Olen huomannut muutamia moottoriteiden ramppeja, joissa on 80km/h rajoitus vaikka edes kesäkelillä ei voi renkaita vinguttamatta ajaa yli 60km/h nopeudella. Esimerkkinä vaikka liittymä Turun moottoritielle kohti Helsinkiä, kun tullaan Kehä III:lta idän suunnasta.
Kun vieraspaikkakuntalainen tai muu ensikertalainen ajaa tällaiseen ramppiin hän saattaa luulla, että tie on sellainen, että voi ajaa suurinta sallittua nopeutta eli 80km/h. Ainakin talviliukkailla tuosta esimerkkini rampista menee kaikki pellolle ja pitkään, jos vauhti on suurin sallittu.
Mitäs mieltä olet; onko oikein, että suurin sallittu rajoitus on isompi kuin se nopeus millä rampin voi aikuisten oikeesti ajaa?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Toinen paikka PK-seudulla on kun tulet Myyrmäestä päin Kaivokselan kohdalla ja aiot liittyä Tampere-Helsinki -sisääntuloväylän liikenteeseen.
Saat juuri vauhdin päälle, sitten tuleekin 90 asteen käännös, johon vauhdin joutuu tappamaan. Sitten on enää 50 metrin matka kiihtydyskaistaa saavuttaa takaisin se 80 km/h. Ja autoa tulee takaa yleensä solkenaan...
Mitäs mieltä olet; onko oikein, että suurin sallittu rajoitus on isompi kuin se nopeus millä rampin voi aikuisten oikeesti ajaa?
Juuei... tai mitä tuohon nyt vastaisi.
Täälläpäin(kin) on joskus merkillisen lyhytnäköisesti rakennettu ramppeja ja kiihdytyskaistoja, ennemmin kysyisinkin, miksi ne on rakennettu niin ajattelemattomasti?
Toisaalta voisi laajentaa keskustelua ja kysyä, miksi et käytä kiihdytyskaistaa hyväksesi täysimittaisesti ja tosiaan KIIHDYTÄ liikenteen rytmiin mukaan?
(....vaan tuppaat ulos kiihdytyskaistalta, vajaavauhdilla ja 3 ensimmäisen metrin matkalla hidastamaan jonoa)
Yksi erittäin vaarallinen paikka on Lahdenväylän ramppi, joka ylittää väylän tultaessa pohjoisesta päin ja käännyttäessä Kehä ykköselle itään päin. Monet ajavat kesälläkin siinä 50-60 km/h. Ja talvella kun on liukasta, lähellekään kahdeksaakymppiä ei voi mitenkään uraisella ja kapealla rampilla kaiteiden välissä ajaa.
Eikä tietysti tarvitsekaan, mutta erittäin paha paikka sellaiselle, joka ei tietä tunne ja nopeusrajoituksen "ohjaamana" rampille ajaa. Ihmetyttää tosiaan tällaiset vaaranpaikat - kun toisaalla voi suoralla leveällä tiellä olla 80 km/h:n rajoitus, vaikkei tiellä ole ristyksiä eikä tien varrella asutusta.
Mielenkiintoisi lausahduksia:
...
Mitäs mieltä olet; onko oikein, että suurin sallittu rajoitus on isompi kuin se nopeus millä rampin voi aikuisten oikeesti ajaa?
...
Ja toinen:
...
Mutta on myös ramppeja missä rajoitus on 120km/h ja talvella 100 eikä tuota vauhtia taida pystyä monella autolla niissä ajamaan.
Hmm...!
Ei kai se nopeusrajoitusmerkki tarkoita sitä, että merkin vaikutusalueella täytyy nopeus pitää merkin osoittamassa nopeudessa?
Nyt alkaa löytyä niitä autoilijoita, joiden takia esim. talvella täytyy varmuuden vuoksi laskea nopeusrajoituksia. Kaikki eivät näköjään osaa (tai uskalla, tai kehtaa) aja olosuhteiden mukaan.
Eikö ole aikamoista tekopyhyyttä valittaa liian alhaisista nopeusrajoituksista toisaalla, sekä vaatia vapaampaa tulkintaa niiden noudattamisessa, ja taas toisaalla olla sitä mieltä, että jos merkissä jotakin lukee niin vähintään sitä vauhtia täytyy ajaa, olosuhteista riippumatta?
Esim. mainitun Lahdenväylän rampin voi tavallisella henkilöautolla helposti ajaa 80 km/h hyvissä olosuhteissa.
Mutta "aikuisten oikeasti": eikö nopeusrajoitus tarkoita suurinta sallittua nopeutta, jota on luvallista käyttää? Ainahan on lupa ajaa hitaammin, jos ajoneuvon ominaisuudet (esim. linja-auto), kuorma, keli, näkyvyys, liikennetilanne, kuljettajan epävarmuus, tai muut syyt sitä vaativat turvallisuuden varmistamiseksi.
Olen kuullut myös termin: "oikea TILANNENOPEUS". Kokemukseni mukaan se voi olla paljonkin alle suurimman sallitun.
Todella harvoin löytyy Suomessa sellaisia teitä/mutkia missä ei pystyisi sallittua max. nopeutta ajaa, varsinkin jos jyrkästä mutkasta ei erikseen varoiteta, joten jos tuollaisia ramppeja on niin ne on vaarallisia ulkopaikkakuntalaisille.
Norjassa kun autoilee, niin osaa suhtautua nopeusrajoituksiin vähän toisin eikä todellakaan ajele samaa vauhtia mutkiin mitä suorilla saisi ajaa.
Täälläkin usein toistettu perussääntö on, että kuljettajan on pystyttävä pysäyttämään ajoneuvonsa näkyvällä tien osuudella.
Nopeusrajoitus määrittelee ylärajan, jos olosuhteiden puolesta olisi mahdollista ajaa rajoitusta nopeammin.
Perusajatus, jota moni ei tunnu ymmärtävän on se, että ajaminen vaatii jatkuvaa varuillaoloa ja valmistautumista pysähtymiseen.
Tuntuu todella huolestuttavalta, että joku määrittelee ajonopeutensa nopeusrajoitusten mukaan ja unohtaa tarkkailla tietä edessään.
Tämä aihehan aivan erinomainen esimerkki siitä, että oma pää ei välttämättä sano järkevän nopeuden suhteen yhtikäs mitään.
Eikös ne suurimmat hurjapäät nimenomaan peräänkuuluta vapaita nopeuksia ja jokaisen autoilijan oma harkinta pitäisi olla hollillaan?
Voi luoja sentään.
Mihinkäs se oman harkinnan pätevyys nyt on kadonnut?
Eikös nopeusrajoitusmerkki kerro sen suurimman sallitun nopeuden eikä pienimmän mahdollisen nopeuden taikka tavoitenopeuden?
... siis hiljaisemmin SAA ajaa ...
[quote title="21.01.2006 klo 11:31 Rätkätin kirjoitti"]
Tämä aihehan aivan erinomainen esimerkki siitä, että oma pää ei välttämättä sano järkevän nopeuden suhteen yhtikäs mitään.
Eikös ne suurimmat hurjapäät nimenomaan peräänkuuluta vapaita nopeuksia ja jokaisen autoilijan oma harkinta pitäisi olla hollillaan?
Voi luoja sentään.
Mihinkäs se oman harkinnan pätevyys nyt on kadonnut?
Eikös nopeusrajoitusmerkki kerro sen suurimman sallitun nopeuden eikä pienimmän mahdollisen nopeuden taikka tavoitenopeuden?
... siis hiljaisemmin SAA ajaa .
Oikea tilannenopeus ja on tottakai ensiarvoisen tarkeää
nopeusrajoitusten puitteissa.
Aiheen esille ottamisen tarkoitus oli kuitenkin varmaan
osoittaa nopeusrajoitusten asettamisen epäloogisuutta.
Etelä-Suomessa on paljon mutkaisia sorateitä joiden varrella
on paljon liittymiä pihoille. Talvisin nämä tiet ovat jäisiä ja
muutenkin huonolla hoidolla.
Näillä teillä ei yksinkertaisesti pysy ojienvälissä nopeusrajoi-
tusten puitteissa ( 80 km/h ). Vastaavan pinnoitetun ja
hoidetun tien max nopeus on aina 60 km/h.
Kuitenkin piikkisuoralla moottoritiellä saa talvella ajaa
maksimi nopeutta vain 100 km/h.
Mielestäni nopeusrajoitusten yksi tarkoitus on auttaa
kuljettajaa oikean tilanne nopeuden arvioinnissa.
nopeusrajoitusten puitteissa.
Aiheen esille ottamisen tarkoitus oli kuitenkin varmaan
osoittaa nopeusrajoitusten asettamisen epäloogisuutta.
Etelä-Suomessa on paljon mutkaisia sorateitä joiden varrella
on paljon liittymiä pihoille. Talvisin nämä tiet ovat jäisiä ja
muutenkin huonolla hoidolla.
Näillä teillä ei yksinkertaisesti pysy ojienvälissä nopeusrajoi-
tusten puitteissa ( 80 km/h ). Vastaavan pinnoitetun ja
hoidetun tien max nopeus on aina 60 km/h.
Kuitenkin piikkisuoralla moottoritiellä saa talvella ajaa
maksimi nopeutta vain 100 km/h.
Mielestäni nopeusrajoitusten yksi tarkoitus on auttaa
kuljettajaa oikean tilanne nopeuden arvioinnissa.
Nopeusrajoituksella ei ole oikeastaan mitään tekemistä tilannenopeuden kanssa. Rajoitus on vain yksiselitteinen maksiminopeus, jota ei saa ylittää.
Kuljettaja joutuu arvioimaan tilannenopeuttaan jatkuvasti. Jos mielipiteesi mukaisesti tilannenopeus arvioitaisiin liikennemerkkien mukaan niin
- rajoitusmerkkejä pitäisi olla n. 10 metrin välein
- rajoitusmerkkien pitäisi olla vaihtuvia, kelin, pimeyden, sumun yms. suhteen
- jos jonkun auto sattuisi pysähtymään vian vuoksi mäennyppylän taakse, ensimmäisenä toimena olisi rajoitusmerkin pystytys
Ihan oikeasti, tilannenopeus arvoidaan sen mukaan, pystytäänkö pysähtymään näkyvällä tien osuudella. Jos ei pystytä, niin ajetaan hiljempaa.
Ajaessaan ei kannata pohdiskella rajoitusten loogisuutta, niitä kannattaa noudattaa. Jos rajoitus tuntuu jossakin liian alhaiselta tai liian suurelta, kannattaa ottaa yhteyttä tienpitäjään.
Minusta nopeusrajoitukset auttavat kuljettajaa arviomaan
oikeaa tilanne nopeutta. Jos nopeus rajoitusten loogisuu-
desta ei kannata välittää, niin miksi meillä sellaiset on.
Silloinhan voisi piikkisuoralla moottortiellä hiljaisen liikenteen
aikaan hyvissä olosuhteissa ajaa huomattavasti nopeammin?
Etelä-Suomen pääteillä muuttuvat nopeusrajoitukset ovat jo
nykyisten liikennemäärien mukaan välttämättömiä.
oikeaa tilanne nopeutta. Jos nopeus rajoitusten loogisuu-
desta ei kannata välittää, niin miksi meillä sellaiset on.
Silloinhan voisi piikkisuoralla moottortiellä hiljaisen liikenteen
aikaan hyvissä olosuhteissa ajaa huomattavasti nopeammin?
Etelä-Suomen pääteillä muuttuvat nopeusrajoitukset ovat jo
nykyisten liikennemäärien mukaan välttämättömiä.
Ymmärrät väärin. Tilannenopeus voisi joissakin olosuhteissa olla rajoitusta suurempi. Rajoitusta nopeammin ei kuitenkaan saa ajaa vaikka se tilannenopeuden puolesta olisi mahdollista.
Tilannenopeus on myös sellainen nopeus, jota ei saa ylittää. Ja se pätee myös siinä tilanteessa, että tilannenopeus on pienempi kuin rajoituksen sallima. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:
- rampit
- pienet lapset tiellä
- mutkaiset, mäkiset ja kapeat sivutiet
- liukas keli
- sumu
- lumipöly
- hiekkapöly
- vesisade
- keltaisen viivan kohdalle pysähtynyt ajoneuvo
- näkyvyyden estävä työkone
On helppo löytää syitä, jotka edellyttävät jokapäiväisessä liikenteessä rajoitusta alhaisempaa tilannenopeutta.
Kuljettajakoulutuksessa asia kerrotaan ja opetetaan ihan varmasti, mutta mihin kummaan se tietous häviää, kun muutaman vuoden päästä kirjoitellaan palstoilla päättömyyksiä tilannenopeuksista ja nopeusrajoituksista?
Rajoitukset ovat hyvästä syystä voimassa. Jos porukka ei tajua edes nopeusrajoituksia, niin kuinka voisi sitten olettaa ymmärrystä löytyvän vaikeammin käsitettävän tilannenopeuden suhteen vapaan nopeuden ympäristössä?
Ymmärrät väärin. Tilannenopeus voisi joissakin olosuhteissa olla rajoitusta suurempi. Rajoitusta nopeammin ei kuitenkaan saa ajaa vaikka se tilannenopeuden puolesta olisi mahdollista.
Kuljettajakoulutuksessa asia kerrotaan ja opetetaan ihan varmasti, mutta mihin kummaan se tietous häviää, kun muutaman vuoden päästä kirjoitellaan palstoilla päättömyyksiä tilannenopeuksista ja nopeusrajoituksista?
Rajoitukset ovat hyvästä syystä voimassa. Jos porukka ei tajua edes nopeusrajoituksia, niin kuinka voisi sitten olettaa ymmärrystä löytyvän vaikeammin käsitettävän tilannenopeuden suhteen vapaan nopeuden ympäristössä?
Niinpä .. tätä minäkin olen ihmetellyt, että miten tavattoman yleistä on, että ajokortillisilla (=lupa harjoitella yksin) on melko yleisesti sellainen käsitys, että nopeusrajoitus on ikään kuin suositusnopeus taikka tavoitenopeus taikka "valtion" takaama turvallinen nopeus, johon voi ja tulee luottaa täysin sokeasti. Uskomatonta hölmöilyä.
Itselleni ainakin opetettiin (1966), että se on suurin sallittu nopeus ja sitä ei saa ylittää, mutta hiljaisemmin kyllä saa ajaa ja aika monesti täytyy ajaa. Keliolosuhteet, näkyvyys ja muu liikenne sekä yleinen turvallisuus ovat aivan päteviä syitä hiljaisempaan ajoon silloin, kun tilanne sitä edellyttää ja aika monta kertaa edellyttää ihan toden kanssa.
Tänäänkin oli Helsingissä n. 60 lämäriä (eilen 124) eli kaksinkertainen määrä normaaliin verrattuna - miksi ihmeessä? Ja miksi ihmeessä 30 olisi normaali määrä - aika iso luku kuitenkin. En ole väittämässä etteikö vahinkoja voisi sattua kenelle hyvänsä ja sattuuhan niitä varmaan ennen pitkää itse kullekin, mutta seassa on melkoinen määrä huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä sekä tahallista riskinottoa roppa kaupalla.
MUKAVAA KUN MAALAISETKIN OSALLISTUVAT KIRJOITTELEMAAN !!!
Huomaa selvästi, että tässä viestiketjussa on maalaisten mielipiteitä roppakaupalla.
Pääkaupunkiseudulla ajetaan paljon kovempaa kuin maalla, ja liikennetiheydet eri kertaluvuilla.
Yleensä autojonot kulkevat mittarien mukaan 15-25 km/h suurimman sallitun nopeusrajoituksen yli.
Kun näillä leveysasteilla vielä yritetään suolalla helpottaa keli kun keli kesäkeliksi korostuu ajonopeuden merkitys.
Tavaksi on tullut, että ajonopeus=tilannenopeus= rajoitus +20 km/h.
Siiinä siten maalaisserkku vetää sataa lasissa rampilta kyntämään Espoon peltoja !
Juupajuu. Kattelin justiinsa TV1:n uutisia.
Mukava kun kehä 3:n sisäpuolella poliisi ihmetteli kun touhu ja nopeudet on ollu taas semmoisia ettei paremmasta väliksi. Ei oo ihme kun kohta taas kolisee samaan malliin kun viime talvena...
Niin lyhyt on eteläsuomalaisen autoilijan muisti ja niin heikko on myös ajotaito...
Huomaa selvästi, että tässä viestiketjussa on maalaisten mielipiteitä roppakaupalla.
Pääkaupunkiseudulla ajetaan paljon kovempaa kuin maalla, ja liikennetiheydet eri kertaluvuilla.
Yleensä autojonot kulkevat mittarien mukaan 15-25 km/h suurimman sallitun nopeusrajoituksen yli.
Kun näillä leveysasteilla vielä yritetään suolalla helpottaa keli kun keli kesäkeliksi korostuu ajonopeuden merkitys.
Tavaksi on tullut, että ajonopeus=tilannenopeus= rajoitus +20 km/h.
Siiinä siten maalaisserkku vetää sataa lasissa rampilta kyntämään Espoon peltoja !
Tilannenopeus pätee pääkaupunkiseudulla ihan yhtä hyvin kuin missä muualla tahansa. Tilannenopeus on yleismaailmallisesti sovellettavissa oleva asia. Toimii ympäri maapallon.
Eiköhän noita tilannenopeutta (ja rajoituksia) taitamattomia löydä samalla tavalla maalta kuin pääkaupunkiseudultakin.
Yleensä autojonot kulkevat mittarien mukaan 15-25 km/h suurimman sallitun nopeusrajoituksen yli.
Kun näillä leveysasteilla vielä yritetään suolalla helpottaa keli kun keli kesäkeliksi korostuu ajonopeuden merkitys.
Siihen kun vielä lisätään sokea uskomus nastarenkaiden pitokykyyn niin avot .. alkaa kolista.
Kovaa ajamisessa ei sinänsä ole mitään ongelmia. Esim. kesällä nopeusrajoitukset Helsingissä ovat aivan naurettavan alhaalla. Sakkoja alkaa ensi kesänä ropista aika paljon, kuten ovat uhkailleetkin. Toisaalta nyt sopii kokeilla, että mitenkä kovaa pystyy ajelemaan Erottajan etelä puolella - siis mukulakivikaduilla, joissa pito on kyllä jokseenkin olematonta. Näillä keleillä se nykyinen 30 km/h on aika kova vauhti paikoitellen. Olin perjantaina ja lauantaina asioilla ja havaintoni oli, että yllättävän monella meinasi mennä kadunkulmat pitkiksi. Jengi puristi rattia rystyset valkoisena vaikka hiljaisempi vauhti olisi tehnyt ajelusta rennomman. Ja suhteessa keliin ja pitoon, niin aika kovaa porukka menee vaikka selvästi näkevät, että liikenne seisoo edessä kokonaan. Ihme puuhaa. Kun se kerran näyttää olevan noin työlästä, miksiköhän ne ei mene ratikalla? Keskustassa asuvathan menevät kävellen muutenkin, joten noiden törttöilijöiden täytyy siis olla maalaisia tai esikaupunkilaisia. Bussit ja metrot eivät ole välttämättä yhtään huonoja keksintöjä.