per vrk = 146 miljoonaa litraa. Jos tästä ajoneuvomäärästä on liikenteessä 75 %, tekee se 109,5 milj. litraa. Pudotin siitä vielä lähes 30 mio litraa, siitä se 80 mio litraa. Siitä vain edelleen tuplataan käyntitunneilla. Jos keskikäyttö onkin 3 h, kuluttavat ajovalot "ylimääräistä" 240 miljoonaa litraa. Tämä vain Suomessa. Juttu oli kerran esillä kahvikeskustelun aikana VTT:n Otaniemen sähkölaboratoriossa, eikä ollut tarkoituskaan ottaa laskelmassa kantaa liikenneturvallisuuteen, vaan kylmiin faktoihin. Koska tutkittua tietoa ei ole käyttötuntimääristä, pohjautuu esitetty asia niiltä osin olettamuksiin. Jos haluat tietää mitä kaikki maailman autot kuluttaisivat tätä ylimääräistä nk. "turhaa" polttoainetta, kertokaa se niiden lukumäärällä jos se on tiedossa. Tulee mielenkiintoisia lukemia.
Voi hyvänen aika! Että jotkut jaksaa. Mitä järkeä ylipäätään on kiukutella noinkin tyhjänpäiväisestä asiasta kuin valojen poltosta. Ainoa haitta mikä siitä aiheutuu, on se, että joutuu sitä valokatkaisijaa kääntämään. Sitäkään ei kaikissa autoissa tarvitse tehdä. Vähissä on voimat, jos tuo haittaa. Ehkä kannattaisi sitten pimeälläkin ajella vaan lyhyillä, niin ei tarvitse vastaantulijoiden takia valoja vaihtaa.
Vai, että kuluttaa vielä menovettä.. En minä ole huomannut, kyllä se sen saman verran näyttää ajotietokoneen mukaan vievän kesät, talvet, valoisalla ja pimeällä, vaikken aina niitä valoja muista sytyttääkään. Talvella putoaa desin pari, kun ilmastointikompura ei pistä hanttiin. Onneksi kanssaihmiset välillä muistuttavat valojaan vilkuttelemalla, pitkään ei pääse lakia rikkomaan.
Minusta valojen käyttö aurinkoisella ilmalla on typerää. Minua ei kiinnosta näkeekö joku minut paremmin/huonommin. Turvallisuushömpötys on mennyt liian pitkälle, eikä millään muulla tunnu olevan väliä.
Ajelen usein Portugalissa, eikä siellä kukaan käytä valoja kuin tarvittaessa. Yhtään kolaria en ole siellä ajanut ja vastaantulevat autot näkyvät kyllä tarpeeksi hyvin. Aurinko ei ole sen kirkkaampi siellä kuin täälläkään. Nyt joku kommentoi tietenkin, että Portugalissa liikennekuolleisuus on sitä sun tätä.. mitä sitten? Liikenne on sujuvaa ja osaavat käyttää omaa päätään, toisin kuin totinen suomalainen joka ajaa vain tiukasti sääntöjä noudattaen.
"Selma, näitkö? Tuolla ei ollut valoja päällä. Soita poliisi!!"
Turvallista turvallista! Pysykää kotona ja kasvattakaa lapsenne sisällä!
Tässäpä linkki laskelmaan amerikkalaisella webbisivulla:
http://auto.howstuffworks.com/question424.htm
Tulos on se että valoihin tuhrautuu maanlaajuisesti yhden päivän bensiininkulutusta vastaava määrä. Tämä lisä toteutuu siitä riippumatta milla nopeudella ajetaan, koska tuskin valojen päälläpitäminen muuttaa ajonopeutta mihinkään suuntaan. Yhteenvetona: Tosiasia on että kevyemmällä kaasujalalla voi myös säästää - mutta valojen päälläpito valoisana tuo oman lisänsä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja samalla tuottaa lisää hiilidioksidia ilmakehään.
http://auto.howstuffworks.com/question424.htm
Tulos on se että valoihin tuhrautuu maanlaajuisesti yhden päivän bensiininkulutusta vastaava määrä.
Mutta huom.: tuo kulutuslisä oli DRL:n vaikutus polttoaineenkulutukseen. Kuten totesin jo aiemmin: DRL käyttää kaukovaloja alennetulla jännitteellä. Takavalot eivät myöskään pala. Suomessa ei käytetä alennettua jännitettä kaukovaloilla vaan täyttä jännitettä lyhyillä valoilla plus takavaloja poltetaan vaikka on tilastollisesti todettu, että ajovalopakko on lisännyt perääajojen määrää. Mistäköhän sekin johtuu? No, onhan sitä tuon lisäksi jossakin tutkimuksessa todettu, että autot, joissa jarruvalot eivät ole samalla polttimolla kuin takavalot, ovat vähemmän alttiita joutua peräänajettavaksi. Luonnollisesti takavalot sammutettuna saavutetaan sama etu (tai enemmänkin) kuin sijoittamalla jarruvalo kauas takavaloista. Tosin lisäjarruvalot tuovat vielä suuremman parannuksen, mutta tämä taas johtuu siitä, että sen syttyminen näkyy autoletkassa usein toisten autojen ohjaamojen läpi letkan hännillä kulkevallekin. Tämä ei tietenkään suojele erityisesti letkan ensimmäistä peräänajolta, mutta vähentää riskiä, että letkassa kiire jarruttaa kertaantuu - täten siis suojaa takana ajavaa hänen takanaan tulevan peräänajolta. Toki lisäjarruvalolla MYÖS saavutetaan tuo havaittavuusetu, joka saavutetaan myös ajamalla ilman ajovaloja (ja siis ilman takavaloja).
Lisäjarruvalo on kyllä aika nerokas keksintö eikä jarruvalojen sähkönkulutusta kannata edes ajatellakaan. Ne imee virtaa kolmanneksen ajovaloista ja niitä käytetään vain hyvin lyhyitä aikoja sekä niiden käyttämisestä on paljon kiistattomempaa hyötyä kuin ajovalojen käytöstä ja erityisti takavalojen käytöstä, joka vaikuttaa olevan ainoastaan RISKI liikenteessä. Että miettikää sitä vaan. Ehkä ameriikkalaiset ovat meitä fiksumpia, kun säästävät päiväsaikaan ajovalojen jännitteessa suuntamalla polttimot ylemmäs ja vielä säästävät virtaa ja parantavat turvallisuutta sillä, että takavalot eivät pala.
Vai onko vain niin, että ei saa kritisoida lain- ja asetukseinsäätäjiä, kun ovat meitä niin paljon fiksumpia? Kumma, että aiemmin tuo lisäjarruvalokin oli kielletty. Kai se sitten vaan on niin, että silloinkin oltiin oikeassa, mutta ihminen vaan on niin paljon muuttunut...
(Joopa joo... ehkä on helpompi uskoa päättäjienkin olevan erehtyväisiä ja erehtyvän jatkuvasti, historiassa ja tänäkin päivänä.)
Harmi, että tämä BBS ei tuen useampaa quotea yhteen viestiin. Se vain katsoo ensimmäisen quote-aloituksen ja viimeisen /quote-lopetuksen ja discardaa kaikki quote-koodit siitä välistä, printtaa ne tavallisena kirjoituksena.
[quotaatio]
Tämä lisä toteutuu siitä riippumatta milla nopeudella ajetaan, koska tuskin valojen päälläpitäminen muuttaa ajonopeutta mihinkään suuntaan. Yhteenvetona: Tosiasia on että kevyemmällä kaasujalalla voi myös säästää - mutta valojen päälläpito valoisana tuo oman lisänsä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja samalla tuottaa lisää hiilidioksidia ilmakehään.
[/quotaatio]
Totta, taloudellisella ajotavalla säästää myös ja ehkä suurempia määriäkin. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että taloudellinen ajotapa EI sulje pois säästöjä jotka saavutettaisiin vähentämällä tarpeetonta valojen hehkutusta. Nämä säästöt voidaan suoraan summata toisiinsa.
Off-topic-huomautuksena kuitenkin, että kevyt kaasujalka ei aina tarkoita taloudellisuutta. Tärkeintä on minimoida tarve jarruttaa. Jopa moottorijarrutus tuhlaa: se syö liike-energiaa, joka on bensiiniä polttamalla tuotettu. Toki säästää tyhjäkäyntikulutuksen verran ruiskutuksen katketessa, mutta johtuen ruiskutuksen katkeamisesta moottorijarrutus vain tehostuu => haaskaa entistä enemmän liike-energiaa.
Itsestään selvää, että kun joudut jarruttamaan, jarruta moottorilla ja jarruta suhteellisen suurella vaihteella: riittävästi kierroksia jotta ruiskutus katkeaa, mutta silti ei tarpeettomasti, jotta moottorijarrutus ei ole tarpeettoman tehokas. Mitä pidempi moottorijarrutus, sitä parempi. Kaikista parasta saattaa toki olla välttää koko moottorijarrutus ennakoimalla hyvin pitkälle eteensä. Vaikka moottorijarrutuksen aikana siis "kulutus on nolla" (liike-energian haaskuuta huomioimatta) niin paras tapa tulla alas pitkiä mäkiä on kuitenkin vapaalla. Tämä säästää bensiiniä, uskokaa pois. Harmia voi toki tulla nopeuden nousemisesta gravitaation vaikutuksesta. Tällöin jos haluat nopeusrajoitusta noudattaa kannattaa moottorijarruttaa. Täytyy huomioida, että pihistysajo äärimmäisissä tapauksissa vaatii kaikkien liikennesääntöjen heittämistä romukoppaan: nopeusrajoitukset, tilannenopeudet, väistämissäännöt... yleensä ottaen voi vain sanoa, että pihistysajoa ei kannattaisi harrastaa yleisessä liikenteessä. Kyllä joku saattaa minunkin ajamiseeni kyrpiintyä, kun laskettelen useamman kilometrin vapaalla, moottori sammutettuna, gravitaation pitäen ajonopeuden noin viidessäkympissä nopeusrajoituksen ollessa monia kymmeniä korkeampi. Mutta ilman temppuja ei Heraldinkaan kaltaista pikkuautoa saa kulkemaan viidellä litralla. Kuusi litraa saattaa mennä kikkailematta (mutta sekin edellyttää ajonopeuden pitämistä kuudenkympin tietämillä).
http://auto.howstuffworks.com/question424.htm
Tulos on se että valoihin tuhrautuu maanlaajuisesti yhden päivän bensiininkulutusta vastaava määrä. Tämä lisä toteutuu siitä riippumatta milla nopeudella ajetaan, koska tuskin valojen päälläpitäminen muuttaa ajonopeutta mihinkään suuntaan. Yhteenvetona: Tosiasia on että kevyemmällä kaasujalalla voi myös säästää - mutta valojen päälläpito valoisana tuo oman lisänsä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja samalla tuottaa lisää hiilidioksidia ilmakehään.
Mielenkiintonen laskelma. VTT:n "kahvilakeskustelua" käydään muuallakin. Huom! En ottanut kantaa ollenkaan turvallisuuteen, pelkkään kulutus. Näillä USA:n sivuilla oli juttu, että Canadassa pidetään vain ajovalot eteenpäin päällä. Takavalot eivät ole päällä! Sinänsä hassua, haittaako se nyt enää suuntaan tai toiseen. Valot kuluttavat silloin 12 h aikana yhtä paljon kuin koko USA:n sähkönkulutus. (Billion on engl. meidän miljaridi).
Laturi kuluttaa enemmän kuin mitä se antaa virtaa akun kautta ajovaloille. Laturissa on jäähdytysrivat, koska se tuottaa paljon hukkalämpöä. Jos valopakko tulee kaikkiin maihin, kehittäväa autoteollisuus järkevämmän ratkaisun tuottaa sähköä. Polttokennoauto on tietysti jo tulossa.
Valoja polttaessa öljyä kuluu ja saastetta syntyy, se on paha. Öljy on hyödyke, eli sen kulutusta pitää verrata siitä saatavaan hyötyyn. Nyt puheena olevaa 80 milj. litraa pitää verrata siihen 20 %:n vähentymiseen kuolonkolareissa, jonka tuon pa-määrän poltto saa aikaan.
Veikkaan, että vuoden 2010 (tai 2011?) tavoitteeseen (250 kuollutta) pääsemiseksi pitää tehdä paljon kipeämpiäkin uhrauksia.
Verratahan pitää hyötyjä ja haittoja, mutta ellet ole huomannut itse niin korostettakoon etten itse usko hyötyjen olevan merkittävästi haittoja suurempia. Ehkä kuolonkolareista on vähentynyt 20%, mutta 20% hyvin pienestä luvusta on yhäkin hyvin pieni luku. 80 miljoonaa on suuri luku. Kun tiedämme ihmisen hengen olevan kuitenkin melko kallis, pääsemme johtopäätelmään, että ollaan aika plus-miinus-nollassa sen suhteen onko ylipäätään järkeä käyttää päivisin ajovaloja.
Tämä siis normaalitapauksessa: erikoistapauksessa, kun jos laturi ei jaksa ajon aikana ladata akkua (ainakaan yhdistettynä lyhyihin matkoihin) ja autoa täytyy ladata valoitta tyhjäkäynnillä on ITSESTÄÄN SELVÄÄ, että ajovaloja ei pidä käyttää päiväsaikaan auton edes liikkuessakaan!
"Veikkaan, että vuoden 2010 (tai 2011?) tavoitteeseen (250 kuollutta) pääsemiseksi pitää tehdä paljon kipeämpiäkin uhrauksia."
Varmasti on hankala päästä tuohon lukuun, koska itsemurhat, rattijuopot, kaaharit, sydänkohtaukset... kaikki lasketaan siihen mukaan. Se, että tavoitteen saavuttaminen on hankalaa ei perustele ajovalopakkoa ekologisena ratkaisuna. Sanon, että koko 250 kuolleen rajan asettaminen on täysin kohtuutonta, koska vanhukset kuolevat vaikka kotonansa, jos eivät ratissa.
Noin 400 suomalaista vuodessa on siis sinusta, Whiic, hyvin pieni luku puhuttaessa menetetyistä ihmishengistä? En voi kuin ihmetellä.
Jos olen ymmärtänyt oikein, on liikennekuolemien vähentäminen poliittinen päätös. Tarkoittaen, että politiikko päättää asettaa tavoitteen omalla vaalikaudellaan, kuinka monta liikennekuolemaa "onsallittu, tai hyväksyttävä" luku. Mielestäni tässä ajatusmallissa ei ole muuta järkeä, kuin tietenkin alentaa liikennekuolemia, josta joku henkilö saa sulan hattuunsa, ja mahdollisesti varmistaa tulevan paikkansa seuraavassa hallituksessa.
Miten liikennekuolemat vähennetään, tuntuu olevan politiikoilta aivan hukassa, eikä he kaikilta kiireiltään kerkiä paneutua asiaan. Jokin komitea voi päättää, että alennetaan nopeuksia 60 km/h koko Suomessa. Silloin ei olla ratkaistu vielä mitään.
Varteenotettava ratkaisu on rakentaa moottoriteitä suurimpien kaupunkien välillä, siitä huolimatta, että Suomessa ei ole niin vilkas liikenne kuin muualla Euroopassa. Mutta meillä on pimeys, liukkaus, jää, lumi ym. liikennettä haittaavia ja vaarantavia elementtejä.
Rekan ohittaminen lumituiskussa moottoritiellä sujuu vaivatta.
Meillä on ollut tähän varaa jo 30 vuotta, joka vuosi, se tänä päivänä kerätty vero 6 mrd, on kutakuinkin sama suhteutettuna aikaisempiin vuosiin, jolloin tiestö olisi jotain aivan muuta kuin se nyt on.
Itsemurhaajia, rattijuoppoja ja kaahareita siihen 250:een tulee sisältymään suhteessa paljon nykyistä enemmän, koska uhreja vähennetään vähentämällä huolimattomuuttaan ja puoli-tahallaan aiheutettuja onnettomuuksia.
Kohtaamis-onnettomuuksia (suurin ryhmä) voidaan vähentää esim. näkyvyyttä parantamalla (ajovalot) ja erottamalla vastakkaisiin suuntiin ajavat kaiteella, joka maksaa monta kertaa enemmän kuin nyt puheensa oleva bensamäärä.
Suistumisia (toiseksi suurin ryhmä) vähennetään koneellisella valvonnalla, koska suurin syy suistumiseen on liian suuri nopeus. Kameroita lisäillään joka puolella Eurooppaa kovalla kiireellä, koska uhrien vähennys on EU-projekti. Esimerkiksi Ruotsi aikoo muutamassa vuodessa 10-kertaistaa kameroiden määrän ja järkiperäistää niistä kertyneen datan käsittelyä. Niillä muuten jo nyt on reilusti meitä enemmän kameroita.
Eli ei se tavoite kohtuuton ole, se on oikeastaan yllättävän helppo saavuttaa. Helppo siksi, että pääosan onnettomuuksista vielä tällä hetkellä aiheuttavat tavalliset ihmiset, joihin valvonnan lisäys puree. Sitten, kun ryhdytään vähentämään tosissaan rattijuoppoja ja vaikka itsemurhaajia ollaankin jo vaikeampien asioiden edessä. Ei taida itsemurhaajaa paljon kamerat pidätellä, mutta heitä onkin vain alle 20 / vuosi, tavallisien, vain ihan vähän ja vain kotitarpeiksi sääntöjä rikkovien tiliin menee kymmenkertainen määrä ruumiita vielä tällä hetkellä.
[2] Eli ei se tavoite kohtuuton ole, se on oikeastaan yllättävän helppo saavuttaa. Helppo siksi, että pääosan onnettomuuksista vielä tällä hetkellä aiheuttavat tavalliset ihmiset, joihin valvonnan lisäys puree.
[3] Sitten, kun ryhdytään vähentämään tosissaan rattijuoppoja ja vaikka itsemurhaajia ollaankin jo vaikeampien asioiden edessä. Ei taida itsemurhaajaa paljon kamerat pidätellä, mutta heitä onkin vain alle 20 / vuosi, tavallisien, vain ihan vähän ja vain kotitarpeiksi sääntöjä rikkovien tiliin menee kymmenkertainen määrä ruumiita vielä tällä hetkellä.
Numeroin vähän selventääkseni... tämä BBS-engine, kun ei tue useampaa quotea/viesti.
[1] Tottahan se ja kun itsemurhaajien ja sairastapauksien osuus lähestyy yhtä on entistä mahdottomampi vähentää onnettomuuksia ja kuolemia. Niin naurettavalta kuin kuulostaakin niin tuommoinen 250 on jo lähellä nollatoleranssia.
Tosin ehkä se nyt ei ole kummakaan, kun ottaa huomioon ne vuosittain itsensä hengiltä liukastuvat tai humalassa hukkuvat.
[2] Ja lakia noudattaviin sanktiot kohdistetaankin. Siis eihän lakia noudattavaa sakoteta, mutta jokin sanktio sekin on körötellä neljääkymppiä koulun kohdalla sunnuntai-iltana... Mutta eihän nopeusrajoituksille saa laittaa lisäkilpeä vaan se täytyy toteuttaa elektronisella, vaihtuvalla rajoituksella => kallis ja jätetään toteuttamatta esim. koulujen kohdalla. Tyypillisestihän vaihtuvat nopeusrajoitukset asennetaan, jotta huonoilla keleillä voidaan rajoitusta laskea entisestään - ei jotta hyvällä kelillä voisi ajaa lujempaa.
Helppoa vähentää autoilijoiden onnettomuuksia vai? Hmm... Ehkä liikenteen kuolemia on helppo vähentää prosentuaalisesti vielä, mutta lukumäärällisesti voitaisiin saavutta moninkertainen hyöty jakamalla ihmisille kenkiin kiinnitettäviä piikkipohjia, kuin alentaa liikenteen nopeutta entisestään: Suomessa on jo nykyisellään hyvin suuret logistiikkakustannukset yrityksien liikevaihdosta (olisiko ollut 5%) ja logistiikasta (joka käsittää myös mm. varastoinnin) on kuljetus muihin Euroopan maihin nähden aivan HÄVYTTÖMÄT 40%!
5 miljoonaa piikkipohjaa parin euron kappalehintaan olisi vain 10 miljoonaa euroa... ja kaikilla olisi piikkikengät talvisin: voitaisiin vaikka säätää rangaistus käyttämättömyydestä. Samaten jalankulkijakypärän käyttöönotto tulisi toteuttaa siltä varalta, että joku kuitenkin onnistuisi liukastumaan... tai kompastumaan (kompastumista piikit eivät estäkään). Sakkoa kypäränkin käyttämättömyydestä.
Jos ei tarkastella kuolleiden vähentyneitä prosenteissa vaan lukumääränä (pelastunutta ihmistä per vuosi), lienee saavutukset moninkertaiset verrattuna kumipyörillä liikkuvan liikenteen rampauttamiseen.
[3] Rattijuoppojen kurittaminen tosiaan on hankalaa. Lainkuuliaista autoilijaa voi sen sijaan aina pompottaa ja se vaatii vain sen peltiläpyskän vaihtamisen sellaiseen jossa on eri suuruinen luku. Ei täydy asioida viinalta haisevien, huonokäytöksisten ja mahdollisesti pakoon ajavien/juoksevien alkoholistien kanssa, riittää kun vaihtaa sen kyltin ja istuu tien poskessa ja pysäyttää joka kymmenennen, he tuskin edes yrittävät paeta. Se on NIIN helppo mennä siitä mistä on aita matalin. Saman tien voitaisiin vaikka tehdä päätös poistaa minihameet katukuvasta raiskausten minimoimiseksi. Raiskaajat itse, kun eivät ole laisinkaan yhtä mukavia ihmisiä, että heidän kanssa kannattaisi asioida.
Tätä tämä on nyky-yhteiskunta: hys-hys.