Kun nyt olen raskaan liikenteen tavoista ruvennut rupsuttamaan, niin jatketaan vielä vähän.
Meillä Suomessa viranomainen on pitänyt varsin tarkkaan kiinni lisävalojen referenssilukujen yhteenlasketusta maksimista. Toisin sanoen apukaukovaloja ei saa keulalle ripustaa niin paljoa kuin marraskuisin haluttaisi. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa, jossa Tukholman kaupunkialueellakin näkee yleisesti kolmen isokokoisen apukaukovalon pattereita henkilöautojen keuloilla. Katselin näitä viimeksi toissapäivänä siellä autoillessani.
Vaan olettekos koskaan laskeneet suomalaisista rekoista ihan yleisesti löytyvää umpioiden määrää? Näppituntumalla joka toinen vastaantuleva rekka polttaa öin-päivin sekä ajovaloja että sumuvaloja. Lisäksi hyvin monesta löytyy ainakin kaksi paria apukaukovaloja. Itse olen parhaimmillaan laskenut neljä paria, eli kahdeksan apukaukovalokuuppaa suomalaisen nupin keulasta.
Eipä siinä mitään, pimeällä on itse kunkin kiva nähdä eteensä. Mutta miksi rekoille käytännössä sallitaan roimat valopatterit, mutta henkilöautoille ei? Käytännössä myös henkilöautoilla paljon ajavia on runsaasti. Eivätkä rekoille hirvet ja sen sellaiset eivät yleensä muodosta hengenvaaraa.
Jo alkaa huolestuttamaan, kun pitää olla tunkemassa niin rekkaan kuin henkilöautoonkin jos jonkinmoista lisävaloarsenaalia jotta voi turvallisesti ajaa pimeällä! Olisi aika saada uusiin autoihin kunnollinen valaistus meidän pohjoisissa oloissa vakiovarusteena! (En tarkoita, että kaikissa autoissa pitäisi olla Xsenonit) Valaistuksessa on jokatapauksessa parantamisen varaa, toisissa enemmän toisissa vähämmän.
Saman rahamäärän minkä sijoittaa Luminator patteristoon, voi hyvin sijoittaa omien ajovalojen kuntoon. Jos umpiot ovat hyvät, niin syksyllä uudet polttomot lisää yksistään jo paljon valotehoa.
"Jo alkaa huolestuttamaan, kun pitää olla tunkemassa niin rekkaan kuin henkilöautoonkin jos jonkinmoista lisävaloarsenaalia jotta voi turvallisesti ajaa pimeällä!"
"Saman rahamäärän minkä sijoittaa Luminator patteristoon, voi hyvin sijoittaa omien ajovalojen kuntoon. Jos umpiot ovat hyvät, niin syksyllä uudet polttomot lisää yksistään jo paljon valotehoa."
Onhan se tylsää, ettei kunnollisia ajovaloja saada noin yleisesti ottaen aikaiseksi. Toimivia pesureitakaan ei taida olla enää yhdenkäään uuden auton keulassa. Mutta mitä pahaa on lisävaloissa? Jos auton alkuperäisiä valoja ryhtyy kunnostamaan, ei polttimon vaihdon lisäksi ole yleensä vähäisin kustannuksin mitään tehtävissä valotehon parantamiseksi. Kohtuulliset lisäkaukovalot saa tarvikeliikkeestä 80 eurolla, sillä hinnalla ei saa yhtäkään alkuperäistä umpiota. Lisäksi jos verrataan saavutettua hyötyä (nythän oli kyse vain kaukovaloista), on lisävalojen hyötysuhde huima verrattuna alkuperäisten valojen uusimiseen. Oletetaan, että auton omien valojen teho on pudonnut polttimoiden uusimisenkin jälkeen 30%. Asentamalla lisäkaukovalot, joiden teho yksinäänkin on parempi kuin alkuperäisten kaukovalojen teho uutena, saadaan halvalla erinomainen valaistus. En myöskään usko, että lisävalojen asentaja jättäisi uusimatta alkuperäisten valojen polttimoita.
No minun puolestani lisävaloissa ("apukaukovalot") ei ole mitään pahaa, aivan päinvastoin. Ihmetykseni koskee viranomaisen erilaista suhtautumista raskaan liikenteen ja henkilöautojen lisävaloihin käytännössä.
Tämä etenkin koska rekkojen usein ylös maskiin tai katolle asennetut kaukovalopatterit kyllä häikäisevät hurjasti. Samalla rekat ovat esim. moottoriteillä ensimmäisenä vilkuttelemassa valopattereitaan vastaantulevan henkilöauton ajaessa kaukovaloilla, minkä pitäisi olla normaali käytäntö kuitenkin.
Itse sahaan paljon esimerkiksi Tampere-Helsinki-väliä, missä hirviä riittää ja vastaantulevaa liikennettä myös. Olen puolivakavissani harkinnut apukaukovalojen asentamista niin, oikeanpuoleinen osoittaisi selkeästi tien oikeaan reunaan. Erillisellä määräysten vastaisella kytkimellä voisin pitää vain tämän "ojavaloni" palamassa moottoritiellä jatkuvasti. Tavoitteena siis häikäisyn minimointi ja näkemisen maksimointi.
Olen samaa mieltä pyyhkijämallisten ajovalonpesurien tarpeesta. Nyt Volvokin tipautti ne mallistostaan pois. Valmistuskustannusten vuoksi tietysti. Ruiskumallisesta pesurista ei ole likikään samanlaista hyötyä suolaravan roiskuessa tai lumikelillä. Harmi, ettei pyyhkijöitä enää saa edes lisävarusteena.
PropJock: Ihmetykseni koskee viranomaisen erilaista suhtautumista raskaan liikenteen ja henkilöautojen lisävaloihin käytännössä.
En tunne lisävaloja koskevia lakeja, mutta jos niissä on eroa, niin ehkä se johtuu kuorma-autojen huomattavasti henkilöautoja pidemmistä pysähtymismatkoista. Niissä on h-autoihin verrattuna surkea hidastuvuus ja sekin alkaa vasta kunnon viiveen jälkeen.
Minusta on nurinkurista kehitystä, että samaan aikaan kun lamppujen valotehoa yritetään parantaa kalliilla tekniikalla, niiden pesureiden tekniikka menee taaksepäin. Kunnollisia mekaanisia pyyhkimiä ei taida olla enää juuri millään merkillä saatavana.
Viimeksi autoa vaihtaessani jätin Hondan loppukilpailusta pois, koska siihen ei ollut saatavissa ajovalojen pesuria, ei edes suihkulla toimivaa. Lampun lasi kuitenkin muurautuu umpeen samaa vauhtia kuin tuulilasikin eikä kukaan suostuisi ajamaan ilman tuulilasinpyyhkijöitä.
Suuresta maailmasta katsottuna tai autonvalmistajan kannalta valonpesimet lienevät vain kallis riesa, joka koskettaa vain joitakin kymmeniätuhansia juuri tietyn automerkin ja -mallin vientiä tiettyihin maihin joissa osan vuodesta on onnettomat keliolosuhteet. Pystympi valonhetin kerää kaiken kuran, lian, loskan ja suolan, mitä viistompi se on, auttavat painepesurit jotenkuten. Hyviä ratkaisuja ei todellakaan tähän enää ole, kuten -80 luvun Volvoissa ja Saabeissa oli.
Ei liene liian suuri toimenpide joka aamu ennen töihinlähtöä pestä autonsa valot? Ottaa lunta kouraan ja pyyhkäisee, niin se on siinä. Puhdasta tulee, ei maksa mitään eikä kestä kauaa.
Joo, kyllähän niitä tulee ajoittain lumella rapsittua. Hupaisaa, aamulla töihin ajellessa pesurien neste rupesi loppumaan. Mietiskelin siinä ravan seasta tiiraillessani kuinka paljon useammin joudun jatkossa poikkeamaan huoltoasemalla umpioita pesemässä, jos vaihdan autoni -05-malliseen painepesureilla varustettuun versioon.
Tästä on ihan empiriaakin. Edellisessä autossani (Mondeo) oli painepesurit. Työmatkani kulki tuolloin kehää ja moottoritietä noin 60 km suuntaansa. Tavaksi muodostui pysähtyä huoltoasemalle valopesulle jollei nyt päivittäin niin useamman kerran viikossa kuitenkin. Nykyisellä pyyhinpesureilla varustetulla Volvolla riittää kun täyttää pesunestesäiliön tankatessa tai autoa pestessä.
J R: Ei liene liian suuri toimenpide joka aamu ennen töihinlähtöä pestä autonsa valot? Ottaa lunta kouraan ja pyyhkäisee, niin se on siinä. Puhdasta tulee, ei maksa mitään eikä kestä kauaa.
Vaiva on pieni, mutta niin on hyötykin. Jos valojen lasi sottaantuu yhtä nopeasti kuin tuulilasi, menettää valot tehostaan suuren osan jo muutaman kilometrin matkalla huonolla kelillä. Ei millään viitsisi pysäytellä ruuhkaliikenteessä pyyhkimistauoille ja taas kytätä aukkoa jonossa takaisin päästäkseen kun on keksitty hyvät koneetkin. Eikä sitä käytännössä kukaan teekään.
Minulla oli kerran auto, jossa ajovalojen pesuri toimi vain kun pitkät oli päällä. Kun pesuria lopulta pääsi käyttämään, maailma muuttui todella kirkkaaksi. Sen hämärtymistä ei ollut erottanut koska se tapahtui vähitellen. Lisävaloilla on sama tilanne, käytännössä iso osa wateista vain lämmittää umpiota.
Lisävaloista sanoisin , että runsas valo on parempi kuin liian vähän. Katse kannattaa suunnata ajoradalle oikeaan reunaan eikä vastaantulevan valoihin. Tärkeämpää kuin valojen määrä ja referenssit on valojen kunto etenkin puhtaus. Valitettavaa on , että autonvalmistajat ovat luopuneet ajovalojen pyyhkimistä ja siirtyneet huuhteluun. Jos valaisimet olisivat yhdenmukaisen standartin muotoisia , niin tarvikevalmistajat voisivat tehdä kohtuuhintaisia lisävarustepyyhkimiä, joita halukkaat turvallisuushakuiset voisivat hankkia. Turvallisuushaluttomat saavat ajaa likaislla valoilla runsaalla referenssiluvulla.
Samoin peilien kiinnitys tulisi standartoida , jotta halukkaat voisivat voisivat valita turvalliset isot tai vaaralliset pisaramallit.
Yksi asia, joka tässä keskustelussa näyttää jääneen sivuun, on ns. lisäpitkien lisäksi lähivalojen kahdentaminen. Itse en voi alkuunkaan hyväksyä sitä, että enää ei saa asentaa autoihin lisälähivaloja, koska sehän nimenomaan lisäisi oikein suunnattuna turvallisuutta. Itselläni on toki autossani (japanilainen) lisäpitkät, koska auton omat valot ovat mielestäni aivan riittämättömät etenkin kosteissa olosuhteissa pimeällä ajettaessa. Kuitenkin puolivaloille vaihdettaessa jää valoteho liian alhaiseksi, kun silmät ovat tottuneet kirkkaisiin kaukovaloihin ja vastaantulijan valot häikäisevät. Sumuvalojahan ei saisi käyttää, kuin tietyissä erityisolosuhteissa, mutta turvallisuutta ne kyllä lisäävät muulloinkin, kun ei kerran ole mahdollista puolikkaita kahdentaa, kuten aikoinaan (H4 -aikaan). Ja kuten kaikkia valoja, myös sumuvaloja koskee toki oikean, vastaantulijaa häikäisemättömän suuntauksen tärkeys. Liian ylös suunnatuilla valoilla aiheutetaan ainoastaan agressioita kanssa-autoilijoissa ja häikäistymisestä johtuvia vaaratilanteita. Loppun lisäisin vielä, että mielestäni Suomessa käytössä olevat referenssimääräykset ovat kaikenkaikkiaan täysin naurettavia, kun ajatellaan, että olemme EU:ssa ja vieläpä pimeimmässä mahdollisessa pohjoisen kolkassa, emmekä kuitenkaan saa käyttää valoja yhtä paljon, kuin autoilijat muualla Euroopan valoisammissa osissa.
Pieni valokevennys näin ennen Uutta Vuotta!
Asian juoni on se, että koska meillä on EU-maiden valoisin kesä, aurinko paistaa paikoin vuorokauden ympäri, on käytettävä aina valoja. Riippumatta siitä mitkä keli- tai sääolosuhteet ovat. Pohjoismaissa on näkö- ja havaintokyky huono, muualla EU:ssa autoilijoiden vastaava kyky on huomattavasti parempi. Näinollen laki sallii muualla Euroopassa käyttää niin tarvittaessa hyvin pimeässä tehokkaampia valoja kuin Suomessa. Ruotsi on aina poikkeus. He saavat käyttää enemmän lisävaloja kuin Suomalaiset. Ehkäpä yhteenlaskettu referenssiluku Pohjoismaat vs. muu EU on näin tasa-arvoinen, kun pidetään valot aina päällä, eikä silloin kun niitä tarvitaan. Ei olla yhtään huonompia, keskiarvo ratkaisee. Seikka, että valoteho, umpiot, valojen kunto, Xenonien ikä jne. huononee vaarallisesti ja huomaamattomasti kuten tavallinen näkökin, on mitätön seikka tässä toisen ajoneuvon havaitsemisessa 10 km päästä auringonpaisteessa!
Tämä pelasti päiväni, vieläpä vuoden viimeinen päivä!
"Make my day"!
Tämä threadi on vähän luiskahtanut alkuperäisestä aiheestaan. Niinhän se menee.
Alunperin ihmettelin kahta asiaa: miksi rekkoihin asennetaan niin tolkuton määrä valoja ja toisaalta miksi se on käytännössä rekoille sallittua mutta muille ei.
Tottakai lisää valoa = parempi näkyvyys. Väitän kuitenkin, että jossakin se tolkun rajakin tulee vastaan. Rekat ajavat yleisesti esim. sumuvalot jatkuvasti päällä lähivalojen kanssa rinnakkain. Toisaalla tällä keskustelupalstalla sumarit on todettu melkolailla hyödyttömiksi eteenpäinnäkemisen kannalta. Olen samaa mieltä siinä.
Valojen päiväkäytön tarpeettomuudesta olen eri mieltä SixPackin kanssa. Päällä olevat ajovalot muodostavat selkeän viestin liikkuvasta ajoneuvosta muille tienkäyttäjille. Niiden huomioarvo perustuu juuri suureen kontrastiin muun taustan suhteen. Sähkön/polttoaineen/polttimoiden/umpioiden lisääntyneellä kulutuksella ei ole käytännön merkitystä kokonaishyötyyn verrattuna.
Päiväkäytön merkityksen havaitsee helposti ajamalla esimerkiksi eteläisessä Euroopassa. "Oho"sta tulee pian kuljettajan lempilause.
SixPack: laki sallii muualla Euroopassa käyttää niin tarvittaessa hyvin pimeässä tehokkaampia valoja kuin Suomessa.
En tiedä, miksi nykyisiin valosääntöihin Suomessa on päädytty, joten voin vain arvailla. Ehkä niissä on otettu huomioon seuraavia asioita:
- ei voi laskea mitään kansalaisten sivistystason varaan, suurin sallittu valoteho on liian monille samalla valoteho, jota käytetään aina (vertaa sumuvalot).
- suuri valoteho hyödyttää vain kun auto ajaa yksin, kohdattaessa se heikentää vastaantulijan näkyvyyttä. Valoja koskevista kommenteista voi päätellä, että en moni mieltää liikenteeksi vain omat ajelunsa. Ajovalot ovat kuin kaksisuuntainen ampumarata; mikä on yhdelle loittoneva vaaraton luoti, on toiselle kohti tuleva.
- lumi ja märkä tienpinta lisäävät hajavaloa ja sitä kautta häikäisyä. Näitä kumpaakin maassamme on enemmän kuin muissa EU-maissa ehkä yhtä lukuun ottamatta.
En tiedä mikä on ihannemäärä valoa meidän oloissamme, voi olla, että referenssilukua pitäisi lisätä tai ehkä jopa pienentää. Tämän pohdintaa ilman mitään perustietoja on hedelmätöntä, oleellisempaa on käyttää tehokkaasti sitä valotehoa mikä on käytössä. Hyvät valot eivät paljon sammutettuina auta, pitkät vaihdetaan lyhyiksi liian aikaisin. Lyhyiden hyvä valoteho taas ei paljoa auta, koska ne on suunnattu niin lähelle, ettei niiden valokeilaan tulevaan esteeseen ehditä normaalissa matkanopeudessa reagoida.
TeeCee: Taisit kuitenkin ymmärtää "yskän" vastauksessani. Se oli vain aivan pakko kirjoittaa noin. Mutta eipä mennyt kovin moni lankaan. Valokeskustelu kun on niin herkkä aihe Suomessa!
Jos ammattikuljettaja ei osaa laittaa oikeita valoja päälle, niin turha sitä on meidän täällä kertoa. Pelottavissa kantimissa on ammattiliikenne!
ritsa: Pelottavissa kantimissa on ammattiliikenne!
Minä olen ajatellut tämän asian niin, että ajamalla ei opi kuin ajamaan, asioita miettimällä ja niistä selvää ottamalla taas avautuvat monet muut asiat. Tietysti oikean valon käytön oppimiseen on sitä suuremmat mahdollisuudet, mitä enemmän ajaa, mutta ei ne kilometrit yksin ymmärrystä takaa.
Yksi rekkakuski sanoi kerran, että hirvikolarin todennäköisyys pienenee vauhtia nostamalla, koska auto on silloin lyhyemmän ajan vaara-alueella. Itseään kokeneiksi kuskeiksi tituleeraavat ovat tällä palstalla sanoneet useampaankin kertaan, että näkemisen kannalta on sitä parempi, mitä enemmän valoa on edessä.
Eli ei se yleistiedon puute ja ajattelun yksioikoisuus yksin ammattikuskeja vaivaa, eikä ammatinvalinta toisaalta siltä suojele. Ammattikuskien toilailuja vain ei sulateta yhtä helposti, ammattimiehiltä vain odotetaan parempaa kuin tavalliselta lampun käryttäjältä..
Yksi rekkakuski sanoi kerran, että hirvikolarin todennäköisyys pienenee vauhtia nostamalla, koska auto on silloin lyhyemmän ajan vaara-alueella. Itseään kokeneiksi kuskeiksi tituleeraavat ovat tällä palstalla sanoneet useampaankin kertaan, että näkemisen kannalta on sitä parempi, mitä enemmän valoa on edessä.
Ensimmäiseen lauseeseen voi sanoa että matemaattisesti ajateltuna se on puhdas Fakta. Toiseen sen verran että on useasti näytetty toteen että kun ihmis-silmän läheisyydessä on paljon valoa kauemmas on hankalampi nähdä. Sumuvalot toimivat juuri näin. Kun valoteho lisääntyy ensimmäisen 20m matkalla, mihin parhaimmat sumuvalot yltävät, 100m päässä oleva este "hämärtyy". Kun auto 80 nopeudessa kulkee 22m/s, jokainen varmasti osaa laskea mikä on reaktioaika sumuvaloja käytettäessä.
Yksi rekkakuski sanoi kerran, että hirvikolarin todennäköisyys pienenee vauhtia nostamalla, koska auto on silloin lyhyemmän ajan vaara-alueella.
Ensimmäiseen lauseeseen voi sanoa että matemaattisesti ajateltuna se on puhdas Fakta.
Tapani Kansa sanoi aivan samoin ajettuaan ylinopeudella tutkaan.
Minä olen lukenut vain lyhyen matematiikan, enkä ehkä kaikkea ymmärrä. Olettaisin kuitenkin asian olevan jopa matemaattisesti päinvastoin. Suuremmalla nopeudella etenevä auto "peittää" kerralla suuremman osan tiestä, jolloin käytössä on tavallaan lottoriveistä tuttu haravajärjestelmä. Saman ilmiön huomaa seistessään sateella liikennevaloissa. Liikkeelle lähtiessään joutuu lisäämään pyyhkijöiden nopeutta, koska lasiin osuu useampi pisara juuri em. haravajärjestelmän ansiosta. Samoin tapahtuu hirvien kohdalla.
Matematiikka on siitä hauska asia, että sillä voi osoittaa lähes mitä tahansa valitsemalla oletusarvot sopivasti väärin.
ritsa: Ensimmäiseen lauseeseen voi sanoa että matemaattisesti ajateltuna se on puhdas Fakta.
Se tuossa kommentissa hassua onkin, että se on yhtä aikaa totta ja aivan potaskaa. Kun auto ajaa tietyn kilometrimäärän vaikka 10 % suuremmalla keskinopeudella kuin toinen, hän viipyy hirvien keskellä 10 % lyhyemmän ajan. Luulisi siis että hän osuu hirviinkin 10 % harvemmin, mutta jostain kumman syystä lujempaa ajavat osuvat hirviin useammin kuin hiljempaa ajavat ja etenkin kuolevat useammin kun osuma sattuu kohdalle. Suunnilleen kolme hirvikolarissa kuollutta neljästä nukkuu pois 100:n rajoitusalueella, vaikka sitä on suhteessa aika vähän koko tieverkosta
Kommentti ei muutenkaan kestä lähempää tarkastelua. Hirvi joko on samassa paikassa samaan aikaan auton kanssa tai ei ole, auton tai hirven nopeudesta riippumatta. Hirviä on tietty määrä ja osa ehtii liikkua hitaan auton edestä pois, toisaalta osa ei ehdi vielä kävellä nopean auton eteen.
Tilanne on sama kuin sateessa ajaessa; nopeampi auto törmää yhtä moneen pisaraan kuin hidas, mutta lujempaa. Voidaan tietysti spekuloida, että nopeampi ehtii ennemmin pois pilven alta, mutta sieltä tullessaan se on yhtä märkä kuin hitaampi.
Tilanne on sama kuin sateessa ajaessa; nopeampi auto törmää yhtä moneen pisaraan kuin hidas, mutta lujempaa. Voidaan tietysti spekuloida, että nopeampi ehtii ennemmin pois pilven alta, mutta sieltä tullessaan se on yhtä märkä kuin hitaampi.
Menikö esittämäni teoria sittenkin metsään?
Herbert: Menikö esittämäni teoria sittenkin metsään?
Ymmärtääkseni ei. Jos pysyin kärryillä sekä omissa, että sinun ajatuksissa, niin esimerkkisi lasinpyyhkimistä päätyy samaan kuin minun väitteeni. Hitaaseen ja nopeaan autoon osuu yhtä monta pisaraa metriä kohti, mutta nopeaan enemmän per sekunti. Koska pyyhkijöiden nopeus on aikaan sidottu, niille jää isompi määrä vettä pyyhittäväksi per vimpautus.
Näitä miettiessä nyrjähtää pää.
Se tuossa kommentissa hassua onkin, että se on yhtä aikaa totta ja aivan potaskaa. Kun auto ajaa tietyn kilometrimäärän vaikka 10 % suuremmalla keskinopeudella kuin toinen, hän viipyy hirvien keskellä 10 % lyhyemmän ajan. Luulisi siis että hän osuu hirviinkin 10 % harvemmin, mutta jostain kumman syystä lujempaa ajavat osuvat hirviin useammin kuin hiljempaa ajavat ja etenkin kuolevat useammin kun osuma sattuu kohdalle. Suunnilleen kolme hirvikolarissa kuollutta neljästä nukkuu pois 100:n rajoitusalueella, vaikka sitä on suhteessa aika vähän koko tieverkosta
Kommentti ei muutenkaan kestä lähempää tarkastelua. Hirvi joko on samassa paikassa samaan aikaan auton kanssa tai ei ole, auton tai hirven nopeudesta riippumatta. Hirviä on tietty määrä ja osa ehtii liikkua hitaan auton edestä pois, toisaalta osa ei ehdi vielä kävellä nopean auton eteen.
Tilanne on sama kuin sateessa ajaessa; nopeampi auto törmää yhtä moneen pisaraan kuin hidas, mutta lujempaa. Voidaan tietysti spekuloida, että nopeampi ehtii ennemmin pois pilven alta, mutta sieltä tullessaan se on yhtä märkä kuin hitaampi.
Tästä voidaan kinata vaikka maailman tappiin asti, mutta koska kukaan ei koskaan tiedä milloin hirvi hyppää eteen käytettävällä nopeudella ei ole käytännössa merkitystä. Jos teorisoidaan että autolla ajetaan Tampereelta Ivaloon sekä 50 että 100 jatkuvalla nopeudella, on puhdas tosiasia, että todennäköisyys törmätä hirveen on 100 nopeudella puolet pienempi kuin 50 nopeudella. Toisaalta jos tömäys tapahtuu, kuoleman riski on moninkertainen 100 nopeudella. Tämä kaikki on puhdasta matematiikkaa ja totta myös käytännössä!
Ei ole. Oletetaan, että hirvi on ajoradallasi x sekuntia. Matka, jolloin olet alueella, jolla et pysty välttämään osumaa on paljon suurempi ajaessasi 100 km/h kuin 50 km/h. Näin ollen suurempi osa matkasta on hirvivaaraa. Muistellaanko vaikka jarrutusmatkojen pituuden muutoksen suhdetta nopeuteen eli esimerkissäsi aikaan, jonka tarvitset matkaasi.
Illalla tätä voisi oikein matemaattisin esimerkein laskea.
Lisäys ennen iltaa:
Nopea laskutoimitus seuraavin oletuksin:
Hirviä esiintyy ajoradalla 5 sek/h 1000 km matkalla (vakio). Keskinopeudella 50 km/h kestää 1000 km matka 1200 min ja 100 nopeudella 600 minuuttia.
50 nopeudella (1200 min) ajettaessa hirviä on matkan aikana tiellä 1,67 minuuttia, 600 minuutin aikana 0,83 minuuttia. Suhde hirviä tiellä/ajoaika on siis sama eli todennäköisyys osumalle sama ellei huomioida käytännön seikkoja, joista mainitsinkin jo ylempänä.
whiic, laskinko oikein?
Ei jaksa junttien kanssa taistella. Morjens!!
Tuo vaikuttaa samalta matematiikaksi sanottuna kuin mitä minä ajattelin. Ajattelin sen niin, että tiellä on tiettynä hetkenä sama määrä hirviä ajoivat autot mitä vauhtia vaan. Niitä tulee tielle ja menee metsään samaan tahtiin.
Jos hirvi ylittää kaistan 2 sekunnissa, 50 km/h ajava auto kulkee tuona aikana 28 m ja 100 km/h ajava 56 m. Nopeammalla on siis kaksinkertainen todennäköisyys osua hirveen, hän kattaa isomman osan tietä.
Eli osuman mahdollisuus kasvaa suorassa suhteessa nopeuteen ja vähenee suorassa suhteessa tiellä vietettyyn aikaan. Nämä kaksi asiaa kumoavat toisensa, joten nopeammin ajamalla ei hirviä vältä.
Muutamia faktoja: Suomi on puoli vuotta Euroopan pimein kolkka. Missään muussa Euroopan maassa ei teitä suolata niin paljoa kuin Suomessa. Muualla Euroopassa osataan ottaa järki käteen ja panna kirja hyllyyn, mutta Suomessa Keski- ja Etelä-Euroopan eliolosuhteiden perusteella laadittuja referenssilukujen maksimiarvoja ja lähivalojen kahdentamiskieltoa noudatetaan kaikista tunnollisimmin. Eli käytännössä: Autolla on sitä turvallisempi ajaa, mitä paremmin kuljettaja näkee eteensä. Kun aina märkä, suolattu tie imee itseensä lähes kaiken valon, on monen nykyauton kuljettajalla vitsit vähissä, varsinkin, jos autossa ei ole lampunpesimiä. Ja niitähän ei EU-mallisissa autoissa ole, koska ei Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa suolata teitä eikä rapa roisku! Eli selitys mm. siihen, että miksi moni kuljettaja käyttää märällä, suolatulla tiellä sumuvaloja, on ihan yksinkertaisesti ja enempiä jeesustelematta halu nähdä paremmin eteensä. Varsinkin tilanteissa, missä tienpitäjältä on päässyt unohtumaan ajoratamaalausten teko tai maalaukset ovat sohjon tai jään peitossa, auttavat sumuvalot sentään näkemään kunnolla kaistan reunat. Lyhythän sumuvalon kantama on ja lisäksi se hajavalona todella häikäisee vastaantulijaa enemmän kuin lähivalo, mutta ainakin minä tunnustaudun huonossa kelissä sumuvalojen tietoiseksi väärinkäyttäjäksi. On se sentään se vähän turvallisempi vaihtoehto.
Xenonit ovat vielä monen auton osalta tavoittamattomissa tai ainakin ruokottoman kalliit.
Järkeväähän olisi, jos Suomessa sallittaisiin myös lähivalojen kahdentaminen. Lähivalo on optiikaltaan huomattavasti sumuvaloa parempi valaisin ja myös tarkemmin suunnattavissa. Kun auton
nokalla on parit asiallisen tasoiset halogeenit, on näkyvyys turvattu ja autoa ajaa luonnostaan paljon rentoutuneemmin. Ja kun valot on oikein suunnattu, ei kenenkään tarvitse vilkutella vastaan niin kuin sumuvaloja käyttäville. Lisäumpioiden asentaminen nykyautojen keulalle on hankalaa, mutta varmasti tarvikevalmistajat alkaisivat aika nopeasti tuottaa korvaavia umpioita tai lisävalomaskeja, jos Suomen poikkeuksellisen hankalat keliolosuhteet tiedostettaisiin myös
virka-autojen takapenkeillä istuvien keskuudessa. Nyt pitäisi vain panna kirja hyllyyn ja ottaa järki käteen, että suomalaisiin autoihin saataisiin riittävät valot keleihin nähden!
Oli käsittämätön määräys lainsäätäjiltä 80 luvun alussa pienentää
referenssi arvoja.En todellakaan tajua mihin se perustui,etenkin kun sitä ei mielestäni perusteltu mitenkään.
Mitä taas tulee rekkojen lisäpitkiin niin he ajavat paljon pimeän aikaan ja kyllä minä ainakin haluaisin nähdä tosi hyvin ja tosi pitkälle
kun alla olisi 20-30 tn pyörien päällä.Tietääkseni poliisi kyllä
tietää varsin hyvin laittomuudet mutta käyttävät sentään harkintaa ja tervettä järkeä.
MrX: Eli selitys mm. siihen, että miksi moni kuljettaja käyttää märällä, suolatulla tiellä sumuvaloja, on ihan yksinkertaisesti ja enempiä jeesustelematta halu nähdä paremmin eteensä.
Olen samaa mieltä, siksi en ole syytellyt heitä auton koristelijoiksi tai **sipäiksi. Kiusallaan niitä ei käytä kukaan. Kuski haluaa nähdä eteensä, on siis loogista järjestää eteensä niin paljon valoa kuin mahdollista.
Mutta logiikkaa voisi käyttää vielä siitä eteenkin päin. Mitä tehdään, kun halutaan videotykin kuva näkymään paremmin? Sammutetaan valot sieltä, missä katsojat ovat. Myös elokuvateatterit ovat näytöksen aikana pimeänä hyvästä syystä. Mitä tehdään, jotta nähtäisiin tähtitaivas paremmin? Mennään pimeämpään paikkaan.
Esimerkkejä silmän toimintatavasta löytyy jokapäiväisestä elämästä vaikka kuinka paljon, silmä ei muuta toimintatapaansa omistajansa mielipiteen mukaan. Lähellä oleva kirkas valo haittaa näkyvyyttä kauemmas vaikka tämä tuntuisi kuinka epäloogiselta.
Oikeastaan voisi sanoa, että suurin osa auton valojen lähelle lähettämästä valosta on valosaastetta. Jos järkevän hintainen tekniikka antaisi myöten, sekä pitkien että lyhyiden ajovalojen valokeilat olisivat nykyistä himmeämmät aivan auton edessä.
Tämä parantaisi näkyvyyttä sinne, missä tapahtuviin asioihin kuskilla on vielä aikaa reagoida ja tämä saataisiin aikaan, vaikka valon määrää ei lisättäisi yhtään. Näkeminen on kiinni valon määrän lisäksi myös kontrastista. Auton valot ovat kompromissi näiden väliltä, molempia tarvitaan mutta toinen haittaa toista. Tämän väitteen todenperäisyyttä voi kokeilla vaikka lukemalla hehkulampun tekstit sen palaessa. Valoa riittää, kontrasti puuttuu; ei näy tekstit.