230 KM/H ja 185 hv, vääntöä 400Nm ja kulutus alle 7 l/100km
Tässähän rupeaa paatuneempikin ottomoottorin ystävä harkitsemaan nakuvaihtoehtoa.
On siinä tojo-mese-volkkari-miehillä ihmettelemistä !
Kirjaudu kommentoidaksesi.
230 KM/H ja 185 hv, vääntöä 400Nm ja kulutus alle 7 l/100km
Tässähän rupeaa paatuneempikin ottomoottorin ystävä harkitsemaan nakuvaihtoehtoa.
On siinä tojo-mese-volkkari-miehillä ihmettelemistä !
Vaatineeko tuo edes autoa alleen päästäkseen noihin suorituskyky- ja kulutuslukemiin?
Mitäs ihmettelemistä tässä nyt sitten on, etpä kertonut minkä
kokoisesta koneesta on kyse. Hondan ja Toyotan dieselit aivan yhtä ylivoimaisia luokassaan...nelisylinterisissä ja reilut 2 litraa.
Mahtaneeko Volvon diesel koneen käynnin hiljaisuudessa ja tasaisuudessa olla niin ylivoimainen esim Hondaan...jaa niin ja puhtaudessa verrattuna Toitsikkaan
Tässähän rupeaa paatuneempikin ottomoottorin ystävä harkitsemaan nakuvaihtoehtoa.
On siinä tojo-mese-volkkari-miehillä ihmettelemistä !
Bmw diesel: 250 km/h ja 231 hv, vääntöä 500Nm, 0-100 km/h 6,7 s ja kulutus 6,5 l/100 km. Yksi sivistyneimmistä ellei sivistynein diesel.
Volvon diesel on varmasti hyvä, en sillä tuota laitannut, mutta ylivoimaiseksi sitä ei voi kyllä kutsua millään lailla, päinvastoin kertoo vaan nykydieseleiden kehityksestä merkillä kuin merkillä.
Varmasti, 3 litran diisseliksi. Kuitenkin vertailu olisi oikeudenmukaisinta tehdä 2,5 litran dieselillä, jossa bemari jää Volvon arvoista ainakin paperilla. Tojon 177 hv 2,2 litran diisseli on Volvoon verrattuba kelpo kone.
Onko sillä litratilavuudella niin merkitystä, jos kulutus pysyy samoissa lukemissa? Voihan se olla vaikka kymmenen litrainen kone, jos se saadaan kuluttamaan yhtä vähän?
2,5 diesel on Bemarin mallistossa vanha, sitä ei edes saa mihinkään muuhun kuin 525d:hen, vaikka se tarjoaakin saman väännön, kulutuksen, 177 hv ja suuremman huippunopeuden ja kiihtyvyyden.
Parempi vertailukohta on sitten 2 litrainen, 163 hv, 340Nm ja kulutus 5,7 litraa per 100 km.
Tämä nyt menee kuitenkin hiusten halkomiseksi, varmasti hyviä koneita kaikki. Volvon dieseliä en ole kokeillut, mutta neljä sylinterissä nuo ensin mainitut japanilaiset ovat hyvin sivistyneitä, esim sivistyneempiä kuin tuo 320d, suoralle kuutoselle nekään ei kuitenkaan mahda yhtään mitään.
Tällä hetkellä kilpailu on noissa dieseleissä niin kova, ettei kukaan ole ylivoimainen. Esim Honda on jo jäänyt tehoissa litratilavuuteen nähden kauas kärjestä, samoin kuin on käymässä Toyotalle, VW ja Nissan/Renault tuo näinä aikoina 175 hv kaksilitraisen. Se on sitten eri asia, onko mitään järkeä repiä tuollaisia tehoja pienestä koneesta, itse suosisin mieluummin lisääntynyttä sylinterimäärää, mikäli kulutus saadaan pysymään aisoissa.
Hyviä koneita on paljon. Tuohon D5:een kokoluokaltaan verrattava, tosin tehoiltaan ja päästöarvoiltaan parempi saman konsernin kone on PSA/Fordin 2,7 Hdi / TdCi. Joidenkin testaajien mukaan sivistynein dieselkone käynniltään, ainakin tuo 407 Coupen nokalla oleva PSA-versio. Tehoa Jaguarin käyttämässä versiossa on 205 hv, vääntöä 435 Nm (PSA:n versiossa ilmeisesti vähän enemmänkin?) ja kulutukset S-Typen nokalla 7,1 litraa.
Lieneekö tämä nähtäneen jatkossa myös ison Volvon nokalla, onhan tämä saman konsernin kone? Ilmeisesti ainakin uuteen Mondeoon tämä on tulossa.
Juu, tuota Ford/PSA 2,7 litran konetta on kyllä kehuttu kaikissa yhteyksissä, en ole valitettavasti itse päässyt sitä kokeilemaan.
Tämä on oikeastaan noloa myöntää, mutta kaveri tuli syksyllä hakemaan minua uudella A6:lla ja hyppäsin kyytiin. Olin jotenkin saanut päähäni, että kyseessä on 3,2 litrainen FSI ja en miettinyt sitten sen enempää. Kokeilin myös ajaa autolla pienen lenkin ja vasta kulutuksia katsoessani tajusin, ettei se voi olla bensakone. Sitten tietysti huomasin myös kierrolukumittarista saman, että olin ajanutkin 3 litraisella TDI:llä. Tuo oli itselle hyvä todiste nykydieselin sivistyneidyydestä.
Mielenkiintoinen päästä kokeilemaan firmaan keväällä tulevaa uutta S320CDI:tä, tuota on useampi myös kehunut erittäin sivistyneeksi. Sekin tarjoaa kolmen litran iskutilavuudesta 235 hv, 540Nm ja 250 km/h huiput. Raskaassa korissa tosin kulutus nousee 8,3 litraan, joten tuo nyt ei enää varsinainen säästöpossu ole.
"VOLVO DIESEL D5 ON YLIVOIMAINEN" parempia dieseleitä löytyy useita, esim
Alfa JTD
2387 cc
147(200)/4000
400/2000
Yhdistetty 6.8 l/100 km
Common-Rail Dieseleissä ominaistehon ja ominaiskulutuksen ratkaisevat nykyään "aika pitkälti", minkälaisen paineen alihankkijan toimittama ruiskutuslaitteisto (Bosch, Siemens tai Denso) tuottaa, onko käytössä (em. alihankkijoiden) piezosuuttimet, onko alihankkijalta tilatussa pakokaasuahtimessa säätyvät johdesiivet jne.
mesellä olis tällanen
224 heppaa, 510 Nm 1600-2800 rpm, 250 km/h, 7,3 l/100 km (automaatti)
ja manuaalina
224 heppaa, 415 Nm (1400-3800 rpm), 246 km/h, 6,9 l/100 km
tojolla
220 KM/H ja 177hv, vääntöä 400Nm ja kulutus 6,1 l/100km
Ei se D5, vaikka hyvä onkin, mikään ylivoimainen ole. Tuo mersun 320 cdi on ylivoimainen D5:een nähden.
Isompien dieselmoottorien vääntömomenttikin on hiukan moniulotteisempi asia kuin miltä aluksi tuntuu.
Lähes poikkeuksetta vääntökäyrän "huippua" ei ole, vaan käyrän katkaisee vaakasuora viiva. Moottorin ruiskutusta on siis rajoitettu kierroslukualueella, jolla vääntömomentti olisi suurimmillaan. Tämä siitä syystä, että autojen voimansiirto ei kestä nykydieselien "luonnollista" huippuvääntöä.
Dieselmoottorien maksimivääntöjä vertailtaessa vertaillaankin siis itse asiassa voimansiirtojen vääntökestävyyttä.
224 heppaa, 510 Nm 1600-2800 rpm, 250 km/h, 7,3 l/100 km (automaatti)
ja manuaalina
224 heppaa, 415 Nm (1400-3800 rpm), 246 km/h, 6,9 l/100 km
tojolla
220 KM/H ja 177hv, vääntöä 400Nm ja kulutus 6,1 l/100km
Ei se D5, vaikka hyvä onkin, mikään ylivoimainen ole. Tuo mersun 320 cdi on ylivoimainen D5:een nähden.
mersun kone on kolmelitrainen ja itseasiassa siinä on huonompi litrateho kuin volvossa.
Jos olisi puhe kuorma-autojen moottoreista, niin saattaisin olla Taulan kanssa samaa mieltä, mutta ei nuo Volvon henkilöauton moottorit ole olleet paljoa poikkeavia muista enää B18 jälkeen. Ei kestävyydessä ja varsinkaan tehossa. Esim. bensa 2.4 pitäisin muinaisjäänteenä verrattuna kilpailijoihin. No, onhan nuo Fordin masiinat ainakin pikku-Volvossa esiintyneet edukseen. 1.8 vastaa 2.4:ta.
Keskiluokassa S60 D5 vasta viides. http://www.ajovalo.net/Diesel_parhaat.htm
Tässäkin painotuksilla on jonkinlainen osuus.
Eniten painoa pisteytyksessä on annettu kulutukselle (max. 40). Suorituskyvystä on annettu enimmillään 30 pistettä ja moottorin luonteesta ja vedosta 10 pistettä. Moottorin luonteesta pitäisi pisteitä antaa enemmänkin, mutta se on jossakin määrin mielipidekysymys. Lisäksi on annettu hiukkassuodattimesta 5 pistettä. Moottorin ääntä ei ole arvosteltu, siltä osin VW:n pumppusuutindieselit menettäisivät pisteitä
Eli jos kone sattuu olemaan kevyemmässä autossa, saa suhteessa eniten pisteitä kun kulutus vaikuttaa eniten. Viiden kärki on kuitenkin kahden pisteen sisällä, joten tasaväkistä on. Isoissa autoissa Volvon dieselit (kaksi eri konetta) nappaavat kaksi sijaa neljän kärkijoukosta.
Tapio Taula kirjoitti:
"volvo diesel d5 on ylivoimainen"...
kun sen sijaan olisi pitänyt kirjoittaa, että
volvo diesel d5 on harmaavarpunen
tuossahan verrataan autoja lähinnä eikä dieseleitä... muutenkin ko. sivusto on hiukan kyseenalainen yhden ihmisen omia mielipiteitä
.
Jos vaan tehoa käytetään hyvyyden mittarina, niin oikeudenmukaisinta kait olisi arvostella sitä tehoa/suutin, tai /sylinteri.
Kun cdi-moottorien tehonmuodostuksen kaksi erittäin tärkeää elementtiä, suuttimet ja ahtimet, toimittaa alihankkijat, ei itse moottorien toiminnallisessa rakenteessa voikkaan olla mullistavia eroja, tietty myös kilpailu (kova) on pitänyt huolen siitä, että naapurin innovaatiot on hyvin selvillä.
Yksi hyvä mittari voisi olla myös se, millä kierrosluvulla suurin teho saavutetaan.
Vääntömomentti ei nykydiiseleissä enää kerro itse moottorin ominaisuuksista mitään, se kertoo vaan muun tekniikan kestävyyden, tai niiden osien hyvyyden, mistä ne on kasattu.
Suorasuihkudiiseleitten rakenteesta, ja toimintaperiaatteesta johtuen yli neljällä tuhannella kierroksella saavutettu suurin teho on (moottori)teknisesti erittäin haastavaa.
Tässä valossa mielestäni erottuu kaksikin moottoria edukseen porukasta.
Ensiksikin mb 3,0 cdi AMG.
Siinä teho/sylinteri on huippuluokkaa. (5-syl)
Saavutettuna vielä ensimmäisen sukupolven cdi-tekniikalla. (1350bar)
"Parhaat" nykydieselit piezosuuttimilla alkavat vasta päästä samaan.
Toiseksi.
Bmw 535d.
Hyvän tehon lisäksi siinä on eräs hämmästyttävä ominaisuus.
Suurin teho saavutetaan 4400rpm.
Käyrien mukaan käyttökelpoista kierroslukualuetta riittää aina 5000rpm asti.
Bmw,llä on diiselin polttamiseen liittyvät tekijät tosiaan hallussaan.
Tässä on minun mielestäni paras (vakio)diiseli tällä hetkellä.
Hiukan rakennellut on sitten taas toinen juttu.
.
Ensiksikin mb 3,0 cdi AMG.
Siinä teho/sylinteri on huippuluokkaa. (5-syl)
Saavutettuna vielä ensimmäisen sukupolven cdi-tekniikalla. (1350bar)
"Parhaat" nykydieselit piezosuuttimilla alkavat vasta päästä samaan.
Hiukan rakennellut on sitten taas toinen juttu.
.
AMG ja rakennellut