Arvuuttelu ja vänkäys kuka ennättikään ensin voidaan lopettaa tämän uutisen jälkeen. Kilpailu on kovaa mutta rehellistä tai ainakin pitäisi olla.
Tekniikan Maailman toimittajan (toimittajien?) provoava uutinen joutuu väkisin hieman outoon valoon. Audifani toimittajan ominaisuudessa päästi ilmeisesti tunteet valloilleen hieman ennenaikaisesti.
Menkäämme vihdoinkin itse asiaan tämän huvittaviakin piirteitä saaneen uutisoinnin päättteeksi.
BMW:n laservalojen kaukovalotoiminnon kantama on jopa 600 metriä, joka on puolet enemmän kuin autoon saatavien normaalien led-ajovalojen kantama. Laservalot kuluttavat myös 30 % vähemmän energiaa kuin led-valot. Melkoista edistystä siis luvassa.
Olisi nyt aika noloa olla se Audifani toimittaja joka ilkui Bemarilla. Tuskimpa on miestä korjata virhettään uudella jutulla vaikka otsikolla "BMW voitti Audin laservaloissa" Muut Auto sivustot ovatkin sen jo uutisoinneet jostain kumman syystä se ei TM enää kiinnosta. Ehkä väärä konserni vei voiton taas.
Jos laservalot osoittautuvat hyviksi, niin olennaisinta on se, mikä valmista tarjoaa laservalot järkevään hintaan artistin itsensä ulottuvilla olevaan malliin.
Jos laservalot osoittautuvat hyviksi, niin olennaisinta on se, mikä valmista tarjoaa laservalot järkevään hintaan artistin itsensä ulottuvilla olevaan malliin.
Ei VW-Groupin mielestä. VW-Group ja Audi ei välitä muusta kuin siitä että saa mielikuvamarkkinoitua idiooteille joiden mielestä Biltema-joulukuusivalot on tärkein asia autossa. Audi se tässä meni paniikkiin kun BMW täysin normaalisti esitteli uusia valoja, ja sitten ne yritti tehdä ison jutun siitä Audi tulee olemaan ensimmäinen. Ikäänkuin sillä olisi ollut mitään väliä. Mutta nyt siitä farssista tuli Audille vielä nolompi juttu.
No, Audi voi jatkaa markkinointia 'urheilullisesta ajettavuudesta', 'elektronisesti jokaiselle pyörälle erikseen voimaa jakavasta nelivedosta', 'parhaasta nelivedosta', 'ergonomisesta ohjaamosta', 'TDI diesel on urheilullinen' ym. eli totaalisilla valheilla.
Olipas hyvää luettavaa Audin urheilullisesta TDI Diesel prototyypistä.
Though Im sure purists will say the cars dynamic performance is artificial, this Audi RS5 doesnt understeer. The steering weight remains constant even under the hardest cornering and importantly it is relatively easy to drive very hard.
Olipas hyvää luettavaa Audin urheilullisesta TDI Diesel prototyypistä.
Though Im sure purists will say the cars dynamic performance is artificial, this Audi RS5 doesnt understeer. The steering weight remains constant even under the hardest cornering and importantly it is relatively easy to drive very hard.
Olipas hyvää luettavaa Audin urheilullisesta TDI Diesel prototyypistä.
Though Im sure purists will say the cars dynamic performance is artificial, this Audi RS5 doesnt understeer. The steering weight remains constant even under the hardest cornering and importantly it is relatively easy to drive very hard.
Olipas hyvää luettavaa Audin urheilullisesta TDI Diesel prototyypistä.
Though Im sure purists will say the cars dynamic performance is artificial, this Audi RS5 doesnt understeer. The steering weight remains constant even under the hardest cornering and importantly it is relatively easy to drive very hard.
Turbo vs NA. 2014 tekniikka vs 2012 tekniikka. Seuraavaan RS5 tulee turbokone ja kevyempi.
Alitehoinen RS5 TDI muiluttaa M4.
Vertailun nelivetoinen RS5 oli vuosimallia 2014 ei 2012 kuten vaajavetoinen Bemarikin. Seuraava ja seuraava aina Bemaria jäljessä vähän niinkuin näitten laservalojen kanssa. Aivan prototyypit muiluttaa vain mainosmiesten papereissa ja haaveissa tuotantoautoja.
Olipas hyvää luettavaa Audin urheilullisesta TDI Diesel prototyypistä.
Though Im sure purists will say the cars dynamic performance is artificial, this Audi RS5 doesnt understeer. The steering weight remains constant even under the hardest cornering and importantly it is relatively easy to drive very hard.
Turbo vs NA. 2014 tekniikka vs 2012 tekniikka. Seuraavaan RS5 tulee turbokone ja kevyempi.
Alitehoinen RS5 TDI muiluttaa M4.
Vertailun nelivetoinen RS5 oli vuosimallia 2014 ei 2012 kuten vaajavetoinen Bemarikin. Seuraava ja seuraava aina Bemaria jäljessä vähän niinkuin näitten laservalojen kanssa. Aivan prototyypit muiluttaa vain mainosmiesten papereissa ja haaveissa tuotantoautoja.
Mutta tekniikka on samaa mitä on 2012 mallissa vaikka onki 2014 malli. Eli on vanhentunut tekniikka jo. Näyttää Audi olevan edellä turboissa ja dieseleissä. Ketä kiinnostaa jotkut ajovalot
Olipas hyvää luettavaa Audin urheilullisesta TDI Diesel prototyypistä.
Though Im sure purists will say the cars dynamic performance is artificial, this Audi RS5 doesnt understeer. The steering weight remains constant even under the hardest cornering and importantly it is relatively easy to drive very hard.
Turbo vs NA. 2014 tekniikka vs 2012 tekniikka. Seuraavaan RS5 tulee turbokone ja kevyempi.
Alitehoinen RS5 TDI muiluttaa M4.
Vertailun nelivetoinen RS5 oli vuosimallia 2014 ei 2012 kuten vaajavetoinen Bemarikin. Seuraava ja seuraava aina Bemaria jäljessä vähän niinkuin näitten laservalojen kanssa. Aivan prototyypit muiluttaa vain mainosmiesten papereissa ja haaveissa tuotantoautoja.
Mutta tekniikka on samaa mitä on 2012 mallissa vaikka onki 2014 malli. Eli on vanhentunut tekniikka jo. Näyttää Audi olevan edellä turboissa ja dieseleissä. Ketä kiinnostaa jotkut ajovalot
Ainakin Audin maahantuojaa kiinnostaa ajovalot. Se ei ole vielä kerennyt poistaa virheellistä uutistaan jossa se ylpeänä kertoo valheellisesti maailman ensimmäinen sarjatuotantoauton merkin Audiksi jossa on laservalot. Kaikkihan tietävät että todellisuudessa se on BMW
Olipas hyvää luettavaa Audin urheilullisesta TDI Diesel prototyypistä.
Though Im sure purists will say the cars dynamic performance is artificial, this Audi RS5 doesnt understeer. The steering weight remains constant even under the hardest cornering and importantly it is relatively easy to drive very hard.
Olipas hyvää luettavaa Audin urheilullisesta TDI Diesel prototyypistä.
Though Im sure purists will say the cars dynamic performance is artificial, this Audi RS5 doesnt understeer. The steering weight remains constant even under the hardest cornering and importantly it is relatively easy to drive very hard.
Turbo vs NA. 2014 tekniikka vs 2012 tekniikka. Seuraavaan RS5 tulee turbokone ja kevyempi.
Alitehoinen RS5 TDI muiluttaa M4.
Vertailun nelivetoinen RS5 oli vuosimallia 2014 ei 2012 kuten vaajavetoinen Bemarikin. Seuraava ja seuraava aina Bemaria jäljessä vähän niinkuin näitten laservalojen kanssa. Aivan prototyypit muiluttaa vain mainosmiesten papereissa ja haaveissa tuotantoautoja.
Mutta tekniikka on samaa mitä on 2012 mallissa vaikka onki 2014 malli. Eli on vanhentunut tekniikka jo. Näyttää Audi olevan edellä turboissa ja dieseleissä. Ketä kiinnostaa jotkut ajovalot
Ainakin Audin maahantuojaa kiinnostaa ajovalot. Se ei ole vielä kerennyt poistaa virheellistä uutistaan jossa se ylpeänä kertoo valheellisesti maailman ensimmäinen sarjatuotantoauton merkin Audiksi jossa on laservalot. Kaikkihan tietävät että todellisuudessa se on BMW
Valkoinen valo ja sana laser ei minun käsityksen mukaan oikein sovi samaan lauseeseen.
Ainakin entivanhaan opetettiin että laservalo on yksitaajuuksista ja samanvaiheista.
Kaikkea ne autotehtaan keksiikin...
Käsityksesi ei ole kaukana oikeasta. Jos palstan automerkkifetisistit sallivat, niin tässä vähän teknistä selitystä aiheesta. (Jos menee liian tekniseksi, voitte palata sotaanne.)
Käsite "valkoinen valo" on siinä mielenkiintoinen, että värit ovat ihmissilmän ominaisuus, eivät sinänsä fysikaalisia suureita. Jos valo on peruslaserin monokromaattista (yhtä aallonpituutta sisältävää valoa, se näyttää silmään aina värilliseltä.
Kuitenkin on olemassa valkoista valoa yksittäisellä laserilla tuottavia laserjärjestelmiä. Näitä ns. taajuuskampoja käytetään erittäin tarkassa mittaamisessa. Silloin valon spektrissä on monta erittäin tarkoin välein olevaa spektripiikkiä eri väreillä. Spektripiikit on lukittu toisiinsa tarkoilla taajuussuhteilla, joten kaikkien niiden valo on koherenttia. Tällaista valoa voidaan käyttää hyvin tarkkaan etäisyyksien tai aikojen mittaamiseen.
Jos edelläoleva menee lukijalta hiukan hilseen yli, niin ei hätää. Taajuuskammasta tuli fysiikan nobeli muistaakseni noin vuonna 2005, joten kyse on fyysikoillekin aika uudesta asiasta. Ja sinänsä sillä ei ole mitään tekemistä auton valojen kanssa, mutta onpahan kuitenkin ihan aito valkoinen laseri.
Vähän vähemmän eksoottisella tavalla kahdella puhtaasti monokromaattisella laserilla voidaan tuottaa valkoista valoa. Tähän voidaan ottaa esimerkiksi keltaisen laserin ja sinisen laserin tai punaisen laserin ja sinivihreän laserin yhdistelmä. Tätä ei käytännössä kuitenkaan tehdä, koska tuollainen valo on värintoistoindeksiltään surkea (värit eivät juuri erotu), ja koska tuollaisia laserpareja on huonosti olemassa.
Yleisempi temppu on käyttää kolmea monokromaattista laseria, jotka ovat punainen, sininen ja vihreä. Niiden yhdistelmällä voidaan tuottaa lähes kaikki ihmissilmän näkemät värit. Tätä käytetään kännyköihin ja muihin pienlaitteisiin suunnitelluissa projektoreissa halutaan käyttää kolmea laseria. Näinkään tuotettu valkoinen valo ei ole hyvää värintoistoltaan, eikä tätä tekniikkaa käytetä autojen laservaloissa.
---
Noin yleisemmin laserilla on kolme erityispiirrettä. Laser tuottaa valoa, joka on fokusoitavissa hyvin teräväksi pisteeksi, laser tuottaa koherenttia valoa (hyvin tiukasti yksiväristä valoa), ja puolijohdelasereilla (laserdiodeilla) on joskus erittäin hyvä hyötysuhde valosta sähköksi.
Autokäytössä monokromaattinen (yksivärinen) valo on huono juttu, ja koherentti valo tuottaa laserille ominaisia tummia ja kirkkaita pisteitä valaistuskenttään, joten näistä on enempi haittaa kuin iloa. Valon tiukka fokusoitavuus voisi olla periaatteessa hyvä juttu, ja hyvä hyötysuhde on tietysti sekin loistohomma.
Loppujen lopuksi BMW:n ja Audin tapa käyttää laseria auton valoissa on aika epäsuora. Sinisellä laserdiodilla (tai oikeastaan kolmella) tuotetaan tiukka nippu sinistä valoa, joka heijastetaan peilin kautta linssiin, jossa on keltaista loisteainetta. Osa sinisesta valosta muuttuu keltaiseksi. Tämä heijastetaan edelleen toisen peilin kautta tielle. Periaate on lopulta lähes identtinen valkoisten LED-valaisinten kanssa; niissäkin on sininen LED, jonka valosta osa muutetaan keltaiseksi loisteaineella.
Laservalot ovat käytännössäkin jonkin verran energiatehokkaampia kuin LED-valot. Järjestelmän saa ilmeisesti pakattua myös vähän pienempään tilaan. Muuten edut ovat kohtuullisen vähissä, mutta kuulostaahan se markkinoinnillisesti ihan kivalta. Nämä "näkee 500 m:n päähän" -jutut ovat ihan markkinointitarinaa, koska periaatteessa tuota rajoittaa vertailuluku. Kyllä hehkulampuillakin voi tehdä vaikka minkälaisen valotehon, mutta kun laki kieltää.
---
Jos muuten mietitään sitä, minkälainen on ideaalinen auton etuvalo, niin se on aika erilainen kuin mitä autoissa nähdään. Jotta valo häikäisisi vastaantulijaa mahdollisimman vähän, sen pitää tulla mahdollisimman laajalta alueelta, ja lisäksi suuntakuvion pitää olla säädeltävissä. Jotta valolla on hyvä ja tarkka keila kaukana vähän epätasaisemmallakin tiellä, valonlähteen pitää olla korkealla. Toisaalta ylhäällä oleva valo on huonolla näkyvyydellä huono, koska kuljettaja joutuu katsomaan valokeilan läpi.
Lisäksi valokeilan olisi syytä olla olematta liian terävärajainen, koska terävärajainen valokeila on herkkä auton tärinälle, tien epätasaisuuksille ja on silmille rasittavampi kuin pehmeästi himmenevä.
Näitä yhdistelemällä päädytään siihen, että auton nykyisten lähes pistemäisten lamppujen sijasta etumaski pitää korvata isolla valopaneelilla. Sen lisäksi tuulilasin yläreunaan olisi hyvä laittaa kaukovaloraita. Näin varustetulla autolla sekä näkisi paremmin että häikäisisi vähemmän kuin nykyisellä.
Teknologia mahdollistaa monenlaista. Valoista voidaan tehdä suuntakuvioltaan säädettäviä kohtuullisen helposti. Kysymys on vain siitä, mitä halutaan tehdä esimerkiksi muotoilun ehdoilla, ja kuinka kalliita ratkaisut saavat olla.
---
Laserillekin on kyllä korvaamaton käyttö autoissa. Se on niiden käyttö LIDAR-järjestelmissä ympäristöä mittaamassa.
Osram on paljon puuhannut puolijohdevalolähteiden (laserdiodit ja LED-valolähteet kanssa). Mainittu vihreä laserdiodi on omalla sarallaan tosi kova juttu, mutta sillä ei ole autojen kanssa tekemistä. Autoissa käytetään joko sinistä tai ultraviolettia, joka muunnetaan loisteaineella valkoiseksi.
Hiilipäästölle kiitos hyvästä kansanomaistuksesta. Kuulostaa siltä, että kehityksestä huolimatta Bosch Touring on edelleen varteenotettava ratkaisu pimeän tien valaisemiseen.
Kävin yhdessä kauppakeskuksessa Pekingissä ja tyttö kauppasi sinisen valon laser pointeria. Noin sadalla eurolla olisi saanut kuulakärkikynän mittaisen, peukalonpaksuisen pointterin jolla sai sytytettyä muovipussin palamaan kahden metrin päästä.
Kävin yhdessä kauppakeskuksessa Pekingissä ja tyttö kauppasi sinisen valon laser pointeria. Noin sadalla eurolla olisi saanut kuulakärkikynän mittaisen, peukalonpaksuisen pointterin jolla sai sytytettyä muovipussin palamaan kahden metrin päästä.
Jätin vielä kauppaan.
Hyvä niin, olisi nimittäin jäänyt tulliin. Yksityiseen käyttöön Suomessa on säädelty minkä tehoisia lasereita saa tuoda maahan.
Kuinkahan pitkään valkoiset ledi- tai laseripohjaiset valaisimet mahtaa loppujen lopuksi kestää. Loistainehan kuluu käytössä, samoin jos puolijohde lämpiää aina yli 60 asteen, senkään käyttöikä ei varmasti ole 20 vuotta.
Voipi olla että puolijohdevalaisimien käyttöikä onkin loppujenlopuksi samaa luokkaa kuin xenoneilla.
Kävin yhdessä kauppakeskuksessa Pekingissä ja tyttö kauppasi sinisen valon laser pointeria. Noin sadalla eurolla olisi saanut kuulakärkikynän mittaisen, peukalonpaksuisen pointterin jolla sai sytytettyä muovipussin palamaan kahden metrin päästä.
Jätin vielä kauppaan.
Hyvä niin, olisi nimittäin jäänyt tulliin. Yksityiseen käyttöön Suomessa on säädelty minkä tehoisia lasereita saa tuoda maahan.
....
Joo, ei ole edes tietoa minkätehoinen putki oli kyseessä. Olen tuonut monia punaisia, tehokkaitakin lasereita lahjaksi kavereille eikä niistä ole koskaan tullissa mitään kysytty. Mikähän mahtaa olla tehoraja laitteen omistamiseen Suomessa? Googlettamalla saa useita arvioita, 1..3mW.
Tuollainen riittävän tehokas laser olisi tietty, huom! siis ihan teoriassa, paljon parempi opetusväline monessa paikkaa kuin torven soittelu. Hmm.. voisi vaikka hidastaa jonkun törttöilijän menoa sulattamalla renkaat alta.
Joo, ei ole edes tietoa minkätehoinen putki oli kyseessä. Olen tuonut monia punaisia, tehokkaitakin lasereita lahjaksi kavereille eikä niistä ole koskaan tullissa mitään kysytty. Mikähän mahtaa olla tehoraja laitteen omistamiseen Suomessa? Googlettamalla saa useita arvioita, 1..3mW.
Tuollainen riittävän tehokas laser olisi tietty, huom! siis ihan teoriassa, paljon parempi opetusväline monessa paikkaa kuin torven soittelu. Hmm.. voisi vaikka hidastaa jonkun törttöilijän menoa sulattamalla renkaat alta.
Niin, jos sen renkaat ei pyöri?
Veikkaan, et onnistuis opetus paremmin tähtäämällä törtön niskatukeen...
Onhan noita lasereita jotka leikkaa paksuakin teräslevyä, miksei sitten pyörivää rengasta?
Jotenkin olisi modernimpi kuin konekivääri etumaskissa jolle olisi joskus käyttöä ..
Kyllä se kk olisi kuitenkin teknologisesti parempi vaihtoehto. Osumakohtaan hetkellisesti saatava energia on erittäin suuri verrattuna siihen, mitä laserilla saadaan vastaavassa hetkessä. Tähtääminen on kummassakin suunnilleen yhtä helppoa, laserissa ehkä vähän parempi osumatarkkuus.
On yllättävän vaikeaa tehdä niin tehokasta laseria, että sitä voisi käyttää aseena muuten kuin sokaisumielessä.
Joo, ei ole edes tietoa minkätehoinen putki oli kyseessä. Olen tuonut monia punaisia, tehokkaitakin lasereita lahjaksi kavereille eikä niistä ole koskaan tullissa mitään kysytty. Mikähän mahtaa olla tehoraja laitteen omistamiseen Suomessa? Googlettamalla saa useita arvioita, 1..3mW.
Laserosoittimissa sääntö on se, että alle 1 mW:n osoittimet ovat silmäturvallisia. Niillä ei saa silmävauriota aikaan, vaikka niillä sohottaisi suoraan kaveria silmään, koska silmä ehtii sulkeutua ennen kuin verkkokalvo vaurioituu. (Teoriassa lähi-infrapunaa tai UV:ta säteilevä laser ei häikäise niin paljon, että silmä sulkeutuisi, mutta näissä taas silmä fokusoi sen verran huonosti, ettei vaaraa ole.)
Teholuokassa 1-5 mW silmävauriovaara on olemassa, mutta se on pieni. Näillä tuskin on saatu pysyviä silmävaurioita aikaan, mutta häikäistymien on kyllä jo erittäin hankalaa etenkin vihreillä lasereilla.
Maahantuonnissa raja on 1 mW EU:n ulkopuolelta tuotaville lasereille. Jos niillä ei ole EU-hyväksyntää, sellainen tarvitaan. Sitä ei juuri yksityistuojan kannata hakea, koska paperi maksaa muutaman satasen.
Mitään sellaista lakia ei ole, joka kategorisesti kieltäisi tyyppihyväksyttyjen isojenkaan lasereiden hallussapitoa yksityiseltä. Saat omistaa vaikka hitsauslaserin, jos sillä on paperit, ja jos sitä käytetään asiallisesti. Ja johan vaikkapa kirjoittavissa DVD-asemissa on > 100 mW laserdiodi kirjoittamista varten. (Ei, siitä ei pysty tekemään osoitinta kohtuullisella vaivalla. Kyllä, sillä voi saada silmävamman.)
Hankalimpia ovat isotehoiset laserosoittimet. Ehkä vähän erikoisesti kirkkaimman näköiset eivät ole aina pahimpia. Samantehoinen vihreä näyttää paljon kirkkaammalta kuin punainen tai sininen, jolloin silmä reagoi siihen nopeammin. Lähellä ultraviolettia olevat 405 nm:n siniset ovat oikeasti jo aika pahoja. Silmä ei onneksi fokusoi niitä kovin hyvin, mutta kun idästä saa hankkia kohtuuhinnalla 200 mW:n tykkejä, lopputulos on oikeasti silmävaarallinen.
Eri värien erilainen vaikutus näkyy laserosoittimissa hyvin. Minulla oli vuosia sitten vähän isotehoinen (muistaakseni 20 mW) punainen laserosoitin isoissa saleissa pidettäviä esityksiä varten. Sitten tulivat vihreät DPSS-laserit järkevällä hinnalla (satasia) kauppaan, ja pitihän sellainen 50 mW:n vihreä hankkia tuotekehityskäyttöön. Lopputulos oli se, että en sitten löytänyt sille esityskäyttöä, kun en päässyt stadionille esiintymään. Pienemmissä saleissa vihreä täplä oli häiritsevän kirkas.
Ehkä tässä jonkinlainen viisaus on se, että nuo isotehoiset (> 5 mW) laserit ovat silmävaarallisia, ja niille on vaikea löytää mitään järkevää käyttöä kotioloissa. (Omaksi puolustuksekseni voin todeta, että aikanaan työskentelin laserien kanssa, joten tunnen niiden riskit kohtuullisen hyvin.)
Vanha laserien lähellä oleva varoituskyltti käskee käyttämään suojalaseja viisaudella: "Please, protect your remaining eye."
Kuulostaa siltä, että kehityksestä huolimatta Bosch Touring on edelleen varteenotettava ratkaisu pimeän tien valaisemiseen.
Aivan erinomainen ratkaisu. Iso liki paraboloidin muotoinen heijastin tekee selkeän valokuvion, ja mahdollisten katselijoiden kannalta valo tulee kuitenkin suhteellisen laajalta alueelta eikä niinollen häikäise ihan yhtä pahasti kuin pienestä linssivalaisimesta tuleva valo.
Itse asiassa olen joskus miettinyt, että paras auton valonheitin olisi sellainen, jossa on jokin pistemäisehkö (puolijohde)valonlähde, jonka valo ohjataan kokonaisuudessaan peilin kautta tielle. Peili on pinnaltaan adaptiivinen peili, ts. sen pinnan muotoa pystytään muuttamaan. Tällä tavoin saataisiin muuttuva valaistuskuvio.
Näitä voisi sitten laittaa auton keulan täyteen, niin ne häikäisisivätkin mahdollisesti vähän. Eri olosuhteissa automatiikka voisi sitten ottaa ylempiä valoja pois, niin sumuvalotoiminnallisuuskin olisi turvattu.
Arvuuttelu ja vänkäys kuka ennättikään ensin voidaan lopettaa tämän uutisen jälkeen. Kilpailu on kovaa mutta rehellistä tai ainakin pitäisi olla.
Tekniikan Maailman toimittajan (toimittajien?) provoava uutinen joutuu väkisin hieman outoon valoon. Audifani toimittajan ominaisuudessa päästi ilmeisesti tunteet valloilleen hieman ennenaikaisesti.
https://tekniikanmaailma.fi/uutiset/audi-voittaa-bmwn-laservaloissa#kommentit
Menkäämme vihdoinkin itse asiaan tämän huvittaviakin piirteitä saaneen uutisoinnin päättteeksi.
BMW:n laservalojen kaukovalotoiminnon kantama on jopa 600 metriä, joka on puolet enemmän kuin autoon saatavien normaalien led-ajovalojen kantama. Laservalot kuluttavat myös 30 % vähemmän energiaa kuin led-valot. Melkoista edistystä siis luvassa.
Olisi nyt aika noloa olla se Audifani toimittaja joka ilkui Bemarilla. Tuskimpa on miestä korjata virhettään uudella jutulla vaikka otsikolla "BMW voitti Audin laservaloissa" Muut Auto sivustot ovatkin sen jo uutisoinneet jostain kumman syystä se ei TM enää kiinnosta. Ehkä väärä konserni vei voiton taas.
Jos laservalot osoittautuvat hyviksi, niin olennaisinta on se, mikä valmista tarjoaa laservalot järkevään hintaan artistin itsensä ulottuvilla olevaan malliin.
http://www.zkw-group.com/en/news-press/latest-announcements/zkw-is-the-supplier-of-the-bmw-i8-laser-headlight/
eiköhän niitä saa rahalla
NHB:
Ei VW-Groupin mielestä. VW-Group ja Audi ei välitä muusta kuin siitä että saa mielikuvamarkkinoitua idiooteille joiden mielestä Biltema-joulukuusivalot on tärkein asia autossa. Audi se tässä meni paniikkiin kun BMW täysin normaalisti esitteli uusia valoja, ja sitten ne yritti tehdä ison jutun siitä Audi tulee olemaan ensimmäinen. Ikäänkuin sillä olisi ollut mitään väliä. Mutta nyt siitä farssista tuli Audille vielä nolompi juttu.
No, Audi voi jatkaa markkinointia 'urheilullisesta ajettavuudesta', 'elektronisesti jokaiselle pyörälle erikseen voimaa jakavasta nelivedosta', 'parhaasta nelivedosta', 'ergonomisesta ohjaamosta', 'TDI diesel on urheilullinen' ym. eli totaalisilla valheilla.
Olipas hyvää luettavaa Audin urheilullisesta TDI Diesel prototyypistä.
Though Im sure purists will say the cars dynamic performance is artificial, this Audi RS5 doesnt understeer. The steering weight remains constant even under the hardest cornering and importantly it is relatively easy to drive very hard.
http://www.autocar.co.uk/car-review/audi/a5/first-drives/audi-rs5-v6-tdi-e-prototype-first-drive-review?page=1
Mikko__:
RS5 Audit ovat olleet aina tosi kesyjä. mielestäni suorastaan säälittäviä.
Mittaustuloksia (2014 BMW M4 / 2014 Audi RS5):
0-100 km/h: 4,2s / 4,3s
0-160 km/h: 8,5s / 9,3s
0-200 km/h: 12,9s / 14,5s
100-0 km/h, lämpimät jarrut: 33.3m / 32.8m
Kulutus: 11,9 l/100km / 13,8 l/100km
Nürburgring GP-kierrosajat: 1.38,9 min / 1.41,5 min
http://autohullut.fi/etusivu/autotesti-2014-bmw-m4/
Sui Hing:
Turbo vs NA. 2014 tekniikka vs 2010/12 tekniikka.
Alitehoinen RS5 TDI muiluttaa M4.
Mikko__:
Vertailun nelivetoinen RS5 oli vuosimallia 2014 ei 2012 kuten vaajavetoinen Bemarikin. Seuraava ja seuraava aina Bemaria jäljessä vähän niinkuin näitten laservalojen kanssa. Aivan prototyypit muiluttaa vain mainosmiesten papereissa ja haaveissa tuotantoautoja.
Sui Hing:
Mutta tekniikka on samaa mitä on 2012 mallissa vaikka onki 2014 malli. Eli on vanhentunut tekniikka jo. Näyttää Audi olevan edellä turboissa ja dieseleissä. Ketä kiinnostaa jotkut ajovalot
Mikko__:
Ainakin Audin maahantuojaa kiinnostaa ajovalot. Se ei ole vielä kerennyt poistaa virheellistä uutistaan jossa se ylpeänä kertoo valheellisesti maailman ensimmäinen sarjatuotantoauton merkin Audiksi jossa on laservalot. Kaikkihan tietävät että todellisuudessa se on BMW
http://www.audi.fi/fi/brand/fi/experience/news.detail.2014~05~audi_r8_lmx_-_maailman.html
Mikko__:
Kivakiva. Onnea jatkoon.
Sui Hing:
Mua ei edelleen kiinnosta mitkään valot vaikka Audilla ei olisi valoja ollenkaa
Miksi sitten tulit kommentoimaan uutiseen joka kertoo BMW:n teknisestä etumatkasta myös laservaloissa?
Sui Hing:
Totesin vaa siihen kun putputi tarinoi.
Mikko__:
Totesit mitä?
Valkoinen valo ja sana laser ei minun käsityksen mukaan oikein sovi samaan lauseeseen.
Ainakin entivanhaan opetettiin että laservalo on yksitaajuuksista ja samanvaiheista.
Kaikkea ne autotehtaan keksiikin...
Molemmille merkeille taitaa tekijänä olla osram?
http://www.osram.com/osram_com/press/press-releases/_trade_press/2014/osram-is-the-system-partner-for-laser-light-in-the-bmw-i8/index.jsp
http://www.osram.fi/osram_fi/uutiset--tiedot/uutiset/specialty-lighting/2013/osram-opto-semiconductorsin-vihreae-laserdiodi-on-electronic-products--lehden-vuoden-tuote-2012/index.jsp
kello68:
Käsityksesi ei ole kaukana oikeasta. Jos palstan automerkkifetisistit sallivat, niin tässä vähän teknistä selitystä aiheesta. (Jos menee liian tekniseksi, voitte palata sotaanne.)
Käsite "valkoinen valo" on siinä mielenkiintoinen, että värit ovat ihmissilmän ominaisuus, eivät sinänsä fysikaalisia suureita. Jos valo on peruslaserin monokromaattista (yhtä aallonpituutta sisältävää
Kuitenkin on olemassa valkoista valoa yksittäisellä laserilla tuottavia laserjärjestelmiä. Näitä ns. taajuuskampoja käytetään erittäin tarkassa mittaamisessa. Silloin valon spektrissä on monta erittäin tarkoin välein olevaa spektripiikkiä eri väreillä. Spektripiikit on lukittu toisiinsa tarkoilla taajuussuhteilla, joten kaikkien niiden valo on koherenttia. Tällaista valoa voidaan käyttää hyvin tarkkaan etäisyyksien tai aikojen mittaamiseen.
Jos edelläoleva menee lukijalta hiukan hilseen yli, niin ei hätää. Taajuuskammasta tuli fysiikan nobeli muistaakseni noin vuonna 2005, joten kyse on fyysikoillekin aika uudesta asiasta. Ja sinänsä sillä ei ole mitään tekemistä auton valojen kanssa, mutta onpahan kuitenkin ihan aito valkoinen laseri.
Vähän vähemmän eksoottisella tavalla kahdella puhtaasti monokromaattisella laserilla voidaan tuottaa valkoista valoa. Tähän voidaan ottaa esimerkiksi keltaisen laserin ja sinisen laserin tai punaisen laserin ja sinivihreän laserin yhdistelmä. Tätä ei käytännössä kuitenkaan tehdä, koska tuollainen valo on värintoistoindeksiltään surkea (värit eivät juuri erotu), ja koska tuollaisia laserpareja on huonosti olemassa.
Yleisempi temppu on käyttää kolmea monokromaattista laseria, jotka ovat punainen, sininen ja vihreä. Niiden yhdistelmällä voidaan tuottaa lähes kaikki ihmissilmän näkemät värit. Tätä käytetään kännyköihin ja muihin pienlaitteisiin suunnitelluissa projektoreissa halutaan käyttää kolmea laseria. Näinkään tuotettu valkoinen valo ei ole hyvää värintoistoltaan, eikä tätä tekniikkaa käytetä autojen laservaloissa.
---
Noin yleisemmin laserilla on kolme erityispiirrettä. Laser tuottaa valoa, joka on fokusoitavissa hyvin teräväksi pisteeksi, laser tuottaa koherenttia valoa (hyvin tiukasti yksiväristä valoa), ja puolijohdelasereilla (laserdiodeilla) on joskus erittäin hyvä hyötysuhde valosta sähköksi.
Autokäytössä monokromaattinen (yksivärinen) valo on huono juttu, ja koherentti valo tuottaa laserille ominaisia tummia ja kirkkaita pisteitä valaistuskenttään, joten näistä on enempi haittaa kuin iloa. Valon tiukka fokusoitavuus voisi olla periaatteessa hyvä juttu, ja hyvä hyötysuhde on tietysti sekin loistohomma.
Loppujen lopuksi BMW:n ja Audin tapa käyttää laseria auton valoissa on aika epäsuora. Sinisellä laserdiodilla (tai oikeastaan kolmella) tuotetaan tiukka nippu sinistä valoa, joka heijastetaan peilin kautta linssiin, jossa on keltaista loisteainetta. Osa sinisesta valosta muuttuu keltaiseksi. Tämä heijastetaan edelleen toisen peilin kautta tielle. Periaate on lopulta lähes identtinen valkoisten LED-valaisinten kanssa; niissäkin on sininen LED, jonka valosta osa muutetaan keltaiseksi loisteaineella.
Laservalot ovat käytännössäkin jonkin verran energiatehokkaampia kuin LED-valot. Järjestelmän saa ilmeisesti pakattua myös vähän pienempään tilaan. Muuten edut ovat kohtuullisen vähissä, mutta kuulostaahan se markkinoinnillisesti ihan kivalta. Nämä "näkee 500 m:n päähän" -jutut ovat ihan markkinointitarinaa, koska periaatteessa tuota rajoittaa vertailuluku. Kyllä hehkulampuillakin voi tehdä vaikka minkälaisen valotehon, mutta kun laki kieltää.
---
Jos muuten mietitään sitä, minkälainen on ideaalinen auton etuvalo, niin se on aika erilainen kuin mitä autoissa nähdään. Jotta valo häikäisisi vastaantulijaa mahdollisimman vähän, sen pitää tulla mahdollisimman laajalta alueelta, ja lisäksi suuntakuvion pitää olla säädeltävissä. Jotta valolla on hyvä ja tarkka keila kaukana vähän epätasaisemmallakin tiellä, valonlähteen pitää olla korkealla. Toisaalta ylhäällä oleva valo on huonolla näkyvyydellä huono, koska kuljettaja joutuu katsomaan valokeilan läpi.
Lisäksi valokeilan olisi syytä olla olematta liian terävärajainen, koska terävärajainen valokeila on herkkä auton tärinälle, tien epätasaisuuksille ja on silmille rasittavampi kuin pehmeästi himmenevä.
Näitä yhdistelemällä päädytään siihen, että auton nykyisten lähes pistemäisten lamppujen sijasta etumaski pitää korvata isolla valopaneelilla. Sen lisäksi tuulilasin yläreunaan olisi hyvä laittaa kaukovaloraita. Näin varustetulla autolla sekä näkisi paremmin että häikäisisi vähemmän kuin nykyisellä.
Teknologia mahdollistaa monenlaista. Valoista voidaan tehdä suuntakuvioltaan säädettäviä kohtuullisen helposti. Kysymys on vain siitä, mitä halutaan tehdä esimerkiksi muotoilun ehdoilla, ja kuinka kalliita ratkaisut saavat olla.
---
Laserillekin on kyllä korvaamaton käyttö autoissa. Se on niiden käyttö LIDAR-järjestelmissä ympäristöä mittaamassa.
finman:
Osram on paljon puuhannut puolijohdevalolähteiden (laserdiodit ja LED-valolähteet kanssa). Mainittu vihreä laserdiodi on omalla sarallaan tosi kova juttu, mutta sillä ei ole autojen kanssa tekemistä. Autoissa käytetään joko sinistä tai ultraviolettia, joka muunnetaan loisteaineella valkoiseksi.
Mikko__:
Minua.
Hiilipäästölle kiitos hyvästä kansanomaistuksesta. Kuulostaa siltä, että kehityksestä huolimatta Bosch Touring on edelleen varteenotettava ratkaisu pimeän tien valaisemiseen.
Kävin yhdessä kauppakeskuksessa Pekingissä ja tyttö kauppasi sinisen valon laser pointeria. Noin sadalla eurolla olisi saanut kuulakärkikynän mittaisen, peukalonpaksuisen pointterin jolla sai sytytettyä muovipussin palamaan kahden metrin päästä.
Jätin vielä kauppaan.
Jorma L:
Hyvä niin, olisi nimittäin jäänyt tulliin. Yksityiseen käyttöön Suomessa on säädelty minkä tehoisia lasereita saa tuoda maahan.
Kuinkahan pitkään valkoiset ledi- tai laseripohjaiset valaisimet mahtaa loppujen lopuksi kestää. Loistainehan kuluu käytössä, samoin jos puolijohde lämpiää aina yli 60 asteen, senkään käyttöikä ei varmasti ole 20 vuotta.
Voipi olla että puolijohdevalaisimien käyttöikä onkin loppujenlopuksi samaa luokkaa kuin xenoneilla.
kello68:
Joo, ei ole edes tietoa minkätehoinen putki oli kyseessä. Olen tuonut monia punaisia, tehokkaitakin lasereita lahjaksi kavereille eikä niistä ole koskaan tullissa mitään kysytty. Mikähän mahtaa olla tehoraja laitteen omistamiseen Suomessa? Googlettamalla saa useita arvioita, 1..3mW.
Tuollainen riittävän tehokas laser olisi tietty, huom! siis ihan teoriassa, paljon parempi opetusväline monessa paikkaa kuin torven soittelu. Hmm.. voisi vaikka hidastaa jonkun törttöilijän menoa sulattamalla renkaat alta.
Jorma L:
Niin, jos sen renkaat ei pyöri?
Veikkaan, et onnistuis opetus paremmin tähtäämällä törtön niskatukeen...
Kuukeri:
Onhan noita lasereita jotka leikkaa paksuakin teräslevyä, miksei sitten pyörivää rengasta?
Jotenkin olisi modernimpi kuin konekivääri etumaskissa jolle olisi joskus käyttöä ..
Jorma L:
Kyllä se kk olisi kuitenkin teknologisesti parempi vaihtoehto. Osumakohtaan hetkellisesti saatava energia on erittäin suuri verrattuna siihen, mitä laserilla saadaan vastaavassa hetkessä. Tähtääminen on kummassakin suunnilleen yhtä helppoa, laserissa ehkä vähän parempi osumatarkkuus.
On yllättävän vaikeaa tehdä niin tehokasta laseria, että sitä voisi käyttää aseena muuten kuin sokaisumielessä.
Jorma L:
Laserosoittimissa sääntö on se, että alle 1 mW:n osoittimet ovat silmäturvallisia. Niillä ei saa silmävauriota aikaan, vaikka niillä sohottaisi suoraan kaveria silmään, koska silmä ehtii sulkeutua ennen kuin verkkokalvo vaurioituu. (Teoriassa lähi-infrapunaa tai UV:ta säteilevä laser ei häikäise niin paljon, että silmä sulkeutuisi, mutta näissä taas silmä fokusoi sen verran huonosti, ettei vaaraa ole.)
Teholuokassa 1-5 mW silmävauriovaara on olemassa, mutta se on pieni. Näillä tuskin on saatu pysyviä silmävaurioita aikaan, mutta häikäistymien on kyllä jo erittäin hankalaa etenkin vihreillä lasereilla.
Maahantuonnissa raja on 1 mW EU:n ulkopuolelta tuotaville lasereille. Jos niillä ei ole EU-hyväksyntää, sellainen tarvitaan. Sitä ei juuri yksityistuojan kannata hakea, koska paperi maksaa muutaman satasen.
Mitään sellaista lakia ei ole, joka kategorisesti kieltäisi tyyppihyväksyttyjen isojenkaan lasereiden hallussapitoa yksityiseltä. Saat omistaa vaikka hitsauslaserin, jos sillä on paperit, ja jos sitä käytetään asiallisesti. Ja johan vaikkapa kirjoittavissa DVD-asemissa on > 100 mW laserdiodi kirjoittamista varten. (Ei, siitä ei pysty tekemään osoitinta kohtuullisella vaivalla. Kyllä, sillä voi saada silmävamman.)
Hankalimpia ovat isotehoiset laserosoittimet. Ehkä vähän erikoisesti kirkkaimman näköiset eivät ole aina pahimpia. Samantehoinen vihreä näyttää paljon kirkkaammalta kuin punainen tai sininen, jolloin silmä reagoi siihen nopeammin. Lähellä ultraviolettia olevat 405 nm:n siniset ovat oikeasti jo aika pahoja. Silmä ei onneksi fokusoi niitä kovin hyvin, mutta kun idästä saa hankkia kohtuuhinnalla 200 mW:n tykkejä, lopputulos on oikeasti silmävaarallinen.
Eri värien erilainen vaikutus näkyy laserosoittimissa hyvin. Minulla oli vuosia sitten vähän isotehoinen (muistaakseni 20 mW) punainen laserosoitin isoissa saleissa pidettäviä esityksiä varten. Sitten tulivat vihreät DPSS-laserit järkevällä hinnalla (satasia) kauppaan, ja pitihän sellainen 50 mW:n vihreä hankkia tuotekehityskäyttöön. Lopputulos oli se, että en sitten löytänyt sille esityskäyttöä, kun en päässyt stadionille esiintymään. Pienemmissä saleissa vihreä täplä oli häiritsevän kirkas.
Ehkä tässä jonkinlainen viisaus on se, että nuo isotehoiset (> 5 mW) laserit ovat silmävaarallisia, ja niille on vaikea löytää mitään järkevää käyttöä kotioloissa. (Omaksi puolustuksekseni voin todeta, että aikanaan työskentelin laserien kanssa, joten tunnen niiden riskit kohtuullisen hyvin.)
Vanha laserien lähellä oleva varoituskyltti käskee käyttämään suojalaseja viisaudella: "Please, protect your remaining eye."
740 GLE:
Aivan erinomainen ratkaisu. Iso liki paraboloidin muotoinen heijastin tekee selkeän valokuvion, ja mahdollisten katselijoiden kannalta valo tulee kuitenkin suhteellisen laajalta alueelta eikä niinollen häikäise ihan yhtä pahasti kuin pienestä linssivalaisimesta tuleva valo.
Itse asiassa olen joskus miettinyt, että paras auton valonheitin olisi sellainen, jossa on jokin pistemäisehkö (puolijohde)valonlähde, jonka valo ohjataan kokonaisuudessaan peilin kautta tielle. Peili on pinnaltaan adaptiivinen peili, ts. sen pinnan muotoa pystytään muuttamaan. Tällä tavoin saataisiin muuttuva valaistuskuvio.
Näitä voisi sitten laittaa auton keulan täyteen, niin ne häikäisisivätkin mahdollisesti vähän. Eri olosuhteissa automatiikka voisi sitten ottaa ylempiä valoja pois, niin sumuvalotoiminnallisuuskin olisi turvattu.