Sen sijaan ilmoitettujen CO2 arvojen alittajia olivat mm. Folkkarin uusi 2.0 litrainen diesel (Skoda ja VW) ja BMW:n 320dA sekä 520dA.
Noista kumpikin taisi olla sillä vanhalla koneella, joka kulutti suunnilleen saman verran (ilmoitettu) kuin Audin 2.7 TDI tai Volvon D5 ollen kuitenkin tehottomampi. Vastapainoksi tuolle edellisen sukupolven koneelle oli sitten luvattu aivan käsittämättömän utopistiset suoritusarvot ainakin viitosen nokalla. (520dA 0-100km/h luvattu 8,7s, kuitenkin useassa testissä päälle 10s aikoja)
Älä mutuile. Volvo kuluttaa jopa dieselinä enemmän kuin ilmoittavat. Volvolla on edessään kovat ajat, päästöt ovat sitä luokkaa että pienillä muutoksilla ei ole mitään vaikutusta kokonaisuuteen.
Bimmer-fanaatikkojen (übermensch) kannattaa vaan totutella siihen tosiasiaan että BMW on pahin kulutuslukemien kaunistelija, labra-arvot eivät todellakaan päde esim. Pohjoismaissa.
Aika iso kulutus 3-sarjalla jos polttoainetta säästyy 0.5l sen ollessa 1,5% kokonaiskulutuksesta. Tekee reilu 30 l/100km
1,5% säästö tuli EU kulutussyklissä. Missä kohtaa T&T artikkelia puhutaan puolen litran säästöistä juuri EU syklissä? Artikkelihan alkaa sanoin "Sähköpumppu säästää jopa puoli litraa bensaa sadalla kilometrillä."
[quote title="17.11.2007 klo 09:43 juster kirjoitti" Ensiksi tässä järjestelmässä veden lämpötila ei ainakaan minulla ylitä +50 °C joten järjestelmässä oleva paine ei ole lähellekään sama kuin auton jäähdytysjärjestelmässä.
Vastaatko nyt viimein, että millä tavalla paine vaikuttaa tehonkulutukseen SULJETUSSA järjestelmässä? Minä väitän, että kiertovesipumpun tehonkulutus ei kasva yhtään, vaikka paine tuplataan. Tämä johtuu täysin siitä, että kiertovesipumpun tehtävänä on vain kierrättää vettä ja painetta pidetään sen vuoksi, että saadaan se vesi kiertämään korkeimpiinkin kohtiin. Toisekseen keskuslämmityksen vesikierrossa pidetään painetta, vaikka vesi olisi 20-asteista juuri sen takia eli käsityksesi paineen suuruudesta suhteessa lämpötilaan ei pidä paikkaansa.
Kaavasta huomataan, että perinteisen pumpun energiankulutus on suoraan verrannollinen sitä pyörittävän moottorin kierrosnopeuteen.
En ole hyvä pyörittämään kaavoja, mutta näköjään esittämääsi räpellykseen ei tarvitse enempää syventyäkään, jos tuollaista sen perusteella väität! Pumppujen ja puhaltimien tehonkulutus ei todellakaan ole suoraan verrannollinen kierrosnopeuteen!
Bimmer-fanaatikkojen (übermensch) kannattaa vaan totutella siihen tosiasiaan että BMW on pahin kulutuslukemien kaunistelija, labra-arvot eivät todellakaan päde esim. Pohjoismaissa.
Ja volvo fanaatikot voisivat opetella lukemaan esimerkkejä käytännön kulutuksista Suomessa, joka tietääkseni kuuluu pohjoismaihin.
Volvot ovat aina olleet bensasyöppöjä, se tulee kolahtamaan omaan nilkkaan lähitulevaisuudessa. Suomen myynti tulee varmasti romahtamaan Espoon Ladan kohdalla, nyt on oikeitakin autoja tarjolla samalla rahalla, lullaan ei enää tarvitse tyytyä.
No niin USSR, anna palaa, kerro miksi oheisessa farmaritestissä BMW 525i hörppäsi 13 litraa satasella, mutta Volvo V70 2.5T kulutti vain 11,60 litraa satasella. Todellisissa oloissa.
Volvot ovat aina olleet bensasyöppöjä, se tulee kolahtamaan omaan nilkkaan lähitulevaisuudessa. Suomen myynti tulee varmasti romahtamaan Espoon Ladan kohdalla, nyt on oikeitakin autoja tarjolla samalla rahalla, lullaan ei enää tarvitse tyytyä.
Jahas. Kerropa nyt neropatti, mitä mutuilua viestissäni oli. Se lukema jossa EU-kulutus alitettiin oli todellakin vanhan sukupolven koneesta, joka kuluttu kutakuinkin samoja määriä kuin A6 2.7 TDI ja S80 D5 ollen kuitenkin suorituskyvyltään huonompi. (mm. AMS 0-100km/h mittaus 520dA päälle 10s kahdessa testissä!)
Volvot ovat aina olleet bensasyöppöjä, se tulee kolahtamaan omaan nilkkaan lähitulevaisuudessa. Suomen myynti tulee varmasti romahtamaan Espoon Ladan kohdalla, nyt on oikeitakin autoja tarjolla samalla rahalla, lullaan ei enää tarvitse tyytyä.
Mistä päättelet Volvon myynnin romahtavan? Kallistuvia ovat vain isommat bensakoneet ja dieselit ja pienemmät bensakoneet halpenee, kuten muillakin merkeillä. Ja sehän on aivan saletti, että Volvo ja muutkin kehittää lähivuosina kulutukseltaan ja päästöiltään pienempiä bensamalleja. Minkään auton kilpailuetu ei kestä ikuisesti minkään ominaisuuden suhteen, vaikka Bemari nyt onkin ollut muita ennemmin ajan hermolla ja pienentänyt kulutuksiaan.
Ettei tässä kävisi vaan niin, että se yliarvostetun ja ylihintaisen Bemarin hohto himmenee kansan silmissä, kun ei se enää olekaan hinnaltaan useimpien tavoittamattomissa. Miten voi enää naapurillekaan ylpeillä Bemarillaan, jos sen hinta on vain Volvon tasolla? Suuri osa premiumien hohtoahan on juuri niiden kalleus ja se ettei ne ole jokaisen saavutettavissa.
Mitään sen ihmeellisempäähän Bemari ei tarjoa kuin Volvokaan, se on vaan erilainen auto hieman erilaisella painotuksella ja kuorrutuksella ja nythän niiden kesken voi sitten paremmin tehdä valintaa pelkkien mieltymysten ja ominaisuuksien suhteen, jos hintaero tasoittuu. Ja paljon on niitäkin, jotka ottaisi silti Volvon, vaikka samaan hintaan saisi sen Bemarinkin. Eihän se urheilullinen ajettavuus ole auton ainut merkitsevä ominaisuus, vaikka Bemari-kuskit niin uskottelevatkin.
Kun ajetaan täysin erilainen kulutussykli kuin EU syklissä, on tietysti ymmärrettävää että eroja on. Jos valmistajat ilmoittaisivat kulutuksen Teknikens Världin "Sverigesyklille" ja tulokset heittäisivät noin paljon, sen voisin minäkin jo laskea valehteluksi.
Missä on kuvattu tarkasti tuo Sverigecykeln? Tällaisen maininnan löysin:
"Tidningens test är hårdare. Den består av flera accelerationer och retardationer och stillastående pauser. Bland annat maxbelastar man motorn under en kort tid för att visa att vissa motorer använder bränsle för att kyla vid toppvarv och då blir effekten högre förbrukning än vad som redovisas i EU-cykeln."
Jos testi on kuvatun kaltainen, ei ole ihmekään että tehoja käytettäessä myös BMW:n moottorille bensa maistuu.
No niin USSR, anna palaa, kerro miksi oheisessa farmaritestissä BMW 525i hörppäsi 13 litraa satasella, mutta Volvo V70 2.5T kulutti vain 11,60 litraa satasella. Todellisissa oloissa.
Ja sitten kun testin lukee tarkemmin, huomaa että Volvo vei testissä (ei siis testin Sverigesyklissä) 11,8 litraa ja BMW 11,7 litraa... Volvon moottori on kuitenkin ahdettu 2,5 litrainen ja BMW:n vapaastihengittävä kolmelitrainen.
Säännöthän on kaikille samat, oli sitten kyse EU-mittauksesta taikka Teknikens Världin mittauksesta. Joten valehtelu on toki väärä sana. Yleisesti ottaen noissa ruottalaisissa lehdissä, jotka siis on aika kriittisiä, varoitellaan kuitenkin autonvalmistajien kaunistelluista kulutuslukemista.
Todellisista kulutuslukemista on siis lähdettävä vertailuissa, kaunistelun aste on siis sinällään toissijaista, kunhan pitää tuon kaunistelun mahdollisuuden mielessä kun eri esitteitä lukee.
Huhhuh, kyllä on katkeraa tilitystä. Kaikkea yritetään mutta mitään ei ole suoraan sanottu. Jos aiotte yrittää yksittäistestin mittaustuloksella jotain vihjata niin sanokaa vaikka viestin alussa suoraan mitä yritätte väittää. Jos aiotte yrittää väittää jotain roskalehden 'sensaatiouutisella' niin kertokaa ihmeessä mitä sillä yritätte sanoa, esim. että Ruotsalaisen roskalehden täysin EU-kulutuksia erilainen testi kertoo että BMW valehtelee.
Heh, kovasti yritätte todistaa salaliittoteorioitanne (joita ette edes suoraan uskalla väittää) mutta ilman minkäänlaista tulosta.
A-utoilija: todellakin Bemuissa ja Volvoissa on vain eri painotukset: Bemu panostaa erittäin hyvään tuotekehitykseen ja tuotteiden tasoon alusta asti, kun taas Volvo pyrkii kustannusten karsimiseen alusta asti ja panostaa vain tiettyjen asioiden saamiseen korkealle tasolle jotta imago 'premiumista' säilyisi mutta kustannustaso pysyisi riittävän alhaalla jotta niinkin pienillä tuotantomäärillä saataisiin jotain tuottoa. Siinä ne painotuserot.
Jopa Minit tehdään ainutlaatuiselle pohjalevylle ja pääasiallisena pyrkimyksenä tehdä erinomainen ajettava, siihen sitten vielä päälle hyvä laatutaso. Täysin eri 'painotukset' ensimmäisestä viivasta lähtien kun autoja ruvetaan suunnittelemaan.
Kiitoksia, ihan realistiselta testiltä vaikuttaa tuokin. Ainoa, mikä tuossa ei tavallaan "kuulu joukkoon" ovat nuo kaksi maksimikiihdytystä 60% ja 75%:iin auton (?) huippunopeudesta. Tuossa edellämainitussa testissä tämä siis tarkoittaisi Volvon kohdalla kiihdytystä nopeuksiin 126 ja 157,5 km/h, BMW:llä vastaavat nopeudet olisivat 145,8 ja 182,25 km/h. Jos tuo kiihdytys todellakin on suhteessa auton ilmoitettuun huippunopeuteen, voivat mahdolliset kulutuserotkin olla siitä johtuen melkoisia. Paremmin ruotsia taitavat korjatkaa jos olen väärässä.
Tässä tämän kuuluisan Putputin kannanottoja: "No onhan se jo tätäkin ennen tullut selväksi ettei Suomeen haluta varakkaita vaan ainoastaan pienituloiset sun muut sosiaalitukien ottajat ovat 'hyviä ihmisiä'. Ei se ole mikään salaisuus ennenkään ollut että jos on varaa asua muualla niin se kannattaa lähes aina. Kyllä Suomeen voi aina laskettelemaan ja kesää mökille viettämään tulla.
Suomi on yhden totuuden vasuri-idealistien ja sossuyhteyksillä kähmijöiden maa. Jos ei elä tämän yhden totuuden mukaan (ja ole mukana 'valtakerhoissa' tai toimi tiettyjen laadittujen sallittujen reittien mukaan) niin sinulle ei ole tilaa vaan sinua rangaistaan ja rahaa nyhdetään miten vain parhaiten pystytään. Tee kuten käsketään tai sinua 'ohjataan' veroilla ym. maksuilla, tee kuten käsketään niin sinua palkitaan tuilla (tai niin siulle kerrotaan, todellisuus onkin usein toinen).
Jatkakaa vaan, sossujen taskussa olevat sopulit, älkääkä vain puhuko mistään ettei vene keiku!
Huhhuh, kyllä on katkeraa tilitystä. Kaikkea yritetään mutta mitään ei ole suoraan sanottu. Jos aiotte yrittää yksittäistestin mittaustuloksella jotain vihjata niin sanokaa vaikka viestin alussa suoraan mitä yritätte väittää. Jos aiotte yrittää väittää jotain roskalehden 'sensaatiouutisella' niin kertokaa ihmeessä mitä sillä yritätte sanoa, esim. että Ruotsalaisen roskalehden täysin EU-kulutuksia erilainen testi kertoo että BMW valehtelee.
Heh, kovasti yritätte todistaa salaliittoteorioitanne (joita ette edes suoraan uskalla väittää) mutta ilman minkäänlaista tulosta.
A-utoilija: todellakin Bemuissa ja Volvoissa on vain eri painotukset: Bemu panostaa erittäin hyvään tuotekehitykseen ja tuotteiden tasoon alusta asti, kun taas Volvo pyrkii kustannusten karsimiseen alusta asti ja panostaa vain tiettyjen asioiden saamiseen korkealle tasolle jotta imago 'premiumista' säilyisi mutta kustannustaso pysyisi riittävän alhaalla jotta niinkin pienillä tuotantomäärillä saataisiin jotain tuottoa. Siinä ne painotuserot.
Jopa Minit tehdään ainutlaatuiselle pohjalevylle ja pääasiallisena pyrkimyksenä tehdä erinomainen ajettava, siihen sitten vielä päälle hyvä laatutaso. Täysin eri 'painotukset' ensimmäisestä viivasta lähtien kun autoja ruvetaan suunnittelemaan"
Kaavasta huomataan, että perinteisen pumpun energiankulutus on suoraan verrannollinen sitä pyörittävän moottorin kierrosnopeuteen.
En ole hyvä pyörittämään kaavoja, mutta näköjään esittämääsi räpellykseen ei tarvitse enempää syventyäkään, jos tuollaista sen perusteella väität! Pumppujen ja puhaltimien tehonkulutus ei todellakaan ole suoraan verrannollinen kierrosnopeuteen!
Pitäisikö taas lähteä Obelixin mieleksi käsittelemään yhtä asiayhteydestä irrotettua lausetta? Ensin väität, ettei lause pidä paikkaansa, mutta et kerro miksi. Ja odotat vielä että vastaisin?
No onhan tämä haaste mihin täytyy yrittää Obelixin mieliksi vastata. Ilmeisesti tarkoitat pumpun pyörittämiseen tarvittavaa voimaa? Se laskettiin nimittäin ensimmäiseksi siinä kirjoituksessani mistä Obelix irrotti mieltä askartaneen irrallisen lauseen.
Eli lainaus aikaisemmasta kirjoituksestani mistä on myös edellä mainittu lause: Ensin lasketaan tarvittava vääntömomentti M (Nm) Tämä saadaan kaavasta
M = (Dp ×p)/63 jossa Dp on pumpun tilavuus D (cm3/r) ja p (baari) on järjestelmäpaine
Newtonmetri on SI-järjestelmän mukainen vääntömomentin yksikkö. Eli kansanomaisesti sillä tarkoitetaan voimaa. Eli tässä tapauksessa lasketaan pumpun tilavuuden ja sen aikaan saaman paineen avulla paljonko newtonmetrejä tarvitaan, että pumppu pyörii.
En tiedä miten nyt tämän nyt sanoisin, mutta ensiksi Obelix kirjoitti: Aika huimia kulutuksia on vesipumpulle laskettu, olisipa mielenkiintoista nähdä tuollainen laskelma. No minä tein työtä käskettyä(en niitä muuten olisi tehnytkään) ja tein laskukaavat. Johon Obelix vastasi: En ole hyvä pyörittämään kaavoja
Ja toiseksi laskelma osoittaa Obelixin epäilyn oikeaksi, että lause jopa 2000W perinteisen vesipumpun energiankulutukseksi tarkoittaa mitä ilmeisimmin maksimi kulutusta. Siispä uskon että asiayhteydestä irrotettu lause perinteisen pumpun energiankulutus on suoraan verrannollinen sitä pyörittävän moottorin kierrosnopeuteen avautuu nyt myös Obelixille.
[quote title="17.11.2007 klo 09:43 juster kirjoitti" Ensiksi tässä järjestelmässä veden lämpötila ei ainakaan minulla ylitä +50 °C joten järjestelmässä oleva paine ei ole lähellekään sama kuin auton jäähdytysjärjestelmässä.
Vastaatko nyt viimein, että millä tavalla paine vaikuttaa tehonkulutukseen SULJETUSSA järjestelmässä? Minä väitän, että kiertovesipumpun tehonkulutus ei kasva yhtään, vaikka paine tuplataan. Tämä johtuu täysin siitä, että kiertovesipumpun tehtävänä on vain kierrättää vettä ja painetta pidetään sen vuoksi, että saadaan se vesi kiertämään korkeimpiinkin kohtiin. Toisekseen keskuslämmityksen vesikierrossa pidetään painetta, vaikka vesi olisi 20-asteista juuri sen takia eli käsityksesi paineen suuruudesta suhteessa lämpötilaan ei pidä paikkaansa.
Miksiköhän kukaan pumppuasiantuntija ei ole ottanut kantaa tähän pumppaustehoon. Lähtemättä esittämään erikseen kaavoja , voin vääntää suoraksi suomeksi rautalangasta. Jos oletataan, että vesipumppu toimii keskipakoispumppuna, niin sen tarvitsema teho riippuu pääasiassa pumpun suorittamasta paineen nostosta ja tuotosmäärästä. Jos painepuolta kuristetaan, siten että virtausmäärä putoaa, niin pumpun vaatima teho alkaa pudota ja hyötysuhde kuitenkin huononee. Suurin teho on silloin kun tuotospaineen ja virtauksen tulo on suurimmillaan. Sillä asialla mikä on järjestelmän paine ulkoiseen paineeeseen verrattuuna ei ole juurikaan merkitystä, ellei nesteen rakenne ratkaisevasti muutu. Siis pelkästään imu ja paine puolen ero vaikuttaa.Ei ole merkitystä vaikka järjestelmässä oli 100 bar paine ( on kokemusta ja tietoa prosessipumpuista). Eri pumpputyypeillä on tietysti erilainen tuotoskäyrä.
Jopa Minit tehdään ainutlaatuiselle pohjalevylle ja pääasiallisena pyrkimyksenä tehdä erinomainen ajettava, siihen sitten vielä päälle hyvä laatutaso. Täysin eri 'painotukset' ensimmäisestä viivasta lähtien kun autoja ruvetaan suunnittelemaan.
Meillä on kyllä Minissä suurimmat ongelmat liittyivät erilaisten muoviosien nitinään ja rengaspainevaloon, joka paloi kokoajan turhaan. Clio ei natissut ollenkaan samalla tavalla. Että se siitä laadusta.
Meillä on kyllä Minissä suurimmat ongelmat liittyivät erilaisten muoviosien nitinään ja rengaspainevaloon, joka paloi kokoajan turhaan. Että se siitä laadusta.
No täytyyhän siihen jotain sisällyttää englantilaisen autonrakennuksen kunniakkaista perinteistä.
....
Kulutusmittauksista: Ihan rehellisesti, kyllä ne Volvon bensakoneet ovat aika syöppöjä. En ole juuri kenenkään sellaisen omistajan kuullut kehuvan sen erinomaisella taloudellisuudella. Omalla kohdallani Volvon 170 hv 2.4-litrainen on ollut käytännössä syöpöin bensakone. Pikku-Volvoissa esiintyvä 140 hv versio ei ole muutaman koeajon kokemuksella juurikaan taloudellisempi. Sen perusteella, mitä olen parista lähteestä uuden V70 2.5T:n testikokemuksista lukenut ja ilmoitettuja kulutuksia katsonut, niin eipä ole tuosta vapaastihengittävästä kulutusten osalta juuri tässä ahdetussa koneessa kehitytty. Varsinkin kaupunkikulutukset ovat olleet testeissä aivan huimilla lukemilla. Tehoiltaan ja kooltaan nykyistä 140-heppaista V50:tä hyvin vastaava lähes kymmenen vuoden takainen 318i meni käytännössä pari litraa pienemmällä kulutuksella. Erona näissä se, että BMW ei enää tuollaisenaan ole aikoihin valmistanut tuota konetta, vaan on siirtynyt uudempaan tekniikkaan. Volvo jatkaa edelleen 2.4-litraisen tekoa. Esitteessä mainitaan "Pohjoismainen taloudellisuusajattelu", osaisiko joku kertoa mitä se tässä mahtaa tarkoittaa?
Ettei nyt menisi ihan Volvon haukkumiseksi, niin kyllä V70 2,4D ja D5 ihan hyviä kilpailijoita dieselosastolla ovat, varsinkin nykyiselle A6 2.0TDI:lle. Automaatti maksaa 2.500 euroa, mikä on Bemariin verrattuna halpa mutta Audiin verrattuna kalliimpi. Tosin pitkällä aikavälillä automaatti tulee oikeastaan yhtä kalliiksi kuin Bemussa (3.900 euroa), koska kulutus on Vollen automaatilla selvästi suurempi.
Hinnoiltaan kun katselin 520d Touring business, V70 2,4dA Momentum ja Audi A6 Avant business multitronic, niin käytännössä aika samanhintaisia olisivat minulle sopivilla varusteilla. Volvo jää Audia vain vähän halvemmaksi, Bemari on noita kahta automaattina aika tismalleen tuon laatikon verran kalliimpi. Kaikilla näillä on omat hyvät ja huonot puolensa, autona valitsisin kuitenkin tuon Bemarin. Se on kaikin puolin eheä kokonaisuus, hintaluokan huomioiden kahdessa muussa on puutteita. Audia pidän olemukseltaan selvästi tyylikkäämpänä kuin Volvoa, tosin tuo TDI vähän häiritsee kokonaisuutta jos sitä vertaa vaikka Bemarin tai Mersun uusiin pikkudieseleihin.
Juster: "Pitäisikö taas lähteä Obelixin mieleksi käsittelemään yhtä asiayhteydestä irrotettua lausetta?"
Ei todellakaan tarvitse. Väittämäsi, että "perinteisen pumpun energiankulutus on suoraan verrannollinen sitä pyörittävän moottorin kierrosnopeuteen" ei pidä paikkaansa. En kikkaile kaavoilla, tiedän vain käytännössä sen, että puhaltimien ja pumppujen tehonkulutus kasvaa ennemminkin kierrosten neliössä eikä näin ollen ole suoraan verrannollinen.
Miksiköhän kukaan pumppuasiantuntija ei ole ottanut kantaa tähän pumppaustehoon.
Lähtemättä esittämään erikseen kaavoja , voin vääntää suoraksi suomeksi rautalangasta. Jos oletataan, että vesipumppu toimii keskipakoispumppuna, niin sen tarvitsema teho riippuu pääasiassa pumpun suorittamasta paineen nostosta ja tuotosmäärästä. Jos painepuolta kuristetaan, siten että virtausmäärä putoaa, niin pumpun vaatima teho alkaa pudota ja hyötysuhde kuitenkin huononee. Suurin teho on silloin kun tuotospaineen ja virtauksen tulo on suurimmillaan. Sillä asialla mikä on järjestelmän paine ulkoiseen paineeeseen verrattuuna ei ole juurikaan merkitystä, ellei nesteen rakenne ratkaisevasti muutu. Siis pelkästään imu ja paine puolen ero vaikuttaa.Ei ole merkitystä vaikka järjestelmässä oli 100 bar paine ( on kokemusta ja tietoa prosessipumpuista).
Eri pumpputyypeillä on tietysti erilainen tuotoskäyrä.
Näin on nimenomaan esim. korkeapaine järjestelmissä tai jos pumpulta muuten vaaditaan hyvää hyötysuhdetta.. Koska siellä käytettävien pumppujen volumetrinen hyötysuhde on hyvä, taas auton vesipumppu on rakenteestaan johtuen tässä suhteessa huono. Tästä syystä vesipumpun aikaan saama paine-ero ei ole kovin suuri. Kun vesipumpun aikaan saama paine-ero ei riitä järjestelmälle, neste alkaa kiertämään pumpussa, johtuen sen rungon ja siipipyörän väljästä rakenteesta.
Vesipumpun joutuessa tilanteeseen missä ei pysty nostamaan painetta järjestelmän tarvitsemaksi , eli ei saa nestettä enään kiertämään järjestelmässä. On sen tehon tarve silti sama, kuin se pystyisi antamaani maksimi tuottonsa järjestelmään. Samassa tilanteessa esim. hydrauliikassa käytettävät hammaspyöräpumput hyvän hyötysuhteensa takia pysähtyisivät, jolloin niiden tehon tarve olisi tietysti nolla.
Lisäksi on vielä huomattava että auton jäähdytysjärjestelmässä paineen nousu tulee pääasiassa nesteen lämpötilan noususta.
Taisin jo aiemminkin tätä väittää, mutta minun mielestäni auton vesipumppu on vispilä, joka antaa vedelle vähän vauhtia. Jo rakenteensa vuoksi sillä ei pysty painetta nostamaan vaikka kierrokset nousisivat huomattavan suuriksi (lue: lämä tiskissä.)
Tällaista pumppua on turha käsitellä millään kaavoilla, ne eivät ole tälle pumpputyypille voimassa. Netistä löytyy lukemattomia, vapaasti luettavissa olevia diplomitöitä, joissa pumppuja on käsitelty. Tyypillistä on, että tehotarve kasvaa kun joko nostokorkeus tai volumi kasvaa. Autossa ei kierrostenkaan myötä tapahtu juuri kumpaakaan. Järjestelmän paine kasvaa koska nesteen lämpötila nousee (aivan kuten juster juuri totesi) ja tottakai virtaama vähän nousee kierrosten myötä, mutta ei lähellekään kierrosten suhteessa. Tällöin myöskän teho tai energiankulutus ei kasva kierrosten suhteessa.
Se vaatimaton propelli akselin päässsä laittaa veteen vauhtia ja kun virtauksen nosto edellyttäisi suurempaa painetta vastuksen kasvaessa, alkaa propelli kavioitoida eli vatkata tyhjää. Jos jollakulla on perämoottori, niin tietää että kavitointi ei lisää vauhtia vaan moottorin kierrokset jopa nousevat kun vastus vähenee. Kavitointia on siis muutakin kun se että propelli haukkaa ilmaa sekaan.
Jopa Minit tehdään ainutlaatuiselle pohjalevylle ja pääasiallisena pyrkimyksenä tehdä erinomainen ajettava, siihen sitten vielä päälle hyvä laatutaso. Täysin eri 'painotukset' ensimmäisestä viivasta lähtien kun autoja ruvetaan suunnittelemaan.
Meillä on kyllä Minissä suurimmat ongelmat liittyivät erilaisten muoviosien nitinään ja rengaspainevaloon, joka paloi kokoajan turhaan. Clio ei natissut ollenkaan samalla tavalla. Että se siitä laadusta.
Voi, kunpa joku päivä suomeksi voi puhua niin että kaikki puhuisivat samoista asioista. Laadulla ja kestävyydellä on eroa, olisi hyvä jos ne pystyisi erottamaan vielä selvemmin toisistaan kun näköjään asiayhteydet eivät riitä niitä valottamaan monille. Täysin kamala muovi voi pysyä kuosissa ja hienoinkin nahka voi repsottaa. No joo, tuo oli asian sivusta.
Joka tapauksessa todella typerää itkua taas, koita vielä selittää että Mini olisi huonompilaatuinen kuin Clio... Ensin väität että Fiat on kamala laatutasoltaan, sitten Mini, mutta Clio onkin loistava. No, sinun Volvo-juttujesi jälkeen en ihmettelekään noita sinun 'laatukäsityksiäsi'.
Minin materiaalien laatuvaikutelma on vähintään S80:n tasolla. Ehkä et osannut käyttää Miniäsi ja et nollannut rengaspainevaroitinta kun muutit ilmanpaineita?
Ja sitten siihen viestiin johon 'muka' vastasit. Eli et kyllä mitään osannutkaan kommentoida siihen että Mini tehdään täysin uniikille, tarkoituksenmukaiselle pohjalevylle. Eikä ihme.
No joo, laitetaan tämä taas osastolle 'Simpan turhautuneet välihuudot kun muutakaan sanottavaa ei ollut'.
Noniin, KUTEN SANOIN, täällä taas vaan vihjaillaan ja kieroillaan. Mitään asiaa ei taaskaan. Mitä yrität sanoa sillä että vain lainailet tekstejä??
Etkö osaa tai uskalla edes sanoa mitään niistä? Oletko niin nyssykkä tai kykenemätön ettet osaa edes kommentoida niihin? Jos jotain niissä on muka väärin, niin kumma ettet osaa edes mitään asiasta sanoa, valitat vaan että kaikki eivät kirjoita juuri sitä mitä sinä odottaisit...
Rampe2 ei ole tainnut kertaakaan mitään asiaa täällä puhuakaan, joten en ihmettele ettei nytkään sitä tee.
Se vaatimaton propelli akselin päässsä laittaa veteen vauhtia ja kun virtauksen nosto edellyttäisi suurempaa painetta vastuksen kasvaessa, alkaa propelli kavioitoida eli vatkata tyhjää. Jos jollakulla on perämoottori, niin tietää että kavitointi ei lisää vauhtia vaan moottorin kierrokset jopa nousevat kun vastus vähenee. Kavitointia on siis muutakin kun se että propelli haukkaa ilmaa sekaan.
Kavitaatio on todellakin muuta. Pumpuissa se tarkoittaa sitä, että paine pumpun imupuolella laskee siten, että neste alkaa kiehua ja pumpussa sitten taas kiehumisessa syntyneet kuplat "räjähtävät", jolloin syntyy meteliä ja vaurioita juoksupyörään. Auton vesipumpussa tälläistä alipainetta imupuolelle tuskin syntyy missään tilanteessa ja jos syntyisikin, se "vispilä" tuskin on moksiskaan niistä kuplista.
Sen sijaan ilmoitettujen CO2 arvojen alittajia olivat mm. Folkkarin uusi 2.0 litrainen diesel (Skoda ja VW) ja BMW:n 320dA sekä 520dA.
Noista kumpikin taisi olla sillä vanhalla koneella, joka kulutti suunnilleen saman verran (ilmoitettu) kuin Audin 2.7 TDI tai Volvon D5 ollen kuitenkin tehottomampi. Vastapainoksi tuolle edellisen sukupolven koneelle oli sitten luvattu aivan käsittämättömän utopistiset suoritusarvot ainakin viitosen nokalla. (520dA 0-100km/h luvattu 8,7s, kuitenkin useassa testissä päälle 10s aikoja)
Älä mutuile. Volvo kuluttaa jopa dieselinä enemmän kuin ilmoittavat. Volvolla on edessään kovat ajat, päästöt ovat sitä luokkaa että pienillä muutoksilla ei ole mitään vaikutusta kokonaisuuteen.
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Pihist%C3%A4j%C3%A4t+ja+tuhlarit+-+HSn+omat+kulutusmittaukset/1135231612296
USSR
Niin että mitkä kovat ajat ?
Euroopassa lokakuussa Volvolla oli myynninlisäystä 18 %.
Maailmanlaajuisesti myynninlisäystä oli 7,1 %.
http://www.metro.se/se/article/tt/2007/11/05/bilsiffror/index.xml
Bimmer-fanaatikkojen (übermensch) kannattaa vaan totutella siihen tosiasiaan että BMW on pahin kulutuslukemien kaunistelija, labra-arvot eivät todellakaan päde esim. Pohjoismaissa.
1,5% säästö tuli EU kulutussyklissä. Missä kohtaa T&T artikkelia puhutaan puolen litran säästöistä juuri EU syklissä? Artikkelihan alkaa sanoin "Sähköpumppu säästää jopa puoli litraa bensaa sadalla kilometrillä."
[quote title="17.11.2007 klo 09:43 juster kirjoitti"
Ensiksi tässä järjestelmässä veden lämpötila ei ainakaan minulla ylitä +50 °C joten järjestelmässä oleva paine ei ole lähellekään sama kuin auton jäähdytysjärjestelmässä.
Vastaatko nyt viimein, että millä tavalla paine vaikuttaa tehonkulutukseen SULJETUSSA järjestelmässä? Minä väitän, että kiertovesipumpun tehonkulutus ei kasva yhtään, vaikka paine tuplataan. Tämä johtuu täysin siitä, että kiertovesipumpun tehtävänä on vain kierrättää vettä ja painetta pidetään sen vuoksi, että saadaan se vesi kiertämään korkeimpiinkin kohtiin. Toisekseen keskuslämmityksen vesikierrossa pidetään painetta, vaikka vesi olisi 20-asteista juuri sen takia eli käsityksesi paineen suuruudesta suhteessa lämpötilaan ei pidä paikkaansa.
En ole hyvä pyörittämään kaavoja, mutta näköjään esittämääsi räpellykseen ei tarvitse enempää syventyäkään, jos tuollaista sen perusteella väität! Pumppujen ja puhaltimien tehonkulutus ei todellakaan ole suoraan verrannollinen kierrosnopeuteen!
Niin että mitkä kovat ajat ?
Euroopassa lokakuussa Volvolla oli myynninlisäystä 18 %.
Maailmanlaajuisesti myynninlisäystä oli 7,1 %.
http://www.metro.se/se/article/tt/2007/11/05/bilsiffror/index.xml
Bimmer-fanaatikkojen (übermensch) kannattaa vaan totutella siihen tosiasiaan että BMW on pahin kulutuslukemien kaunistelija, labra-arvot eivät todellakaan päde esim. Pohjoismaissa.
Ja volvo fanaatikot voisivat opetella lukemaan esimerkkejä käytännön kulutuksista Suomessa, joka tietääkseni kuuluu pohjoismaihin.
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Pihist%C3%A4j%C3%A4t+ja+tuhlarit+-+HSn+omat+kulutusmittaukset/1135231612296
Volvot ovat aina olleet bensasyöppöjä, se tulee kolahtamaan omaan nilkkaan lähitulevaisuudessa. Suomen myynti tulee varmasti romahtamaan Espoon Ladan kohdalla, nyt on oikeitakin autoja tarjolla samalla rahalla, lullaan ei enää tarvitse tyytyä.
USSR, tuomiopäivän profeetta
No niin USSR, anna palaa, kerro miksi oheisessa farmaritestissä BMW 525i hörppäsi 13 litraa satasella, mutta Volvo V70 2.5T kulutti vain 11,60 litraa satasella. Todellisissa oloissa.
Selitystä peliin, pelkkä bimmerihurmio ei riitä.
http://www.expressen.se/motor/1.850747/volvo-v70-ar-for-dyr-att-aga
(520dA 0-100km/h luvattu 8,7s, kuitenkin useassa testissä päälle 10s aikoja)
Mielenkiintoista.
Laitatko linkit kaikkiin tietämiisi testeihin koskien
520dA:ta 177hv/350Nm koneella eli mallivuosi -08,
kiitos.
Ja volvo fanaatikot voisivat opetella lukemaan esimerkkejä käytännön kulutuksista Suomessa, joka tietääkseni kuuluu pohjoismaihin.
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Pihist%C3%A4j%C3%A4t+ja+tuhlarit+-+HSn+omat+kulutusmittaukset/1135231612296
Volvot ovat aina olleet bensasyöppöjä, se tulee kolahtamaan omaan nilkkaan lähitulevaisuudessa. Suomen myynti tulee varmasti romahtamaan Espoon Ladan kohdalla, nyt on oikeitakin autoja tarjolla samalla rahalla, lullaan ei enää tarvitse tyytyä.
Jahas. Kerropa nyt neropatti, mitä mutuilua viestissäni oli. Se lukema jossa EU-kulutus alitettiin oli todellakin vanhan sukupolven koneesta, joka kuluttu kutakuinkin samoja määriä kuin A6 2.7 TDI ja S80 D5 ollen kuitenkin suorituskyvyltään huonompi. (mm. AMS 0-100km/h mittaus 520dA päälle 10s kahdessa testissä!)
Ja tässä lisää pohjoismaisia kulutuslukemia.
Teknikens Värld testaa.
Kaikki merkit valehtelee, mutta minkä merkin kohdalla heitto on suurinta.
http://www.expressen.se/motor/1.653536/motor-granskar-sa-mycket-drar-bilarna-egentligen
(520dA 0-100km/h luvattu 8,7s, kuitenkin useassa testissä päälle 10s aikoja)
Mielenkiintoista.
Laitatko linkit kaikkiin tietämiisi testeihin koskien
520dA:ta 177hv/350Nm koneella eli mallivuosi -08,
kiitos.
Puhuin edellisen sukupolven koneesta.
http://www.auto-motor-und-sport.de/tests/vergleichstest/hxcms_article_122022_13987.hbs?ext_site_number=3
Tuo on jo ihan härskiä kusetusta BMW:n taholta väittää, että tuo menisi 8,7s 0-100km/h.
Tästä voi itse kukin vertailla kulutuksen valehtelun prosentteja.
http://www.ostran.se/mitt_i_maanaden/hur_mycket_drar_bilen
Volvot ovat aina olleet bensasyöppöjä, se tulee kolahtamaan omaan nilkkaan lähitulevaisuudessa. Suomen myynti tulee varmasti romahtamaan Espoon Ladan kohdalla, nyt on oikeitakin autoja tarjolla samalla rahalla, lullaan ei enää tarvitse tyytyä.
Mistä päättelet Volvon myynnin romahtavan? Kallistuvia ovat vain isommat bensakoneet ja dieselit ja pienemmät bensakoneet halpenee, kuten muillakin merkeillä. Ja sehän on aivan saletti, että Volvo ja muutkin kehittää lähivuosina kulutukseltaan ja päästöiltään pienempiä bensamalleja. Minkään auton kilpailuetu ei kestä ikuisesti minkään ominaisuuden suhteen, vaikka Bemari nyt onkin ollut muita ennemmin ajan hermolla ja pienentänyt kulutuksiaan.
Ettei tässä kävisi vaan niin, että se yliarvostetun ja ylihintaisen Bemarin hohto himmenee kansan silmissä, kun ei se enää olekaan hinnaltaan useimpien tavoittamattomissa. Miten voi enää naapurillekaan ylpeillä Bemarillaan, jos sen hinta on vain Volvon tasolla? Suuri osa premiumien hohtoahan on juuri niiden kalleus ja se ettei ne ole jokaisen saavutettavissa.
Mitään sen ihmeellisempäähän Bemari ei tarjoa kuin Volvokaan, se on vaan erilainen auto hieman erilaisella painotuksella ja kuorrutuksella ja nythän niiden kesken voi sitten paremmin tehdä valintaa pelkkien mieltymysten ja ominaisuuksien suhteen, jos hintaero tasoittuu. Ja paljon on niitäkin, jotka ottaisi silti Volvon, vaikka samaan hintaan saisi sen Bemarinkin. Eihän se urheilullinen ajettavuus ole auton ainut merkitsevä ominaisuus, vaikka Bemari-kuskit niin uskottelevatkin.
http://www.ostran.se/mitt_i_maanaden/hur_mycket_drar_bilen
Kun ajetaan täysin erilainen kulutussykli kuin EU syklissä, on tietysti ymmärrettävää että eroja on. Jos valmistajat ilmoittaisivat kulutuksen Teknikens Världin "Sverigesyklille" ja tulokset heittäisivät noin paljon, sen voisin minäkin jo laskea valehteluksi.
Missä on kuvattu tarkasti tuo Sverigecykeln? Tällaisen maininnan löysin:
"Tidningens test är hårdare. Den består av flera accelerationer och retardationer och stillastående pauser. Bland annat maxbelastar man motorn under en kort tid för att visa att vissa motorer använder bränsle för att kyla vid toppvarv och då blir effekten högre förbrukning än vad som redovisas i EU-cykeln."
Jos testi on kuvatun kaltainen, ei ole ihmekään että tehoja käytettäessä myös BMW:n moottorille bensa maistuu.
No niin USSR, anna palaa, kerro miksi oheisessa farmaritestissä BMW 525i hörppäsi 13 litraa satasella, mutta Volvo V70 2.5T kulutti vain 11,60 litraa satasella. Todellisissa oloissa.
Selitystä peliin, pelkkä bimmerihurmio ei riitä.
http://www.expressen.se/motor/1.850747/volvo-v70-ar-for-dyr-att-aga
Ja sitten kun testin lukee tarkemmin, huomaa että Volvo vei testissä (ei siis testin Sverigesyklissä) 11,8 litraa ja BMW 11,7 litraa... Volvon moottori on kuitenkin ahdettu 2,5 litrainen ja BMW:n vapaastihengittävä kolmelitrainen.
JEV2
Tuossahan sitä Sverigecykelniä kuvataan varsin tarkkaan, pyritään jäljittelemään normaaliajoa Pohjoismaiden oloissa.
http://www.teknikensvarld.se/om_teknikens_varld/sa_testar_vi/labbet/
Säännöthän on kaikille samat, oli sitten kyse EU-mittauksesta taikka Teknikens Världin mittauksesta. Joten valehtelu on toki väärä sana. Yleisesti ottaen noissa ruottalaisissa lehdissä, jotka siis on aika kriittisiä, varoitellaan kuitenkin autonvalmistajien kaunistelluista kulutuslukemista.
Todellisista kulutuslukemista on siis lähdettävä vertailuissa, kaunistelun aste on siis sinällään toissijaista, kunhan pitää tuon kaunistelun mahdollisuuden mielessä kun eri esitteitä lukee.
Huhhuh, kyllä on katkeraa tilitystä. Kaikkea yritetään mutta mitään ei ole suoraan sanottu. Jos aiotte yrittää yksittäistestin mittaustuloksella jotain vihjata niin sanokaa vaikka viestin alussa suoraan mitä yritätte väittää. Jos aiotte yrittää väittää jotain roskalehden 'sensaatiouutisella' niin kertokaa ihmeessä mitä sillä yritätte sanoa, esim. että Ruotsalaisen roskalehden täysin EU-kulutuksia erilainen testi kertoo että BMW valehtelee.
Heh, kovasti yritätte todistaa salaliittoteorioitanne (joita ette edes suoraan uskalla väittää) mutta ilman minkäänlaista tulosta.
A-utoilija: todellakin Bemuissa ja Volvoissa on vain eri painotukset: Bemu panostaa erittäin hyvään tuotekehitykseen ja tuotteiden tasoon alusta asti, kun taas Volvo pyrkii kustannusten karsimiseen alusta asti ja panostaa vain tiettyjen asioiden saamiseen korkealle tasolle jotta imago 'premiumista' säilyisi mutta kustannustaso pysyisi riittävän alhaalla jotta niinkin pienillä tuotantomäärillä saataisiin jotain tuottoa. Siinä ne painotuserot.
Jopa Minit tehdään ainutlaatuiselle pohjalevylle ja pääasiallisena pyrkimyksenä tehdä erinomainen ajettava, siihen sitten vielä päälle hyvä laatutaso. Täysin eri 'painotukset' ensimmäisestä viivasta lähtien kun autoja ruvetaan suunnittelemaan.
http://www.teknikensvarld.se/om_teknikens_varld/sa_testar_vi/labbet/
Kiitoksia, ihan realistiselta testiltä vaikuttaa tuokin. Ainoa, mikä tuossa ei tavallaan "kuulu joukkoon" ovat nuo kaksi maksimikiihdytystä 60% ja 75%:iin auton (?) huippunopeudesta. Tuossa edellämainitussa testissä tämä siis tarkoittaisi Volvon kohdalla kiihdytystä nopeuksiin 126 ja 157,5 km/h, BMW:llä vastaavat nopeudet olisivat 145,8 ja 182,25 km/h. Jos tuo kiihdytys todellakin on suhteessa auton ilmoitettuun huippunopeuteen, voivat mahdolliset kulutuserotkin olla siitä johtuen melkoisia. Paremmin ruotsia taitavat korjatkaa jos olen väärässä.
Tässä tämän kuuluisan Putputin kannanottoja: "No onhan se jo tätäkin ennen tullut selväksi ettei Suomeen haluta varakkaita vaan ainoastaan pienituloiset sun muut sosiaalitukien ottajat ovat 'hyviä ihmisiä'. Ei se ole mikään salaisuus ennenkään ollut että jos on varaa asua muualla niin se kannattaa lähes aina. Kyllä Suomeen voi aina laskettelemaan ja kesää mökille viettämään tulla.
Suomi on yhden totuuden vasuri-idealistien ja sossuyhteyksillä kähmijöiden maa. Jos ei elä tämän yhden totuuden mukaan (ja ole mukana 'valtakerhoissa' tai toimi tiettyjen laadittujen sallittujen reittien mukaan) niin sinulle ei ole tilaa vaan sinua rangaistaan ja rahaa nyhdetään miten vain parhaiten pystytään. Tee kuten käsketään tai sinua 'ohjataan' veroilla ym. maksuilla, tee kuten käsketään niin sinua palkitaan tuilla (tai niin siulle kerrotaan, todellisuus onkin usein toinen).
Jatkakaa vaan, sossujen taskussa olevat sopulit, älkääkä vain puhuko mistään ettei vene keiku!
Huhhuh, kyllä on katkeraa tilitystä. Kaikkea yritetään mutta mitään ei ole suoraan sanottu. Jos aiotte yrittää yksittäistestin mittaustuloksella jotain vihjata niin sanokaa vaikka viestin alussa suoraan mitä yritätte väittää. Jos aiotte yrittää väittää jotain roskalehden 'sensaatiouutisella' niin kertokaa ihmeessä mitä sillä yritätte sanoa, esim. että Ruotsalaisen roskalehden täysin EU-kulutuksia erilainen testi kertoo että BMW valehtelee.
Heh, kovasti yritätte todistaa salaliittoteorioitanne (joita ette edes suoraan uskalla väittää) mutta ilman minkäänlaista tulosta.
A-utoilija: todellakin Bemuissa ja Volvoissa on vain eri painotukset: Bemu panostaa erittäin hyvään tuotekehitykseen ja tuotteiden tasoon alusta asti, kun taas Volvo pyrkii kustannusten karsimiseen alusta asti ja panostaa vain tiettyjen asioiden saamiseen korkealle tasolle jotta imago 'premiumista' säilyisi mutta kustannustaso pysyisi riittävän alhaalla jotta niinkin pienillä tuotantomäärillä saataisiin jotain tuottoa. Siinä ne painotuserot.
Jopa Minit tehdään ainutlaatuiselle pohjalevylle ja pääasiallisena pyrkimyksenä tehdä erinomainen ajettava, siihen sitten vielä päälle hyvä laatutaso. Täysin eri 'painotukset' ensimmäisestä viivasta lähtien kun autoja ruvetaan suunnittelemaan"
Siinä kaikki; uskokaa tai älkää!.
En ole hyvä pyörittämään kaavoja, mutta näköjään esittämääsi räpellykseen ei tarvitse enempää syventyäkään, jos tuollaista sen perusteella väität! Pumppujen ja puhaltimien tehonkulutus ei todellakaan ole suoraan verrannollinen kierrosnopeuteen!
Pitäisikö taas lähteä Obelixin mieleksi käsittelemään yhtä asiayhteydestä irrotettua lausetta? Ensin väität, ettei lause pidä paikkaansa, mutta et kerro miksi. Ja odotat vielä että vastaisin?
No onhan tämä haaste mihin täytyy yrittää Obelixin mieliksi vastata. Ilmeisesti tarkoitat pumpun pyörittämiseen tarvittavaa voimaa? Se laskettiin nimittäin ensimmäiseksi siinä kirjoituksessani mistä Obelix irrotti mieltä askartaneen irrallisen lauseen.
Eli lainaus aikaisemmasta kirjoituksestani mistä on myös edellä mainittu lause:
Ensin lasketaan tarvittava vääntömomentti M (Nm)
Tämä saadaan kaavasta
M = (Dp ×p)/63
jossa Dp on pumpun tilavuus D (cm3/r) ja p (baari) on järjestelmäpaine
Newtonmetri on SI-järjestelmän mukainen vääntömomentin yksikkö. Eli kansanomaisesti sillä tarkoitetaan voimaa. Eli tässä tapauksessa lasketaan pumpun tilavuuden ja sen aikaan saaman paineen avulla paljonko newtonmetrejä tarvitaan, että pumppu pyörii.
En tiedä miten nyt tämän nyt sanoisin, mutta ensiksi Obelix kirjoitti: Aika huimia kulutuksia on vesipumpulle laskettu, olisipa mielenkiintoista nähdä tuollainen laskelma. No minä tein työtä käskettyä(en niitä muuten olisi tehnytkään) ja tein laskukaavat. Johon Obelix vastasi: En ole hyvä pyörittämään kaavoja
Ja toiseksi laskelma osoittaa Obelixin epäilyn oikeaksi, että lause jopa 2000W perinteisen vesipumpun energiankulutukseksi tarkoittaa mitä ilmeisimmin maksimi kulutusta. Siispä uskon että asiayhteydestä irrotettu lause perinteisen pumpun energiankulutus on suoraan verrannollinen sitä pyörittävän moottorin kierrosnopeuteen avautuu nyt myös Obelixille.
Ensiksi tässä järjestelmässä veden lämpötila ei ainakaan minulla ylitä +50 °C joten järjestelmässä oleva paine ei ole lähellekään sama kuin auton jäähdytysjärjestelmässä.
Vastaatko nyt viimein, että millä tavalla paine vaikuttaa tehonkulutukseen SULJETUSSA järjestelmässä? Minä väitän, että kiertovesipumpun tehonkulutus ei kasva yhtään, vaikka paine tuplataan. Tämä johtuu täysin siitä, että kiertovesipumpun tehtävänä on vain kierrättää vettä ja painetta pidetään sen vuoksi, että saadaan se vesi kiertämään korkeimpiinkin kohtiin. Toisekseen keskuslämmityksen vesikierrossa pidetään painetta, vaikka vesi olisi 20-asteista juuri sen takia eli käsityksesi paineen suuruudesta suhteessa lämpötilaan ei pidä paikkaansa.
Vastasin tähän jo kerran aikaisemmin.
Miksiköhän kukaan pumppuasiantuntija ei ole ottanut kantaa tähän pumppaustehoon.
Lähtemättä esittämään erikseen kaavoja , voin vääntää suoraksi suomeksi rautalangasta. Jos oletataan, että vesipumppu toimii keskipakoispumppuna, niin sen tarvitsema teho riippuu pääasiassa pumpun suorittamasta paineen nostosta ja tuotosmäärästä. Jos painepuolta kuristetaan, siten että virtausmäärä putoaa, niin pumpun vaatima teho alkaa pudota ja hyötysuhde kuitenkin huononee. Suurin teho on silloin kun tuotospaineen ja virtauksen tulo on suurimmillaan. Sillä asialla mikä on järjestelmän paine ulkoiseen paineeeseen verrattuuna ei ole juurikaan merkitystä, ellei nesteen rakenne ratkaisevasti muutu. Siis pelkästään imu ja paine puolen ero vaikuttaa.Ei ole merkitystä vaikka järjestelmässä oli 100 bar paine ( on kokemusta ja tietoa prosessipumpuista).
Eri pumpputyypeillä on tietysti erilainen tuotoskäyrä.
Putput:
Meillä on kyllä Minissä suurimmat ongelmat liittyivät erilaisten muoviosien nitinään ja rengaspainevaloon, joka paloi kokoajan turhaan. Clio ei natissut ollenkaan samalla tavalla. Että se siitä laadusta.
Meillä on kyllä Minissä suurimmat ongelmat liittyivät erilaisten muoviosien nitinään ja rengaspainevaloon, joka paloi kokoajan turhaan. Että se siitä laadusta.
No täytyyhän siihen jotain sisällyttää englantilaisen autonrakennuksen kunniakkaista perinteistä.
....
Kulutusmittauksista: Ihan rehellisesti, kyllä ne Volvon bensakoneet ovat aika syöppöjä. En ole juuri kenenkään sellaisen omistajan kuullut kehuvan sen erinomaisella taloudellisuudella. Omalla kohdallani Volvon 170 hv 2.4-litrainen on ollut käytännössä syöpöin bensakone. Pikku-Volvoissa esiintyvä 140 hv versio ei ole muutaman koeajon kokemuksella juurikaan taloudellisempi. Sen perusteella, mitä olen parista lähteestä uuden V70 2.5T:n testikokemuksista lukenut ja ilmoitettuja kulutuksia katsonut, niin eipä ole tuosta vapaastihengittävästä kulutusten osalta juuri tässä ahdetussa koneessa kehitytty. Varsinkin kaupunkikulutukset ovat olleet testeissä aivan huimilla lukemilla. Tehoiltaan ja kooltaan nykyistä 140-heppaista V50:tä hyvin vastaava lähes kymmenen vuoden takainen 318i meni käytännössä pari litraa pienemmällä kulutuksella. Erona näissä se, että BMW ei enää tuollaisenaan ole aikoihin valmistanut tuota konetta, vaan on siirtynyt uudempaan tekniikkaan. Volvo jatkaa edelleen 2.4-litraisen tekoa. Esitteessä mainitaan "Pohjoismainen taloudellisuusajattelu", osaisiko joku kertoa mitä se tässä mahtaa tarkoittaa?
Ettei nyt menisi ihan Volvon haukkumiseksi, niin kyllä V70 2,4D ja D5 ihan hyviä kilpailijoita dieselosastolla ovat, varsinkin nykyiselle A6 2.0TDI:lle. Automaatti maksaa 2.500 euroa, mikä on Bemariin verrattuna halpa mutta Audiin verrattuna kalliimpi. Tosin pitkällä aikavälillä automaatti tulee oikeastaan yhtä kalliiksi kuin Bemussa (3.900 euroa), koska kulutus on Vollen automaatilla selvästi suurempi.
Hinnoiltaan kun katselin 520d Touring business, V70 2,4dA Momentum ja Audi A6 Avant business multitronic, niin käytännössä aika samanhintaisia olisivat minulle sopivilla varusteilla. Volvo jää Audia vain vähän halvemmaksi, Bemari on noita kahta automaattina aika tismalleen tuon laatikon verran kalliimpi. Kaikilla näillä on omat hyvät ja huonot puolensa, autona valitsisin kuitenkin tuon Bemarin. Se on kaikin puolin eheä kokonaisuus, hintaluokan huomioiden kahdessa muussa on puutteita. Audia pidän olemukseltaan selvästi tyylikkäämpänä kuin Volvoa, tosin tuo TDI vähän häiritsee kokonaisuutta jos sitä vertaa vaikka Bemarin tai Mersun uusiin pikkudieseleihin.
Juster: "Pitäisikö taas lähteä Obelixin mieleksi käsittelemään yhtä asiayhteydestä irrotettua lausetta?"
Ei todellakaan tarvitse. Väittämäsi, että "perinteisen pumpun energiankulutus on suoraan verrannollinen sitä pyörittävän moottorin kierrosnopeuteen" ei pidä paikkaansa. En kikkaile kaavoilla, tiedän vain käytännössä sen, että puhaltimien ja pumppujen tehonkulutus kasvaa ennemminkin kierrosten neliössä eikä näin ollen ole suoraan verrannollinen.
justman:
Näin on nimenomaan esim. korkeapaine järjestelmissä tai jos pumpulta muuten vaaditaan hyvää hyötysuhdetta.. Koska siellä käytettävien pumppujen volumetrinen hyötysuhde on hyvä, taas auton vesipumppu on rakenteestaan johtuen tässä suhteessa huono. Tästä syystä vesipumpun aikaan saama paine-ero ei ole kovin suuri. Kun vesipumpun aikaan saama paine-ero ei riitä järjestelmälle, neste alkaa kiertämään pumpussa, johtuen sen rungon ja siipipyörän väljästä rakenteesta.
Vesipumpun joutuessa tilanteeseen missä ei pysty nostamaan painetta järjestelmän tarvitsemaksi , eli ei saa nestettä enään kiertämään järjestelmässä. On sen tehon tarve silti sama, kuin se pystyisi antamaani maksimi tuottonsa järjestelmään. Samassa tilanteessa esim. hydrauliikassa käytettävät hammaspyöräpumput hyvän hyötysuhteensa takia pysähtyisivät, jolloin niiden tehon tarve olisi tietysti nolla.
Lisäksi on vielä huomattava että auton jäähdytysjärjestelmässä paineen nousu tulee pääasiassa nesteen lämpötilan noususta.
Taisin jo aiemminkin tätä väittää, mutta minun mielestäni auton vesipumppu on vispilä, joka antaa vedelle vähän vauhtia. Jo rakenteensa vuoksi sillä ei pysty painetta nostamaan vaikka kierrokset nousisivat huomattavan suuriksi (lue: lämä tiskissä
.)
Tällaista pumppua on turha käsitellä millään kaavoilla, ne eivät ole tälle pumpputyypille voimassa. Netistä löytyy lukemattomia, vapaasti luettavissa olevia diplomitöitä, joissa pumppuja on käsitelty. Tyypillistä on, että tehotarve kasvaa kun joko nostokorkeus tai volumi kasvaa. Autossa ei kierrostenkaan myötä tapahtu juuri kumpaakaan. Järjestelmän paine kasvaa koska nesteen lämpötila nousee (aivan kuten juster juuri totesi) ja tottakai virtaama vähän nousee kierrosten myötä, mutta ei lähellekään kierrosten suhteessa. Tällöin myöskän teho tai energiankulutus ei kasva kierrosten suhteessa.
Se vaatimaton propelli akselin päässsä laittaa veteen vauhtia ja kun virtauksen nosto edellyttäisi suurempaa painetta vastuksen kasvaessa, alkaa propelli kavioitoida eli vatkata tyhjää. Jos jollakulla on perämoottori, niin tietää että kavitointi ei lisää vauhtia vaan moottorin kierrokset jopa nousevat kun vastus vähenee. Kavitointia on siis muutakin kun se että propelli haukkaa ilmaa sekaan.
simppa:
Voi, kunpa joku päivä suomeksi voi puhua niin että kaikki puhuisivat samoista asioista. Laadulla ja kestävyydellä on eroa, olisi hyvä jos ne pystyisi erottamaan vielä selvemmin toisistaan kun näköjään asiayhteydet eivät riitä niitä valottamaan monille. Täysin kamala muovi voi pysyä kuosissa ja hienoinkin nahka voi repsottaa. No joo, tuo oli asian sivusta.
Joka tapauksessa todella typerää itkua taas, koita vielä selittää että Mini olisi huonompilaatuinen kuin Clio... Ensin väität että Fiat on kamala laatutasoltaan, sitten Mini, mutta Clio onkin loistava. No, sinun Volvo-juttujesi jälkeen en ihmettelekään noita sinun 'laatukäsityksiäsi'.
Minin materiaalien laatuvaikutelma on vähintään S80:n tasolla. Ehkä et osannut käyttää Miniäsi ja et nollannut rengaspainevaroitinta kun muutit ilmanpaineita?
Ja sitten siihen viestiin johon 'muka' vastasit. Eli et kyllä mitään osannutkaan kommentoida siihen että Mini tehdään täysin uniikille, tarkoituksenmukaiselle pohjalevylle. Eikä ihme.
No joo, laitetaan tämä taas osastolle 'Simpan turhautuneet välihuudot kun muutakaan sanottavaa ei ollut'.
Rampe2:
Noniin, KUTEN SANOIN, täällä taas vaan vihjaillaan ja kieroillaan. Mitään asiaa ei taaskaan. Mitä yrität sanoa sillä että vain lainailet tekstejä??
Etkö osaa tai uskalla edes sanoa mitään niistä? Oletko niin nyssykkä tai kykenemätön ettet osaa edes kommentoida niihin? Jos jotain niissä on muka väärin, niin kumma ettet osaa edes mitään asiasta sanoa, valitat vaan että kaikki eivät kirjoita juuri sitä mitä sinä odottaisit...
Rampe2 ei ole tainnut kertaakaan mitään asiaa täällä puhuakaan, joten en ihmettele ettei nytkään sitä tee.
Kavitaatio on todellakin muuta. Pumpuissa se tarkoittaa sitä, että paine pumpun imupuolella laskee siten, että neste alkaa kiehua ja pumpussa sitten taas kiehumisessa syntyneet kuplat "räjähtävät", jolloin syntyy meteliä ja vaurioita juoksupyörään. Auton vesipumpussa tälläistä alipainetta imupuolelle tuskin syntyy missään tilanteessa ja jos syntyisikin, se "vispilä" tuskin on moksiskaan niistä kuplista.