Kivaahan se olisi, mutta maksaa aivan älyttömästi! Vai mitähän mahdoit tarkoittaa pääväylillä? Suomi on pinta-alaltaan Saksan kokoinen, mutta väkiluku vain 6% siitä.
Miten pitäisit tiet sulana?
Mikä on älyttömästi? Suomessa on vanhan EU:n surkeimmat päätiet, jopa ylivoimaisesti. Täysin turha selitys tuo pinta-ala vs asukasluku. Esim Ruotsissa etäisyydet kolmen pääkeskuksen (Tukholma, Goteborg, Malmö) ovat nekin pitkiä. Jos et ole havainnut, niin Suomen talous ja liikenne on tänä päivänä keskittynyt loppujen lopuksi aika lailla, ja nykykehityksellä tuo keskittymisvauhti vain kiihtyy.
Jos vaikka laitettaisiin 10-vuotinen tienparannusohjelma käyntiin, sanotaan tienrakennusrahaa nykyisten 130 miljoonan sijaan 500 miljoonaa joka vuosi. Tekisi 10 vuoden aikana 5 mrd, luulisin sillä rahalla jo tehtävän melko paljon parannuksia. Tämän lisäksi tietysti nuo tienpitomäärärahat sille normaalitasolle, joka meillä oli olemassa vielä 15 vuotta sitten (siis suhteutettuna kansantalouden kokoon ja hintaindeksiin). Tuo raha löytyy tällä hetkellä valtiontaloudesta milloin vain, jos tahtoa löytyy. Rahattomuushan johtuu vain siitä, että julkinen valta keksii koko ajan uusia menoja ja on unohtanut täysin perustehtävänsä. Verotulot ovat korkeammat kuin koskaan. Julkisessa taloudessa on niin paljon klappia, ettei tämä ohjelma mitään ihmeitä tarvitsisi.
Olen itse valmis maksamaan ajamisesta vielä nykyistä maailmanennätystasoakin enemmän, jos tuo enemmän maksettu raha korvamerkitään tienpitoon ja turvallisuuteen, toisin kuin nyt. Samalla, kun ohjelma olisi pitkäjänteinen, se mahdollistaisi maansiirto ym. yrittäjille paremman tulevaisuuden ennakoinnin kaluston ym. suhteen.
Tiet on etelässä helppo pitää sulana pääosan vuodesta, niitä muutamaa poikkeusolosuhdetta lukuunottamatta. Vilkkaimmat osuudet pääteistä ovat tiedossa, ei niitä kovin pitkiä pätkiä loppujen lopuksi ole. Valtaosa rekkaliikenteestä kulkee käytännössä muutamia valtaväyliä pitkin. Nykyisellä tienpitobudjetilla fakta on, ettei edes välttämätöntä kunnossapitoa pystytä tekemään. Se näkyy kun liikkuu paljon. Ammattiliikenne joutuu ajoittain toimimaan käsittämättömän huonoissa tieoloissa. Tavaran on kuljettava. Aikanaan pystyi lyömään pelit seis, jos keli oli liian huono. Nykyään ihmiset (siis me, kuluttajat!) eivät lainkaan ymmärrä tätä.
Jos missä tahansa muussa ammatissa työturvallisuus olisi näiltä osin näin heikolla tolalla, olisi valtiovarainministerin edustama punainen liike jo aikapäivää sitten julistanut yleislakon.
Mikä on älyttömästi? Suomessa on vanhan EU:n surkeimmat päätiet, jopa ylivoimaisesti. Täysin turha selitys tuo pinta-ala vs asukasluku. Esim Ruotsissa etäisyydet kolmen pääkeskuksen (Tukholma, Goteborg, Malmö) ovat nekin pitkiä. Jos et ole havainnut, niin Suomen talous ja liikenne on tänä päivänä keskittynyt loppujen lopuksi aika lailla, ja nykykehityksellä tuo keskittymisvauhti vain kiihtyy.
Faktaa on joka tapauksessa, että 9 miljoonalla asukkaalla rakennetaan paljon enemmän teitä, kuin 5 miljoonalla. Esim. mainitsemassasi Göteborgissa on rakenteilla tunneli, vilkkaan keskustan alitse, joka yksin se maksaa 2.8 miljardia kruunua.
Teiden levittäminen ja asvaltointi kuulostaa helpolta, mutta kun aletaan levittämään niitä, tonteille, jotka eivät ole valtion omistuksessa, puhutaan jo suurista summista, eikä yksikään sora-auto ja tiekone ole vielä edes liikahtanut.
Leveät monikaistaiset väylät tarvitsevat toimiakseen myös siltoja ja tunneleita. Oletko nähnyt ruotsalaisten siltoja? Jos kaivelet hieman netistä, niin huomaat nopeasti, että niihin he vasta ovat sijoittaneetkin! Esim. yksin Göteborgin sillat ja tunnelit ovat projekteja, joista me voimme vain haaveilla Helsingissä, vaikka puhutaan lähes samankokoisista kaupungeista. Liitän tähän pari linkkiä kuviin: http://www.dreamwater.org/jaget/alvsborgsbron2.jpg
Tukholmassa liikkunut on varmasti pannut merkille Ruotsin pääkaupungin sillat. 5 minuutin ajo merkitsee jo vähintään yhtä siltaa, tai tunnelia.
Totta on, että Suomen talous kehittyy koko ajan. Mutta voidaan myös esittää kysymys, kenen talous ja minne nämä rahat menevät? Suomessa on vilkas Helsinki, mutta sen jälkeen alkaa Pohjois-Suomi, EU:n mittapuun mukaan.
EU vie myös Suomen talouden kehityksen mukana oman osuutensa kakusta. Niilläkin rahoilla tulisi pätkä moottoritietä...
Olen itse valmis maksamaan ajamisesta vielä nykyistä maailmanennätystasoakin enemmän, jos tuo enemmän maksettu raha korvamerkitään tienpitoon ja turvallisuuteen, toisin kuin nyt.
Jos ajatellaan, että Ruotsissa on lähes puolet enemmän maksajia, niin eikö tämä enemmän tarkoita myös sitä, että meidän tulisi maksaa lähes puolet enemmän, että saisimme tiet edes suunnilleen samoihin mittoihin, kuin ruotsalaiset? Oletko valmis maksamaan? Toimisiko Suomi, jos esim. bensiinin hinta nostettaisin kaksinkertaiseksi?
Meidän tulee myös ottaa huomioon, että autoilusta saatavilla rahoilla rahoitetaan paljon tärkeitä asioita, jotka ovat välttämättömiä meille, meidän lapsillemme, sairaille ja vanhuksille ym. Jos kaikki autoilusta saatavat rahat pantaisiin todellakin tiestöön, oletko valmis maksamaan välirahan, verojen muodossa?
Meidän tulee myös ottaa huomioon, että autoilusta saatavilla rahoilla rahoitetaan paljon tärkeitä asioita, jotka ovat välttämättömiä meille, meidän lapsillemme, sairaille ja vanhuksille ym. Jos kaikki autoilusta saatavat rahat pantaisiin todellakin tiestöön, oletko valmis maksamaan välirahan, verojen muodossa?
Niinpä .. valtio tarvitsee rahaa ja jostain se ne ottaa tavalla tai toisella. Joku vain joskus huokaili, että alottaisivat joskus aakkosten toisesta päästä eikä aina alkupäästä ... a kuten autot ja b kuten bensat, mutta toinen pää ei ole sen kummempi ö kuten öljyt .. joten se siitä sitten ...
Meidän tulee myös ottaa huomioon, että autoilusta saatavilla rahoilla rahoitetaan paljon tärkeitä asioita, jotka ovat välttämättömiä meille, meidän lapsillemme, sairaille ja vanhuksille ym. Jos kaikki autoilusta saatavat rahat pantaisiin todellakin tiestöön, oletko valmis maksamaan välirahan, verojen muodossa?
Tottakai, edellyttäen että verokuorma jaettaisiin tasaisemmin ja samalla autoilun kiihkoverotusta hillittäisiin. Tosiasiahan on se, että autollisen perheen veroaste on nykysysteemillä käytännössä kaksinkertainen verrattuna autottomaan vertailuperheeseen. Ei siitä autosta sentään niin paljon haittoja ole, eivätkä kaikki mahdu asumaan "ydinkeskustoihin".
No, alvien kautta homma jakautuisi tasaisesti kaikkeen kulutukseen. Kulutus tuskin hiipuisi, koskapa autollisilla perheillä olisi enemmän rahaa sijoitettavaksi palveluihin/hyvinvointiin ja mikäli kaikki kulutus rahoittaisi yhteiskuntaa tasaisesti korotuksen ei tarvitsisi olla prosentuaalisesti yksilötasolla merkittävä.
Jos ajatellaan, että Ruotsissa on lähes puolet enemmän maksajia, niin eikö tämä enemmän tarkoita myös sitä, että meidän tulisi maksaa lähes puolet enemmän, että saisimme tiet edes suunnilleen samoihin mittoihin, kuin ruotsalaiset? Oletko valmis maksamaan? Toimisiko Suomi, jos esim. bensiinin hinta nostettaisin kaksinkertaiseksi?
Meidän tulee myös ottaa huomioon, että autoilusta saatavilla rahoilla rahoitetaan paljon tärkeitä asioita, jotka ovat välttämättömiä meille, meidän lapsillemme, sairaille ja vanhuksille ym. Jos kaikki autoilusta saatavat rahat pantaisiin todellakin tiestöön, oletko valmis maksamaan välirahan, verojen muodossa?
En ole missään vaiheessa sanonut, että kaikki autoilusta saatava raha olisi sijoitettava takaisin autoiluun. Suomessa kerätään autoilusta vuosittain n. 6 mrd valtiolle. Tiemäärärahat ovat n. 1/10 siitä, mitä autoilijoilta kerätään. En tiedä kerätäänkö Ruotsissa tällä hetkellä autoilijoilta edes tuota 6 miljardia euroa, vaikka heitä on paljon enemmän. Tällä hetkellä Suomessa tuo tiemäärärahojen osuus autoveron ja polttoaineverojen + käyttömaksujen tuotoista on jatkuvasti laskeva, tiemäärärahat ovat todella matalat ja VM esittää ajoittain jopa lisäleikkauksia. Samaan aikaan kuitenkin autoveron ja polttoaineverojen tuotot ovat parempia kuin koskaan.
Tiemäärärahat voitaisiin vakioida järkevästi, esim lakisääteisesti 20-25% autoilijoilta perityistä maksuista ohjattaisiin tiestön kunnossapitoon ja kehittämiseen. Kysymys on kansallisesta investoinnista.
Tiekuluja laskiessa usein unohtuu, että tiet ovat (jos puhutaan järkevistä investoinneista) varsin tuottavia monellakin tapaa. Ensinnäkin, tienrakentamisen valtiolle aiheuttamat kustannukset palautuvat kulutukseen jotakuinkin välittömästi, jos ja kun työ on kotimaista. Toiseksi, tieverkon parantuessa talouden tehokkuus paranee, jolloin myös tuottoa tulee lisää. Kolmanneksi onnettomuuksien vähentyessä säästetään merkittäviä summia. Neljänneksi, valtion investoinnit ovat myös merkittävä työllistäjä.
Mitä noihin muihin yhteiskunnan välttämättömiin toimintoihin tulee, niin niiden hoitamiseen on kyllä varaa, jopa vaikka veroja laskettaisiin reilustikin. Järkeistämistä on runsaasti. Tässäkin meillä on toki lähdetty perä edellä puuhun. Suomessa on vahva usko siihen, että "hyvinvointivaltio" on julkisen palveluntuotannon järjestelmä. Siis nimenomaan se julkinen systeemi, ei lopputuloksella mitään väliä ole. Nytkin "uudistukset" keskittyvät rakenteiden näpertelyyn sen sijaan, että keskusteltaisiin mikä on itse asiassa tarpeellista ja mikä lopputuloksen pitäisi olla. Tässähän se on mennyt metsään jo alunperin. 70-luvulla rakennettiin hyvinvointivaltion perusta, ja sillä tasolla se olisi tullut julkisen toiminnan osalta säilyttääkin. Näin olisi jäänyt pelivaraa paljon enemmän kilpailukyvyn kannalta keskeisiin tekijöihin.
80-luvulta alkaen on sitten alettu keksiä kaiken maailman lisäkkeitä, joiden kustannusvaikutukset kansantalouteen ovat valtavia eikä toimintojen hyödystä ihmisten elämän kannalta ole monesti mitään takeita. Enemmän tunnutaan näillä keskittyvän tulipalojen sammutteluun sen sijaan, että mietittäisiin miten kielteistä kehitystä voisi ennakoivalla toiminnalla välttää. Edelleenkään ei myöskään sosiaalitanttojen into uusien menojen keksimiseen näytä laantuvan. Suosittelisin lämpimästi toimiviin ja tehokkaisiin peruspalveluihin keskittymistä, parin vuoden päästä ei nimittäin ole niitäkään tällä menolla. Jos en kyllä juuri enää nytkään tunne työssä käyviä ihmisiä, jotka esim. kävisivät terveyskeskuksessa muulloin kuin ehkä päivystyksessä (joilloin sekin maksaa) eivätkä maksaisi lastensa päivähoitoa. Järjestelmä on alkanut ajaa itseään hitaasti mutta varmasti alas, kaikki eivät vain sitä tunnusta.
Kannattaisi katsoa tulevaisuuteen menneiden haikailun sijaan.
Lainaan vähän minulle tuntemattomaksi jäänyttä ajattelijaa: "Hyvinvointivaltio on järjestelmä, joka tuottaa niitä palveluja joita markkinatalousmaassa ei tarvita"
Meidän tulee myös ottaa huomioon, että autoilusta saatavilla rahoilla rahoitetaan paljon tärkeitä asioita, jotka ovat välttämättömiä meille, meidän lapsillemme, sairaille ja vanhuksille ym. Jos kaikki autoilusta saatavat rahat pantaisiin todellakin tiestöön, oletko valmis maksamaan välirahan, verojen muodossa?
Tottakai, edellyttäen että verokuorma jaettaisiin tasaisemmin ja samalla autoilun kiihkoverotusta hillittäisiin. Tosiasiahan on se, että autollisen perheen veroaste on nykysysteemillä käytännössä kaksinkertainen verrattuna autottomaan vertailuperheeseen. Ei siitä autosta sentään niin paljon haittoja ole, eivätkä kaikki mahdu asumaan "ydinkeskustoihin".
Kutsuisimmeko sitten työstä saadun palkan verotusta kiihkosellaiseksi, jos valtio nostaisi sitä samalla tavalla, kuin laskisi autoilusta saatavia tuloja?
En tiedä kerätäänkö Ruotsissa tällä hetkellä autoilijoilta edes tuota 6 miljardia euroa, vaikka heitä on paljon enemmän.
Poltto-aine taitaa olla Ruotsissa suunnilleen saman hintaista, kuin meillä Suomessa. Veroa ruotsalaiset maksavat n. 70 % jokaisesta litrasta. Ja kuten varmasti tiedät, autoja Ruotsissa on huomattavasti enemmän, kuin Suomessa ja näin näitä litroja pumppaillaan myös enemmän maan huolto-asemilla. Tämän päälle jokaisesta autosta on maksettava maantievero, joka menee ajoneuvon painon mukaan. Esim. Volvon kartanomalli maksaa n. 600 vuodessa.
Poltto-aine taitaa olla Ruotsissa suunnilleen saman hintaista, kuin meillä Suomessa. Veroa ruotsalaiset maksavat n. 70 % jokaisesta litrasta. Ja kuten varmasti tiedät, autoja Ruotsissa on huomattavasti enemmän, kuin Suomessa ja näin näitä litroja pumppaillaan myös enemmän maan huolto-asemilla. Tämän päälle jokaisesta autosta on maksettava maantievero, joka menee ajoneuvon painon mukaan. Esim. Volvon kartanomalli maksaa n. 600 vuodessa.
Tottakai Ruotsissakin maksetaan autoilusta, ei siitä ole kyse. Ei sielläkään kaikkia näitä rahoja teihin laiteta, mutta siellä isompi osa menee tieliikenteen hyväksi. Meillä joudutaan maksamaan aivan helkutisti, eikä saada edes tieverkon peruskunnossapitoa uudistuksista nyt puhumattakaan (nykypanostuksilla tieverkko rappeutuu kehittymisen sijaan kiihtyvällä vauhdilla).
Tosin siihen suuntaanhan tämä on menossa koko maa: maksetaan hemmetisti, mutta mitään sillä rahalla ei työtätekevä ja yrittävä väki kohta saa. Ääritasapäistäminen toimii joka asiassa. Ne joilla on tuloja, maksavat jo nykyään maksimitaksat joka asiasta vaikka itse rahoittavat jo muutenkin kaiken toiminnan veroillaan. Julkiset palvelut laitetaan vähitellen kaikki maksullisiksi, jolloin kukaan jolla on edes jonkilaiset tulot ei enää käytä niitä sitäkään vähää kuin nyt. Itse olen valtion budjettia joskus melko tarkastikin tutkaillut, ja kyllä sieltä aika erikoisia menoeriä löytyy. Kuntataloudesta nyt puhumattakaan. Ei tuollaisen puolen mrd:n lisärahan irrottaminen tieverkon kunnostamiseen olisi edes vaikeaa. Ja taatusti ei olisi pois yhdeltäkään mummolta tai lapselta.
Kutsuisimmeko sitten työstä saadun palkan verotusta kiihkosellaiseksi, jos valtio nostaisi sitä samalla tavalla, kuin laskisi autoilusta saatavia tuloja?
Palkkaverotuksesta en ole puhunut, vaan kulutuksen verotuksesta. Vielä aivan tarkalleen ei ole selvinnyt miksi autoilusta pitäisi maksaa moninkertaisesti veroina verrattuna muihin hyödykkeisiin. Autoilua kun enää nykymaailmassa oikein laskisi "ylellisyysveron" alaiseksi toiminnaksi.
Autoilun verotus on onnistettu rakentamaan Suomessa vuosikymmenten saatossa lähtien ylellisyyskäsitteestä niin omalaatuisen vaikeaksi, että sen järkeistäminen vaatisi todellista rohkeutta päättäjiltä. Rohkeutta, jota ei löydy. Rohkeutta, jota vaikkapa ruotsalaisilta kollegoilta löytyi.
Kun edes jossain kohden oltaisiin kohtuullisia, mutta meillä on:
* Maailman korkeimpiin kuuluva polttoaineverotus * Maailman korkeimpiin kuuluva autovero (hankinnasta) * Maailman korkeimpiin kuuluvat käyttömaksut (diesel-ajoneuvot) * Vanhoilla saastuttavilla autoilla ajamiseen kannustava verojärjestelmä * Suuri halu yhteiskunnan lisärahoittamiseen jälleen kerran autoilijoiden pussista (esim. tietullit) * Maailman korkeimmat sakkorangaistukset (progressivisuus päiväsakoissa)
Poltto-aine taitaa olla Ruotsissa suunnilleen saman hintaista, kuin meillä Suomessa. Veroa ruotsalaiset maksavat n. 70 % jokaisesta litrasta. Ja kuten varmasti tiedät, autoja Ruotsissa on huomattavasti enemmän, kuin Suomessa ja näin näitä litroja pumppaillaan myös enemmän maan huolto-asemilla. Tämän päälle jokaisesta autosta on maksettava maantievero, joka menee ajoneuvon painon mukaan. Esim. Volvon kartanomalli maksaa n. 600 vuodessa.
Tottakai Ruotsissakin maksetaan autoilusta, ei siitä ole kyse. Ei sielläkään kaikkia näitä rahoja teihin laiteta, mutta siellä isompi osa menee tieliikenteen hyväksi.
Kysymys oli aikaisemmin siitä, miten väkiluku vaikuttaa tiestön kuntoon ja siihen, miten paljon rahaa siihen sijoitetaan. Minä kirjoitin, että Ruotsissa on paljon enemmän ihmisiä, jotka maksavat tästä luonnollisesti silloin myös enemmän.
Suomessa taas on lähes puolet vähemmän. Tämä fakta on se, joka selittää Ruotsin paremmat ja leveämmät tiet siltoineen.
Toiseksi, kun veronmaksajia on enemmän, niin silloin on myös näitä autottomia enemmän, jotka osallistuvat kansantalouteen. Elikkä autoilijoiden ei silloin tarvitse osallistua yhteiskunnan menoihin samalla tavalla.
Näin voidaan jatkaa vaikka aina amerikkaan asti, jossa kaistoja saattaa olla 6, neljässä eri kerroksessa. Mutta on siellä maksumiehiäkin eri tavalla, joten siellä ei tarvitse puhua veroista joka käänteessä.
5 miljoonalla ihmisellä ei voi päästä samaan tasoon, vaan jossain kohtaa tulee seis. Ja on aivan sama, miten näitä summia pallottelee ja mistä kautta ne haetaan - tiet on rakennettava ja pidettävä kunnossa, samaan aikaan kun kaikki muutkin suut on ruokittava. Elikkä mitä väliä sillä on periaatteessa, jos kaikista autoilusta saatavista rahoista pantaisiin nyt yhtäkkiä 10-20 prosenttia lisää tiestöön, kun kaikki muut verot pitäisi sitten kuitenkin nostaa saman verran?
Elikkä mitä väliä sillä on periaatteessa, jos kaikista autoilusta saatavista rahoista pantaisiin nyt yhtäkkiä 10-20 prosenttia lisää tiestöön, kun kaikki muut verot pitäisi sitten kuitenkin nostaa saman verran?
Palkkaverotuksesta en ole puhunut, vaan kulutuksen verotuksesta. Vielä aivan tarkalleen ei ole selvinnyt miksi autoilusta pitäisi maksaa moninkertaisesti veroina verrattuna muihin hyödykkeisiin. Autoilua kun enää nykymaailmassa oikein laskisi "ylellisyysveron" alaiseksi toiminnaksi.
Tällä ei ole mitään väliä, kun katsotaan sitä viimeistä summaa, elikkä sitä summaa, jonka valtio tarvitsee, pyörittääkseen koko bisnestä.
* Maailman korkeimpiin kuuluva polttoaineverotus - Ikävä kyllä. Mutta on selvää, että me emme puhu nyt mistään Italiasta, jossa teitä käyttää suuri osa 55 miljoonasta asukkaasta. Siitä huolimatta, he maksavat jopa tiemaksuja hienoista moottoriteistään. Suomen pitäisi saada aikaan hyvä tieverkosto 5 miljoonalla asukkaalla. Tämä huomioonottaen Suomessa on tällä hetkellä hieno tieverkosto. Meiltä löytyy jopa muutama pätkä moottoritietä!
* Maailman korkeimpiin kuuluva autovero (hankinnasta) - Tietysti. Vaihto-ehtoisesti voisimme tietenkin unohtaa tämän ja kerätä ne rahat jotain toista kanavaa käyttäen, esim. poltto-aineveroa nostamalla. Mutta miten tämä vaikuttaisi lopputulokseen? Ne rahat täytyy kuitenkin hakea pois jollain tapaa.
* Maailman korkeimpiin kuuluvat käyttömaksut (diesel-ajoneuvot) - Nii-in. Kommentoin samalla tavalla, kuin yläpuolella.
* Vanhoilla saastuttavilla autoilla ajamiseen kannustava verojärjestelmä - Ajattele, jos suomalaiset hankkisivat nopeassa tahdissa modernit autot, jotka saastuttaisivat vähemmän. Luonnollisesti nämä myös kuluttavat vähemmän. Joissakin tapauksissa joidenkin poltto-ainekustannukset putoasivat puolella. Miten tämä vaikuttaisi kansantalouteen? Kyllä, on hienoa, jos poltto-aineen kulutus laskee, mutta sen kanssa on vaikea tasapanoilla, varsinkin jos homma etenee nopeassa tahdissa. Ympäristöyställisiin autoihin siirtyminen tulee tapahtua hitaasti, sillä muussa tapauksessa jotkut pääsevät yhtäkkiä todella halvalla, kun taas toiset saavat kieriskellä ekonomisissa ongelmissa, jos sattuvat omistamaan vanhan auton, joka kuluttaa paljon.
Luin tässä hiljattain näistä Ruotsin ympäristö-ajoneuvoista. Niihin saa verovapauksia ensimmäisenä vuotena, saa pysäköidä ilmaiseksi jne. Mutta jo nyt alkaa nousta ääniä, näiden autojen lisääntyessä, sillä pysäköinnistä saadut varat ovat laskeneet tasaisesti ja se alkaa näkyä nyt. Siis tämä kolo tätyy täyttää jotenkin tulevaisuudessa. Myös tämä näkyy nyt, sillä esim. diiseli on Ruotsissa kalliimpaa, kuin bensiini... Eikä etanolilla ajo kannata enää lainkaan.
Ympäristöystävällisistä autoista siis puhutaan paljon ja se on hienoa. Ja vielä hienompaa on, jos ne tulevat käyttäjälle halvemmiksi. Valtiolle tämä taas ei ole yhtä hieno juttu, ekonomisesti.
* Suuri halu yhteiskunnan lisärahoittamiseen jälleen kerran autoilijoiden pussista (esim. tietullit) - Yhteiskunnan menot lisääntyvät koko ajan. Kaikki ovat vailla jotain ja ihmiset haluavat elää laadukkaammin, riippumatta siitä, missä vaiheessa elämää mennään. Olisi sensaatio, ellei tämä näkyisi myös valtion menoissa. Autoilu on yksi sellainen asia, josta voidaan lypsää yhä enemmän rahaa. Valitettavasti. Totta kai se kiukuttaa jokaista auton omistajaa, mutta samalla voidaan myös kysyä: Tuleeko auto ja sen omistus olla jokaisen oikeus? Pitäisikö jokaisella olla varaa omistaa ja käyttää autoa? Pitäisikö meidän pyrkiä siihen, että jokaisella täytyy olla mahdollisuus hankkia auto?
- vai tulisiko joidenkin, pienitulosten ymmärtää, ettei heillä ole varaa autoon? Kumpiko näistä on oikeastaan se oikea vaihto-ehto?
* Maailman korkeimmat sakkorangaistukset (progressivisuus päiväsakoissa) - Kyllä. Ja kieltämättä, joskus ei voi kun nauraa, äärimmäisyyksiin mennessä. On tosin helppo unohtaa tämä järjestelmä silloin, kun se todellakin toimii. Nämä sakkorangaistuksethan kirpaisevat Suomessa myös suurituloista. On paljon maita, joissa niiden omat sakot eivät näy rikkeen tekijän pankkitillä lainkaan. Esim. Ruotsissa ei ole väliä, onko nimesi Peter Forsberg, vai Peter Svensson, saat ne 450 sakot ylinopeudestasi. Erona se, että Forsberg saattaa kaivaa sen summan aurinkolipan päältä, kun taas Svensson kertoo kotona tyttärelleen, että sunnuntain käynti eläintarhassa jää väliin...
Havaintoni mukaan ammattikuski ajaa aina kännykkä korvalla. Usein hän myös puuhastelee tupikin kera ja kesällä on hollannikkaat ajaessa jaloissa. Ihmetyttää että 100 000 maksavaan autoon ei raskita laittaa handsfree systeemejä. Olen kyllä sitä mieltä että sekään ei riitä liikenneturvallisuusmielessä, vaan pitäisi olla puhumatta puhelimeen ajaessa. Pelkkä keskustelu häiritsee ajamista.
Elikkä mitä väliä sillä on periaatteessa, jos kaikista autoilusta saatavista rahoista pantaisiin nyt yhtäkkiä 10-20 prosenttia lisää tiestöön, kun kaikki muut verot pitäisi sitten kuitenkin nostaa saman verran?
Laajempi rahoittajapohja.
Siis ehdotatko, että kansan tulee maksaa enemmän veroja? Vai oletko erilaisten maksujen kannalla?
- vai tulisiko joidenkin, pienitulosten ymmärtää, ettei heillä ole varaa autoon? Kumpiko näistä on oikeastaan se oikea vaihto-ehto?
Uskon kyllä että tälläistä punnitsemista jouduttaisiin perheissä tekemään vaikka autoilu ei olisi huippuraskaasti verotettua, kallista se on joka tapauksessa, vaikka autosta/polttoaineesta menisi pelkkä alv. Toisaalta pienituloisellekin oma auto voi olla ainoa realistinen vaihtoehto auttaa itsensä töihin, mikäli ei asu city-ympäristössä.
Eikä kevyen autoverotuksen maissakaan läheskään kaikilla ole autoja, valintoja ihmiset sielläkin tekevät järkevyyden/oman tarpeen mukaan.
Suomessa taas on lähes puolet vähemmän. Tämä fakta on se, joka selittää Ruotsin paremmat ja leveämmät tiet siltoineen.
Toiseksi, kun veronmaksajia on enemmän, niin silloin on myös näitä autottomia enemmän, jotka osallistuvat kansantalouteen. Elikkä autoilijoiden ei silloin tarvitse osallistua yhteiskunnan menoihin samalla tavalla.
Näin voidaan jatkaa vaikka aina amerikkaan asti, jossa kaistoja saattaa olla 6, neljässä eri kerroksessa. Mutta on siellä maksumiehiäkin eri tavalla, joten siellä ei tarvitse puhua veroista joka käänteessä.
5 miljoonalla ihmisellä ei voi päästä samaan tasoon, vaan jossain kohtaa tulee seis. Ja on aivan sama, miten näitä summia pallottelee ja mistä kautta ne haetaan - tiet on rakennettava ja pidettävä kunnossa, samaan aikaan kun kaikki muutkin suut on ruokittava. Elikkä mitä väliä sillä on periaatteessa, jos kaikista autoilusta saatavista rahoista pantaisiin nyt yhtäkkiä 10-20 prosenttia lisää tiestöön, kun kaikki muut verot pitäisi sitten kuitenkin nostaa saman verran?
Jos nyt oikein ymmärrän, niin olet sitä mieltä, ettei meillä ole varaa kehittää tiestöämme, koska Suomi on pieni ja köyhä maa. Olen eri mieltä. Hyvin olet toki niellyt propagandan tästä asiasta.
Sinun laskukaavasi on kyllä melko yksinkertainen. En näe kansantaloudellisesti tarkasteltuna mitään merkittävää eroa Suomella ja Ruotsilla. Asukasluku ja pinta-ala eivät kerro kaikkea, koska ei tässä koko Suomesta ole kyse. Suomenkin talous on hyvin keskittynyt Etelä-Suomen keskuksiin. Jostain ihmeen syystä edes maksukykyisen 1,5 miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudun ja sen tärkeimpien yhteyksien liikennekysymyksiä ei meillä pystytä ratkaisemaan, puhumattakaan voimakkaasti kasvussa olevasta itäliikenteestä joka on merkittävä tulonlähde ja jonka kehittämiseen olisi saatavissa myös ulkomaista pääomaa jos niin haluttaisiin. Suomessa ei ilmeisesti ole havaittu, että Euroopan suurimpiin kuuluva metropoli sijaitsee tuossa itärajan takana. Varmasti voimakkaasti kasvavalla 10 miljoonan asukkaan asutuskeskittymällä on jotain vaikutusta vielä 200 km päässä sijaitsevan liikenteen kehitysmaan tiestön käyttöönkin???
Kysymys ei ole siitä, pitäisikö meillä olla monitasoliittymät Amerikan malliin. Minusta kyse on siitä, ettei nykyinen tiestön taso riitä alkuunkaan turvalliseen liikkumiseen, siksi sitä on parannettava.
Tuota verojen korottamistarve-väitettäsi pidän vääränä. Se sisältää perusoletuksen jonka mukaan nykyiset julkiset menot ovat jotenkin sellaisia, ettei niitä pysty tai voi muuttaa mitenkään. Täysin väärin. Tehottomuutta löytyy edelleen älyttömän paljon ja valtio sählää mukana monessa sellaisessa jossa sitä ei edes tarvittaisi. Kansantalouden rahamäärä ei myöskään ole vakio, kuten eräissä poliittisissa piireissäkin tunnutaan yhä uskovan. Suomen valtiontalous on ollut viime vuodet historiallisen hyvässä mallissa. Nyt verotuotot ovat taas kasvussa. Mitään korotustarpeita ei tulisi siis siksikään koska rahaa on. Tottakai, voihan sitä uskoa vasemmistoputiikin höpinöihin rahan loppumisesta. Ei raha mihinkään ole valtiolta loppunut, poliitikot vain haluavat sitä lisää tuhlattavaksi milloin mihinkin. Jos ei muuhun niin eduskuntaan, jonka menot ovat vuositasolla useiden kymmenien prosenttien kasvussa.
Siis ehdotatko, että kansan tulee maksaa enemmän veroja? Vai oletko erilaisten maksujen kannalla?
Kenties sitten kun autoilijoiden antamaa osuutta pienennettäisiin, osa tästä hvv-yhteiskunnan ylläpitovastuusta siirtyisi hieman enemmän autottomille. Sinänsä pelkkä liikkumistapa ei ole mielestäni peruste n. kaksinkertaiseen yksilön kokonaisveroasteeseen.
Yhteiskunnan rahoituslähteiden tasaaminen verotuksella niin, että se koskee tasaisemmin jokaista työtätekevää kansalaista ei liene väärin? Tasainen kuluttamisen verottaminen, ilman että yksi kulutuksen osa-alue on jatkuvasti moninkertaisen verotuksen kohteena olisi mielestäni kohtuullista. Vrt. esim. Nykymallissamme saastuttava polttoaine muuttuu hyvästä (esim. talon lämmitys löpöllä) pahaksi silloin kun sitä polttaa auto.
Uskon kyllä että tälläistä punnitsemista jouduttaisiin perheissä tekemään vaikka autoilu ei olisi huippuraskaasti verotettua, kallista se on joka tapauksessa, vaikka autosta/polttoaineesta menisi pelkkä alv.
On. Kallista se on.
Toisaalta pienituloisellekin oma auto voi olla ainoa realistinen vaihtoehto auttaa itsensä töihin, mikäli ei asu city-ympäristössä. - Totta. Mutta nyt, kun poltto-aineen hinnalle ennustetaan yhä jatkuvaa nousua, pitäisi alkaa miettimään, kenellä tulee olla varaa omistaa auto ja kenellä ei - ja ketä tulisi tukea siinä.
Minä esim. ostin ensimmäisen autoni 16-vuotiaana. Kysymys oli mustalaisten omistuksessa ollut Moskvits Skandinavia. Hinta 200 markkaa (markka, mikä ihana yksikkö!) Minulla oli siis varaa ajaa autolla jo 16-vuotiaana. Noh, varaa ja varaa.. auto ei ollut vakuutettu, ei katsastettu jne. Mutta kuitenkin, tänä päivänä jokaiselta löytyy tarvittaessa veruke auton omistukseen, tarvitsi autoa sitten tai ei.
Meille ei myöskään enää kelpaa vanha ruosteinen eskortti, eikä Lada ole ollut enää vuosiin mikään kansanauto Suomessa, vaan riitelemme täällä onko uudessa V50:ssä tarpeeksi tilaa, vai ei. Samaan aikaa sijoitamme silmääkään räpäyttämättä ajokkiimme 20 000 Euroa ja sen jälkeen alamme kritisoimaan autoilun kalleutta...
Niin minäkin... 6 vuotta sitten myin autoni ja pidin kädessäni rahatukkua. Tarkoitukseni oli alkaa katselemaan uutta, vähän käytettyä ja tehdä hyvä kauppa, käteisen voimalla. Tunsin kuitenkin, yllättäen, valtavan vapaudentunteen rinnassani. Minä, joka en ollut siihen päivään mennessä koskaan voinut kuvitellakaan olevani ilman autoa, en päivääkään!
Homma oli kuitenkin alannut hautumaan mielessäni. Ajattelin: Tankkaa auto. Katsasta. Vaihda talvirenkaat. Huolla. Korjaa. Vaihda osia. Maalaa. Maksa vakuutuksia. Maksa veroja. Säätele valoja ja raavi ikkunoita. Pese, vahaa ja helli.. Ja kaikesta huolimatta saat istua siinä talvella pallit jäässä ja yrittää katsoa huuruisen tuulilasin läpi maailman menoa.
Päätin, pitäkää prrrrrkle!
Opin nopeasti käyttämään yleisiä kulkuneuvoja ja vuokrasin auton muutaman kerran, kun tuntui siltä, että piti päästä liikkeelle omin ehdoin. Olin ilman autoa kokonaista 6 vuotta. Autoilijaksi aloin tässä vasta pari kuukautta sitten. Enkä olisi hankkinut nytkään autoa, ellei vaimoni olisi ollut hankinnan kannalla niin voimakkaasti. Hän on autokoulussa.
Todistin, varsinkin itselleni, että elämä ilman autoa sujuu aivan mainiosti. Se on vain asenteesta kiinni. Itse asiassa olin jopa tyytyväinen tilanteeseen, sillä autottomuuden hyvät puolet painovat vaakakupisssa enemmän, kuin huonot. Ja tämä hyvien puolien kuppi painoi yhä enemmän, vuosi vuodelta.
Eikä kevyen autoverotuksen maissakaan läheskään kaikilla ole autoja, valintoja ihmiset sielläkin tekevät järkevyyden/oman tarpeen mukaan. - Riippuu tietenkin maasta. Esim. USA on yksi kevyen autoverotuksen maa. Siellä yleiset kulkuvälineet - taksia lukuunottamatta - ovat lapsenkengissä, koska autoilu ja poltto-aine on halpaa. Jokaisella on mahdollisuus hankkia auto.
Jos sitten mennään toiseen suuntaa, esim. Aasiaan, autottomien määrä lisääntyy dramaattisesti, vaikka verotus on kevyttä. Heillä ei ole siitä huolimatta varaa hankkia autoa.
EsaZX12R:"Yhteiskunnan menot lisääntyvät koko ajan. Kaikki ovat vailla jotain ja ihmiset haluavat elää laadukkaammin, riippumatta siitä, missä vaiheessa elämää mennään"
Kaikki haluavat, mutta vain "sosiaalitapaus" tämmöistä etua saavuttaa valtion toiminnan kautta.
EsaZX12R:"Autoilu on yksi sellainen asia, josta voidaan lypsää yhä enemmän rahaa."
EsaZX12R:"Tuleeko auto ja sen omistus olla jokaisen oikeus? Pitäisikö jokaisella olla varaa omistaa ja käyttää autoa? Pitäisikö meidän pyrkiä siihen, että jokaisella täytyy olla mahdollisuus hankkia auto?
- vai tulisiko joidenkin, pienitulosten ymmärtää, ettei heillä ole varaa autoon? Kumpiko näistä on oikeastaan se oikea vaihto-ehto?"
Mietipäs mikä seuraus sillä olisi, jos pienituloinen joutuisi luopumaan autosta Kehä III:n ulkopuolella. Miten käy, jos pienituloinen ei voi käyttää enää omaa autoansa työssäkäymiseen vaan joutuu käyttämään harvaan liikennöityä julkista liikennettä, kuluttamaan työmatkoihin paljon pidemmän ajan, ja mahdollisesti enemmän rahaa. Voisi työttömyyskortisto alkaa houkuttelemaan, silloin, kun sitä autoa ei tarvitsisi lainkaan!
Sinä miellät auton luksukseksi. Taidat asua Hellsingissä? Muualla Suomessa ei moista typeryyttä taatusti viljellä. Valitettavasti valtiomme päättäjät marinoituvat siellä lintukodossansa, jossa omaa autoa ei ehkä oikeasta tarvitsekaan, ja joka on täynnä viherhippejä, jotka eivät ole nähneet elämänsä aikana luonnonvaraista metsääkään, mutta pitävät luonnosta suurempaa meteliä kuin "korvessa" asuvat.
Mielestäni on Suuri Tragedia, kun pienituloiset todellakin alkavat ymmärtää sen FAKTAN, että heidän ei kannata käydä töissä. Työtä tekevää ja työssä käyvää (ts. auton omistavaa) verotetaan niin monilla tavoilla, että peruspäivärahan ja käteen jäävän osuuden erotus ei paljoa taida rohkaista paiskimaan töitä niska limassa tai sormet jäässä.
Siitä vaan, kortistoon. Ette tarvi autoja, ei tarvi huolehtia veroista. Kun ei ole tuloja, saa valtiolta rahaa työttömyydestä. Kun vielä osoittaa, että ei ole säästöjä (ts. piilottaa ne vaikka sängyn alle, jotta tili on tyhjä) voi taatusti anoa vielä ekstraa toimeentulotuesta. Riittää rahaa viinaankin, eikä tarvi selitellä työnantajalle aamulla huonoa kuntoaan eikä esitellä flunssapotilasta.
Eli kaikin mokomin, älkää verottako koko kansaa, verottakaa autoilijoita. Huomaatte, että suppeampi veronmaksajaryhmä supistuu entisestään, samalla supistuu tuloveron maksajatkin. Sitten on sekä enemmän maksettavaa (enemmän työttömiä) ja nykyistä vähemmän maksajia - kertautunut veronkorotus. Ja tiedätte mitä tämä veron korotus merkitsee?
On aika hyväksyä yksi fakta: ellei Suomen holhoovaa sosiaalitukijärjestelmää saada rationalisoitua, leikattua, tehostettua ja oikein kohdistettua, meillä ei pian ole mitään hyvinvointiyhteiskuntaa, sillä rahoittajia ei löydy.
Jos nyt oikein ymmärrän, niin olet sitä mieltä, ettei meillä ole varaa kehittää tiestöämme, koska Suomi on pieni ja köyhä maa. Olen eri mieltä. Hyvin olet toki niellyt propagandan tästä asiasta.
En varmaankaan kirjoittanut, etteikö meillä olisi varaa jatkaa teidemme kehittelyä, sillä onhan siinä asiassa tapahtunut paljon, vuosien mittaan ja tapahtuu koko ajan.
Kysymys ei tosin ole mistään propagandasta, vaan kirjoitan omien ajatusteni voimalla. Olen myös ajanut paljon Euroopassa ja pannut merkille, miten paljon eri maiden asukasluku ja autoilijoiden määrä vaikuttaa siihen, missä kunnossa tieverkosto on. Tässä asiassa Suomi on todellakin pieni ja köyhä. Köyhä on ehkä hieman dramaattinen sana, mutta sopinee kuitenkin hyvin tässä yhteydessä. Suomi on mennyt monessa asiassa julmasti eteenpäin, mutta myös lisännyt menojaan. Se jos jokaisella 9-vuotiaallakin on jo kännykkä taskussa, ei merkitse sitä, että meillä olisi varaa alkaa sijoittamaan tiestöömme yhtäkkiä jotenkin vallankumouksellisesti.
Jokainen meistä voi aina lyödä nyrkkiä pöytään ja vaatia parempia teitä, mutta harva pystyy esittämään, mistä ne rahat otetaan. Suomihan ei tunnetusti kerää rahaa, elikkä ei ole ylimääräistä, mistä ottaa.
En näe kansantaloudellisesti tarkasteltuna mitään merkittävää eroa Suomella ja Ruotsilla. Minä näen. Se näkyy joka paikassa, kun liikkuu Ruotsissa. Ruotsi vie pelkästään autoja ulkomaille, lähes puoli miljoonaa joka vuosi. Vaikka niin moni mainostaa meidän taloudellista kasvuamme, voimme aina todeta, että siellä se Ruotsi vaan menee menojaan. Ei auta. Ruotsi kuuluu EU:n suurimpiin nettomaksajiin ja maksoi ainakin pari vuotta sitten eniten (BKT). He maksavat 1,2 miljardia Euroa nettona. Ruotsi maksoi jo vuonna 2000 1.177,4 miljoonaa Euroa enemmän, kuin saivat takaisin. Suomi sai samana vuonna takaisin enemmän, kuin maksoi. Mistähän tämä johtui? Eikö Suomella pitänyt olla varaa maksaa, samalla tavalla kuin Ruotsilla? Vai olimmeko me mukana siivestämässä, vanhojen Neuvostovaltioiden tapaan? Noh, nythän on tilanne toinen.
Asukasluku ja pinta-ala eivät kerro kaikkea, koska ei tässä koko Suomesta ole kyse. Suomenkin talous on hyvin keskittynyt Etelä-Suomen keskuksiin. - Aivan. Ruotsissa näkee suurempia talouden gettoja muissakin kaupungeissa, kuin maan pääkaupungissa, Tukholmassa. Esim. Göteborgista löytyy pohjoismaiden suurin vienti/tuontisatama. Oletko nähnyt? Paikka on täynnä Volvon kuorma- ja henkilöautoja, kauhakuormaajia, muuntajia, veneitä ja ties mitä.
Jostain ihmeen syystä edes maksukykyisen 1,5 miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudun ja sen tärkeimpien yhteyksien liikennekysymyksiä ei meillä pystytä ratkaisemaan, - Niin. Mutta Helsinki ei ole se ainoa Suomi, vaan nämä 1,5 miljoonaa ihmistä saavat pökittää myös jengiä landella. Totuushan on, että kun lähdetään ajamaan Helsingistä pohjoiseen, niin ohitamme monta, yhä lamassa olevaa paikkakuntaa, jotka eivät ole koskaan kokeneet mitään hyvää taloutta.
Suomessa ei ilmeisesti ole havaittu, että Euroopan suurimpiin kuuluva metropoli sijaitsee tuossa itärajan takana. - Takuulla on huomattu. Rumba alkoi välittömästi Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Ja kyllä sinne kuskataan paljon myyntiin. Mutta niin tekevät toisetkin, eivätkä venäläiset ole mitenkään sidoksissa Suomen tuotteisiin, eivätkä palveluihin ja heidän oma - vanha totuttu - jäykkyytensä kummittelee yhä taustalla. Joka käänteessä pitäisi olla maksamassa jotain yllättäen keksittyjä "maksuja". Selvää on kuitenkin, että markkinoita sieltä löytyy. Tuntuu vain siltä, että kaikki tulevaisuuteen katsovat ja siihen sijoittavat suurimmat yhtiöt ovat alanneet haikailemaan yhä enemmän Kiinan suuntaan. Joku sanoi, että Venäjän rahoista 70 prosenttia lötyy Moskovasta, 20 prosenttia Pietarista ja loput 10 prosenttia jakaantuu lopun maan kesken. Tämä joku asettikin näin nämä Venäjän jättiläismäiset markkinat kyseenalaiseksi. Mene ja tiedä, itse en uskalla alkaa tästä asiasta vääntämään.
Varmasti voimakkaasti kasvavalla 10 miljoonan asukkaan asutuskeskittymällä on jotain vaikutusta vielä 200 km päässä sijaitsevan liikenteen kehitysmaan tiestön käyttöönkin??? - Totta kai. Tämä on tosin kaksipiippuinen juttu, sillä välissä on vain vähän vettä, sitten ollaakin jo Virossa. Jos tästä venäläisten meidän teidemme käytöstä alettaisiin ottamaan kunnon maksu, siinä voisi käydä niin, että he kääntyvät toiseen suuntaan Pietarissa. Virohan rakensi esim. Neuvostoliiton vanhaan sukellusvenetukikohtaan, Paldiskiin suuren sataman, EU:n tukemana ja hommaan kuului myös Baltic Link. Venäläiset käyttävät Suomea läpikulkumaana täsmälleen niin kauan, kuin se kannattaa. Jos tätä ei osata hoitaa hyvin, he katoavat kuin pieru Saharaan. Tässä on tietenkin myös hyvät puolensa, jos ajatellaan itse aihetta, mutta veikkaan kuitenkin, että tästä saadut tulot otetaan mielummin vastaan Suomessa, kuin annetaan vapaa-ehtoisesti virolaisille.
Kysymys ei ole siitä, pitäisikö meillä olla monitasoliittymät Amerikan malliin. Minusta kyse on siitä, ettei nykyinen tiestön taso riitä alkuunkaan turvalliseen liikkumiseen, siksi sitä on parannettava. - Halusin vain esittää jotain väittämäni tueksi, elikkä mitä enemmän autoilijoita, sen paremmat väylät. Ja oikeassahan sinä olet, kyllä Suomen teissä parantamisen varaa on, totta kai, ja paljon.
Tuota verojen korottamistarve-väitettäsi pidän vääränä. Se sisältää perusoletuksen jonka mukaan nykyiset julkiset menot ovat jotenkin sellaisia, ettei niitä pysty tai voi muuttaa mitenkään. Täysin väärin. - Ajan lähinnä takaa tasapainoa, tulojen ja menojen välillä. Ymmärtääkseni valtiolla ei ole mitään ylimääräisiä varoja, joita voitaisiin sijoittaa tiestöön. Siksi kysynkin, mistä ne rahat voitaisiin ottaa? Tehottomuuden, eikä sähläyksen poistolla ei synny montaa metriä konetietä, sillä sitä löytyy jokaisen oven takaa, eikä monikaan pysty osoittamaan selvästi, mikä tehottomuus ja sähläys voitaisiin muuttaa helposti rahaksi. Tai täällähän kyllä pystytään... Kun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään päätöksistä.
Kansantalouden rahamäärä ei myöskään ole vakio, kuten eräissä poliittisissa piireissäkin tunnutaan yhä uskovan. - Jos tämä tiedetään jossain, niin se tiedetään Suomessa. Suomen taloushan on noussut ja laskenut. Nähnyt syvät lamat - ja vähemmän lamat.
Suomen valtiontalous on ollut viime vuodet historiallisen hyvässä mallissa. - Aivan. Ja nyt tästä haluasivat hyötyä kaikki. Eläkeläiset ovat käsi ojossa, eivätkä ne harvat elossa olevat sotaveteraanitkaan ole saaneet vielä arvolleen sopivaa korvausta. Sairaanhoitoon kaivataan lisää rahaa, eivätkä sairaanhoitajat saa edes lakkoilla. Työttömillekin pitäisi saada jotain, aikaiseksi. Kun vaan olis rahaa... Eikä kaupungin lätkäjoukkuellakaan ole varaa ostaa uutta Kretskiä, kun valtio tukee niin huonosti...
Suomi kiljuu lisää rahaa ja vaatii moottoriteitä.
Ei raha mihinkään ole valtiolta loppunut, poliitikot vain haluavat sitä lisää tuhlattavaksi milloin mihinkin. - Yksi tällainen asia, jonne Suomen kansa haluaa tuhlata rahaa vapaa-ehtoisesti, on EU. Suomella ei ollut ennen mitään jäsenmaksuja. Nyt on ja tämä jäsenmaksu nousee sitä mukaa, kun Suomen talous kohenee.
Jos ei muuhun niin eduskuntaan, jonka menot ovat vuositasolla useiden kymmenien prosenttien kasvussa. - Vaikka näitä menoja leikattaisiin puolella, se ei näkyisi maan budjetissa mitenkään erikoisesti. Päinvastoin, jos leikataan liikaa, se paikkailu voikin sitten tulla tuplaten kalliimmaksi, kun haetaan konsultit apuun hädän hetkellä.
Jokaisen pesäpallojoukkueenkin budjetti kasvaa vuosien mittaan. Autoakaan ei voi jättää enää huoltoon, ilman että työn vastaanottaja räpeltää tietokoneensa kanssa vaikka kuinka kauan, eikä maksukaan ole enää muutama seteli pöydälle ja ulkona minuutin kuluttua. Kaikki hallinnollinen on jäykistynyt ja tullut myös monimutkaisemmaksi. Tämä maksaa selvää rahaa, myös eduskunnassa. Olisi aika hurjaa, jos Suomen kansainvälistyminen ja EU:n jäsenyys näkyisi eduskunnan menoissa positiivisella tavalla:-)
Oikeutetusti. Onhan heitä kusetettu pahanpäiväisesti. Muistan vallan hyvin kuinka peruskoulussa toistettiin mantraa siitä, että ihminen maksaa oman eläkkeensä, huolta tulevaisuudesta ei ole, ja nuorison ei tule purnata eläkemaksusta, koska se ei ole tulonsiirtoa toisille ihmisille vaan talletus omalle itselleen. Kaikki tämä tietenkin valhetta, mutta peruskoulu onkin monen valheen jakelukanava (päihdevalistuksesta historiaan ja yhteiskuntaoppiin).
EsaZX12R:"eivätkä ne harvat elossa olevat sotaveteraanitkaan ole saaneet vielä arvolleen sopivaa korvausta."
Eivät valitettavasti ole saaneet, ei. Ei ole edes invalidisoituneilla ollut herkkua elää. Ei ollut Suomella varaa korvata menetyksiä ja hoitaa haavoja, kun tasavalta piti uudelleenrakentaa - ja nopeasti se rakennettiinkin. Sen jälkeen ollaankin menty eteenpäin lähinnä inertialla sekä yritteliään vähemmistön ahkeruudella (niin suuri rikos kuin yksityisyrittäjyys vasemmisto-Suomessa onkin).
Nyt sotaveteraaneilla tuskin on haittaa. Puolustusvoimat järjestävät keräyksiä orjatyövoimalla ja muitakin kerääviä tahoja on. Tukea virtaa jonkin verran pyytämättäkin. Kaikki tuki tietenkin olisi ollut riittämätöntä sodan jälkeisinä vuosina, mutta nyt, kun tuettavia on enää kourallinen ihmisiä, se on aika moinen potti lärviä kohti. Puhutaan jo sotaleskien ja -orpojen tukemisesta. Minkä takia sotaorpo ansaitsisi leveämmän leivän kuin ei-sotaorpo vanhemmaton ihminen? Mikä ihmeen syntityöskentely täällä oikein on meneillään, ja voiko maailman vääryyttä korjata tukemalla yhtä sukupuuttoon kuolevaa marginaaliryhmää? Ihmiset ostamassa taivaspaikkoja.
EsaZX12R:"Sairaanhoitoon kaivataan lisää rahaa, eivätkä sairaanhoitajat saa edes lakkoilla."
Niin, ja kun sitä sairaanhoitoa ei saisi kuulemma tehostaakaan. Kaikki tarpeeton byrokratia ja säätäminen tulisi säilyttää, että kukaan konttoristi joudu irtisanomisuhan alle.
Olivat joku aika sitten tehneet TV-reportaasia sairaanhoidon yksityistämisestä esimerkkitapauksella. Ei osattu tehdä suuria mustia pilviä laadun romahtamisesta tehostamalla, niin vetosivat sitten perisuomalaiseen voimavaraan: kateuteen. Yksityinen palveluntarjoaja tarjosi nimittäin vastaavat palvelut niin halvalla, että yrityksen omistajat rikastuivat ... paljon. Siitä huolimatta mitään katastrofia ei saatu aikaan tehostamisella - riitti, että homma toimi markkinatalouden mukaan, kun kunta osti palveluita.
Se on kumma, että kun säästöjä lähdetään hakemaan, ollaan uskomattoman pettyneitä, kun säästöjä on tullut, ja joku on yritys on voinut pitää suuren osan säästöistä (jättäin pienen määrän säästöjä kilpailuttaneelle kunnallekin).
Suomalaisen kateudella ei ole rajaa.
EsaZX12R:"Työttömillekin pitäisi saada jotain, aikaiseksi. Kun vaan olis rahaa..."
Mitä sillä rahalla tehdään? Järjestetään pitsinnypläyskursseja työstä vieraantuneille rekkakuskeille? Vai perustetaan jokin uusi virasto tutkimaan sinitiaisten pesintää?
Niin, kyllä rahalla saa luotua turvatyöpaikkoja ja koulutuskursseja, ja molemmat kelpaavat nykymäärittelyn mukaan poistamaan ihmisen työttömyyden piiristä. Silmänkääntötemppuhan se, kun tehdään tuottamatonta työtä valtiolle veronmaksajien varoilla, jotta emme joudu maksamaan heille tukijaisia veronmaksajien varoilla. Tilaston väärentämistä, käytännössä, ei mitään sen kummempaa.
Mikä on älyttömästi? Suomessa on vanhan EU:n surkeimmat päätiet, jopa ylivoimaisesti. Täysin turha selitys tuo pinta-ala vs asukasluku. Esim Ruotsissa etäisyydet kolmen pääkeskuksen (Tukholma, Goteborg, Malmö) ovat nekin pitkiä.
Ei se ole ollenkaan turhaa. Tukholma, Göteborg ja Malmö välillä on vajaa 900km tietä. Vertaappa sitten meidän "pääteitä" valtatiet 1-9, paljonkohan mahtaa kertyä kilometrejä näille teille. Rekkaliikennettä kun on muuallakin kuin kehäteillä! Jos muistat niin vakavia onnettomuuksia on sattunut aivan muualla kuin etelässä.
"Olen itse valmis maksamaan ajamisesta vielä nykyistä maailmanennätystasoakin enemmän, jos tuo enemmän maksettu raha korvamerkitään tienpitoon ja turvallisuuteen, toisin kuin nyt."
Hienoa sinänsä, että kaltaisiasi löytyy. Oletko myös valmis maksamaan sellaisista teistä, mitkä ei ole sinun työmatkallasi? Kuinka paljon enemmän olisit valmis maksamaan esim. prosenteissa kuukausituloista?
"Tiet on etelässä helppo pitää sulana pääosan vuodesta, niitä muutamaa poikkeusolosuhdetta lukuunottamatta. Vilkkaimmat osuudet pääteistä ovat tiedossa, ei niitä kovin pitkiä pätkiä loppujen lopuksi ole. Valtaosa rekkaliikenteestä kulkee käytännössä muutamia valtaväyliä pitkin."
Eli tarkoitatko siis suolausta? Kerro nyt mitkä ovat mielestäsi niitä valtaväyliä? Käsittääkseni rekkaliikennettä on muuallakin kuin Helsinki-Vaalimaa.
Jos missä tahansa muussa ammatissa työturvallisuus olisi näiltä osin näin heikolla tolalla, olisi valtiovarainministerin edustama punainen liike jo aikapäivää sitten julistanut yleislakon.
Ei se heikko työturvallisuus / teiden huono kunto näy kuljettajien ajonopeuksissa.
Tosiasiahan on se, että autollisen perheen veroaste on nykysysteemillä käytännössä kaksinkertainen verrattuna autottomaan vertailuperheeseen. Ei siitä autosta sentään niin paljon haittoja ole, eivätkä kaikki mahdu asumaan "ydinkeskustoihin".
Olet oikeassa autoilun kustannuksista, mutta kuinkahan moni perhe on ilman autoa? Taitaa olla todella harvinaisuus, monessa on jopa kaksi.
No, alvien kautta homma jakautuisi tasaisesti kaikkeen kulutukseen. Kulutus tuskin hiipuisi, koskapa autollisilla perheillä olisi enemmän rahaa sijoitettavaksi palveluihin/hyvinvointiin ja mikäli kaikki kulutus rahoittaisi yhteiskuntaa tasaisesti korotuksen ei tarvitsisi olla prosentuaalisesti yksilötasolla merkittävä.
alv sisältyy myös autojen hintaan, polttoaineeseen, varaosiin ym. ym. Ennemmin minä maksan bensasta enemmän kuin ruuasta tai palveluista, mutta nämähän on makuasioita.
Auto on usealle työssäkäyvälle käytännössä pakollinen ja tätä pakkoa voidaan helpottaa verovähennyksillä, kuten on tehty tähänkin asti. Loput autoilusta ei sitten enään olekkaan niin pakollista.
Onneksi olkoon, tämäkin keskustelu on saatu kammettua raiteilta, rekkakuskeien ammattitaidon sijaan puhutaan nyt palkka- ja ajoneuvoverotuksesta ja tiestön kunnosta....
AkiK:"Olen itse valmis maksamaan ajamisesta vielä nykyistä maailmanennätystasoakin enemmän, jos tuo enemmän maksettu raha korvamerkitään tienpitoon ja turvallisuuteen, toisin kuin nyt."
Opelixi:"Hienoa sinänsä, että kaltaisiasi löytyy. Oletko myös valmis maksamaan sellaisista teistä, mitkä ei ole sinun työmatkallasi? Kuinka paljon enemmän olisit valmis maksamaan esim. prosenteissa kuukausituloista?"
AkiK mainitsi aiemmin: "anotaan tienrakennusrahaa nykyisten 130 miljoonan sijaan 500 miljoonaa joka vuosi" eli 370 milj. euron korotus. Paljonkohan prosentteina 370 miljoonaa euroa on, kun on pari miljoonaa veronmaksajaa tienaten pari kymmentä tuhatta vuodessa... Puhutaan kymmenistä miljardeista euroista. Esimerkiksi 40 miljardista eurosta tuo noin 400 miljoonaa euroa on 1%. Missä se yksi prosentti voisi tuntua, kun nyt jo maksaa kymmeniä prosentteja konkreettisesti huomaamatta minne ne rahat katoaa.
Kivaahan se olisi, mutta maksaa aivan älyttömästi! Vai mitähän mahdoit tarkoittaa pääväylillä? Suomi on pinta-alaltaan Saksan kokoinen, mutta väkiluku vain 6% siitä.
Miten pitäisit tiet sulana?
Mikä on älyttömästi? Suomessa on vanhan EU:n surkeimmat päätiet, jopa ylivoimaisesti. Täysin turha selitys tuo pinta-ala vs asukasluku. Esim Ruotsissa etäisyydet kolmen pääkeskuksen (Tukholma, Goteborg, Malmö) ovat nekin pitkiä. Jos et ole havainnut, niin Suomen talous ja liikenne on tänä päivänä keskittynyt loppujen lopuksi aika lailla, ja nykykehityksellä tuo keskittymisvauhti vain kiihtyy.
Jos vaikka laitettaisiin 10-vuotinen tienparannusohjelma käyntiin, sanotaan tienrakennusrahaa nykyisten 130 miljoonan sijaan 500 miljoonaa joka vuosi. Tekisi 10 vuoden aikana 5 mrd, luulisin sillä rahalla jo tehtävän melko paljon parannuksia. Tämän lisäksi tietysti nuo tienpitomäärärahat sille normaalitasolle, joka meillä oli olemassa vielä 15 vuotta sitten (siis suhteutettuna kansantalouden kokoon ja hintaindeksiin). Tuo raha löytyy tällä hetkellä valtiontaloudesta milloin vain, jos tahtoa löytyy. Rahattomuushan johtuu vain siitä, että julkinen valta keksii koko ajan uusia menoja ja on unohtanut täysin perustehtävänsä. Verotulot ovat korkeammat kuin koskaan. Julkisessa taloudessa on niin paljon klappia, ettei tämä ohjelma mitään ihmeitä tarvitsisi.
Olen itse valmis maksamaan ajamisesta vielä nykyistä maailmanennätystasoakin enemmän, jos tuo enemmän maksettu raha korvamerkitään tienpitoon ja turvallisuuteen, toisin kuin nyt. Samalla, kun ohjelma olisi pitkäjänteinen, se mahdollistaisi maansiirto ym. yrittäjille paremman tulevaisuuden ennakoinnin kaluston ym. suhteen.
Tiet on etelässä helppo pitää sulana pääosan vuodesta, niitä muutamaa poikkeusolosuhdetta lukuunottamatta. Vilkkaimmat osuudet pääteistä ovat tiedossa, ei niitä kovin pitkiä pätkiä loppujen lopuksi ole. Valtaosa rekkaliikenteestä kulkee käytännössä muutamia valtaväyliä pitkin. Nykyisellä tienpitobudjetilla fakta on, ettei edes välttämätöntä kunnossapitoa pystytä tekemään. Se näkyy kun liikkuu paljon. Ammattiliikenne joutuu ajoittain toimimaan käsittämättömän huonoissa tieoloissa. Tavaran on kuljettava. Aikanaan pystyi lyömään pelit seis, jos keli oli liian huono. Nykyään ihmiset (siis me, kuluttajat!) eivät lainkaan ymmärrä tätä.
Jos missä tahansa muussa ammatissa työturvallisuus olisi näiltä osin näin heikolla tolalla, olisi valtiovarainministerin edustama punainen liike jo aikapäivää sitten julistanut yleislakon.
Mikä on älyttömästi? Suomessa on vanhan EU:n surkeimmat päätiet, jopa ylivoimaisesti. Täysin turha selitys tuo pinta-ala vs asukasluku. Esim Ruotsissa etäisyydet kolmen pääkeskuksen (Tukholma, Goteborg, Malmö) ovat nekin pitkiä. Jos et ole havainnut, niin Suomen talous ja liikenne on tänä päivänä keskittynyt loppujen lopuksi aika lailla, ja nykykehityksellä tuo keskittymisvauhti vain kiihtyy.
Faktaa on joka tapauksessa, että 9 miljoonalla asukkaalla rakennetaan paljon enemmän teitä, kuin 5 miljoonalla. Esim. mainitsemassasi Göteborgissa on rakenteilla tunneli, vilkkaan keskustan alitse, joka yksin se maksaa 2.8 miljardia kruunua.
Teiden levittäminen ja asvaltointi kuulostaa helpolta, mutta kun aletaan levittämään niitä, tonteille, jotka eivät ole valtion omistuksessa, puhutaan jo suurista summista, eikä yksikään sora-auto ja tiekone ole vielä edes liikahtanut.
Leveät monikaistaiset väylät tarvitsevat toimiakseen myös siltoja ja tunneleita. Oletko nähnyt ruotsalaisten siltoja? Jos kaivelet hieman netistä, niin huomaat nopeasti, että niihin he vasta ovat sijoittaneetkin! Esim. yksin Göteborgin sillat ja tunnelit ovat projekteja, joista me voimme vain haaveilla Helsingissä, vaikka puhutaan lähes samankokoisista kaupungeista. Liitän tähän pari linkkiä kuviin:
http://www.dreamwater.org/jaget/alvsborgsbron2.jpg
Tässä lisää siltoja niiltä tienoilta:
http://kanaler.arnholm.nu/trollhattan/trollbros.html
Tukholmassa liikkunut on varmasti pannut merkille Ruotsin pääkaupungin sillat. 5 minuutin ajo merkitsee jo vähintään yhtä siltaa, tai tunnelia.
Totta on, että Suomen talous kehittyy koko ajan. Mutta voidaan myös esittää kysymys, kenen talous ja minne nämä rahat menevät? Suomessa on vilkas Helsinki, mutta sen jälkeen alkaa Pohjois-Suomi, EU:n mittapuun mukaan.
EU vie myös Suomen talouden kehityksen mukana oman osuutensa kakusta. Niilläkin rahoilla tulisi pätkä moottoritietä...
Olen itse valmis maksamaan ajamisesta vielä nykyistä maailmanennätystasoakin enemmän, jos tuo enemmän maksettu raha korvamerkitään tienpitoon ja turvallisuuteen, toisin kuin nyt.
Jos ajatellaan, että Ruotsissa on lähes puolet enemmän maksajia, niin eikö tämä enemmän tarkoita myös sitä, että meidän tulisi maksaa lähes puolet enemmän, että saisimme tiet edes suunnilleen samoihin mittoihin, kuin ruotsalaiset? Oletko valmis maksamaan? Toimisiko Suomi, jos esim. bensiinin hinta nostettaisin kaksinkertaiseksi?
Meidän tulee myös ottaa huomioon, että autoilusta saatavilla rahoilla rahoitetaan paljon tärkeitä asioita, jotka ovat välttämättömiä meille, meidän lapsillemme, sairaille ja vanhuksille ym. Jos kaikki autoilusta saatavat rahat pantaisiin todellakin tiestöön, oletko valmis maksamaan välirahan, verojen muodossa?
Niinpä .. valtio tarvitsee rahaa ja jostain se ne ottaa tavalla tai toisella. Joku vain joskus huokaili, että alottaisivat joskus aakkosten toisesta päästä eikä aina alkupäästä ... a kuten autot ja b kuten bensat, mutta toinen pää ei ole sen kummempi ö kuten öljyt .. joten se siitä sitten ...
Tottakai, edellyttäen että verokuorma jaettaisiin tasaisemmin ja samalla autoilun kiihkoverotusta hillittäisiin. Tosiasiahan on se, että autollisen perheen veroaste on nykysysteemillä käytännössä kaksinkertainen verrattuna autottomaan vertailuperheeseen. Ei siitä autosta sentään niin paljon haittoja ole, eivätkä kaikki mahdu asumaan "ydinkeskustoihin".
Miten ja mitä sinä verottaisit?
Pannaan valtio maksamaan kaikki verot ...
ettei kunnon ihmisten tartte ...
No, alvien kautta homma jakautuisi tasaisesti kaikkeen kulutukseen. Kulutus tuskin hiipuisi, koskapa autollisilla perheillä olisi enemmän rahaa sijoitettavaksi palveluihin/hyvinvointiin ja mikäli kaikki kulutus rahoittaisi yhteiskuntaa tasaisesti korotuksen ei tarvitsisi olla prosentuaalisesti yksilötasolla merkittävä.
Meidän tulee myös ottaa huomioon, että autoilusta saatavilla rahoilla rahoitetaan paljon tärkeitä asioita, jotka ovat välttämättömiä meille, meidän lapsillemme, sairaille ja vanhuksille ym. Jos kaikki autoilusta saatavat rahat pantaisiin todellakin tiestöön, oletko valmis maksamaan välirahan, verojen muodossa?
En ole missään vaiheessa sanonut, että kaikki autoilusta saatava raha olisi sijoitettava takaisin autoiluun.
Suomessa kerätään autoilusta vuosittain n. 6 mrd valtiolle. Tiemäärärahat ovat n. 1/10 siitä, mitä autoilijoilta kerätään. En tiedä kerätäänkö Ruotsissa tällä hetkellä autoilijoilta edes tuota 6 miljardia euroa, vaikka heitä on paljon enemmän. Tällä hetkellä Suomessa tuo tiemäärärahojen osuus autoveron ja polttoaineverojen + käyttömaksujen tuotoista on jatkuvasti laskeva, tiemäärärahat ovat todella matalat ja VM esittää ajoittain jopa lisäleikkauksia. Samaan aikaan kuitenkin autoveron ja polttoaineverojen tuotot ovat parempia kuin koskaan.
Tiemäärärahat voitaisiin vakioida järkevästi, esim lakisääteisesti 20-25% autoilijoilta perityistä maksuista ohjattaisiin tiestön kunnossapitoon ja kehittämiseen. Kysymys on kansallisesta investoinnista.
Tiekuluja laskiessa usein unohtuu, että tiet ovat (jos puhutaan järkevistä investoinneista) varsin tuottavia monellakin tapaa. Ensinnäkin, tienrakentamisen valtiolle aiheuttamat kustannukset palautuvat kulutukseen jotakuinkin välittömästi, jos ja kun työ on kotimaista. Toiseksi, tieverkon parantuessa talouden tehokkuus paranee, jolloin myös tuottoa tulee lisää. Kolmanneksi onnettomuuksien vähentyessä säästetään merkittäviä summia. Neljänneksi, valtion investoinnit ovat myös merkittävä työllistäjä.
Mitä noihin muihin yhteiskunnan välttämättömiin toimintoihin tulee, niin niiden hoitamiseen on kyllä varaa, jopa vaikka veroja laskettaisiin reilustikin. Järkeistämistä on runsaasti. Tässäkin meillä on toki lähdetty perä edellä puuhun. Suomessa on vahva usko siihen, että "hyvinvointivaltio" on julkisen palveluntuotannon järjestelmä. Siis nimenomaan se julkinen systeemi, ei lopputuloksella mitään väliä ole. Nytkin "uudistukset" keskittyvät rakenteiden näpertelyyn sen sijaan, että keskusteltaisiin mikä on itse asiassa tarpeellista ja mikä lopputuloksen pitäisi olla. Tässähän se on mennyt metsään jo alunperin. 70-luvulla rakennettiin hyvinvointivaltion perusta, ja sillä tasolla se olisi tullut julkisen toiminnan osalta säilyttääkin. Näin olisi jäänyt pelivaraa paljon enemmän kilpailukyvyn kannalta keskeisiin tekijöihin.
80-luvulta alkaen on sitten alettu keksiä kaiken maailman lisäkkeitä, joiden kustannusvaikutukset kansantalouteen ovat valtavia eikä toimintojen hyödystä ihmisten elämän kannalta ole monesti mitään takeita. Enemmän tunnutaan näillä keskittyvän tulipalojen sammutteluun sen sijaan, että mietittäisiin miten kielteistä kehitystä voisi ennakoivalla toiminnalla välttää. Edelleenkään ei myöskään sosiaalitanttojen into uusien menojen keksimiseen näytä laantuvan. Suosittelisin lämpimästi toimiviin ja tehokkaisiin peruspalveluihin keskittymistä, parin vuoden päästä ei nimittäin ole niitäkään tällä menolla. Jos en kyllä juuri enää nytkään tunne työssä käyviä ihmisiä, jotka esim. kävisivät terveyskeskuksessa muulloin kuin ehkä päivystyksessä (joilloin sekin maksaa) eivätkä maksaisi lastensa päivähoitoa. Järjestelmä on alkanut ajaa itseään hitaasti mutta varmasti alas, kaikki eivät vain sitä tunnusta.
Kannattaisi katsoa tulevaisuuteen menneiden haikailun sijaan.
Lainaan vähän minulle tuntemattomaksi jäänyttä ajattelijaa: "Hyvinvointivaltio on järjestelmä, joka tuottaa niitä palveluja joita markkinatalousmaassa ei tarvita"
Tottakai, edellyttäen että verokuorma jaettaisiin tasaisemmin ja samalla autoilun kiihkoverotusta hillittäisiin. Tosiasiahan on se, että autollisen perheen veroaste on nykysysteemillä käytännössä kaksinkertainen verrattuna autottomaan vertailuperheeseen. Ei siitä autosta sentään niin paljon haittoja ole, eivätkä kaikki mahdu asumaan "ydinkeskustoihin".
Kutsuisimmeko sitten työstä saadun palkan verotusta kiihkosellaiseksi, jos valtio nostaisi sitä samalla tavalla, kuin laskisi autoilusta saatavia tuloja?
Poltto-aine taitaa olla Ruotsissa suunnilleen saman hintaista, kuin meillä Suomessa. Veroa ruotsalaiset maksavat n. 70 % jokaisesta litrasta. Ja kuten varmasti tiedät, autoja Ruotsissa on huomattavasti enemmän, kuin Suomessa ja näin näitä litroja pumppaillaan myös enemmän maan huolto-asemilla.
Tämän päälle jokaisesta autosta on maksettava maantievero, joka menee ajoneuvon painon mukaan. Esim. Volvon kartanomalli maksaa n. 600 vuodessa.
Poltto-aine taitaa olla Ruotsissa suunnilleen saman hintaista, kuin meillä Suomessa. Veroa ruotsalaiset maksavat n. 70 % jokaisesta litrasta. Ja kuten varmasti tiedät, autoja Ruotsissa on huomattavasti enemmän, kuin Suomessa ja näin näitä litroja pumppaillaan myös enemmän maan huolto-asemilla.
Tämän päälle jokaisesta autosta on maksettava maantievero, joka menee ajoneuvon painon mukaan. Esim. Volvon kartanomalli maksaa n. 600 vuodessa.
Tottakai Ruotsissakin maksetaan autoilusta, ei siitä ole kyse. Ei sielläkään kaikkia näitä rahoja teihin laiteta, mutta siellä isompi osa menee tieliikenteen hyväksi. Meillä joudutaan maksamaan aivan helkutisti, eikä saada edes tieverkon peruskunnossapitoa uudistuksista nyt puhumattakaan (nykypanostuksilla tieverkko rappeutuu kehittymisen sijaan kiihtyvällä vauhdilla).
Tosin siihen suuntaanhan tämä on menossa koko maa: maksetaan hemmetisti, mutta mitään sillä rahalla ei työtätekevä ja yrittävä väki kohta saa. Ääritasapäistäminen toimii joka asiassa. Ne joilla on tuloja, maksavat jo nykyään maksimitaksat joka asiasta vaikka itse rahoittavat jo muutenkin kaiken toiminnan veroillaan. Julkiset palvelut laitetaan vähitellen kaikki maksullisiksi, jolloin kukaan jolla on edes jonkilaiset tulot ei enää käytä niitä sitäkään vähää kuin nyt. Itse olen valtion budjettia joskus melko tarkastikin tutkaillut, ja kyllä sieltä aika erikoisia menoeriä löytyy. Kuntataloudesta nyt puhumattakaan. Ei tuollaisen puolen mrd:n lisärahan irrottaminen tieverkon kunnostamiseen olisi edes vaikeaa. Ja taatusti ei olisi pois yhdeltäkään mummolta tai lapselta.
Palkkaverotuksesta en ole puhunut, vaan kulutuksen verotuksesta. Vielä aivan tarkalleen ei ole selvinnyt miksi autoilusta pitäisi maksaa moninkertaisesti veroina verrattuna muihin hyödykkeisiin. Autoilua kun enää nykymaailmassa oikein laskisi "ylellisyysveron" alaiseksi toiminnaksi.
Autoilun verotus on onnistettu rakentamaan Suomessa vuosikymmenten saatossa lähtien ylellisyyskäsitteestä niin omalaatuisen vaikeaksi, että sen järkeistäminen vaatisi todellista rohkeutta päättäjiltä. Rohkeutta, jota ei löydy. Rohkeutta, jota vaikkapa ruotsalaisilta kollegoilta löytyi.
Kun edes jossain kohden oltaisiin kohtuullisia, mutta meillä on:
* Maailman korkeimpiin kuuluva polttoaineverotus
* Maailman korkeimpiin kuuluva autovero (hankinnasta)
* Maailman korkeimpiin kuuluvat käyttömaksut (diesel-ajoneuvot)
* Vanhoilla saastuttavilla autoilla ajamiseen kannustava verojärjestelmä
* Suuri halu yhteiskunnan lisärahoittamiseen jälleen kerran autoilijoiden pussista (esim. tietullit)
* Maailman korkeimmat sakkorangaistukset (progressivisuus päiväsakoissa)
Poltto-aine taitaa olla Ruotsissa suunnilleen saman hintaista, kuin meillä Suomessa. Veroa ruotsalaiset maksavat n. 70 % jokaisesta litrasta. Ja kuten varmasti tiedät, autoja Ruotsissa on huomattavasti enemmän, kuin Suomessa ja näin näitä litroja pumppaillaan myös enemmän maan huolto-asemilla.
Tämän päälle jokaisesta autosta on maksettava maantievero, joka menee ajoneuvon painon mukaan. Esim. Volvon kartanomalli maksaa n. 600 vuodessa.
Tottakai Ruotsissakin maksetaan autoilusta, ei siitä ole kyse. Ei sielläkään kaikkia näitä rahoja teihin laiteta, mutta siellä isompi osa menee tieliikenteen hyväksi.
Kysymys oli aikaisemmin siitä, miten väkiluku vaikuttaa tiestön kuntoon ja siihen, miten paljon rahaa siihen sijoitetaan.
Minä kirjoitin, että Ruotsissa on paljon enemmän ihmisiä, jotka maksavat tästä luonnollisesti silloin myös enemmän.
Suomessa taas on lähes puolet vähemmän. Tämä fakta on se, joka selittää Ruotsin paremmat ja leveämmät tiet siltoineen.
Toiseksi, kun veronmaksajia on enemmän, niin silloin on myös näitä autottomia enemmän, jotka osallistuvat kansantalouteen. Elikkä autoilijoiden ei silloin tarvitse osallistua yhteiskunnan menoihin samalla tavalla.
Näin voidaan jatkaa vaikka aina amerikkaan asti, jossa kaistoja saattaa olla 6, neljässä eri kerroksessa. Mutta on siellä maksumiehiäkin eri tavalla, joten siellä ei tarvitse puhua veroista joka käänteessä.
5 miljoonalla ihmisellä ei voi päästä samaan tasoon, vaan jossain kohtaa tulee seis. Ja on aivan sama, miten näitä summia pallottelee ja mistä kautta ne haetaan - tiet on rakennettava ja pidettävä kunnossa, samaan aikaan kun kaikki muutkin suut on ruokittava.
Elikkä mitä väliä sillä on periaatteessa, jos kaikista autoilusta saatavista rahoista pantaisiin nyt yhtäkkiä 10-20 prosenttia lisää tiestöön, kun kaikki muut verot pitäisi sitten kuitenkin nostaa saman verran?
Laajempi rahoittajapohja.
Palkkaverotuksesta en ole puhunut, vaan kulutuksen verotuksesta. Vielä aivan tarkalleen ei ole selvinnyt miksi autoilusta pitäisi maksaa moninkertaisesti veroina verrattuna muihin hyödykkeisiin. Autoilua kun enää nykymaailmassa oikein laskisi "ylellisyysveron" alaiseksi toiminnaksi.
Tällä ei ole mitään väliä, kun katsotaan sitä viimeistä summaa, elikkä sitä summaa, jonka valtio tarvitsee, pyörittääkseen koko bisnestä.
* Maailman korkeimpiin kuuluva polttoaineverotus
- Ikävä kyllä. Mutta on selvää, että me emme puhu nyt mistään Italiasta, jossa teitä käyttää suuri osa 55 miljoonasta asukkaasta. Siitä huolimatta, he maksavat jopa tiemaksuja hienoista moottoriteistään. Suomen pitäisi saada aikaan hyvä tieverkosto 5 miljoonalla asukkaalla. Tämä huomioonottaen Suomessa on tällä hetkellä hieno tieverkosto. Meiltä löytyy jopa muutama pätkä moottoritietä!
* Maailman korkeimpiin kuuluva autovero (hankinnasta)
- Tietysti. Vaihto-ehtoisesti voisimme tietenkin unohtaa tämän ja kerätä ne rahat jotain toista kanavaa käyttäen, esim. poltto-aineveroa nostamalla. Mutta miten tämä vaikuttaisi lopputulokseen? Ne rahat täytyy kuitenkin hakea pois jollain tapaa.
* Maailman korkeimpiin kuuluvat käyttömaksut (diesel-ajoneuvot)
- Nii-in. Kommentoin samalla tavalla, kuin yläpuolella.
* Vanhoilla saastuttavilla autoilla ajamiseen kannustava verojärjestelmä
- Ajattele, jos suomalaiset hankkisivat nopeassa tahdissa modernit autot, jotka saastuttaisivat vähemmän. Luonnollisesti nämä myös kuluttavat vähemmän. Joissakin tapauksissa joidenkin poltto-ainekustannukset putoasivat puolella. Miten tämä vaikuttaisi kansantalouteen? Kyllä, on hienoa, jos poltto-aineen kulutus laskee, mutta sen kanssa on vaikea tasapanoilla, varsinkin jos homma etenee nopeassa tahdissa. Ympäristöyställisiin autoihin siirtyminen tulee tapahtua hitaasti, sillä muussa tapauksessa jotkut pääsevät yhtäkkiä todella halvalla, kun taas toiset saavat kieriskellä ekonomisissa ongelmissa, jos sattuvat omistamaan vanhan auton, joka kuluttaa paljon.
Luin tässä hiljattain näistä Ruotsin ympäristö-ajoneuvoista. Niihin saa verovapauksia ensimmäisenä vuotena, saa pysäköidä ilmaiseksi jne. Mutta jo nyt alkaa nousta ääniä, näiden autojen lisääntyessä, sillä pysäköinnistä saadut varat ovat laskeneet tasaisesti ja se alkaa näkyä nyt. Siis tämä kolo tätyy täyttää jotenkin tulevaisuudessa. Myös tämä näkyy nyt, sillä esim. diiseli on Ruotsissa kalliimpaa, kuin bensiini... Eikä etanolilla ajo kannata enää lainkaan.
Ympäristöystävällisistä autoista siis puhutaan paljon ja se on hienoa. Ja vielä hienompaa on, jos ne tulevat käyttäjälle halvemmiksi. Valtiolle tämä taas ei ole yhtä hieno juttu, ekonomisesti.
* Suuri halu yhteiskunnan lisärahoittamiseen jälleen kerran autoilijoiden pussista (esim. tietullit)
- Yhteiskunnan menot lisääntyvät koko ajan. Kaikki ovat vailla jotain ja ihmiset haluavat elää laadukkaammin, riippumatta siitä, missä vaiheessa elämää mennään. Olisi sensaatio, ellei tämä näkyisi myös valtion menoissa. Autoilu on yksi sellainen asia, josta voidaan lypsää yhä enemmän rahaa. Valitettavasti. Totta kai se kiukuttaa jokaista auton omistajaa, mutta samalla voidaan myös kysyä: Tuleeko auto ja sen omistus olla jokaisen oikeus? Pitäisikö jokaisella olla varaa omistaa ja käyttää autoa? Pitäisikö meidän pyrkiä siihen, että jokaisella täytyy olla mahdollisuus hankkia auto?
- vai tulisiko joidenkin, pienitulosten ymmärtää, ettei heillä ole varaa autoon? Kumpiko näistä on oikeastaan se oikea vaihto-ehto?
* Maailman korkeimmat sakkorangaistukset (progressivisuus päiväsakoissa)
- Kyllä. Ja kieltämättä, joskus ei voi kun nauraa, äärimmäisyyksiin mennessä. On tosin helppo unohtaa tämä järjestelmä silloin, kun se todellakin toimii. Nämä sakkorangaistuksethan kirpaisevat Suomessa myös suurituloista. On paljon maita, joissa niiden omat sakot eivät näy rikkeen tekijän pankkitillä lainkaan. Esim. Ruotsissa ei ole väliä, onko nimesi Peter Forsberg, vai Peter Svensson, saat ne 450 sakot ylinopeudestasi. Erona se, että Forsberg saattaa kaivaa sen summan aurinkolipan päältä, kun taas Svensson kertoo kotona tyttärelleen, että sunnuntain käynti eläintarhassa jää väliin...
Havaintoni mukaan ammattikuski ajaa aina kännykkä korvalla.
Usein hän myös puuhastelee tupikin kera ja kesällä on hollannikkaat ajaessa jaloissa.
Ihmetyttää että 100 000 maksavaan autoon ei raskita laittaa handsfree systeemejä.
Olen kyllä sitä mieltä että sekään ei riitä liikenneturvallisuusmielessä, vaan pitäisi olla puhumatta puhelimeen ajaessa. Pelkkä keskustelu häiritsee ajamista.
Laajempi rahoittajapohja.
Siis ehdotatko, että kansan tulee maksaa enemmän veroja? Vai oletko erilaisten maksujen kannalla?
Uskon kyllä että tälläistä punnitsemista jouduttaisiin perheissä tekemään vaikka autoilu ei olisi huippuraskaasti verotettua, kallista se on joka tapauksessa, vaikka autosta/polttoaineesta menisi pelkkä alv. Toisaalta pienituloisellekin oma auto voi olla ainoa realistinen vaihtoehto auttaa itsensä töihin, mikäli ei asu city-ympäristössä.
Eikä kevyen autoverotuksen maissakaan läheskään kaikilla ole autoja, valintoja ihmiset sielläkin tekevät järkevyyden/oman tarpeen mukaan.
Suomessa taas on lähes puolet vähemmän. Tämä fakta on se, joka selittää Ruotsin paremmat ja leveämmät tiet siltoineen.
Toiseksi, kun veronmaksajia on enemmän, niin silloin on myös näitä autottomia enemmän, jotka osallistuvat kansantalouteen. Elikkä autoilijoiden ei silloin tarvitse osallistua yhteiskunnan menoihin samalla tavalla.
Näin voidaan jatkaa vaikka aina amerikkaan asti, jossa kaistoja saattaa olla 6, neljässä eri kerroksessa. Mutta on siellä maksumiehiäkin eri tavalla, joten siellä ei tarvitse puhua veroista joka käänteessä.
5 miljoonalla ihmisellä ei voi päästä samaan tasoon, vaan jossain kohtaa tulee seis. Ja on aivan sama, miten näitä summia pallottelee ja mistä kautta ne haetaan - tiet on rakennettava ja pidettävä kunnossa, samaan aikaan kun kaikki muutkin suut on ruokittava.
Elikkä mitä väliä sillä on periaatteessa, jos kaikista autoilusta saatavista rahoista pantaisiin nyt yhtäkkiä 10-20 prosenttia lisää tiestöön, kun kaikki muut verot pitäisi sitten kuitenkin nostaa saman verran?
Jos nyt oikein ymmärrän, niin olet sitä mieltä, ettei meillä ole varaa kehittää tiestöämme, koska Suomi on pieni ja köyhä maa. Olen eri mieltä. Hyvin olet toki niellyt propagandan tästä asiasta.
Sinun laskukaavasi on kyllä melko yksinkertainen. En näe kansantaloudellisesti tarkasteltuna mitään merkittävää eroa Suomella ja Ruotsilla. Asukasluku ja pinta-ala eivät kerro kaikkea, koska ei tässä koko Suomesta ole kyse. Suomenkin talous on hyvin keskittynyt Etelä-Suomen keskuksiin. Jostain ihmeen syystä edes maksukykyisen 1,5 miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudun ja sen tärkeimpien yhteyksien liikennekysymyksiä ei meillä pystytä ratkaisemaan, puhumattakaan voimakkaasti kasvussa olevasta itäliikenteestä joka on merkittävä tulonlähde ja jonka kehittämiseen olisi saatavissa myös ulkomaista pääomaa jos niin haluttaisiin. Suomessa ei ilmeisesti ole havaittu, että Euroopan suurimpiin kuuluva metropoli sijaitsee tuossa itärajan takana. Varmasti voimakkaasti kasvavalla 10 miljoonan asukkaan asutuskeskittymällä on jotain vaikutusta vielä 200 km päässä sijaitsevan liikenteen kehitysmaan tiestön käyttöönkin???
Kysymys ei ole siitä, pitäisikö meillä olla monitasoliittymät Amerikan malliin. Minusta kyse on siitä, ettei nykyinen tiestön taso riitä alkuunkaan turvalliseen liikkumiseen, siksi sitä on parannettava.
Tuota verojen korottamistarve-väitettäsi pidän vääränä. Se sisältää perusoletuksen jonka mukaan nykyiset julkiset menot ovat jotenkin sellaisia, ettei niitä pysty tai voi muuttaa mitenkään. Täysin väärin. Tehottomuutta löytyy edelleen älyttömän paljon ja valtio sählää mukana monessa sellaisessa jossa sitä ei edes tarvittaisi. Kansantalouden rahamäärä ei myöskään ole vakio, kuten eräissä poliittisissa piireissäkin tunnutaan yhä uskovan. Suomen valtiontalous on ollut viime vuodet historiallisen hyvässä mallissa. Nyt verotuotot ovat taas kasvussa. Mitään korotustarpeita ei tulisi siis siksikään koska rahaa on. Tottakai, voihan sitä uskoa vasemmistoputiikin höpinöihin rahan loppumisesta. Ei raha mihinkään ole valtiolta loppunut, poliitikot vain haluavat sitä lisää tuhlattavaksi milloin mihinkin. Jos ei muuhun niin eduskuntaan, jonka menot ovat vuositasolla useiden kymmenien prosenttien kasvussa.
Kenties sitten kun autoilijoiden antamaa osuutta pienennettäisiin, osa tästä hvv-yhteiskunnan ylläpitovastuusta siirtyisi hieman enemmän autottomille. Sinänsä pelkkä liikkumistapa ei ole mielestäni peruste n. kaksinkertaiseen yksilön kokonaisveroasteeseen.
Yhteiskunnan rahoituslähteiden tasaaminen verotuksella niin, että se koskee tasaisemmin jokaista työtätekevää kansalaista ei liene väärin? Tasainen kuluttamisen verottaminen, ilman että yksi kulutuksen osa-alue on jatkuvasti moninkertaisen verotuksen kohteena olisi mielestäni kohtuullista. Vrt. esim. Nykymallissamme saastuttava polttoaine muuttuu hyvästä (esim. talon lämmitys löpöllä) pahaksi silloin kun sitä polttaa auto.
On. Kallista se on.
Toisaalta pienituloisellekin oma auto voi olla ainoa realistinen vaihtoehto auttaa itsensä töihin, mikäli ei asu city-ympäristössä.
- Totta. Mutta nyt, kun poltto-aineen hinnalle ennustetaan yhä jatkuvaa nousua, pitäisi alkaa miettimään, kenellä tulee olla varaa omistaa auto ja kenellä ei - ja ketä tulisi tukea siinä.
Minä esim. ostin ensimmäisen autoni 16-vuotiaana. Kysymys oli mustalaisten omistuksessa ollut Moskvits Skandinavia. Hinta 200 markkaa (markka, mikä ihana yksikkö!) Minulla oli siis varaa ajaa autolla jo 16-vuotiaana. Noh, varaa ja varaa.. auto ei ollut vakuutettu, ei katsastettu jne. Mutta kuitenkin, tänä päivänä jokaiselta löytyy tarvittaessa veruke auton omistukseen, tarvitsi autoa sitten tai ei.
Meille ei myöskään enää kelpaa vanha ruosteinen eskortti, eikä Lada ole ollut enää vuosiin mikään kansanauto Suomessa, vaan riitelemme täällä onko uudessa V50:ssä tarpeeksi tilaa, vai ei. Samaan aikaa sijoitamme silmääkään räpäyttämättä ajokkiimme 20 000 Euroa ja sen jälkeen alamme kritisoimaan autoilun kalleutta...
Niin minäkin... 6 vuotta sitten myin autoni ja pidin kädessäni rahatukkua. Tarkoitukseni oli alkaa katselemaan uutta, vähän käytettyä ja tehdä hyvä kauppa, käteisen voimalla.
Tunsin kuitenkin, yllättäen, valtavan vapaudentunteen rinnassani. Minä, joka en ollut siihen päivään mennessä koskaan voinut kuvitellakaan olevani ilman autoa, en päivääkään!
Homma oli kuitenkin alannut hautumaan mielessäni. Ajattelin: Tankkaa auto. Katsasta. Vaihda talvirenkaat. Huolla. Korjaa. Vaihda osia. Maalaa. Maksa vakuutuksia. Maksa veroja. Säätele valoja ja raavi ikkunoita. Pese, vahaa ja helli.. Ja kaikesta huolimatta saat istua siinä talvella pallit jäässä ja yrittää katsoa huuruisen tuulilasin läpi maailman menoa.
Päätin, pitäkää prrrrrkle!
Opin nopeasti käyttämään yleisiä kulkuneuvoja ja vuokrasin auton muutaman kerran, kun tuntui siltä, että piti päästä liikkeelle omin ehdoin.
Olin ilman autoa kokonaista 6 vuotta. Autoilijaksi aloin tässä vasta pari kuukautta sitten. Enkä olisi hankkinut nytkään autoa, ellei vaimoni olisi ollut hankinnan kannalla niin voimakkaasti. Hän on autokoulussa.
Todistin, varsinkin itselleni, että elämä ilman autoa sujuu aivan mainiosti. Se on vain asenteesta kiinni. Itse asiassa olin jopa tyytyväinen tilanteeseen, sillä autottomuuden hyvät puolet painovat vaakakupisssa enemmän, kuin huonot. Ja tämä hyvien puolien kuppi painoi yhä enemmän, vuosi vuodelta.
Eikä kevyen autoverotuksen maissakaan läheskään kaikilla ole autoja, valintoja ihmiset sielläkin tekevät järkevyyden/oman tarpeen mukaan.
- Riippuu tietenkin maasta. Esim. USA on yksi kevyen autoverotuksen maa. Siellä yleiset kulkuvälineet - taksia lukuunottamatta - ovat lapsenkengissä, koska autoilu ja poltto-aine on halpaa. Jokaisella on mahdollisuus hankkia auto.
Jos sitten mennään toiseen suuntaa, esim. Aasiaan, autottomien määrä lisääntyy dramaattisesti, vaikka verotus on kevyttä. Heillä ei ole siitä huolimatta varaa hankkia autoa.
EsaZX12R: "Yhteiskunnan menot lisääntyvät koko ajan. Kaikki ovat vailla jotain ja ihmiset haluavat elää laadukkaammin, riippumatta siitä, missä vaiheessa elämää mennään"
Kaikki haluavat, mutta vain "sosiaalitapaus" tämmöistä etua saavuttaa valtion toiminnan kautta.
EsaZX12R: "Autoilu on yksi sellainen asia, josta voidaan lypsää yhä enemmän rahaa."
EsaZX12R: "Tuleeko auto ja sen omistus olla jokaisen oikeus? Pitäisikö jokaisella olla varaa omistaa ja käyttää autoa? Pitäisikö meidän pyrkiä siihen, että jokaisella täytyy olla mahdollisuus hankkia auto?
- vai tulisiko joidenkin, pienitulosten ymmärtää, ettei heillä ole varaa autoon? Kumpiko näistä on oikeastaan se oikea vaihto-ehto?"
Mietipäs mikä seuraus sillä olisi, jos pienituloinen joutuisi luopumaan autosta Kehä III:n ulkopuolella. Miten käy, jos pienituloinen ei voi käyttää enää omaa autoansa työssäkäymiseen vaan joutuu käyttämään harvaan liikennöityä julkista liikennettä, kuluttamaan työmatkoihin paljon pidemmän ajan, ja mahdollisesti enemmän rahaa. Voisi työttömyyskortisto alkaa houkuttelemaan, silloin, kun sitä autoa ei tarvitsisi lainkaan!
Sinä miellät auton luksukseksi. Taidat asua Hellsingissä? Muualla Suomessa ei moista typeryyttä taatusti viljellä. Valitettavasti valtiomme päättäjät marinoituvat siellä lintukodossansa, jossa omaa autoa ei ehkä oikeasta tarvitsekaan, ja joka on täynnä viherhippejä, jotka eivät ole nähneet elämänsä aikana luonnonvaraista metsääkään, mutta pitävät luonnosta suurempaa meteliä kuin "korvessa" asuvat.
Mielestäni on Suuri Tragedia, kun pienituloiset todellakin alkavat ymmärtää sen FAKTAN, että heidän ei kannata käydä töissä. Työtä tekevää ja työssä käyvää (ts. auton omistavaa) verotetaan niin monilla tavoilla, että peruspäivärahan ja käteen jäävän osuuden erotus ei paljoa taida rohkaista paiskimaan töitä niska limassa tai sormet jäässä.
Siitä vaan, kortistoon. Ette tarvi autoja, ei tarvi huolehtia veroista. Kun ei ole tuloja, saa valtiolta rahaa työttömyydestä. Kun vielä osoittaa, että ei ole säästöjä (ts. piilottaa ne vaikka sängyn alle, jotta tili on tyhjä) voi taatusti anoa vielä ekstraa toimeentulotuesta. Riittää rahaa viinaankin, eikä tarvi selitellä työnantajalle aamulla huonoa kuntoaan eikä esitellä flunssapotilasta.
Eli kaikin mokomin, älkää verottako koko kansaa, verottakaa autoilijoita. Huomaatte, että suppeampi veronmaksajaryhmä supistuu entisestään, samalla supistuu tuloveron maksajatkin. Sitten on sekä enemmän maksettavaa (enemmän työttömiä) ja nykyistä vähemmän maksajia - kertautunut veronkorotus. Ja tiedätte mitä tämä veron korotus merkitsee?
On aika hyväksyä yksi fakta: ellei Suomen holhoovaa sosiaalitukijärjestelmää saada rationalisoitua, leikattua, tehostettua ja oikein kohdistettua, meillä ei pian ole mitään hyvinvointiyhteiskuntaa, sillä rahoittajia ei löydy.
Jos nyt oikein ymmärrän, niin olet sitä mieltä, ettei meillä ole varaa kehittää tiestöämme, koska Suomi on pieni ja köyhä maa. Olen eri mieltä. Hyvin olet toki niellyt propagandan tästä asiasta.
En varmaankaan kirjoittanut, etteikö meillä olisi varaa jatkaa teidemme kehittelyä, sillä onhan siinä asiassa tapahtunut paljon, vuosien mittaan ja tapahtuu koko ajan.
Kysymys ei tosin ole mistään propagandasta, vaan kirjoitan omien ajatusteni voimalla. Olen myös ajanut paljon Euroopassa ja pannut merkille, miten paljon eri maiden asukasluku ja autoilijoiden määrä vaikuttaa siihen, missä kunnossa tieverkosto on. Tässä asiassa Suomi on todellakin pieni ja köyhä. Köyhä on ehkä hieman dramaattinen sana, mutta sopinee kuitenkin hyvin tässä yhteydessä. Suomi on mennyt monessa asiassa julmasti eteenpäin, mutta myös lisännyt menojaan. Se jos jokaisella 9-vuotiaallakin on jo kännykkä taskussa, ei merkitse sitä, että meillä olisi varaa alkaa sijoittamaan tiestöömme yhtäkkiä jotenkin vallankumouksellisesti.
Jokainen meistä voi aina lyödä nyrkkiä pöytään ja vaatia parempia teitä, mutta harva pystyy esittämään, mistä ne rahat otetaan. Suomihan ei tunnetusti kerää rahaa, elikkä ei ole ylimääräistä, mistä ottaa.
En näe kansantaloudellisesti tarkasteltuna mitään merkittävää eroa Suomella ja Ruotsilla.
Minä näen. Se näkyy joka paikassa, kun liikkuu Ruotsissa. Ruotsi vie pelkästään autoja ulkomaille, lähes puoli miljoonaa joka vuosi. Vaikka niin moni mainostaa meidän taloudellista kasvuamme, voimme aina todeta, että siellä se Ruotsi vaan menee menojaan. Ei auta. Ruotsi kuuluu EU:n suurimpiin nettomaksajiin ja maksoi ainakin pari vuotta sitten eniten (BKT). He maksavat 1,2 miljardia Euroa nettona. Ruotsi maksoi jo vuonna 2000 1.177,4 miljoonaa Euroa enemmän, kuin saivat takaisin. Suomi sai samana vuonna takaisin enemmän, kuin maksoi. Mistähän tämä johtui? Eikö Suomella pitänyt olla varaa maksaa, samalla tavalla kuin Ruotsilla? Vai olimmeko me mukana siivestämässä, vanhojen Neuvostovaltioiden tapaan?
Noh, nythän on tilanne toinen.
Asukasluku ja pinta-ala eivät kerro kaikkea, koska ei tässä koko Suomesta ole kyse. Suomenkin talous on hyvin keskittynyt Etelä-Suomen keskuksiin.
- Aivan. Ruotsissa näkee suurempia talouden gettoja muissakin kaupungeissa, kuin maan pääkaupungissa, Tukholmassa. Esim. Göteborgista löytyy pohjoismaiden suurin vienti/tuontisatama. Oletko nähnyt? Paikka on täynnä Volvon kuorma- ja henkilöautoja, kauhakuormaajia, muuntajia, veneitä ja ties mitä.
Jostain ihmeen syystä edes maksukykyisen 1,5 miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudun ja sen tärkeimpien yhteyksien liikennekysymyksiä ei meillä pystytä ratkaisemaan,
- Niin. Mutta Helsinki ei ole se ainoa Suomi, vaan nämä 1,5 miljoonaa ihmistä saavat pökittää myös jengiä landella. Totuushan on, että kun lähdetään ajamaan Helsingistä pohjoiseen, niin ohitamme monta, yhä lamassa olevaa paikkakuntaa, jotka eivät ole koskaan kokeneet mitään hyvää taloutta.
Suomessa ei ilmeisesti ole havaittu, että Euroopan suurimpiin kuuluva metropoli sijaitsee tuossa itärajan takana.
- Takuulla on huomattu. Rumba alkoi välittömästi Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Ja kyllä sinne kuskataan paljon myyntiin. Mutta niin tekevät toisetkin, eivätkä venäläiset ole mitenkään sidoksissa Suomen tuotteisiin, eivätkä palveluihin ja heidän oma - vanha totuttu - jäykkyytensä kummittelee yhä taustalla. Joka käänteessä pitäisi olla maksamassa jotain yllättäen keksittyjä "maksuja".
Selvää on kuitenkin, että markkinoita sieltä löytyy. Tuntuu vain siltä, että kaikki tulevaisuuteen katsovat ja siihen sijoittavat suurimmat yhtiöt ovat alanneet haikailemaan yhä enemmän Kiinan suuntaan.
Joku sanoi, että Venäjän rahoista 70 prosenttia lötyy Moskovasta, 20 prosenttia Pietarista ja loput 10 prosenttia jakaantuu lopun maan kesken. Tämä joku asettikin näin nämä Venäjän jättiläismäiset markkinat kyseenalaiseksi. Mene ja tiedä, itse en uskalla alkaa tästä asiasta vääntämään.
Varmasti voimakkaasti kasvavalla 10 miljoonan asukkaan asutuskeskittymällä on jotain vaikutusta vielä 200 km päässä sijaitsevan liikenteen kehitysmaan tiestön käyttöönkin???
- Totta kai. Tämä on tosin kaksipiippuinen juttu, sillä välissä on vain vähän vettä, sitten ollaakin jo Virossa. Jos tästä venäläisten meidän teidemme käytöstä alettaisiin ottamaan kunnon maksu, siinä voisi käydä niin, että he kääntyvät toiseen suuntaan Pietarissa. Virohan rakensi esim. Neuvostoliiton vanhaan sukellusvenetukikohtaan, Paldiskiin suuren sataman, EU:n tukemana ja hommaan kuului myös Baltic Link. Venäläiset käyttävät Suomea läpikulkumaana täsmälleen niin kauan, kuin se kannattaa. Jos tätä ei osata hoitaa hyvin, he katoavat kuin pieru Saharaan. Tässä on tietenkin myös hyvät puolensa, jos ajatellaan itse aihetta, mutta veikkaan kuitenkin, että tästä saadut tulot otetaan mielummin vastaan Suomessa, kuin annetaan vapaa-ehtoisesti virolaisille.
Kysymys ei ole siitä, pitäisikö meillä olla monitasoliittymät Amerikan malliin. Minusta kyse on siitä, ettei nykyinen tiestön taso riitä alkuunkaan turvalliseen liikkumiseen, siksi sitä on parannettava.
- Halusin vain esittää jotain väittämäni tueksi, elikkä mitä enemmän autoilijoita, sen paremmat väylät.
Ja oikeassahan sinä olet, kyllä Suomen teissä parantamisen varaa on, totta kai, ja paljon.
Tuota verojen korottamistarve-väitettäsi pidän vääränä. Se sisältää perusoletuksen jonka mukaan nykyiset julkiset menot ovat jotenkin sellaisia, ettei niitä pysty tai voi muuttaa mitenkään. Täysin väärin.
- Ajan lähinnä takaa tasapainoa, tulojen ja menojen välillä. Ymmärtääkseni valtiolla ei ole mitään ylimääräisiä varoja, joita voitaisiin sijoittaa tiestöön. Siksi kysynkin, mistä ne rahat voitaisiin ottaa? Tehottomuuden, eikä sähläyksen poistolla ei synny montaa metriä konetietä, sillä sitä löytyy jokaisen oven takaa, eikä monikaan pysty osoittamaan selvästi, mikä tehottomuus ja sähläys voitaisiin muuttaa helposti rahaksi. Tai täällähän kyllä pystytään... Kun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään päätöksistä.
Kansantalouden rahamäärä ei myöskään ole vakio, kuten eräissä poliittisissa piireissäkin tunnutaan yhä uskovan.
- Jos tämä tiedetään jossain, niin se tiedetään Suomessa. Suomen taloushan on noussut ja laskenut. Nähnyt syvät lamat - ja vähemmän lamat.
Suomen valtiontalous on ollut viime vuodet historiallisen hyvässä mallissa.
- Aivan. Ja nyt tästä haluasivat hyötyä kaikki. Eläkeläiset ovat käsi ojossa, eivätkä ne harvat elossa olevat sotaveteraanitkaan ole saaneet vielä arvolleen sopivaa korvausta. Sairaanhoitoon kaivataan lisää rahaa, eivätkä sairaanhoitajat saa edes lakkoilla. Työttömillekin pitäisi saada jotain, aikaiseksi. Kun vaan olis rahaa... Eikä kaupungin lätkäjoukkuellakaan ole varaa ostaa uutta Kretskiä, kun valtio tukee niin huonosti...
Suomi kiljuu lisää rahaa ja vaatii moottoriteitä.
Ei raha mihinkään ole valtiolta loppunut, poliitikot vain haluavat sitä lisää tuhlattavaksi milloin mihinkin.
- Yksi tällainen asia, jonne Suomen kansa haluaa tuhlata rahaa vapaa-ehtoisesti, on EU. Suomella ei ollut ennen mitään jäsenmaksuja. Nyt on ja tämä jäsenmaksu nousee sitä mukaa, kun Suomen talous kohenee.
Jos ei muuhun niin eduskuntaan, jonka menot ovat vuositasolla useiden kymmenien prosenttien kasvussa.
- Vaikka näitä menoja leikattaisiin puolella, se ei näkyisi maan budjetissa mitenkään erikoisesti. Päinvastoin, jos leikataan liikaa, se paikkailu voikin sitten tulla tuplaten kalliimmaksi, kun haetaan konsultit apuun hädän hetkellä.
Jokaisen pesäpallojoukkueenkin budjetti kasvaa vuosien mittaan. Autoakaan ei voi jättää enää huoltoon, ilman että työn vastaanottaja räpeltää tietokoneensa kanssa vaikka kuinka kauan, eikä maksukaan ole enää muutama seteli pöydälle ja ulkona minuutin kuluttua. Kaikki hallinnollinen on jäykistynyt ja tullut myös monimutkaisemmaksi. Tämä maksaa selvää rahaa, myös eduskunnassa. Olisi aika hurjaa, jos Suomen kansainvälistyminen ja EU:n jäsenyys näkyisi eduskunnan menoissa positiivisella tavalla:-)
EsaZX12R: "Eläkeläiset ovat käsi ojossa"
Oikeutetusti. Onhan heitä kusetettu pahanpäiväisesti. Muistan vallan hyvin kuinka peruskoulussa toistettiin mantraa siitä, että ihminen maksaa oman eläkkeensä, huolta tulevaisuudesta ei ole, ja nuorison ei tule purnata eläkemaksusta, koska se ei ole tulonsiirtoa toisille ihmisille vaan talletus omalle itselleen. Kaikki tämä tietenkin valhetta, mutta peruskoulu onkin monen valheen jakelukanava (päihdevalistuksesta historiaan ja yhteiskuntaoppiin).
EsaZX12R: "eivätkä ne harvat elossa olevat sotaveteraanitkaan ole saaneet vielä arvolleen sopivaa korvausta."
Eivät valitettavasti ole saaneet, ei. Ei ole edes invalidisoituneilla ollut herkkua elää. Ei ollut Suomella varaa korvata menetyksiä ja hoitaa haavoja, kun tasavalta piti uudelleenrakentaa - ja nopeasti se rakennettiinkin. Sen jälkeen ollaankin menty eteenpäin lähinnä inertialla sekä yritteliään vähemmistön ahkeruudella (niin suuri rikos kuin yksityisyrittäjyys vasemmisto-Suomessa onkin).
Nyt sotaveteraaneilla tuskin on haittaa. Puolustusvoimat järjestävät keräyksiä orjatyövoimalla ja muitakin kerääviä tahoja on. Tukea virtaa jonkin verran pyytämättäkin. Kaikki tuki tietenkin olisi ollut riittämätöntä sodan jälkeisinä vuosina, mutta nyt, kun tuettavia on enää kourallinen ihmisiä, se on aika moinen potti lärviä kohti. Puhutaan jo sotaleskien ja -orpojen tukemisesta. Minkä takia sotaorpo ansaitsisi leveämmän leivän kuin ei-sotaorpo vanhemmaton ihminen? Mikä ihmeen syntityöskentely täällä oikein on meneillään, ja voiko maailman vääryyttä korjata tukemalla yhtä sukupuuttoon kuolevaa marginaaliryhmää? Ihmiset ostamassa taivaspaikkoja.
EsaZX12R: "Sairaanhoitoon kaivataan lisää rahaa, eivätkä sairaanhoitajat saa edes lakkoilla."
Niin, ja kun sitä sairaanhoitoa ei saisi kuulemma tehostaakaan. Kaikki tarpeeton byrokratia ja säätäminen tulisi säilyttää, että kukaan konttoristi joudu irtisanomisuhan alle.
Olivat joku aika sitten tehneet TV-reportaasia sairaanhoidon yksityistämisestä esimerkkitapauksella. Ei osattu tehdä suuria mustia pilviä laadun romahtamisesta tehostamalla, niin vetosivat sitten perisuomalaiseen voimavaraan: kateuteen. Yksityinen palveluntarjoaja tarjosi nimittäin vastaavat palvelut niin halvalla, että yrityksen omistajat rikastuivat ... paljon. Siitä huolimatta mitään katastrofia ei saatu aikaan tehostamisella - riitti, että homma toimi markkinatalouden mukaan, kun kunta osti palveluita.
Se on kumma, että kun säästöjä lähdetään hakemaan, ollaan uskomattoman pettyneitä, kun säästöjä on tullut, ja joku on yritys on voinut pitää suuren osan säästöistä (jättäin pienen määrän säästöjä kilpailuttaneelle kunnallekin).
Suomalaisen kateudella ei ole rajaa.
EsaZX12R: "Työttömillekin pitäisi saada jotain, aikaiseksi. Kun vaan olis rahaa..."
Mitä sillä rahalla tehdään? Järjestetään pitsinnypläyskursseja työstä vieraantuneille rekkakuskeille? Vai perustetaan jokin uusi virasto tutkimaan sinitiaisten pesintää?
Niin, kyllä rahalla saa luotua turvatyöpaikkoja ja koulutuskursseja, ja molemmat kelpaavat nykymäärittelyn mukaan poistamaan ihmisen työttömyyden piiristä. Silmänkääntötemppuhan se, kun tehdään tuottamatonta työtä valtiolle veronmaksajien varoilla, jotta emme joudu maksamaan heille tukijaisia veronmaksajien varoilla. Tilaston väärentämistä, käytännössä, ei mitään sen kummempaa.
AkiK:
Mikä on älyttömästi? Suomessa on vanhan EU:n surkeimmat päätiet, jopa ylivoimaisesti. Täysin turha selitys tuo pinta-ala vs asukasluku. Esim Ruotsissa etäisyydet kolmen pääkeskuksen (Tukholma, Goteborg, Malmö) ovat nekin pitkiä.
Ei se ole ollenkaan turhaa. Tukholma, Göteborg ja Malmö välillä on vajaa 900km tietä. Vertaappa sitten meidän "pääteitä" valtatiet 1-9, paljonkohan mahtaa kertyä kilometrejä näille teille. Rekkaliikennettä kun on muuallakin kuin kehäteillä! Jos muistat niin vakavia onnettomuuksia on sattunut aivan muualla kuin etelässä.
"Olen itse valmis maksamaan ajamisesta vielä nykyistä maailmanennätystasoakin enemmän, jos tuo enemmän maksettu raha korvamerkitään tienpitoon ja turvallisuuteen, toisin kuin nyt."
Hienoa sinänsä, että kaltaisiasi löytyy. Oletko myös valmis maksamaan sellaisista teistä, mitkä ei ole sinun työmatkallasi? Kuinka paljon enemmän olisit valmis maksamaan esim. prosenteissa kuukausituloista?
"Tiet on etelässä helppo pitää sulana pääosan vuodesta, niitä muutamaa poikkeusolosuhdetta lukuunottamatta. Vilkkaimmat osuudet pääteistä ovat tiedossa, ei niitä kovin pitkiä pätkiä loppujen lopuksi ole. Valtaosa rekkaliikenteestä kulkee käytännössä muutamia valtaväyliä pitkin."
Eli tarkoitatko siis suolausta? Kerro nyt mitkä ovat mielestäsi niitä valtaväyliä? Käsittääkseni rekkaliikennettä on muuallakin kuin Helsinki-Vaalimaa.
Jos missä tahansa muussa ammatissa työturvallisuus olisi näiltä osin näin heikolla tolalla, olisi valtiovarainministerin edustama punainen liike jo aikapäivää sitten julistanut yleislakon.
Ei se heikko työturvallisuus / teiden huono kunto näy kuljettajien ajonopeuksissa.
Olet oikeassa autoilun kustannuksista, mutta kuinkahan moni perhe on ilman autoa? Taitaa olla todella harvinaisuus, monessa on jopa kaksi.
alv sisältyy myös autojen hintaan, polttoaineeseen, varaosiin ym. ym. Ennemmin minä maksan bensasta enemmän kuin ruuasta tai palveluista, mutta nämähän on makuasioita.
Auto on usealle työssäkäyvälle käytännössä pakollinen ja tätä pakkoa voidaan helpottaa verovähennyksillä, kuten on tehty tähänkin asti. Loput autoilusta ei sitten enään olekkaan niin pakollista.
Onneksi olkoon, tämäkin keskustelu on saatu kammettua raiteilta, rekkakuskeien ammattitaidon sijaan puhutaan nyt palkka- ja ajoneuvoverotuksesta ja tiestön kunnosta....
AkiK: "Olen itse valmis maksamaan ajamisesta vielä nykyistä maailmanennätystasoakin enemmän, jos tuo enemmän maksettu raha korvamerkitään tienpitoon ja turvallisuuteen, toisin kuin nyt."
Opelixi: "Hienoa sinänsä, että kaltaisiasi löytyy. Oletko myös valmis maksamaan sellaisista teistä, mitkä ei ole sinun työmatkallasi? Kuinka paljon enemmän olisit valmis maksamaan esim. prosenteissa kuukausituloista?"
AkiK mainitsi aiemmin: "anotaan tienrakennusrahaa nykyisten 130 miljoonan sijaan 500 miljoonaa joka vuosi" eli 370 milj. euron korotus. Paljonkohan prosentteina 370 miljoonaa euroa on, kun on pari miljoonaa veronmaksajaa tienaten pari kymmentä tuhatta vuodessa... Puhutaan kymmenistä miljardeista euroista. Esimerkiksi 40 miljardista eurosta tuo noin 400 miljoonaa euroa on 1%. Missä se yksi prosentti voisi tuntua, kun nyt jo maksaa kymmeniä prosentteja konkreettisesti huomaamatta minne ne rahat katoaa.