Polttoaineen kylmäkulutuksen kasvaminen verrattuna normaalilämpöiseen moottoriin kertoo miten valmistaja hallitsee moottoriteknisesti kylmien olosuhteiden vaikutuksen. Tämä liittyy kiinteästi EU:ssa voimassa oleviin pakokaasumääräyksiin.
Autojen päästöjen mittaus suoritetaan nykyään niin että auton moottori on lähtötilanteessa kylmä. Tästä syystä on tärkeää saada katalysaattori toimimaan mahdollisemman nopeasti. Keinoina on vaikkapa syöttää rikasta seosta moottorin joka palaa katalysaattorissa kuumentaen sen toimintalämpöiseksi. Toki myös lämpötilan alhaisuudesta johtuva moottorin ja voimansiirron kitkojen kasvu kasvattaa kylmäkulutusta.
Suhteellinen ero on ainoa tapa miten voidaan vertailla kylmäkulutuksen kasvua erityyppisten autojen kesken. Toyota kärsii tässä testissä että sen kylmäkulutuksen kasvu ei ole niin hyvin hallinnassa kuin kilpailijoilla. Toyotalla se on huonompi sekä suhteellisesti että litramääräisesti
Tässä topicissa on jo varmaan tullut hyvin selväksi kenelle tuo polttoineen kulutus / arvostelutapa ei ollut mieleen. Lehden jutun voi lukea jättämällä kulutus osion pois ja pisteyttämällä autotkin sitämyöten. Tulee eri lopputulos.
Kuitenkin tuohon vertailuun on nähty huomattavasti vaivaa ja mittaukset / testit on mitä todennäköisimmin tehty niin tarkasti kuin kyseisillä keinoin on ollut mahdollista.
En minäkään epäile, etteikö mittauksia olisi tehty oikein. Ihan varmasti TM on noissa asioissa oikein hyvä. Kyse onkin vain periaatteesta. En minä muitakaan kohtia pisteytä kuten TM, joten sikäli on ihan samantekevää, miten arvosanat painotetaan tai mitä mitataan. En ole edes ostamassa uutta autoa, joten sikäli koko testitulos on minulle yhdentekevä. Mutta jos kuitenkin paremmuusjärjestykseen lehdellä on asioita tarvetta laittaa, voi siitä syntyä myös keskustelua. Ei siinä mitään väärää ole.
Edelleenkin, mitä väliä on prosentuaalisessa kasvulla kun lähtötilanne ja lopputulema on silti pieni kulutus?
Toyota kärsii tässä testissä että sen kylmäkulutuksen kasvu ei ole niin hyvin hallinnassa kuin kilpailijoilla. Toyotalla se on huonompi sekä suhteellisesti että litramääräisesti
Tää nyt ei mene millään tajuntaan, ei tällä ole mitään merkitystä!
Olen Justerin kanssa samoilla linjoilla. Tarkoitus ei ole mitata absoluuttisia kulutuksia. Eikä siinä olisi järkeäkään, jollei sitten testattaisi vertailukelpoisia malleja keskenään. Pitäisi sitten ehkä testata eri automallien taloudellisimpia versioita vai miten?
Ison auton kuten Jaggen testaaminen bensakoneella on nykyään aika epäolennaista, kun sen myynti on hyvin vähäistä. Isoissa autoissa dieselit korostuvat.
Kylmäkulutuksen ja lämpimän kulutuksen suhde kertoo sen, miten valmistaja on paneutunut kylmäkulutus-asiaan. Lämpimän kulutuksenhan tietää suunnilleen katsomalla ilmoitettuja kulutuksia.
Ja aina tuo TM:n testi on tehty samaan tapaan, ja ihan samanlainen se on kaikille testissä mukana oleville autoille. Vaikka täysin erilaisia ovatkin. Toyotan kone on taloudellinen, mutta on muitakin taloudellisia koneita, niitä ei vain testissä ollut.
Minulle jäi mieleen tuosta Toyotasta se, että sitä voisi periaatteessa syyttää samasta mistä eräät palstalaiset ovat tiukasti syyttäneet BMW:tä. Hyvin taloudellinen kone näyttää olevan herkkä olosuhteiden muutoksille. On siis optimoitu EU-sykliin, vai miten sitä Bemariakin on syyllistetty? Kuitenkin se Bemarikin on useimmissa testeissä vienyt kilpailijoita vähemmän.
Tämä menee ihan samalle tasolle kuin keskustelu autojen myynnin mainostetusta kasvusta. Kun joku "pieni merkki" ja malli saa huimia lukuja prosenteiksi esim. myymällä tänä vuonna 11 autoa ja viime vuonna "vain" 5, niin myynnin kasvu on yli 100%. Mites vaikka VW saa Golfille vastaavat prosentit tai Toyota Avensikselle? VW tekee sen myymällä tänä vuonna 15387 uutta Golfia?
P.S. Audi muuten teki A4:llä sen, kasvu 110% 2007->2008, luvut 1436 ->3020. Golfillakin päästiin viime vuonna prosentteihin 67%, mutta eipä enää toistu toista vuotta putkeen samanlaiset prosentit?
Jos tuo suhteellisuus olisi joku viisasten kivi eri kokoisten autojen vertaamiseen samassa testissä, niin yhtä lailla sitä voisi käyttää esim. jarrutusmatkojen mittaamisessa.
Mitataaan millä matkalla auto pysähtyy 60 km/h vauhdista sekä jäisellä, että lumisella tiellä. Otetaan niistä erotus ja verrataan sitä jarrutusmatkaan lumisella tiellä. Jälleen kerran on saatu sinänsä matemaattisesti oikein laskettu prosenttiluku, jolla todellisuudessa ei tee tuon taivaallista. Perusteluiksi esim. TM:n käyttämä: "Suhteellista jarrutusmatkan (kulutuksen) nousua voidaan pitää osana valmistajan antamaa tuotelupausta."
Kuten tuo vainta:n esimerkkikin osoittaa, niin suhteellistamalla epäedullisistakin asioista saadaan joillekin tahoille tarkoituksenmukaia, mutta perusongelma on edelleen olemassa (autot ei mene kaupaksi, polttoaineenkulutus on suuri).
Nyt esim. voisi mitata pitkien valojen kantaman ja lyhyiden valojen kantaman. Sitten laskettaisiin kantamien absoluuttinen ero ja sitä verrattaisiin lyhyen valojen kantamaan. Nämä yhdistettäisiin painokertoimilla 40% ja 60%. Ja tästä saataisiinkin valojen suhteellinen arvosana. Eli mitä pienempi erotus sitä parempi arvosana. Tämä pätee myös normaali elämässä, mitä paremmat lyhyet valot, sitä paremmin yleensä näkee eteenpäin. MOT vai mitenkä se nyt oikein menikään !
Nyt esim. voisi mitata pitkien valojen kantaman ja lyhyiden valojen kantaman. Sitten laskettaisiin kantamien absoluuttinen ero ja sitä verrattaisiin lyhyen valojen kantamaan. Nämä yhdistettäisiin painokertoimilla 40% ja 60%. Ja tästä saataisiinkin valojen suhteellinen arvosana. Eli mitä pienempi erotus sitä parempi arvosana. Tämä pätee myös normaali elämässä, mitä paremmat lyhyet valot, sitä paremmin yleensä näkee eteenpäin. MOT vai mitenkä se nyt oikein menikään !
Koska kyseessä on talvitesti, ei valokuviota pitäisi mitata lasit puhtaina sisätiloissa. Valokuviot pitäisi mitata vasta sen jälkeen, kun autoilla on ajettu 200 kilometriä loskasateessa ja lamput ovat enemmän tai vähemmän muurautuneet umpeen. Voisivat tulokset olla varsin mielenkiintoisia.
No monet ongelmat ovat kovasti suhteellisia Tämäkin suhteellinen talvikulutuksen mittaustapa on ollut TM.n talvitestissä iät ja ajat käytössä. Ilman mitään pulinoita se on hyväksytty yhdeksi talvitestin kohdaksi tähän asti.
Ei ole hyväksytty ilman pulinoita ennenkään. Pistä esim. Googleen sanat kylmäkulutus ja TM, niin huomaat, että aikaisemminkin asiaa on arvosteltu.
Mutta tänä vuonna asia on noussut tietysti esiin testikohdan arvostelutavan aiheuttaman "oikeusmurhan" takia. Kyllä jokaisen, joka lukee vain sanan kylmäkulutus, mieleen tulee, että termi tarkoittaa kylmäkulutusta. Ei mitään muuta. Se ei auta yhtään jos TM itsekin on joutunut käyttämään yhden sivun tekstiä selvittääkseen, mitä se oikeastaan termillä haluaa tarkoittaa.
Minusta kylmäkulutus tosiaan tarkoittaa vain kylmäkulutusta. Se lasketaan siten että mitataan matka ja paljonko auto on sillä matkalla kuluttanut. Eikö vain.
Eivätkö CO2-päästöt ole enään päästöjä laisinkaan?
Jos ovat, niin minkähän tähden ne jätettiin mittaamatta (laskematta) mukaan kylmäpäästöihin?
Jonkun verran ihmetyttää tuo TM:n kappale "Suuri auto, pienet päästöt".
Tuossa lainaus sieltä:
"Varsinaiset päästötulokset ovat jopa yllättäviä. Vanhan laulun mukaan isot autot kuluttavat paljon polttoainetta ja tuottavat samassa suhteessa muita päästöjä. Kärkikolmikon ainoa pieni auto on kuitenkin Fiat, ja korkeimman korokkeen valtaa Skoda- 118 kilowatin turboahdettu moottori voi siis olla vähäpäästöinen kylmässä."
Fiat tuottaa kylmänä hiilidioksidia 204.68 g/km, Skodan tuottaessa 323.68 g/km. Kaikkien autojen keskiarvo on 306.18 g/km.
Hiilidioksidipäästöistä lehdessä kuitenkin mainitaan, että "Pohjimmiltaan hyvällä asialla on ollut kielteinen vaikutus muiden päästöjen saamaan palstatilaan. Ilmiö on hyvin tyypillinen, sillä yleinen kiinnostus autoilun kohdalla tahtoo aaltoilla ilmaston lämpenemisen ja taajaman ilmanlaadun välillä. Kokonaisuuden kannalta olisi hyvä pitää mielessä molemmat seikat."
Ei ole hyväksytty ilman pulinoita ennenkään. Pistä esim. Googleen sanat kylmäkulutus ja TM, niin huomaat, että aikaisemminkin asiaa on arvosteltu.
Mutta tänä vuonna asia on noussut tietysti esiin testikohdan arvostelutavan aiheuttaman "oikeusmurhan" takia. Kyllä jokaisen, joka lukee vain sanan kylmäkulutus, mieleen tulee, että termi tarkoittaa kylmäkulutusta. Ei mitään muuta. Se ei auta yhtään jos TM itsekin on joutunut käyttämään yhden sivun tekstiä selvittääkseen, mitä se oikeastaan termillä haluaa tarkoittaa.
Minusta kylmäkulutus tosiaan tarkoittaa vain kylmäkulutusta. Se lasketaan siten että mitataan matka ja paljonko auto on sillä matkalla kuluttanut. Eikö vain.
en ole vielä kyseistä testiä lukenut joten olen hiukan jäävi kommentoimaan, mutta jos kerran TM on käyttänyt 1 sivun selitykseen niin kyllähän sen pitäisi olla silloin jokaisen luettavissa oleva arvostelu peruste.
onko moni lähestynyt toimitusta tästä asiasta???
kyllähän hekin varmasti ottavat vastaan kehitys ideoita
Tarkoitatko, että on parempi, että ne satatuhatta autoa olisivat Peugeoteja ja Skodia ja Opelia, joilla oli hyvät pisteet TM:n kylmäkulutustestissä, mutta ei missään nimessä Toyotia, koska se sai vain 7 arvosanaksi kylmäkulutusosiossa ????
Tämä riippuu siitä miten paljon eri yhdisteitä ne kylmänä tupruttelevat. En jaksanut tähän hätään katsoa.
Polttoaineenkulutuksellahan ei bensa-autossa muihin päästöihin ole aina suoraan yhteyttä, koska tuo riippuu katalysaattorin lämpenemisestä ym. tekijöistä. Hiilidioksidi ei ole myrkky, se ei minua kaupunki-ilmassa huolestuta.
Tuo TM:n testi on aina tehty samaan tapaan, en näe mitään tarvetta muuttaa sitä. Voihan ottaa tietysti lisäksi absoluuttisen kulutuksen, mutta tuota suhdelukuakaan ei kannata jättää pois. Absoluuttinen kulutus ei mielestäni kerro mitään olennaista niin kauan kun testissä on vain vertailukelpoisia autoja. Ja sellaisessa talvitestissä taas ei ole suurta mielenkiintoa, koska eri autoluokkien väliset erot jäävät selvittämättä.
Absoluuttinen kulutus ei mielestäni kerro mitään olennaista niin kauan kun testissä on vain vertailukelpoisia autoja. Ja sellaisessa talvitestissä taas ei ole suurta mielenkiintoa, koska eri autoluokkien väliset erot jäävät selvittämättä.
Mitkä ovat vertailukelpoisia autoja? Ajatellaan vaikka tarve nelihenkiselle perheelle. Halutaan riittävästi tilaa, vaivattoman ajettavuuden tarjoama suorituskyky, olemuksessa jonkinlaita tasoa ilman pröystäilevää edustavuutta kuitenkaan palvelemaan sitä pientä turhamaisuutta, jota lähes jokaisesta persoonasta enemmän tai vähemmän löytyy ja muutenkin auton huoleton käyttö arjen vaatimusten takia (sulkee pois vanhat romut vaihtoehtojen listalta). Vertailukelpoisia autoja voisi olla vaikka Audi A4 Avant (hinnat alk. 35000e), Daewoo Nubira stw (16500), Citroen C5 (25000), Ford Focus stw (n. 20000), C-Mersu T (42000), Opel Insignia 5-ov (26000) jne. Kaikki periaatteessa kelpaisi esimerkkikuluttajan tarpeisiin, vain makuasiat ratkaisevat. Ja raha. Mutta periaatteessa minusta kaikki ovat vertailukelpoisia, kunhan painotukset on tehty oikein. Ja niin minusta pitäisikin olla (vertailukelpoisia siis). Mitä älyä on hieman karrikoituna sulkea Daewoota pois Mersun vaihtoehdoista vain siksi, että se jonkun mielestä ei voi olla vertailukelpoinen vaihtoehto? Kuka tuo ryhmän rakentava ylijumala on? Entä jos Daewoo ominaisuuksiltaan onkin kilpailukykyinen Mersun kanssa? Auto maksaa 20000 e vs 45000 e. Suojeeko ihminen itseään näillä keinotekoisilla vertailuryhmillä turhamaisten ostosten aiheuttamalta mielipahalta? Vai mikä ihme voi olla syynä luokitella autoja johonkin karsinaan, jonka sisällä ainoastaan vertailua voi tehdä?
Lehdessä todetaan, että NOx-päästöt eivät varsinaisesti lisäänny kylmän ilmanalan takia. Ja heti seuraavassa lauseessa todetaan, että valtaosasta autoista käsittelemättömiä NOx-päästöjä karkaa kylmästä moottorista enemmän (upea havainto TM:ltä/VTT:ltä, niin kuin näyttää olevankin. Jostain kumman syystä nämäkin jätettiin arvostelematta, vaikka kylmäpäästöjä ovatkin. (Raja-arvon puute)
No onko noilla NOx-päästöillä jotakin merkitystä?
En tiedä, mutta vain 9 autoa läpäisisi EURO4 -normin moottori kylmänä ja 9 pisteen Honda jostain kumman syystä (painovirhe?) vain moottori kylmänä.
Ja AkiK:lle on myönnettevä, ettei se hiilidioksi oikesti ihmiselle myrkky ole. Myrkyn siitä saa vain suhtautumalla siihen samalla lailla kuin TM suhtautuu kylmäkulutukseen.
Lähinnä tuossa TM:n kylmäpäästöt -osioissa tympäsee TM:n tapa ratkaista yhtälö, suuri kulutus/suuret päästöt, jättämällä osa päästöistä arvostelematta.
Sitten tätä puolitotuutta perustellaan sanan kääntein, joilla ei ole mitään tekemistä ympäristöystävällisyyden kanssa. "muiden päästöjen saama palstatila"
Siitä päästäänkin jo annettujen pisteiden verbaaliseen ylistykseen, "vähäpäästöinen", "suuri auto, pienet päästöt" yms
Ja tässä vaiheessa testiin sen kummemmin perehtymätön lukija on aikalailla hakotiellä.
Olen ymmärtänyt, että TM on halunnut tavallaan häivyttää autojen kokoeroja, ja verrata kymäkulutuksen osalta autoa tavallaan itseensä, ja vielä prosentuaalisena muutoksena kulutukseen lämpimänä.
Mutta mielestäni tämän arvostelukohteen pisteytyksen arvostelijat ovat oikeassa. Aina kannattaa pohtia, miten kaksi muussa suhteessa samanlaista autoa arvostellaan. Ajatellaanpa kahta identtistä autoa, joiden kylmäkulutus on myös sama, esim 10,2 l/100 km. Ne ovat siis kylmäkulutukseltaan(kin) samanarvoisia, vai mitä ?? Mutta entäpä jos auton A kulutus lämpimänä onkin vaikkapa 8 l/100, ja auton B 9,5 l/100 km. Eikö siitä pidä vetää johtopäätös, että auto A on lämpimänä pieniruokaisempi? TM vetää kuitenkin tästä tilanteesta johtopäätöksen, että auto A on KYLMÄKULUTUKSELTAAN HUONOMPI.
Mitkä ovat vertailukelpoisia autoja? Ajatellaan vaikka tarve nelihenkiselle perheelle
Mikä on nelihenkisen perheen tarve? Se voi periaatteessa olla mitä hyvänsä. Tunnen monia lapsettomia ihmisiä, joilla on tila-auto. Hyvä testi 5-henkisen perheen mahtumisesta kymmeneen eri Fordiin oli edellisessä Tuulilasissa. Kaikkin mahtuivat. Tosin vasta Mondeon farkusta alkaen hyvin.
...Mitä älyä on hieman karrikoituna sulkea Daewoota pois Mersun vaihtoehdoista vain siksi, että se jonkun mielestä ei voi olla vertailukelpoinen vaihtoehto?
Minun puolestani C-mersua ja Daewoota saa vertailla ihan niin kuin lystää, mutta ei siitä juuri hyötyä ole koska noilla ei ole lainkaan sama ostajakunta. Ehkä vanha C-mersu kannattaisi laittaa vertailuun samanhintaisen Daewoon kanssa? Jos noista pitäisi itse valita, olisi Daewoo ehkä vaihtoehto, tosin samalla rahalla saa Saksasta hyväkuntoisia Mersujakin...
Entä jos Daewoo ominaisuuksiltaan onkin kilpailukykyinen Mersun kanssa?
Jos olisi, se tuskin maksaisi 20.000 euroa. Eihän niin tyhmää myyjää olekaan että myisi tuotetta alihintaan siihen nähden mitä siitä voisi saada.
Vai mikä ihme voi olla syynä luokitella autoja johonkin karsinaan, jonka sisällä ainoastaan vertailua voi tehdä?
No sehän se on Talvitestin ideakin, ettei luokitella karsinoihin. Nyt sekään ei ilmeisesti kelpaa, kun on erehdytty mittaamaan suhteellisesti kulutuksen nousua? Totta, suhteutuksessa on aina ongelmansa. Mutta absoluuttiset luvut näkyvät testistä, joten harhaanjohtamisesta ei ole kyse.
""""No sehän se on Talvitestin ideakin, ettei luokitella karsinoihin. Nyt sekään ei ilmeisesti kelpaa, kun on erehdytty mittaamaan suhteellisesti kulutuksen nousua? """"
No nimenomaan sitähän me kylmäkulutus-kohdan arvostelijat on tässä kritisoitu. Totta ihmeessä reilumpi tilanne olisi ollut jos kylmäkulutus-kohdassa autot oli pisteytetty kylmäkuluksen mukaan, eikä laskettu jotain teennäistä suhteellista lukua. Näkeehän sen nyt Erkkikin, mihin tuolla suhteutuksella päädyttiin.
Pahinta tässä on se, että tässä nousi myös epäily, että TM käytti tuota suhteellisuutta päästäkseen sopivaan tulokseen. En itse epäile, mutta tulokset puhukoot puolestaan, koska mitään järjellisesti selittävää syytä TM:kään ei ole esittänyt pisteytykselle.
Eihän valojakaan arvosteltu suhteellisesti, kuten ei kiihtyvyys tai jarrutusarvoja tai varusteita tai lämmityslaitetta.
Epäily puolueellisuudesta on älytön, koska asia on aina testattu samaan tapaan.
Puolueellisempaa olisi minusta ottaa testiin vaikkapa Jaguar 3-litran koneella ja arvostella sitten Jaguar XF:n suuria kulutuksia suhteessa johonkin maitotölkin kokoiseen koneeseen 500 kg kevyemmässä autossa, varsin hyvin tietäen että Jaggea saa taloudellisellakin koneella.
Tällä en halua sanoa, että kulutukset eivät olisi tärkeitä, tottakai ne ovat. Mutta autojen vertailu akselilla Splash - XF on sinänsä tarpeetonta, nuo eivät käytännössä kilpaile edes samoilla markkinoilla. Varsinkaan, jos rajoitteeksi laitetaan se, että "tänä vuonna ajetaan bensakoneisilla autoilla" samaan aikaan kun 70% myydyistä on dieseleitä ja Jaggen luokkaisista yli 90%.
Jos halutaan absoluuttisia kulutuksia vertailla, tulisi valita testiautot ko. mallin taloudellisemmasta tai ainakin myydyimmästä päästä. Siltikin tultaisiin älyttömyyksiin, koska lainmukaiseen liikkumiseen riittää 1 hv tehoinenkin kulkupeli. Monikaan ei vaan sellaista halua. Itselleni riittäävät tehot haarukassa 100-200 hv ja väännöt mielellään yli 300 Nm. Joku toinen voi arvottaa asiaa toisella tapaa.
Eikös se TM ne autot valinnut testiin, ja itse ilmoitti että näitä verrataan nyt toisiinsa. Niin olin lukevinani. Mutta ei sitten verrannutkaan toisiinsa. Jos kussakin autossa istuu yksi kuski ja joskus joku harvoin vieressä, niin eikö nämä autot ole autoina aivan hyvin verrattavissa toisiinsa, nythän oli kysymyksessä talviajo.
Nyt ei keskusteltu sivistyneistä moottoreista, tai hienostuneista automaattilaatikoista. Tai mietitty renkaan leveyden vaikutusta ulkonäköön. Vaan vietiin autot pakkaseen ja niillä ajettiin oikeasti lumihangessa. Niin minäkin teen.
AkiK: "Mikä on nelihenkisen perheen tarve? Se voi periaatteessa olla mitä hyvänsä. Tunnen monia lapsettomia ihmisiä, joilla on tila-auto. Hyvä testi 5-henkisen perheen mahtumisesta kymmeneen eri Fordiin oli edellisessä Tuulilasissa. Kaikkin mahtuivat. Tosin vasta Mondeon farkusta alkaen hyvin."
Eli aika laaja on tuo karsina.
"Minun puolestani C-mersua ja Daewoota saa vertailla ihan niin kuin lystää, mutta ei siitä juuri hyötyä ole koska noilla ei ole lainkaan sama ostajakunta."
Itse lähden ostamaan jotain tuotetta silla periaatteella, että ensin määrittelen tarpeet. Sitten katson, mitkä tuotteet täyttävät tarpeet. Sitten vaihtoehdoista valitsen sen, mikä sattuu miellyttämään eri tekijät huomioiden eniten. Jos Mersu on hintaansa nähden hyvä, valitsen sen. Jos Daewoo on riittävän hyvä, mutta maksaa puolet Mersun hinnasta, valitsen Daewoon. Yksinkertaista, eikä ollenkaan tee noiden vertailua turhaksi. Jos vertailut rajoitetaan vain etukäteen päätettyjen kilpailijoiden välille, ei muilla osapuolilla ole mitään mahdollisuuksia. Tuon tyyppiselle toiminnalle on asiayhteydestä riippuen useita nimityksiä. Kaikkiin liittyy negatiivinen lataus.
"Jos olisi, se tuskin maksaisi 20.000 euroa. Eihän niin tyhmää myyjää olekaan että myisi tuotetta alihintaan siihen nähden mitä siitä voisi saada."
Riippuu siitä, miten ostaja ominaisuuksia painottaa. Daewoohon ei kannata lisätä statuksen tuomaa hintalisää.
"No sehän se on Talvitestin ideakin, ettei luokitella karsinoihin. Nyt sekään ei ilmeisesti kelpaa, kun on erehdytty mittaamaan suhteellisesti kulutuksen nousua?"
Mutta juurihan sanoit, ettei autoja voi verrata, koska ne eivät ole vertailukelpoisia.
Minusta erityyppisiä autoja pitää verrata, mutta tasapäisin ja johdonmukaisin kriteerein. Suhteellinen kulutuksen kasvu ei ole sellainen.
Karsinoidaan sitten. Moni Avensiksen kilpailija kulutti kylmänä enemmän kuin Avensis. Silti ne saivat paremmat pisteet. Miksi?
Eikös se TM ne autot valinnut testiin, ja itse ilmoitti että näitä verrataan nyt toisiinsa. Niin olin lukevinani. Mutta ei sitten verrannutkaan toisiinsa.
No vertasihan se. Suhteellinen kulutuksen kasvu oli ihan sama mittari ihan kaikille testin autoille. Ei sitä Toyotaa varten alettu erikseen muutella.
Ihan sama kysymys kuin puhuttaessa ikuisuusaiheesta EU-syklikulutus vs niin sanottu todellinen kulutus. Itse luotan siihen, että autoilla on mahdollisuus ajella suunnilleen syklin mukaisilla kulutuslukemilla tai reilusti niiden allekin, se tarkkuus riittää minulle. Suurin osa kulutuksen eroista tulee samantyyppisillä autoilla kuitenkin ajotavasta.
Minä tankkaan autooni 95 oktaanista bensaa. Koko elämäni aikana en ole koskaan tankannut autooni prosentteja. Enkä edes suhteellista bensaa, vaan ihan oikeata bensaa. Joskus olen joutunut kantamaankin sitä kanisterissa autolle. Mutta aina se on ollut ihan sitä samaa bensaa ja maksanut markkoja ja nyt nykyvuosina euroja.
TM:llä on tuossa testissä kylmäkulutuksen sijaan annettu pisteytys jonkin suhteellisen laskennallisen arvon mukaan. Tuo arvo on teoreettinen ja sillä ei ole mitään arvoa arkiautoilun kannalta. Luku on laskettu siten, että auto joka on kuluttanut 9.5 litraa satasella on saanut saman pistemäärän kuin auto , joka on kuluttanut 13.6. Jos sen pystyy perustelemaan normaaliautoilijan kannalta älykkäästi, niin antaisin tällaiselle kaverille selittelyn Nobel-palkinnon. TM ei itsekään pystynyt perustelemaan tuon pisteytyksen syytä.
Mutta yhtäkaikki -- arvostelutaulukossa lukee kylmäkulutus, ei siellä lue kylmäkulutuksen suhteellinen nousu potenssiin 2.
Minä tankkaan autooni 95 oktaanista bensaa. Koko elämäni aikana en ole koskaan tankannut autooni prosentteja. Enkä edes suhteellista bensaa, vaan ihan oikeata bensaa. Joskus olen joutunut kantamaankin sitä kanisterissa autolle. Mutta aina se on ollut ihan sitä samaa bensaa ja maksanut markkoja ja nyt nykyvuosina euroja.
Minä taas tankkaan aina kahdella kympillä. Joten meikäläisen tankkaaminen maksaa aina saman verran riippumatta prosenteista, suhteellisuusteorioista tai vallitsevasta polttoaineen hinnasta.
Jos Toyota ei hallitse tällä uudella moottorilla kylmäkulutuksen kasvua, kyllä kai sen Toyota mies sulattaa ja asettaa asian oikeisiin mittasuhteisiin tällä Telluksella. Jätetään Nobel palkintojen jakaminen vielä Norjalaisten huoleksi.
Lähinnä tuossa TM:n kylmäpäästöt -osioissa tympäsee TM:n tapa ratkaista yhtälö, suuri kulutus/suuret päästöt, jättämällä osa päästöistä arvostelematta.
Sitten tätä puolitotuutta perustellaan sanan kääntein, joilla ei ole mitään tekemistä ympäristöystävällisyyden kanssa. "muiden päästöjen saama palstatila"
Siitä päästäänkin jo annettujen pisteiden verbaaliseen ylistykseen, "vähäpäästöinen", "suuri auto, pienet päästöt" yms
Ja tässä vaiheessa testiin sen kummemmin perehtymätön lukija on aikalailla hakotiellä.
On tosiaan huolestuttavaa kun ilmasto kylmenee, keskieuroopassa ja enklannissa ennätyskylmää ja ennätysmäärä lunta vuosikymmeniin, siis lopetetaan autoilu jotta EUvostoliitto ja Kiina pelastuu?
(Tosin kiinassa oli kait ennätyskylmää viime vuonna, samoin jenkeissä?)
Polttoaineen kylmäkulutuksen kasvaminen verrattuna normaalilämpöiseen moottoriin kertoo miten valmistaja hallitsee moottoriteknisesti kylmien olosuhteiden vaikutuksen. Tämä liittyy kiinteästi EU:ssa voimassa oleviin pakokaasumääräyksiin.
Autojen päästöjen mittaus suoritetaan nykyään niin että auton moottori on lähtötilanteessa kylmä. Tästä syystä on tärkeää saada katalysaattori toimimaan mahdollisemman nopeasti. Keinoina on vaikkapa syöttää rikasta seosta moottorin joka palaa katalysaattorissa kuumentaen sen toimintalämpöiseksi. Toki myös lämpötilan alhaisuudesta johtuva moottorin ja voimansiirron kitkojen kasvu kasvattaa kylmäkulutusta.
Suhteellinen ero on ainoa tapa miten voidaan vertailla kylmäkulutuksen kasvua erityyppisten autojen kesken. Toyota kärsii tässä testissä että sen kylmäkulutuksen kasvu ei ole niin hyvin hallinnassa kuin kilpailijoilla. Toyotalla se on huonompi sekä suhteellisesti että litramääräisesti
BoxerDiesel:
En minäkään epäile, etteikö mittauksia olisi tehty oikein. Ihan varmasti TM on noissa asioissa oikein hyvä. Kyse onkin vain periaatteesta. En minä muitakaan kohtia pisteytä kuten TM, joten sikäli on ihan samantekevää, miten arvosanat painotetaan tai mitä mitataan. En ole edes ostamassa uutta autoa, joten sikäli koko testitulos on minulle yhdentekevä. Mutta jos kuitenkin paremmuusjärjestykseen lehdellä on asioita tarvetta laittaa, voi siitä syntyä myös keskustelua. Ei siinä mitään väärää ole.
Toistoa....
Edelleenkin, mitä väliä on prosentuaalisessa kasvulla kun lähtötilanne ja lopputulema on silti pieni kulutus?
Toyota kärsii tässä testissä että sen kylmäkulutuksen kasvu ei ole niin hyvin hallinnassa kuin kilpailijoilla. Toyotalla se on huonompi sekä suhteellisesti että litramääräisesti
Tää nyt ei mene millään tajuntaan, ei tällä ole mitään merkitystä!
Olen Justerin kanssa samoilla linjoilla. Tarkoitus ei ole mitata absoluuttisia kulutuksia. Eikä siinä olisi järkeäkään, jollei sitten testattaisi vertailukelpoisia malleja keskenään. Pitäisi sitten ehkä testata eri automallien taloudellisimpia versioita vai miten?
Ison auton kuten Jaggen testaaminen bensakoneella on nykyään aika epäolennaista, kun sen myynti on hyvin vähäistä. Isoissa autoissa dieselit korostuvat.
Kylmäkulutuksen ja lämpimän kulutuksen suhde kertoo sen, miten valmistaja on paneutunut kylmäkulutus-asiaan. Lämpimän kulutuksenhan tietää suunnilleen katsomalla ilmoitettuja kulutuksia.
Ja aina tuo TM:n testi on tehty samaan tapaan, ja ihan samanlainen se on kaikille testissä mukana oleville autoille. Vaikka täysin erilaisia ovatkin. Toyotan kone on taloudellinen, mutta on muitakin taloudellisia koneita, niitä ei vain testissä ollut.
Minulle jäi mieleen tuosta Toyotasta se, että sitä voisi periaatteessa syyttää samasta mistä eräät palstalaiset ovat tiukasti syyttäneet BMW:tä. Hyvin taloudellinen kone näyttää olevan herkkä olosuhteiden muutoksille. On siis optimoitu EU-sykliin, vai miten sitä Bemariakin on syyllistetty? Kuitenkin se Bemarikin on useimmissa testeissä vienyt kilpailijoita vähemmän.
Tämä menee ihan samalle tasolle kuin keskustelu autojen myynnin mainostetusta kasvusta. Kun joku "pieni merkki" ja malli saa huimia lukuja prosenteiksi esim. myymällä tänä vuonna 11 autoa ja viime vuonna "vain" 5, niin myynnin kasvu on yli 100%. Mites vaikka VW saa Golfille vastaavat prosentit tai Toyota Avensikselle? VW tekee sen myymällä tänä vuonna 15387 uutta Golfia?
P.S. Audi muuten teki A4:llä sen, kasvu 110% 2007->2008, luvut 1436 ->3020. Golfillakin päästiin viime vuonna prosentteihin 67%, mutta eipä enää toistu toista vuotta putkeen samanlaiset prosentit?
Jos tuo suhteellisuus olisi joku viisasten kivi eri kokoisten autojen vertaamiseen samassa testissä, niin yhtä lailla sitä voisi käyttää esim. jarrutusmatkojen mittaamisessa.
Mitataaan millä matkalla auto pysähtyy 60 km/h vauhdista sekä jäisellä, että lumisella tiellä. Otetaan niistä erotus ja verrataan sitä jarrutusmatkaan lumisella tiellä. Jälleen kerran on saatu sinänsä matemaattisesti oikein laskettu prosenttiluku, jolla todellisuudessa ei tee tuon taivaallista. Perusteluiksi esim. TM:n käyttämä: "Suhteellista jarrutusmatkan (kulutuksen) nousua voidaan pitää osana valmistajan antamaa tuotelupausta."
Kuten tuo vainta:n esimerkkikin osoittaa, niin suhteellistamalla epäedullisistakin asioista saadaan joillekin tahoille tarkoituksenmukaia, mutta perusongelma on edelleen olemassa (autot ei mene kaupaksi, polttoaineenkulutus on suuri).
Nyt esim. voisi mitata pitkien valojen kantaman ja lyhyiden valojen kantaman. Sitten laskettaisiin kantamien absoluuttinen ero ja sitä verrattaisiin lyhyen valojen kantamaan. Nämä yhdistettäisiin painokertoimilla 40% ja 60%. Ja tästä saataisiinkin valojen suhteellinen arvosana. Eli mitä pienempi erotus sitä parempi arvosana. Tämä pätee myös normaali elämässä, mitä paremmat lyhyet valot, sitä paremmin yleensä näkee eteenpäin. MOT vai mitenkä se nyt oikein menikään !
Hyviä esimerkkejä yllä suhteellisuudesta. Noissa on yhtä paljon pointtia kun TM:n kulutustestissä.
Seutulainen:
Koska kyseessä on talvitesti, ei valokuviota pitäisi mitata lasit puhtaina sisätiloissa. Valokuviot pitäisi mitata vasta sen jälkeen, kun autoilla on ajettu 200 kilometriä loskasateessa ja lamput ovat enemmän tai vähemmän muurautuneet umpeen. Voisivat tulokset olla varsin mielenkiintoisia.
No monet ongelmat ovat kovasti suhteellisia Tämäkin suhteellinen talvikulutuksen mittaustapa on ollut TM.n talvitestissä iät ja ajat käytössä. Ilman mitään pulinoita se on hyväksytty yhdeksi talvitestin kohdaksi tähän asti.
Ei ole hyväksytty ilman pulinoita ennenkään. Pistä esim. Googleen sanat kylmäkulutus ja TM, niin huomaat, että aikaisemminkin asiaa on arvosteltu.
Mutta tänä vuonna asia on noussut tietysti esiin testikohdan arvostelutavan aiheuttaman "oikeusmurhan" takia. Kyllä jokaisen, joka lukee vain sanan kylmäkulutus, mieleen tulee, että termi tarkoittaa kylmäkulutusta. Ei mitään muuta. Se ei auta yhtään jos TM itsekin on joutunut käyttämään yhden sivun tekstiä selvittääkseen, mitä se oikeastaan termillä haluaa tarkoittaa.
Minusta kylmäkulutus tosiaan tarkoittaa vain kylmäkulutusta. Se lasketaan siten että mitataan matka ja paljonko auto on sillä matkalla kuluttanut. Eikö vain.
Eivätkö CO2-päästöt ole enään päästöjä laisinkaan?
Jos ovat, niin minkähän tähden ne jätettiin mittaamatta (laskematta) mukaan kylmäpäästöihin?
Jonkun verran ihmetyttää tuo TM:n kappale "Suuri auto, pienet päästöt".
Tuossa lainaus sieltä:
"Varsinaiset päästötulokset ovat jopa yllättäviä. Vanhan laulun mukaan isot autot kuluttavat paljon polttoainetta ja tuottavat samassa suhteessa muita päästöjä. Kärkikolmikon ainoa pieni auto on kuitenkin Fiat, ja korkeimman korokkeen valtaa Skoda- 118 kilowatin turboahdettu moottori voi siis olla vähäpäästöinen kylmässä."
Fiat tuottaa kylmänä hiilidioksidia 204.68 g/km, Skodan tuottaessa 323.68 g/km. Kaikkien autojen keskiarvo on 306.18 g/km.
Hiilidioksidipäästöistä lehdessä kuitenkin mainitaan, että "Pohjimmiltaan hyvällä asialla on ollut kielteinen vaikutus muiden päästöjen saamaan palstatilaan. Ilmiö on hyvin tyypillinen, sillä yleinen kiinnostus autoilun kohdalla tahtoo aaltoilla ilmaston lämpenemisen ja taajaman ilmanlaadun välillä. Kokonaisuuden kannalta olisi hyvä pitää mielessä molemmat seikat."
Seutulainen:
------------------------------------------------------------
en ole vielä kyseistä testiä lukenut joten olen hiukan jäävi kommentoimaan, mutta jos kerran TM on käyttänyt 1 sivun selitykseen niin kyllähän sen pitäisi olla silloin jokaisen luettavissa oleva arvostelu peruste.
onko moni lähestynyt toimitusta tästä asiasta???
kyllähän hekin varmasti ottavat vastaan kehitys ideoita
Seutulainen:
Tämä riippuu siitä miten paljon eri yhdisteitä ne kylmänä tupruttelevat. En jaksanut tähän hätään katsoa.
Polttoaineenkulutuksellahan ei bensa-autossa muihin päästöihin ole aina suoraan yhteyttä, koska tuo riippuu katalysaattorin lämpenemisestä ym. tekijöistä. Hiilidioksidi ei ole myrkky, se ei minua kaupunki-ilmassa huolestuta.
Tuo TM:n testi on aina tehty samaan tapaan, en näe mitään tarvetta muuttaa sitä. Voihan ottaa tietysti lisäksi absoluuttisen kulutuksen, mutta tuota suhdelukuakaan ei kannata jättää pois. Absoluuttinen kulutus ei mielestäni kerro mitään olennaista niin kauan kun testissä on vain vertailukelpoisia autoja. Ja sellaisessa talvitestissä taas ei ole suurta mielenkiintoa, koska eri autoluokkien väliset erot jäävät selvittämättä.
Hiilidioksidi on myrkky ihmiselle siinä missä nuo muutkin. Tuon "myrkyllisyyden" ohella se on kasvihuonekaasu.
AkiK:
Mitkä ovat vertailukelpoisia autoja? Ajatellaan vaikka tarve nelihenkiselle perheelle. Halutaan riittävästi tilaa, vaivattoman ajettavuuden tarjoama suorituskyky, olemuksessa jonkinlaita tasoa ilman pröystäilevää edustavuutta kuitenkaan palvelemaan sitä pientä turhamaisuutta, jota lähes jokaisesta persoonasta enemmän tai vähemmän löytyy ja muutenkin auton huoleton käyttö arjen vaatimusten takia (sulkee pois vanhat romut vaihtoehtojen listalta). Vertailukelpoisia autoja voisi olla vaikka Audi A4 Avant (hinnat alk. 35000e), Daewoo Nubira stw (16500), Citroen C5 (25000), Ford Focus stw (n. 20000), C-Mersu T (42000), Opel Insignia 5-ov (26000) jne. Kaikki periaatteessa kelpaisi esimerkkikuluttajan tarpeisiin, vain makuasiat ratkaisevat. Ja raha. Mutta periaatteessa minusta kaikki ovat vertailukelpoisia, kunhan painotukset on tehty oikein. Ja niin minusta pitäisikin olla (vertailukelpoisia siis). Mitä älyä on hieman karrikoituna sulkea Daewoota pois Mersun vaihtoehdoista vain siksi, että se jonkun mielestä ei voi olla vertailukelpoinen vaihtoehto? Kuka tuo ryhmän rakentava ylijumala on? Entä jos Daewoo ominaisuuksiltaan onkin kilpailukykyinen Mersun kanssa? Auto maksaa 20000 e vs 45000 e. Suojeeko ihminen itseään näillä keinotekoisilla vertailuryhmillä turhamaisten ostosten aiheuttamalta mielipahalta? Vai mikä ihme voi olla syynä luokitella autoja johonkin karsinaan, jonka sisällä ainoastaan vertailua voi tehdä?
Pakko jatkaa ko. osiosta yksinpuhelua.
, niin kuin näyttää olevankin. Jostain kumman syystä nämäkin jätettiin arvostelematta, vaikka kylmäpäästöjä ovatkin. (Raja-arvon puute)
Lehdessä todetaan, että NOx-päästöt eivät varsinaisesti lisäänny kylmän ilmanalan takia. Ja heti seuraavassa lauseessa todetaan, että valtaosasta autoista käsittelemättömiä NOx-päästöjä karkaa kylmästä moottorista enemmän (upea havainto TM:ltä/VTT:ltä
No onko noilla NOx-päästöillä jotakin merkitystä?
En tiedä, mutta vain 9 autoa läpäisisi EURO4 -normin moottori kylmänä ja 9 pisteen Honda jostain kumman syystä (painovirhe?) vain moottori kylmänä.
Ja AkiK:lle on myönnettevä, ettei se hiilidioksi oikesti ihmiselle myrkky ole. Myrkyn siitä saa vain suhtautumalla siihen samalla lailla kuin TM suhtautuu kylmäkulutukseen.
jnejnejne:
Toisaalta ilman hiilidioksidia ja kasvihuoneilmiötä meitä ei olis olemassa kuten ei muutakaan elämää, siis ainakaan nykyisen kaltaista?
Ilmiö ok, sen voimistuminen ei.
Lähinnä tuossa TM:n kylmäpäästöt -osioissa tympäsee TM:n tapa ratkaista yhtälö, suuri kulutus/suuret päästöt, jättämällä osa päästöistä arvostelematta.
Sitten tätä puolitotuutta perustellaan sanan kääntein, joilla ei ole mitään tekemistä ympäristöystävällisyyden kanssa. "muiden päästöjen saama palstatila"
Siitä päästäänkin jo annettujen pisteiden verbaaliseen ylistykseen, "vähäpäästöinen", "suuri auto, pienet päästöt" yms
Ja tässä vaiheessa testiin sen kummemmin perehtymätön lukija on aikalailla hakotiellä.
Olen ymmärtänyt, että TM on halunnut tavallaan häivyttää autojen kokoeroja, ja verrata kymäkulutuksen osalta autoa tavallaan itseensä, ja vielä prosentuaalisena muutoksena kulutukseen lämpimänä.
Mutta mielestäni tämän arvostelukohteen pisteytyksen arvostelijat ovat oikeassa. Aina kannattaa pohtia, miten kaksi muussa suhteessa samanlaista autoa arvostellaan. Ajatellaanpa kahta identtistä autoa, joiden kylmäkulutus on myös sama, esim 10,2 l/100 km. Ne ovat siis kylmäkulutukseltaan(kin) samanarvoisia, vai mitä ?? Mutta entäpä jos auton A kulutus lämpimänä onkin vaikkapa 8 l/100, ja auton B 9,5 l/100 km. Eikö siitä pidä vetää johtopäätös, että auto A on lämpimänä pieniruokaisempi? TM vetää kuitenkin tästä tilanteesta johtopäätöksen, että auto A on KYLMÄKULUTUKSELTAAN HUONOMPI.
["Herbert"]
Mitkä ovat vertailukelpoisia autoja? Ajatellaan vaikka tarve nelihenkiselle perheelle
Mikä on nelihenkisen perheen tarve? Se voi periaatteessa olla mitä hyvänsä. Tunnen monia lapsettomia ihmisiä, joilla on tila-auto. Hyvä testi 5-henkisen perheen mahtumisesta kymmeneen eri Fordiin oli edellisessä Tuulilasissa. Kaikkin mahtuivat. Tosin vasta Mondeon farkusta alkaen hyvin.
...Mitä älyä on hieman karrikoituna sulkea Daewoota pois Mersun vaihtoehdoista vain siksi, että se jonkun mielestä ei voi olla vertailukelpoinen vaihtoehto?
Minun puolestani C-mersua ja Daewoota saa vertailla ihan niin kuin lystää, mutta ei siitä juuri hyötyä ole koska noilla ei ole lainkaan sama ostajakunta. Ehkä vanha C-mersu kannattaisi laittaa vertailuun samanhintaisen Daewoon kanssa? Jos noista pitäisi itse valita, olisi Daewoo ehkä vaihtoehto, tosin samalla rahalla saa Saksasta hyväkuntoisia Mersujakin...
Entä jos Daewoo ominaisuuksiltaan onkin kilpailukykyinen Mersun kanssa?
Jos olisi, se tuskin maksaisi 20.000 euroa. Eihän niin tyhmää myyjää olekaan että myisi tuotetta alihintaan siihen nähden mitä siitä voisi saada.
Vai mikä ihme voi olla syynä luokitella autoja johonkin karsinaan, jonka sisällä ainoastaan vertailua voi tehdä?
No sehän se on Talvitestin ideakin, ettei luokitella karsinoihin. Nyt sekään ei ilmeisesti kelpaa, kun on erehdytty mittaamaan suhteellisesti kulutuksen nousua? Totta, suhteutuksessa on aina ongelmansa. Mutta absoluuttiset luvut näkyvät testistä, joten harhaanjohtamisesta ei ole kyse.
""""No sehän se on Talvitestin ideakin, ettei luokitella karsinoihin. Nyt sekään ei ilmeisesti kelpaa, kun on erehdytty mittaamaan suhteellisesti kulutuksen nousua? """"
No nimenomaan sitähän me kylmäkulutus-kohdan arvostelijat on tässä kritisoitu. Totta ihmeessä reilumpi tilanne olisi ollut jos kylmäkulutus-kohdassa autot oli pisteytetty kylmäkuluksen mukaan, eikä laskettu jotain teennäistä suhteellista lukua. Näkeehän sen nyt Erkkikin, mihin tuolla suhteutuksella päädyttiin.
Pahinta tässä on se, että tässä nousi myös epäily, että TM käytti tuota suhteellisuutta päästäkseen sopivaan tulokseen. En itse epäile, mutta tulokset puhukoot puolestaan, koska mitään järjellisesti selittävää syytä TM:kään ei ole esittänyt pisteytykselle.
Eihän valojakaan arvosteltu suhteellisesti, kuten ei kiihtyvyys tai jarrutusarvoja tai varusteita tai lämmityslaitetta.
Epäily puolueellisuudesta on älytön, koska asia on aina testattu samaan tapaan.
Puolueellisempaa olisi minusta ottaa testiin vaikkapa Jaguar 3-litran koneella ja arvostella sitten Jaguar XF:n suuria kulutuksia suhteessa johonkin maitotölkin kokoiseen koneeseen 500 kg kevyemmässä autossa, varsin hyvin tietäen että Jaggea saa taloudellisellakin koneella.
Tällä en halua sanoa, että kulutukset eivät olisi tärkeitä, tottakai ne ovat. Mutta autojen vertailu akselilla Splash - XF on sinänsä tarpeetonta, nuo eivät käytännössä kilpaile edes samoilla markkinoilla. Varsinkaan, jos rajoitteeksi laitetaan se, että "tänä vuonna ajetaan bensakoneisilla autoilla" samaan aikaan kun 70% myydyistä on dieseleitä ja Jaggen luokkaisista yli 90%.
Jos halutaan absoluuttisia kulutuksia vertailla, tulisi valita testiautot ko. mallin taloudellisemmasta tai ainakin myydyimmästä päästä. Siltikin tultaisiin älyttömyyksiin, koska lainmukaiseen liikkumiseen riittää 1 hv tehoinenkin kulkupeli. Monikaan ei vaan sellaista halua. Itselleni riittäävät tehot haarukassa 100-200 hv ja väännöt mielellään yli 300 Nm. Joku toinen voi arvottaa asiaa toisella tapaa.
Rupesit sitten taas karsinoimaan !
Eikös se TM ne autot valinnut testiin, ja itse ilmoitti että näitä verrataan nyt toisiinsa. Niin olin lukevinani. Mutta ei sitten verrannutkaan toisiinsa. Jos kussakin autossa istuu yksi kuski ja joskus joku harvoin vieressä, niin eikö nämä autot ole autoina aivan hyvin verrattavissa toisiinsa, nythän oli kysymyksessä talviajo.
Nyt ei keskusteltu sivistyneistä moottoreista, tai hienostuneista automaattilaatikoista. Tai mietitty renkaan leveyden vaikutusta ulkonäköön. Vaan vietiin autot pakkaseen ja niillä ajettiin oikeasti lumihangessa. Niin minäkin teen.
Miksei sitä kulutustestiä voi tiputtaa kokonaan pois, kun ei se ketään palvele?
AkiK: "Mikä on nelihenkisen perheen tarve? Se voi periaatteessa olla mitä hyvänsä. Tunnen monia lapsettomia ihmisiä, joilla on tila-auto. Hyvä testi 5-henkisen perheen mahtumisesta kymmeneen eri Fordiin oli edellisessä Tuulilasissa. Kaikkin mahtuivat. Tosin vasta Mondeon farkusta alkaen hyvin."
Eli aika laaja on tuo karsina.
"Minun puolestani C-mersua ja Daewoota saa vertailla ihan niin kuin lystää, mutta ei siitä juuri hyötyä ole koska noilla ei ole lainkaan sama ostajakunta."
Itse lähden ostamaan jotain tuotetta silla periaatteella, että ensin määrittelen tarpeet. Sitten katson, mitkä tuotteet täyttävät tarpeet. Sitten vaihtoehdoista valitsen sen, mikä sattuu miellyttämään eri tekijät huomioiden eniten. Jos Mersu on hintaansa nähden hyvä, valitsen sen. Jos Daewoo on riittävän hyvä, mutta maksaa puolet Mersun hinnasta, valitsen Daewoon. Yksinkertaista, eikä ollenkaan tee noiden vertailua turhaksi. Jos vertailut rajoitetaan vain etukäteen päätettyjen kilpailijoiden välille, ei muilla osapuolilla ole mitään mahdollisuuksia. Tuon tyyppiselle toiminnalle on asiayhteydestä riippuen useita nimityksiä. Kaikkiin liittyy negatiivinen lataus.
"Jos olisi, se tuskin maksaisi 20.000 euroa. Eihän niin tyhmää myyjää olekaan että myisi tuotetta alihintaan siihen nähden mitä siitä voisi saada."
Riippuu siitä, miten ostaja ominaisuuksia painottaa. Daewoohon ei kannata lisätä statuksen tuomaa hintalisää.
"No sehän se on Talvitestin ideakin, ettei luokitella karsinoihin. Nyt sekään ei ilmeisesti kelpaa, kun on erehdytty mittaamaan suhteellisesti kulutuksen nousua?"
Mutta juurihan sanoit, ettei autoja voi verrata, koska ne eivät ole vertailukelpoisia.
Minusta erityyppisiä autoja pitää verrata, mutta tasapäisin ja johdonmukaisin kriteerein. Suhteellinen kulutuksen kasvu ei ole sellainen.
Karsinoidaan sitten. Moni Avensiksen kilpailija kulutti kylmänä enemmän kuin Avensis. Silti ne saivat paremmat pisteet. Miksi?
Seutulainen:
No vertasihan se. Suhteellinen kulutuksen kasvu oli ihan sama mittari ihan kaikille testin autoille. Ei sitä Toyotaa varten alettu erikseen muutella.
Ihan sama kysymys kuin puhuttaessa ikuisuusaiheesta EU-syklikulutus vs niin sanottu todellinen kulutus. Itse luotan siihen, että autoilla on mahdollisuus ajella suunnilleen syklin mukaisilla kulutuslukemilla tai reilusti niiden allekin, se tarkkuus riittää minulle. Suurin osa kulutuksen eroista tulee samantyyppisillä autoilla kuitenkin ajotavasta.
Minä tankkaan autooni 95 oktaanista bensaa. Koko elämäni aikana en ole koskaan tankannut autooni prosentteja. Enkä edes suhteellista bensaa, vaan ihan oikeata bensaa. Joskus olen joutunut kantamaankin sitä kanisterissa autolle. Mutta aina se on ollut ihan sitä samaa bensaa ja maksanut markkoja ja nyt nykyvuosina euroja.
TM:llä on tuossa testissä kylmäkulutuksen sijaan annettu pisteytys jonkin suhteellisen laskennallisen arvon mukaan. Tuo arvo on teoreettinen ja sillä ei ole mitään arvoa arkiautoilun kannalta. Luku on laskettu siten, että auto joka on kuluttanut 9.5 litraa satasella on saanut saman pistemäärän kuin auto , joka on kuluttanut 13.6. Jos sen pystyy perustelemaan normaaliautoilijan kannalta älykkäästi, niin antaisin tällaiselle kaverille selittelyn Nobel-palkinnon. TM ei itsekään pystynyt perustelemaan tuon pisteytyksen syytä.
Mutta yhtäkaikki -- arvostelutaulukossa lukee kylmäkulutus, ei siellä lue kylmäkulutuksen suhteellinen nousu potenssiin 2.
Seutulainen:
Minä taas tankkaan aina kahdella kympillä. Joten meikäläisen tankkaaminen maksaa aina saman verran riippumatta prosenteista, suhteellisuusteorioista tai vallitsevasta polttoaineen hinnasta.
Jos Toyota ei hallitse tällä uudella moottorilla kylmäkulutuksen kasvua, kyllä kai sen Toyota mies sulattaa ja asettaa asian oikeisiin mittasuhteisiin tällä Telluksella. Jätetään Nobel palkintojen jakaminen vielä Norjalaisten huoleksi.
jnejnejne:
On tosiaan huolestuttavaa kun ilmasto kylmenee, keskieuroopassa ja enklannissa ennätyskylmää ja ennätysmäärä lunta vuosikymmeniin, siis lopetetaan autoilu jotta EUvostoliitto ja Kiina pelastuu?
(Tosin kiinassa oli kait ennätyskylmää viime vuonna, samoin jenkeissä?)
Hehheh...
Juuri tuolla tavalla TM käsittelee asioita, auto on vähäpäästöinen, kun jätetään osaa päästöistä huomioimatta.
Ilmasto kylmenee, kun jossain päin maailmaa on ollut paikallisesti ennätyskylmää.