«123»
Mielestäni eilen lukemani TM-lehdessä oleva "testi" oli pikemmin jokin käännös kuvineen ja teknisine tietoineen Lexuksesta. Olisin toivonut käytännön kulutusseurantaa, enkä tasanopeuskulutusta joka on tehtaan ilmoittama. Yleensä käytännössä bensaa palaa huomattavasti enemmän, kuten Auto Bildin New York - San Fransisco matkalla. Toinen "häikkä" mikä jäi vaivaamaan oli kommentti, mikäli etupyörät joutuvat liukkaalle alustalle, ei takapyöriin vaikuttavat sähkömoottorit jaksa työntää autoa!! Mikä siinä mahtaa olla? Siksikö Auto Bild toimittajat eivät uskaltaneet jenkeissä ajaa kuraista hiekkatietä koska auto saattaa juuttua siihen? Aukkoja jäi liikaa. Näihin olisin toivonut selvennystä, maksaahan tuo värkki 83.000,-
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tämän täytyy nyt olla sitä energian säästöä, ei tuhlata sähköä yhtään enempää kuin on pakko, ja maailma pelastuu.
Ihan normaali TM testi. Kulutukset löytyy niin tasanopeudella kuin käytännön ajossakin. Moottoritiellä keskinopeudella 113 km/h kulutus keskimäärin 9,9 litraa sadalla kilometrillä, maantiellä(keskin. 84 km/h) 8,0 litraa ja kaupungissa (39 km/h) 7,4 litraa. Vastaavassa testissä ollut volvo xc90 2,5 litran turbolla kulutti moottoriltiellä (113km/h) 12,7 litraa, maantiellä(83km/h) 10,6 litraa ja kaupungissa(37km/h) 16,5 litraa. Noista näkee sokeakin, että tuo tekniikka on täysin ylivoimaista erityisesti kaupunki ajossa. Ei ihme, että jenkit ostaa näitä, kun jenkkikaupunkien jatkuvissa ruuhkissa 100 % kulutuslisä normaalille bensamoottorille hybridiin verrattuna ei edes riitä. TM:n mukaan Lexus kuluttaa muuten kaupungissa vähemmän kuin 1,6 Astra.
Käytännön suorituskyvyltään lähimpänä Lexusta on kuitenkin XC90 V8.
Ja missähän kohtaa tuo on ylivoimaista? Ei pelkkä teoreettinen kaupunkiajo mitään kerro, koska äärimmäisen harvoin meillä ajetaan vain "kaupunkiajoa". Kaupungeissakaan kun tuo ajo ei aina ole kaupunginomaista, ja todella harva ajaa vain kaupunkiajoa. Lähes kaikille pätee huomattavasti enemmän tuo yhdistetyn kulutuksen lukema, jossa Lexus on suunnilleen tasoissa vastaavan dieselin kanssa. Ja mitenhän hybridi mahtaa reagoida ajotapaan? Jos ajaa ns. sporttisesti, niin heittääkö se tuon bensapadan peliin, vai vetääkö vielä sähköllä? Dieselin kulutuksiin ajotavalla ei ole suurta vaikutusta, bensa-autossa vaikutus on jo melko suuri. Ilmeisesti hybridillä se on vieläkin suurempi, jos tuota USA:ssa tehtyä ajokoetta on uskominen.
BMW X5 3.0 d: 218 hv, 500 Nm, 0-100 8,3 sek. Yhdistetty kulutus 8,6 l, eikä tarvitse spekuloida sillä pääseekö se tuohon kulutukseen vai ei.
Kyllähän sitä "teoreettista kaupunkiajoa" on paljon niillä jotka asuvat pääkaupunkiseudulla. Taajamaolosuhteissa hybridissä on dieseliin verrattuna etuja joskin hiukkassuodattimet taitavat niitä kaventaa. Tuossa bemarin möhkömaasturissakaan ei sellaista taida olla. Eikös EU:ssa juuri arvioitu että 300 000 ihmistä kuolee vuosittain dieseleiden pöpöihin, vai muistanko väärin.
Toden totta oli outo kommentti, kyllä 50 kW ja 130 Nm hyvinkin jaksaisivat liikauttaa autoa. Kenties pikkumoottoreita varjellaan ylikuumentumiselta?
Toden totta oli outo kommentti, kyllä 50 kW ja 130 Nm hyvinkin jaksaisivat liikauttaa autoa. Kenties pikkumoottoreita varjellaan ylikuumentumiselta?
Mutta myöskin se oli yllättävä tieto, että auto kulkee sähköllä aina 70km/h asti!
Kuvittelin, että se kykenee johonkin 40km/h...
Aina puhutaan kaupunkiajosta kun yleensäkin pitäisi puhua taajama-ajosta. Ja sitä ajoa syntyy paljon jopa pienellä paikkakunnalla asuvalla. On hidastetöyssyä, risteystä, parkkipaikkaa sun muuta mitä voi täysin verrata ajonopeuden ja nykivän ajotavan suhteen kaupunkiliikenteeseen. Siis hybridistä on mielestäni hyötyä ylipäätään kaikessa taajamapyörityksessä alle 60 km/h nopeuksissa.
Itse väitän että että ei ne kaikki autoilijat aja pelkkää moottoritietä vaan enemmistö autoilijoista pyörii 100 tiellä ja sen alapuolella.
Lexuksen hybridin ei tarvi yhtään hävetä kulutuslukemiaan kun auton koko, paino ja saatavilla olevat voimavarat otetaan huomioon...tikua löytyy tarvittaessa.
Joku kyseli miten täyskiihdytyksissä...käsittääkseni auto heittää peliin kaiken mitä löytyy eli sekä sähkömoottorit että bensakone mukana samanaikaisesti.
TM kiitteli erityisesti taidonnäytettä siitä miten hienosti, pehmeästi ja huomaamatta monimutkainen tekniikka pelaa yhteen...hatunnosto Toyotan insinööreille.
Jaa niin...auto lukeutuu luxus-luokkaan ja kysynpä kuinka moni ostaa luxusluokan auton dieselillä...kyllä ne yleensä myydään isoilla bensakoneilla ja tässä tapauksessa viisaasti bensan ja sähkön yhteistekniikalla.
Tiesittehän, että myös Hyundai/Kia:lta tulee hybridi:
"Hyundai has moved its plans to build the Accent hybrid up by nearly a year, as gasoline-electric versions of this vehicle are scheduled to come to America by the second half of 2006."
"The Accent hybrid will likely be powered by a similar system to the upcoming Kia Rio hybrid "
Lähde: http://www.edmunds.com/future/2007/hyundai/accent/100536844/preview.html
Tekee vain hyvää, että Toyota/Lexuselle tulee kilpailija ja vieläpä ns. halpamerkiltä.
Korealaiset on todella huomioitava markkinoilla. On kova juttu antaa 5 v. takuun autolle! Kia, Huyndai ja "Chevrolet" syövät markkinoita oikeastaan japseilta. Mikäli hankit esim. Kia:n, käytät sitä 3 v. voit myydä käytetyn auton jossa vielä on 2 v:n takuu! Kuinka monella 3 v. vanhalla käytetyllä on tällainen takuu?
Pitkä takuu antaa tietenkin mielenrauhaa. Tosin korealais-valmistajia on moitittu siitä, että pitkä takuu otetaan reilusti takaisin huoltohinnoissa.
Toisekseen takuuehdoissa on ollut hieman erikoisia rajauksia, joita ei lyhyemmän takuun alaisissa autoissa ole.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=liikenne&osannimi=puskuri_arkisto_2005&jutunid=4045
Mutta jos Korelaiset saavat aikaan halvan hybridin ja vieläpä näin nopealla aikataululla, niin kyllä se on erittäin hyvä näpäytys myös muille valmistajille.
Lisää aiheesta:
Hyundai and Kia to Introduce Hybrid Cars
http://localdc.com/hyundai.htm
Toisekseen takuuehdoissa on ollut hieman erikoisia rajauksia, joita ei lyhyemmän takuun alaisissa autoissa ole.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=liikenne&osannimi=puskuri_arkisto_2005&jutunid=4045
Katsoin aikoinaan ao. ohjelman. Takuuehtojen rajoitukset tuntuivat oudoilta; toisaalta Delta-auton edustajat ilmoittivat, että Kiassa on "normaalit takuuehdot".Kiassahan takuu on 5 v /150 000 km (jenkeissä 10v/100 000 mailia!)
Joku kyseli miten täyskiihdytyksissä...käsittääkseni auto heittää peliin kaiken mitä löytyy eli sekä sähkömoottorit että bensakone mukana samanaikaisesti.
Jaa niin...auto lukeutuu luxus-luokkaan ja kysynpä kuinka moni ostaa luxusluokan auton dieselillä...kyllä ne yleensä myydään isoilla bensakoneilla ja tässä tapauksessa viisaasti bensan ja sähkön yhteistekniikalla.
No miten HäRVeli selität sen, että hybridi ei kuitenkaan pääse niihin ilmoitettuihin kulutuksiinsa? Asiaa ei voi selittää mitenkään muuten kuin sillä, että se ei kuitenkaan kulje koko ajan sähkökoneella kaupungissakaan. Itselläni on normaalibensa-autolla kulutukset olleet aina jotakuinkin tuota ilmoitettua yhdistettyä kulutusta vastaavat, hyvinkin sekalaisessa ajossa. Uutisista ja testeistä voisi päätellä, että hybridissä näin ei ole käynyt. Vastaus ongelmaan käy ilmi vähän tuosta sinunkin jutustasi: hybridin kulutus riippuu todella paljon ajotavasta. Jos täyskiihdytyksessä otetaan bensakone käyttöön, niin sen kulutuskin on ihan sama, sähkökonehan tuo tuossa tilanteessa vain lisää (tässä tapauksessa täysin tarpeetonta) tehoa.
Miten hybridi pysyy lämpimänä talvisessa kaupunkiliikenteessä? Tämähän on se suuri ongelma, joka sähköautoilla oli Suomessa. Ne olivat äärettömän kylmiä ja sähkölämmitin taas vei liian paljon tehoa. Vaihtaako siis hybridikin bensakoneelle siinä vaiheessa kun lämpö alkaa loppua, vai annetaanko ikkunoiden vain huurtua? Jos taas laitetaan sähkölämmitin, se joutuu lataamaan akkua joka toisen kilometrin bensakoneella?
Mitä tuohon edustusautoon ja dieseliin tulee, niin vähän ihmettelen mielipidettäsi. Saksassa jo lähes kaikki näkemäni MB S:t, M:t ja BMW 7:t ja X5:t ovat olleet dieseleitä! Olen itse ajanut Saksassa firman BMW 735i:llä ja 740 d:llä, ja voin sanoa että ottaisin ilman muuta tuon dieselvaihtoehdon, jos muuten olisin niin tärähtänyt (ja rikas) että olisin tuollaista peliä hankkimassa. En polttoaineen säästön tai ympäristön takia, vaan ominaisuuksien ja toimintasäteen.
Joo ei tarvitse spekuloida. Monissa vertailussa on nähty että BMW:n ilmoittamat, kilpailijoita alhaisemmat kulutuslukemat eivät käytännössä pidä paikkaansa.
Mitkä ominaisuudet ovat dieselissä bensakoneita parempia? Jos kuitenkin puhutaan automaattivaihteisista autoista, niin automaattihan vaihtaa suurimman tehon kierrosalueelle joka on bensamalleissa usein laajempi ja näin bensamalli on vastaavantehoista dieseliä nopeampi.
Ympäristösyillä dieseliä ei juuri voi perustella. Jos ensi vuonna bensa-autoille voimaanastuvat Euro 4-päästörajat koskisivat myös dieseleitä jouduttaisiin kaikkien dieselautojen myynti lopettamaan. Käsittääkseni on todellakin niin ettei yksikään tällä hetkellä myynnissä olevista dieseleistä ei täytä bensa-autojen Euro 4-arvoja (dieseleillä on omat Euro 4-rajat).
Eurooppalainen ajatustapa jossa dieseleille sallitaan korkeammat päästöt on mielestäni täysin väärä, koska samoissa jonoissahan autot seisovat kaupunkien keskustoissa, moottorityypistä riippumatta.
USA:ssa monet osavaltiot ovat asettaneet kaikille moottorityypeille samat päästörajat ja siksi esim. Kaliforniassa ei saa myydä yhtään dieselhenkilöautoa.
Tekniikka kehittyy koko ajan.
Hitto kun kadotin Kalifornia linkin. Siellä on rekisteröity 700.000 kpl rekkaa ja kuorma-autoa, dieselkäyttöisiä! Myös maamoottorit, pienet voimalat, monet junat ovat dieselkäyttöisiä, laivat raskaalla polttoöljyllä. Ja henkilöautoilta nämä sitten kielletään. On USA:kin takapajula monessa suhteessa, ja henkilöautoilijoita on niin helppo syyttää kaikesta.
Kielletään vain koko maailmassa dieseleiden myynti, valmistus ja käyttö. Minkälainen työttömyys siitä koituisi? Entä mihin kipuaisi bensan hinta? Ei taitaisi 15 centin korotus enää riittää. Loppuisi turha ajo ja uusien autojen osto.
www.biodiesel.fi/ kertoo sivuillaan minkälaisia terveysriskejä rypsi- rapsi- paistinrasva ym. käytöllä on liikenteessä. Niin kauan kuin käytämme ajoneuvoliikenteessä raakaöljystä tislattua dieseliä näitä kieltämättä on, vaikka niidenkin päästöjä ja haittavaikutuksia koko ajan saadaan pienennettyä. Dieselin kiistaton etu on nämä Suomenkin maaperällä kasvavat biologiset kasvikunnasta saatavat polttoaineet mitkä aina unohtuvat näissä keskusteluissa.
Myös www.vegoleum.fi/index_fin.htm on dieselautoilijoille tutustumisen arvoinen sivu.
Sanottiinpa täällä mitä tahansa, niin totuus dieseleistä on se, että aina jos joutuu lähtemään dieselauton perästä liikennevaloissa niin joutuu vaihtamaan ilmanvaihdon sisäilman kierrolle, koska pakokaasut haisevat järkyttävän pahalle verrattuna bensamalleihin. Tämä siis koskee aivan uusiakin diesel autoja. Bensamallit lähtevät valoista siististi hengitysilmaa pilaamatta. Ei diesel sovellu kaupunkien keskustoihin. Kyllä ilmanlaadun paranemisen huomaa selvästi kun bussit joskus harvoin pysyvät pois keskustasta.
Ja tosiaan dieselin väännöstä ei ole mitään käytännön hyötyä automaattivaihteisessa autossa, kuten jo edellä mainittiin. Kulutusetu on ainoa selkeä hyöty bensavehkeisiin verrattuna.
Olin tänään uuden BMW 530d perässä Tarvontien alussa Munkkiniemessä. Tuossa Bemussa oli hiukkassuodatin. Sen tunnistaa kromatuista suorista pakoputkista. Ilman suodatinta on käyrät putket.
Bemu lähti tosi liukkasti valoista. Olin seurannut sitä jo Tullinpuomilta saakka. Sen perästä ei missään vaiheessa tullut hajua eikä yhtään nokea.
Olin tänään uuden BMW 530d perässä Tarvontien alussa Munkkiniemessä. Tuossa Bemussa oli hiukkassuodatin. Sen tunnistaa kromatuista suorista pakoputkista. Ilman suodatinta on käyrät putket.
Bemu lähti tosi liukkasti valoista. Olin seurannut sitä jo Tullinpuomilta saakka. Sen perästä ei missään vaiheessa tullut hajua eikä yhtään nokea.
Ei hiukkassuodatin poista kaikkia hiukkasia, vaan vähentää vain niiden määrää. Muussa tapauksessa kaikki hiukkassuodatin mallit alittaisivat Euro normienhiukkaspäästörajat reilusti. Itse olen kokenut tämän ikävän ilmansaastutuksen tällä viikolla ainakin uuden E-mersun, Ford Mondeon ja Peugeot 307 perässä. Kaikki olivat siis aivan uusia autoja.
Ei uusien dieseleiden perässä mitään tule, nimim. Fabiolla on fobio dieseleiden suhteen. -80 luvun autoista voi lähteä mustaa savua mikäli syöttöä on ruuvattu rikkaammalle. Turbottomissa vehkeissä moni teki näin. Niitä vain ei enää juuri liikenteessä tapaa. Miksi Fabio ei vedä tulilinjalle linja-autoja, kuorma-atuoja ja täysperävaunuyhdistelmiä? Dieselhenkilöautot ovat nyt tähätimessä! Oudoksuttaa sellainen ajatuksenkulku. Ylempänä annoin linkit biodiselille, jos vaivautuu avaamaan ja lukemaan ne, huomaa kuinka vähäiset terveyshaitat ovat verrattuna perinteiseen dieseliin, joka sekin on tänä päivänä Pohjoismaissa rikitöntä verrattuna muihin maihin. Pakoputkesta mitattu arvo on meillä jotain aivan muuta kuin esim. Saksassa.
Hitto kun kadotin Kalifornia linkin. Siellä on rekisteröity 700.000 kpl rekkaa ja kuorma-autoa, dieselkäyttöisiä! Myös maamoottorit, pienet voimalat, monet junat ovat dieselkäyttöisiä, laivat raskaalla polttoöljyllä. Ja henkilöautoilta nämä sitten kielletään. On USA:kin takapajula monessa suhteessa, ja henkilöautoilijoita on niin helppo syyttää kaikesta.
Niin, dieselhenkilöautojen myyntiä ei ole kielletty Kaliforniassa. Tilanne on vaan se ettei yksikään diesel täytä päästörajoja ja siksi niitä ei voida myydä.
Seuraava asia johon pitäisi keskittyä on kaikenlaisten pienkoneiden, kuten ruohonleikkurien, päästöt.
Jos luet Liikennepalstalta USA ja biodiesel, avaat linkin, luet update 2001, näet siitä, että mikä tahansa dieselajoneuvo joka käyttää esim. biodieseliä on hyväksytty jo v. 2001 tieliikennekäyttöön kaikissa USA:n osavaltioissa mm. Kalifornia ja Los-Angeles. Uskoakseni eniten pistävät hanttiin kansalaiset, koska diesel ei ole tarjottu juuri koskaan vaihtoehtona. MB teki paljon dieseleiden eteen Texasissa ajamalla tuotantodieselillä (en muista kuinka monta tuhatta mailia) keskinopeudella 231 km/h ovaaliradalla, ongelmitta ja kovaa. Jenkeillä on luulo siitä, että ne ovat kolisevia ja savuttavia pahanhajuisia vempeleitä, kuten jopa eräät tälläkin palstalla!
Kyllä noista uusistakin näyttää tulevan reippaasti köyttä pakoputkesta kunnon kiihdytyksessä. Toki tilanne on sikäli muuttunut että vanhemmissa nakuissa tuota mustaa kamaa tuli jatkuvasti.
www.biodiesel.fi/ kertoo sivuillaan minkälaisia terveysriskejä rypsi- rapsi- paistinrasva ym. käytöllä on liikenteessä. Niin kauan kuin käytämme ajoneuvoliikenteessä raakaöljystä tislattua dieseliä näitä kieltämättä on, vaikka niidenkin päästöjä ja haittavaikutuksia koko ajan saadaan pienennettyä. Dieselin kiistaton etu on nämä Suomenkin maaperällä kasvavat biologiset kasvikunnasta saatavat polttoaineet mitkä aina unohtuvat näissä keskusteluissa.
Ei kovin hyvää vaikutusta tee tuo biodiesel.fi kaikkine yhdyssana- ja oikeinkirjoitusvirheineen. Asian tekisi varmasti helpommaksi ymmärtää ja mieltää mielekkääksi, jos sivuston jäsentely olisi myös selkeämpi.
Asia ja ajatus sivustossa on hyvä ja järkevää, mutta toteutus ontuu - valitettavasti.
Sillä taas ei ole mitään tekemistä todellisen asian kanssa.
Oletko tullut ajatelleeksi, että koska yritys sijaitsee oliko Karjaalla, saattaa kirjoittajan äidinkieli olla se toinen kotimainen? Eiköhän siihen tule parannus kun joku siitä huomauttaa, jos sillä nyt on väliä?
Oletko tullut ajatelleeksi, että koska yritys sijaitsee oliko Karjaalla, saattaa kirjoittajan äidinkieli olla se toinen kotimainen? Eiköhän siihen tule parannus kun joku siitä huomauttaa, jos sillä nyt on väliä?
Eikös Ab VEGOLEUM Oy sijaitse Karjaalla ja tuo biodiesel.fi:n takana oleva Limetti Oy Korialla Kouvolan lähellä? Näin ainakin molempien edellä mainittujen yritysten internetsivustojen mukaan.
Biodiesel on mielestäni erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto sekä raskaan kaluston, että henkilöautojen polttoaineeksi, mutta asiasta tuntuu olevan vaikea löytää selkeästi jäsennettyä ja puolueetonta informaatiota.
Etsintöjä jatkaessa: aurinkoista viikonloppua!
Tässä ketjussa ei puhuttu raskaasta liikenteestä, niin en vaivautunut arvostelemaan busseja ja rekkoja, mutta ovathan ne vielä monta kertaa haitallisempia usvapilviensä kanssa. Ei minulla mitään fobiaa ole uusille dieseleille. Ihan kivoja ne on ajaa, mutta hajuhaittoja tulee selvästi enemmän kuin uusista bensa-autoista.
Mitkä ominaisuudet ovat dieselissä bensakoneita parempia? Jos kuitenkin puhutaan automaattivaihteisista autoista, niin automaattihan vaihtaa suurimman tehon kierrosalueelle joka on bensamalleissa usein laajempi ja näin bensamalli on vastaavantehoista dieseliä nopeampi.
Ympäristösyillä dieseliä ei juuri voi perustella. Jos ensi vuonna bensa-autoille voimaanastuvat Euro 4-päästörajat koskisivat myös dieseleitä jouduttaisiin kaikkien dieselautojen myynti lopettamaan. Käsittääkseni on todellakin niin ettei yksikään tällä hetkellä myynnissä olevista dieseleistä ei täytä bensa-autojen Euro 4-arvoja (dieseleillä on omat Euro 4-rajat).
USA:ssa monet osavaltiot ovat asettaneet kaikille moottorityypeille samat päästörajat
Miksi ihmeessä dieselien tarvitsisi olla nopeampia kuin bensa-autojen? Kyllä niissä kulkua on löytynyt ihan riittävästi tähänkin asti, MB ajoi Texasin testinsä dieseleillä, uusi pitkän matkan keskinopeusennätys vakiokalustolla on tosiasia. Suomessa riittää 140 km/h ihan mukavasti, siihen pystyy jo jokainen pikkudieselkin. Ja taitaa noissa edustusbemuissa ja mersuissa olla kulkua se rajoitettu 250 km/h, oli sitten bensa tai diesel. Kulutukset noilla lukemilla vain on hyvin erilaiset bensalla ja dieselillä.
Dieselin etuja:
- parempi vääntö ajokierrosluvuilla (kuka oikeasti ajaa yli 4000-5000 kierroslukemilla?)
- pienempi kulutus varsinkin kovemmassa rasituksessa (esim. autobaanalla Saksassa tuon 740 d:n kulutus pysyi alle 10 litran tuonne 200 km/h asti, kun taas 735i vie tuolloin kaksinkertaisesti polttoainetta), vaikuttaa selvästi myös toimintasäteeseen (autobaanalla dieselin toimintasäde on oman kokemuksen mukaan kaksinkertainen vastaavaan bensa-autoon verrattuna)
- Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa dieselin etu on se, ettei se helteellä ruuhkatilanteessa auton seisoessa paikallaan ala keittää läheskään niin helposti kuin bensa-auto. Tämä on syy siihen, miksi esim. Ranskassa on aina suosittu dieseleitä.
Tuo samat normit väitteesi ei pidä paikkaansa. Jos niille asetettaisiin oikeasti samat normit, niin aniharva bensa-auto alittaisi rajoja hiilidioksidin suhteen. Toisaalta, uusimmat dieselit ovat jo useimpia bensa-autoja edellä muiden päästöjenkin suhteen. Esim Toyon D-kat.
Olen itse kritisoinut dieseleitä monestikin, eikä se mikään ongelmaton ratkaisu ole. Bensa-autoja tarvitaan aina jonkin verran yleisen öljytalouden takia, jossain se jätebensa on jokatapauksessa poltettava. Mutta tosiasia on se, että dieselit saavat koko ajan kiinni bensa-autoja muiden päästöjen suhteen, ja kulutuksessa ne ovat ylivoimaisen säästäväisiä. Maailmassa polttoaineenkulutus tulee kasvamaan selvästi nopeammin kuin tuotanto. Jollei jostain aleta säästää, niin tämänhetkinen "bensakriisi" Amerikan tuulisen sään vuoksi on vasta alkusoittoa. Ympäristövaikutuksista puhumattakaan.
Bensiini- tai diesel- tai hybridiauton ostaja maksaa sekä auton hinnan että polttoaineen kokonaan itse. Dieselistä joudutaan vielä maksamaan vuotuista käyttövoimaveroa.
Biodiesel-autoilijat eivät haluaisi maksaa autoveroa samansuuruisena kuin muut.
Biodiesel-autoilijat eivät haluaisi maksaa vuotuista käyttövoimaveroa.
Biodiesel-autoilijat eivät haluaisi maksaa polttoaineesta yhtä paljon veroa kuin muut. Päinvastoin: biodieselistit haluaisivat, että joku muu subventoisi heidän käyttämäänsä polttoainetta.
Biodiesel-autoilijat haluaisivat että valtiovalta maksaisi ilmaiset biodiesel-pumputkin huoltoasemille.
Jos maanteille tulisi näillä ehdoilla biodiesel-autoja ja valtiovalta haluaisi pitää verotulot ennallaan, niin sekä bensiiniä että dieseliä pitäisi verottaa vielä roimasti nykyistä enemmän.