«12»
Eikös vain olekin metkaa, miten liikenne aiheuttaa nk. sujuvaa ja joustavaa omaan "järkeen" ja "logiikkaan" perustuvaa ajotapaa harjoittaville kirjoittajille suunnatonta ahdistusta? Helposti voisi luulla toisin, ellei sitten heidän ajotapansa olekin jotain aivan muuta kuin sujuvaa, joustavaa, järkevää tahi loogista...
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Joskus ajamme loogisesti ja järkevästi joskus täysin päinvastoin. Tämä varmasti koskee kaikkia meitä. Tuskin kukaan koko ajan ajaa ilma logikkaa ja kaikki osaa varmasti jossain tilanteessa joustaa. Ehkä jotkut ottavat lait joskus kirjaimellisen vaarallisesti... (ääh nyt mä menin sekaisin)
nimimerkki Erkki: Eikös vain olekin metkaa, miten liikenne aiheuttaa nk. sujuvaa ja joustavaa omaan "järkeen" ja "logiikkaan" perustuvaa ajotapaa harjoittaville kirjoittajille suunnatonta ahdistusta?
Minusta se ei ole ollenkaan metkaa, se on pikemminkin ainoa looginen seuraus. Jos monimutkaisesta järjestelmästä vähentää järjestystä ja tuo tilalle mielivaltaa, ei tulos voi olla muuta kuin ahdistuksen lisääntyminen. Tätä tietysti sinäkin tarkoitit, kunhan venkoilin.
Hassua on sekin, ettei kukaan luovasti ajava ole kiinnittänyt asiaan huomiota. Ehkä he eivät usko meidän kumpaakin tapaa kokeilleiden puheita. Ehkä he uskovat että olemme mukana samassa salajuonessa kuin yksittäiset tutkijat, yliopistot, poliisi, valtio ja tilastojen pitäjät. Tai jos me olemmekin vain psykopaatteja niin kuin enemmistö tiepiirien mestareista. Jos tuo kuulostaa loogiselta niin sitten varmaan kuulostaa loogiselta sekin, että liikenne muuttuu sujuvaksi poistamalla siitä järjestys.
Jos minä olisin luovan ajotyylin kannattaja ja liikenne kiinnostaisi minua yhtä paljon kuin se nyt kiinnostaa, sata prosenttisella varmuudella kokeilisin, että mitä ne sedät oikein horisee. Voin todistaa tämän, koska juuri niin minä teinkin, suunnilleen viisi vuotta sitten.
Niin, oikeastaan tässä voisi suoraan kysyäkin: epäilettekö te luovasti ajavat että Erkki, minä ja kumppanit valehtelemme? Tai epäilettekö, että me emme itse osaa erottaa, mikä toimii ja mikä ei? Sitäkin haluan kysyä, että onko palstalla joku, jolle sääntöjen mukaan ja muut huomioiden ajaminen oli huono kokemus?
Se minua jäi harmittamaan kun päästin Ahvenamaalaisen niin helposti ohitseni. Ei olisi pitänyt huomioda sitä vaan kiihdytää niin kovin että se ei olisi päässyt ohi ja jarruttaa jos se olisi halunnut jäädä taakseni. Niin että tämä ahvenanmaalainen olisi joutunut ajamaan rinnallani.
Oikeasti, täytyy huomioida muut ja ajaa sääntöjen mukaan. Joskus täytyy ehkä vähän joustaa...
Tässä hetki sitten bussi oli hajonnut bussipysäkille, joka on sijoitettu niin että muut autot eivät pääse ohi ennenkuin bussi on lähtenyt pysäkiltä. Kohdassa on keltainen viiva varmistamassa ettei bussia ohiteta. Kyllä se oli huono kokemus kun tunnin siinä odottelin että bussi hinataan pois... Lakia kun ei tullut mieleen rikkoa.
No, en minä oikeasti jäänyt odottelemaan, varsinkin kun poliisiauto edelläni ajoi reippaasti yli keltaisen viivan.
Mutta, jos sääntöjen mukaan olisimme ajaneet niin siihenhän olisimme jääneet kököttämään.
Zilo: Mutta, jos sääntöjen mukaan olisimme ajaneet niin siihenhän olisimme jääneet kököttämään.
Eräänä iltana lenkillä ohitin miehen, jonka koira väänsi torttua jalkakäytävälle. Isäntä katseli vieressä kädet taskussa ja oli juuri lähdössä jatkamaan matkaa kun tulin kohdalle. Nähtävästi huono omatunto soimasi, koska hän alkoi selitellä. Nöösit oli rikkonu taas kaljapullon jalkakäytävälle, ajattelin etten minäkän viitti huolehtia noista ppaskoista, sittenpä saavat omaa lääkettänsä.
Mahtaa nöösejä nyt harmittaa, eivät taatusti enää ikinä riko hönöpäissään olutpulloa jalkakäytävälle.
Tuota bussipysäkin esimerkkiäsi lukiessa tuli sama tunne kuin sitä koiran kusettajaa kuunnellessa. Koska keltaisella viivalla ei saa ohittaa ja elävässä elämässä on joskus pakko, lakeja ylipäätään ei kannata noudattaa, sittenpä herrat näkevät mitä on tullut tehtyä.
Sovelletaan tuota logiikkaa vaikka metsästykseen. Laki sanoo, että asetta on käytettävä niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Kun täräytät luodikolla lintua puunlatvassa sinä et voi tietää, mihin se luoti lentää. Laki on siis älytön, se ei sido sinua, voit roiskia kiväärilläsi pitkin katuja niin kuin lystäät.
Jos tuo bussipysäkkiseikkailu on lähin kokemuksesi lain noudattamisesta tekisi mieleni sanoa, että olet jäävi arvioimaan lain noudattamisen hyviä puolia.
Tuomas: Joskus täytyy ehkä vähän joustaa
Aivan. Joustaminen on kaiken A ja O. Mutta näinkin yksikertaisen ja hyvän periaatteen saa haittaamaan liikennettä, jos sen ymmärtää väärin. Liian monille joustaminen tarkoittaa, että te MUUT joustatte että MINÄ pääsen liikkumaan ilman viiveitä. Liikenne on kuin hyvä parisuhde, se on antamista ja SAAMISTA, ei antamista ja ottamista. Nythän tämä kuulostaa jo siltä brittisarjalta: You know, driwing in traffic is like makin love to a beautiful woman .
Totta, mutta on myös joskus että jotkut joustavat liikaakin, luopumalla omistaoikeuksista. Vaikka joillakin olisi etuajo-oikeus niin he vain ovat paikoillaan eivätkä uskalla lähteä...
Pyrin ajamaan sujuvasti ja joustavasti, mutta en ole huomannut suunnatonta ahdistusta liikenteessä ollessani.
Kirjoitin tuon bussiselostuksen vastauksena heille, joiden mukaan ainoa ohjenuora liikenteessä on lakikirja.
Se on lähin kokemus lain noudattamatta jättämisen järkevyydestä. Annettuja sääntöä on hyvä noudattaa, mutta joskus niitä on käytännössä pakko rikkoa ettei noudattamisesta aiheutuisi vielä enemmän vaaraa tai liikenteen puuroutumista.
Valitettavasti liikenne ei ole niin mustavalkoista kuin lakikirjaa lukemalla kuvittelisi (vaikka eräät täällä palstalla näin haluaisivatkin). Sitä vartenhan meillä on säännöt, että a) niistä saadaan toimintamalleja/ohjeita b) niillä ratkotaan syyllisyys onnettomuuden tapahduttua.
Mikäli olisin aiheuttanut onnettomuuden ajaessani keltaisin viivan yli minut oikeutetusti tuomittaisiin sakkoihin. Kuitenkaan kukaan järjissään oleva ihminen ei tuossa tilanteessa jää bussin taakse ihmettelemään ja odottamaan mahdollista hinausautoa.
Vaikka ehkä pelkäätkin, ei minulle jäänyt tästä episodista oloa, että keltaisen viivan saa aina tarvittaessa ylittää. Kyllä sillä on funktionsa esim. kertomassa ettei ohitus ole turvallista mäen kohdalla. Keltainen viiva, josta kerroin on vedetty katuun pelkästään sen vuoksi, että bussimatkustajien olisi turvallista loikkia bussin edestä kadun yli (kun suojatielle on matkaa rasittavat 20 m). Tähän voi heittää kysymyksen, miksi tienpitäjä kannustaa laittomuuksiin syyllistyvää jalankulkijaa turvaamalla ylitystä muualta kuin suojatien kohdalta?
Vai mitä TeeCee olisi tehnyt? Odotellut, että bussi saa apua, mennyt työntämään bussin pois tieltä vai ajanut keltaisen viivan yli?
*
Tuomas: Totta, mutta on myös joskus että jotkut joustavat liikaakin, luopumalla omistaoikeuksista. Vaikka joillakin olisi etuajo-oikeus niin he vain ovat paikoillaan eivätkä uskalla lähteä...
Oikeastaan muista oikeuksista ei voikaan luopua kuin omistaa. No, tiedän kyllä mitä tarkoitat. Tämä on taas yksi peruste tuntea ja noudattaa liikennesääntöjä. Säännöistä poikkeaminen haittaa liikennettä myös silloin, kun sitä ei tee itsekäs öykkäri. Vaihdelaatikossakin seuraa katastrofi jos kolmonen sanoo pakille, että Teidän jälkeenne.
Niinpä, veikkonen, sama täällä. Ehkäpä ajotapasi onkin aidosti sujuva ja joustava, sehän on aina mahdollista.
Zilo: Annettuja sääntöä on hyvä noudattaa, mutta joskus niitä on käytännössä pakko rikkoa ettei noudattamisesta aiheutuisi vielä enemmän vaaraa tai liikenteen puuroutumista.
Tuo on totta. Kysymys kuuluukin, milloin on pakko. Ettei vaan päätökseen vaikuttaisi myös se, milloin ei vaan halua mennä vauhtia, joka tuntuu turhan hiljaiselta? Tai se, että ei tiedä, minkä riskin ottaa esimerkiksi ylinopeutta ajaessaan? Ainakin moni täällä kirjoittava on jyrkästi eri mieltä asiantuntijoiden kanssa sen aiheuttamasta riskin noususta, mitä jos ne asiantuntijat ovat kuitenkin oikeassa?
Nehän voivat sitä olla, mutta eikö siinäkin tapauksessa olisi järkevämpää odottaa kunnes muu maailmakin huomaa sen erehdyksen ja ajaa siihen asti varman päälle, vielähän asiaa ei ole todistettu.
Zilo: Valitettavasti liikenne ei ole niin mustavalkoista kuin lakikirjaa lukemalla kuvittelisi (vaikka eräät täällä palstalla näin haluaisivatkin).
Varmaan KAIKKI haluaisivat rajojen olevan selvät. Mutta näin ei ole, olet oikeassa. Tarkkoja rajoja ei voi sanoa monessa tilanteessa. Kysymys onkin enemmän asenteesta kuin pykälistä; YRITTÄÄKÖ edes toimia pykälien hengessä. Otetaan esimerkiksi tuo hiljattain puheena ollut asia. Onko lain hengen mukaista ajaa 80:n rajoituksella 100 km/h jos muutkin ajavat? Tuskin kukaan pystyy pokkana sanomaan tuohon, että on. En minäkään aja pilkulleen rajoitusten mukaan, sehän on mahdotonta, mutta kysymys on asenteesta, haluaako edes pyrkiä samaan kuin lain säätäjä.
Zilo:Sitä vartenhan meillä on säännöt, että a) niistä saadaan toimintamalleja/ohjeita b) niillä ratkotaan syyllisyys onnettomuuden tapahduttua.
Aivan, ja ne hyödyttävät a-kohdassa vain jos niitä noudatetaan. Jos ei, niin jäljelle jää vain b-kohta. Yritän toimia a-kohdan mukaan niin hyvin kuin osaan jotta b-kohta jäisi kohdallani kokonaan tarpeettomaksi.
Zilo: Tähän voi heittää kysymyksen, miksi tienpitäjä kannustaa laittomuuksiin syyllistyvää jalankulkijaa turvaamalla ylitystä muualta kuin suojatien kohdalta?
Ei sitä jalankulkijaakaan saa henkeä uhkaamalla pakottaa mitään tekemään. Ensimmäinen tavoite on aina oltava onnettomuuden estäminen, syyllisten nimeäminen on kiireysjärjestyksessä vasta kaukana sen jälkeen. Tämän sanominen saa monet takajaloilleen, mutta uskon, että vasta kun tämän periaatteen on omaksunut, pystyy voittamaan kiukun jonka muiden tyhmät tai röyhkeät tempaukset aiheuttavat. Ja kun ei kiukuta, harkinta toimii kylmästi, mistä ei voi olla olematta hyötyä tiukoissa tilanteissa.
Zilo: Vai mitä TeeCee olisi tehnyt?
Ajanut varovasti ohi.
TeeCee: "Ei sitä jalankulkijaakaan saa henkeä uhkaamalla pakottaa mitään tekemään. Ensimmäinen tavoite on aina oltava onnettomuuden estäminen, syyllisten nimeäminen on kiireysjärjestyksessä vasta kaukana sen jälkeen."
Jos vähennetään riskiä/rikkomus niin rikkomusta/aika saattaa kasvaa. Täten onnettomuutta/aika ei välttämättä saada ohjattua halutulla tavalla ja seurauksena on ainoastaan (jälleen kerran) vastuunsiirto jalankulkijalta henkilöauton kuljettajalle.
Jos jalankulkijat kävelevät punaisiin - alennetaan autojen nopeusrajoitusta ja varmistetaan, että punaisiin kävelemisellä ei ole ikäviä seurauksia. Jos jalankulkijat eivät osaa käyttää heille merkittyjä suojateitä - alennetaan autojen nopeusrajoituksia. Jos tien varrella on paljon lapsellisia talouksia - alennetaan nopeusrajoitusta, jotta leikkiminen ajoradalla on turvallisempaa.
Kaikki ratkaisut pyrkivät minimoimaan jalankulkijalle aiheutuvan riskin jalankulkijan omista sääntörikkomuksista, mutta riskiä minimoiden myös lisää jalankulkijoiden suorittamien rikkomusten lukumäärää. Eli ikäänkuin autoilijalla ei olisi jo riittävästi vastuuta kaikesta liikenteessä tapahtuvasta vaan sitä pitää siirtää autoilijalle vielä lisää.
Jos hella on kuuma, on siihen paras olla koskematta. Ei ole mitään järkeä säätää lakia hellojen maksimitehojen rajoittamiseksi minun suojelemiseksi palovammoilta. Siinä ei ole järkeä... jostakin syystä silti halutaan aina rankaista sitä kenessä on eniten potentiaalia (hellalla enemmän mahdollisuutta vahingoittaa minua kuin minulla mahdollisuutta vahingoittaa hellaa) eikä sitä kuka on todellisuudessa omalla rikkomuksellansa onnettomuuden aiheuttanut.
Jos sääntöjen perusteiden analysointi on tuolla tasolla, voi olla parempi jäädä bussin perään odottelemaan hinausautoa...
Jos sääntöjen perusteiden analysointi on tuolla tasolla, voi olla parempi jäädä bussin perään odottelemaan hinausautoa...
Ei ole perusteiden arvointi tuolla tasolla, kerronpa taustaa...
Paikassa, josta kerroin on:
1. Rajoittamaton näkyvyys pari sataa metriä eteenpäin.
2. Nopeusrajoitus 40 km/h
3. Yksi kaista molempiin suuntiin
4. Ei risteyksiä (pariin sataan metriin)
Syy keltaiselle viivalle on todellakin tuo mainitsemani.
Kysyin aikanani kaupunginsuunnitteluvirastolta syytä outoihin liikenneratkaisuihin. Sieltä sain vastauksen, että henkilöautot pakotetaan bussin taakse jalankulkijoiden suojelemiseksi (eli niiden jotka loikkivat bussin editse ilman valo-ohjatulle suojatielle siirtymistä).
Sama kadunpätkä on muutenkin malliesimerkki suunnittelusta, jolla kerrotaan autoilijan olevan oletusarvoisesti pahantekijä (vihreät arvot?). Seuraava bussipysäkki tällä kadulla on sijoitettu liikenteenjakajan kohdalle, jälleen niin että pysäkillä seisovasta bussista ei pääse millään ohi (laillisesti). Eihän pienen hetken odottaminen ole mikään ongelma, mutta bussin hajomistilanteessa tai silloin kun joku örvelö estää kuskia (bussikuski jää odottamaan poliisia) lähtemästä pysäkiltä, käytännössä autoilija on pakottu ajamaan liikenteenjakajan väärältä puolelta tai sitten tekemään u-käännöksen.
Samoin kadulla on kavennus risteyksessä (risteyksen kohdalla lähtee yllättäen yksi kaista pois käytöstä). Tämä aiheuttaa päivittäisiä vaaratilanteita kun päätietä ajavat siirtyvät sivutieltä tulevien hämmästykseksi yhtäkkiä vastaantulevien kaistalle (ei siis kannata olettaa että vapaana olevalle kaistalle voi kääntyä surutta). Paikalliset osaavat varoa, mutta vieraat ovat ihmeissään...
Alunperin kadun piti olla pelkästään joukkoliikenteelle varattu, mutta kun se ei mennyt läpi, ilmeisesti päätettiin tehdä kadusta mahdollisimman hankala henkilöautoilijoille.
whiic: Jos vähennetään riskiä/rikkomus niin rikkomusta/aika saattaa kasvaa. Täten onnettomuutta/aika ei välttämättä saada ohjattua halutulla tavalla ja seurauksena on ainoastaan (jälleen kerran) vastuunsiirto jalankulkijalta henkilöauton kuljettajalle.
Tämähän siitä on seuraus. Kyllä sen varmasti ikänsä muistaisi ja osaisi varoa jos pikkulapselta liiskaantuisi kaveri vierestä auton alle. Onnettomuus/aika vähenisi myös jos rikkomuksen tehneitä autoilijoita hakattaisiin huomautuksen tai sakon sijaan ja törkeästä liikenteen vaarantamisesta ammuttaisiin niskaan.
Sivistysvaltiossa kuitenkin lähdetään siitä, että järjestystä pidetään kansalaisten hyväksi eikä heitä tappamalla. Läheskään kaikkiin tällaiset keinot eivät pure, aina on paljon niitä jotka ottavat löysät pois, kuka mitenkin, ei taida kenelläkään olla siinä suhteessa puhdas omatunto.
Vaikka jälki ei liikenteessä kovin vakuuttavaa olekaan olen kuitenkin sitä mieltä, että myös kansalaisten moraaliin on luotettava, vaikka siinä kerta toisensa jälkeen pitäisikin pettyä. Vain vastuuta saanut oppii sitä kantamaan, tahallaan jalankulkijoita surman suuhun johdattamalla ja vastaavia menetelmiä muihinkin tiellä liikkujiin kohdistamalla tulos on sama kuin kieltolailla oli viinan kulutukseen.
Kaikki lähtee ihmisen arvostamisesta. Ensin pitää arvostaa itseään, sitten voi arvostaa muita. Jos muita arvostaa, heitä ei halua satuttaa. Tai okei, ihmisiähän tässä ollaan; heitä ei satuta vaikka haluaisikin. Auton alle jääminen satuttaa jalankulkijaa yhtä paljon joutui hän sinne omaa tyhmyyttään, toisen tyhmyyttä tai huonon tuurin vuoksi.
Suosittelen niille, jotka ovat valmiita saattamaan muut ruotuun väkivalloin, soveltamaan samaa vain itseensä. Ainoa ihminen, jota heillä on oikeus satuttaa ovat he itse. Jos joku asia ihmisuhreja vaatii, niin siitä vaan bensakanisterin, sytkän ja lentolehtisten kanssa Senaatintorille. Lehtiset kannattaa jakaa ensin.
Whiic: "Jos jalankulkijat kävelevät punaisiin - alennetaan autojen nopeusrajoitusta ja varmistetaan, että punaisiin kävelemisellä ei ole ikäviä seurauksia. Jos jalankulkijat eivät osaa käyttää heille merkittyjä suojateitä - alennetaan autojen nopeusrajoituksia. Jos tien varrella on paljon lapsellisia talouksia - alennetaan nopeusrajoitusta, jotta leikkiminen ajoradalla on turvallisempaa."
Näin homma toimii kekkosslovakiassa. Poliisia ei voi vähempää kiinnostaa punaisia päin toikkaroivat kääliöt (känniääliö). Jos jalankulkijoita alettaisiin sakottamaan kunnolla punaisia päin kävelemisetä, saataisiin ehkä asenteita muutettua. Nyt jalankulkija on kuningas, joka voi tehdä mitä vain.
Toisaalta minäkin voin alkaa noudattamaan lakia kirjaimellisesti. Kun minulla on vihreä valo, minulla on oikeus ajaa. Tekisi mieli kokeilla ja ajaa punaisia päin toikkaroivan päälle, sekä vaatia korvausta autoon mahdollisesti tulevista vaurioista.
Jos on risteyksessä ja näyttää siltä että joku ei uskalla lähteä vaikka hänellä olisi etuajo-oikeus ( oikea syy olisi vaikka se että oikeaa vaihdetta ei vain löydy). Niin siinä voi käydä niin että molemmat lähtee samaan aikaan. Mitä siitäkin sitten seuraa... Pitäisikö vain odottaa kaksi sekuntia, minuutti vai kaksi minuuttia... Pitäisikö lähteä kun takana on vihaisia tööttäileviä autoja.
Täällä Turussa näin kun mummo ei millään meinannut uskaltaa lähteä vaikka olisi ihan hyvin saanut ja voinut lähteä. Mummo vain katseli ympärilleen rauhallisena. Takana tuleva tööttäili jne. Joku olisi tuossa risteystilanteessa lähtenyt ohittamaan mummoa. Pitäisikö aina odottaa? (olen tähän asti melkein aina odottanut)
TeeCee: "Vain vastuuta saanut oppii sitä kantamaan, tahallaan jalankulkijoita surman suuhun johdattamalla ja vastaavia menetelmiä muihinkin tiellä liikkujiin kohdistamalla tulos on sama kuin kieltolailla oli viinan kulutukseen."
Eli mitä vaarallisempaa on ylittää tie bussin etupuolelta, sitä enemmän ylittäjiä. Jos lakiin säädettäisiin, että henkilöautot eivät saisi ohittaa pysäkillä olevaa bussia, ei vaaraa olisi ja tämän takia kukaan ei enää edes ylittäisi tietä bussin edestä? Jalankulkijat siis HALUAVAT jäädä alle?
TeeCee: "Ainoa ihminen, jota heillä on oikeus satuttaa ovat he itse."
Jos ihmiset ylittävät tietä suojatien ulkopuolitse nimenomaan sen takia, että se on vaarallista, he ilmeisesti tahtovat jäädä alle. Jos heillä on oikeus jäädä alle, autoilijoilla on VELVOLLISUUS se heille sallia.
TeeCee: "Auton alle jääminen satuttaa jalankulkijaa yhtä paljon joutui hän sinne omaa tyhmyyttään, toisen tyhmyyttä tai huonon tuurin vuoksi."
Varmasti pitääkin paikkansa, mutta emmehän me voi estää ihmistä vahingoittamasta itseään, mikä on juuri sitä, että joku lähtee ylittämään tietä bussin edestä. Vaikka siinä kävisikin tragedia ja joku tietä ylittämään lähtenyt jäisi alle, huomioitava on että tragedian aiheuttaja on se kuka siinä on todennäköisimmin eniten kärsinytkin. Eräät vaan haluavat väkisin asettua "vähäosaisen" puolelle riippumatta siitä kummalla puolella lakia he kulkevat.
TeeCee: "Kyllä sen varmasti ikänsä muistaisi ja osaisi varoa jos pikkulapselta liiskaantuisi kaveri vierestä auton alle. Onnettomuus/aika vähenisi myös jos rikkomuksen tehneitä autoilijoita hakattaisiin huomautuksen tai sakon sijaan ja törkeästä liikenteen vaarantamisesta ammuttaisiin niskaan.
Sivistysvaltiossa kuitenkin lähdetään siitä, että järjestystä pidetään kansalaisten hyväksi eikä heitä tappamalla."
Sakotus on myös kepillä motivointia vaikka ei ketään tapakaan. Autoilija pakotetaan sanktion uhalla noudattamaan niitä sääntöjä joita hänelle on asetettu. Teemmekö samoin jalankulkijan kohdalla?
Emme. Me annamme jalankulkijan rikkomukset anteeksi, koska hänen ruumiinsa muuttuu jauhelihaksi yhteentörmäyksessä. Kuitenkin kun lähdemme parantamaan liikenneturvallisuutta, lähdemme rajoittamaan autoilijan liikkumista - unohdamme täysin, että puhuttaessa jalankulkijan vastuusta hyväksyimme riskin, koska jalankulkija riskeeraa lähinnä oman henkensä. Nyt lähdemme poistamaan riskiä, jonka olemassaolon me hyväksyimme sen alkulähteillä (eli jalankulkijan toimissa) ja lähdemme vähentämään riskiä rajoittamalla rikkomukseen syyttömän osapuolen oikeuksia. Missä vaiheessa katosi jalankulkijan oikeus ottaa riski, koska hän vaarantaa vain itsensä? Eikö me jo annettu hänelle lupa ottaa riski?
Mielestäni siinä pitäisi pitää tiukka kanta hyväksymmekö jalankulkijaonnettomuuksia jalankulkijoiden omista rikkomuksista. Jos emme hyväksy, niin meidän täytyy heti ensimmäiseksi luopua ajatuksesta ettei jalankulkijaa pitäisi rangaista, koska hän on autoa kevyempi ja herkempi särkymään. Mitä tekemistä sillä on estämmekö onnettomuuden ongelman syntylähteellä (lakia rikkovissa jalankulkijoissa) vai korjata sitä jälkikäteen (siirtämällä lisää vastuuta autoilijoille)? Miksi meidän pitää jo tässä vaiheessa sanoa, että "hällä väliä mitä jalankulkija tekee"?
Turha väittää etteikö ongelman alkulähteillä olisi helpompi minimoida riskiä suhteellisen vähin uhrauksin. Ei tarvitsisi jatkuvaa stop-go-haitariliikkeitä ja muu liikenne pääsisi ohittamaan hitaammin kulkevaa bussiliikennettä bussin poiketessa pysäkille vähän väliä. Jokainen pysähdyksissä käyminen maksaa enimmillään kuitenkin noin puoli desiä bensiiniä (60-0-60 km/h, 1500 kg massa (sis. auton kuorma), polttoaineen lämpöarvo noin 43 MJ/kg ja tiheys 0,75 kg/l, moottorin hyötysuhde 0,3). Jos tätä stop-go-haitariliikettä jatkuu koko matkan (ja sitähän jatkuisi, jos bussia ei saisi ohittaa) niin se tarkoittaisi jo useamman litran kulutuksen kasvua sadalla kilometrillä. Tietenkin kulutusta vähentäisi, jos bussi suorittaisin stop-go-liikennettä ja muu liikenne matelisi puolinopeudella sen perässä, joutumatta pysähtelemään.
Edellä oleva esimerkki jälleen kerran osoittaa, että parasta lopputulosta ei saavuteta kyykyttämällä yksityisautoilua vaan vastuuntuntoisella vanhemmuudella ja esikoulu/ala-astekasvatuksella.
Joihinkin tahoihin se yksityisautoilua koskeva viha on kuitenkin juurtunut niin pahasti...
Pitihän se arvata, että tämänkin aloituksen ja otsikon alle ilmaantuu joku purkamaan ahistustaan ja vieläpä oikein jalankulkijoiden aiheuttamaa. Ei helkkari, kuinka reppana täytyy olla kokeakseen itsensä autoilijana jalankulkijoiden uhkaamaksi ja alistamaksi? "Kuningas jalankulkija" on ja tulee aina olemaan liikenteen altavastaaja. No, ko. nimimerkkihän kokee elämää suurempaa angstia mm. punaisista VW Golfeista.
No juuri näin. Sen sijaan on täysin kohtuutonta vaatia meiltä autoilijoilta sääntöjen noudattamista, koska emme kykene perustelemaan itsellemme kaikkien sääntöjen ja rajoitusten mielekkyyttä. Antaa heikoimpien kantaa vastuu ja ajellaan itse kuin ameriikan keisarit. Se on sivistystä se.
Miksi minun eteeni ei jatkuvasti loiki kurittomia jalankulkijoita? Miksi näen useammin tilanteita, joissa autoilija loukkaa jalankulkijan oikeuksia? Miksi en koe olevani kyykytetty? Mikä minussa on vikana? Kyllähän aikuisen miehen kuuluisi aina olla hiukan vainoharhainen.
nimim. Erkki: Miksi minun eteeni ei jatkuvasti loiki kurittomia jalankulkijoita? Miksi näen useammin tilanteita, joissa autoilija loukkaa jalankulkijan oikeuksia? Miksi en koe olevani kyykytetty? Mikä minussa on vikana?
Mikäkö on vikana? Vika on, että et ole ymmärtänyt, että KAIKKI ikävä on jonkun muun syytä. Kun ymmärrät sen, olosi keventyy. Se keventyminen ei tosin näy ulospäin, koska sen jälkeen sätit aina muita, mutta sisäisesti sinulla on rauha. Se rauha syntyy siitä tiedosta, että koska muut ovat syypäitä, sinun ei tarvitse kehittää itseäsi. Ja sellainen, jonka ei enää tarvitse kehittyä, on täydellinen. Vanhat tutut asenteet ja mielipiteet kestävät vuosien, jopa vuosikymmenien käytön, kun epäilys omasta osuudesta johonkin ikävään asiaan ei koettele niitä ja vaadi kipeää uudelleenarviointia.
Esimerkiksi tämä jalankulkija-asia: kun lopulta tajuat, että halusi olla kantamatta vastuutasi on voimakkaampi kuin laki (joka yksiselitteisesti sanoo kevyen liikenteen olevan erityisessä suojeluksessa), pääset yli ensimmäisestä esteestä. Nyt sinua ei enää vaivaa se, että alun perin ehtona koko luvallesi ajaa yleisillä teillä oli, että noudatat lakia. Olet päässyt ensimmäiselle askelmalle portaillasi autuuteen.
Seuraava syyllinen löytyy jo sujuvammin nyt kun olet päässyt alkuun. Se on liian lähellä perässä tai edessä ajava autoilija. Tuntuu hassulta, että liian lähellä edessä ajavaan voisi suuttua, mutta usko pois, harjoittelulla sekin onnistuu. Sen harjoittelun vaiva kannattaa nähdä, koska ihan itsestään ei ihmiselle kehity taitoa ensin ajaa joku kiinni ja sitten syyttää tätä siitä että tuli kiinniajetuksi eli pyörii jaloissa. Anna tunteittesi viedä ja huomaat, että pian pystyt ihan pokkana sanomaan, että ne, jotka eivät halua/pysty ajamaan vähintään suurinta sallittua nopeutta, eivät kelpaa sinun kanssasi samalle tielle.
Jos tämä tuntuu ensin alkuun liian vaikealta, voit kokeilla toista lähestymistapaa: kehitä itsellesi oikein kunnon vainoharha. Tältä palstalta saat monia hyviä vinkkejä asiassa jo pitkälle päässeiltä konkareilta. Tämän menetelmän teho perustuu siihen, että on helppo alkaa vihata jotain isoa epämääräistä ryhmää. Yleisesti tiedetään esimerkiksi, että kaikki Virolaiset ovat sukupuolesta riippuen rosvoja tai huoria. Kun heihin tutustuu henk. koht. huomaakin, että he ovat mukavaa väkeä.
Jos saat itsesi uskomaan esimerkiksi, että poliisien tarkoitus on kerätä sakkotuloja, lakien on tarkoitus tehdä liikenteestä mahdollisimman paljon sakkotuloja tuottava, tieasioista vastaavien virkamiesten tehtävä on paitsi kiusata autoilijoita myös peitellä aiemmin tehtyjä virheitä ja tutkijat ympäri maailman on valjastettu tämän kampanjan äänitorviksi, sinun on helpompaa vihata myös jalankulkijoita ja oikeastaan kaikkia ympärilläsi olevia. Hehän ovat oikeastaan syyllisiä siihen, etteivät tajua asian oikeaa laitaa ja siis de facto kanssarikollisia ja salaliittolaisia.
Tämän kun sisäistät niin KAIKKI eteesi tulevat, eivät pelkästään jalankulkijat, ovat kurittomia ja syypäitä ainakin johonkin, jonka vuoksi sinun ei tarvitse välittää heidän oikeuksistaan. Nyt sinäkin voit tuntea itsesi kyykytetyksi ja olla tyytymätön muihin ja samalla poistat paineet itsesi kehittämisestä ja vastuun kantamisesta.
Kun joitakin liikkujaryhmiä julistetaan "kingiksi" (meillä kevyt- ja joukkoliikenne) se nostaa automaattisesti vastustusta muissa tienkäyttäjissä. Tämä on aivan peruspsykologiaa. Siinä sitten ihmetellään kun suojatien käyttäjille ei anneta tietä.
Tuleepa mieleeni yksi kirjoitus vuosia takaperin, jossa kerrottiin bussien ja taksien alkavan toimimaan törkeämmin ja joutuvan useammin onnettomuuksiin, sitä mukaa kun näiden liikkujaryhmien etuisuuksia lisätään. Etuisuudet luovat näille liikkujille kuvaa siitä, että he ovat etuoikeutettuja kaikkialla liikenteessä.
Mitä tarvitaan, on liikkumismuotojen tasapuolinen kohtelu säännöistä päätettäessä ja niitä valvottaessa. Mikäli yhteiskunta kertoo, että tiettyjen liikkujaryhmien ei tarvitse noudattaa sääntöjä (valvomattomuus, liikenneratkaisut tukemaan sääntörikkomuksia, nostaminen muiden yläpuolelle), kaikki on jo menetetty ja turvallisen liikenneympäristön ja ASENTEIDEN luominen erittäin vaikeaa.
Kysyin aikanani kaupunginsuunnitteluvirastolta syytä outoihin liikenneratkaisuihin. Sieltä sain vastauksen, että henkilöautot pakotetaan bussin taakse jalankulkijoiden suojelemiseksi (eli niiden jotka loikkivat bussin editse ilman valo-ohjatulle suojatielle siirtymistä).
Aiempi, ehkä hieman tylyyn sävyyn kirjoittamani kommentti oli harkitsematon. Hyvä, että kerroit taustoja. Tämä kaikki kuitenkin vain osoittaa sen, ettei kuljettajalla ole edellytyksiä aina arvioida sääntöjen mielekkyyttä, parempi vain noudattaa niitä. Mutta se ei ollut tämän aiheen pointti.
Kiitos, TeeCee, rohkaisevista sanoistasi. Olin jo alkanut pitää itseäni menetettynä sieluna; systeemin tahdottomana lakeijana, jonka sisikuntaa jäytävät vihreän vallan, sosialidemokratian ja synkimpinä hetkinä jopa kommunismin riivajaiset. Kuvailemasi loistava polku vapaaseen miehuuteen johtakoon täst'edes kaikkia toimiani.
Saavutettuani korkeimman valaistumisen asteen lupaan sulkeutua hermeettisesti kammiooni, virittää näppäryyteni äärimmilleen ja alkaa vuodattaa ajatelmiani TMnetiin nimimerkillä TeeHooCee.
Zilo: Mikäli yhteiskunta kertoo, että tiettyjen liikkujaryhmien ei tarvitse noudattaa sääntöjä (valvomattomuus, liikenneratkaisut tukemaan sääntörikkomuksia), kaikki on jo menetetty ja turvallisen liikenneympäristön ja ASENTEIDEN luominen erittäin vaikeaa.
Olen yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnalta on virhe supistaa liikennevalvonta näin vähiin. Ymmärrän kyllä sen suuntaamisen pääasiassa autoihin, esim. 2002 niissä kuoli 267 kuskia tai matkustajaa kun samana vuonna jalankulkijoita kuoli 40. Holtiton jalankulkija saa vähemmän pahaa aikaan kuin holtiton autokuski. Kun siis resurssit eivät riitä, niitä pitää kohdentaa ja tietysti sinne, missä saadaan eniten aikaan/työtunti.
Kaikki ei kuitenkaan ole mielestäni menetetty, ei poliisi ole ainoa toimija liikenteessä. Asenteiden luominen kyllä vaikeutuu kun ne, joiden motivaatio lopahtaa kun rangaistuksen vaara vähenee tai ne, joiden motivaatio lopahtaa kun he näkevät, että omaa osaansa hoitamattomia ei rangaista, heittävät lossiksi. Mutta jokainen vastaa kuitenkin ensikädessä OMASTA asenteestaan ja siihen vaikuttaa se, minkä siihen antaa vaikuttaa.
Tässä tilanteessa ovat avainasemassa ne, jotka pystyvät järjestäytyneeseen toimintaa muulloinkin kuin pakon ja valvonnan alla. Minä ainakin pidän itseäni suurimpana vaikuttajana omien asenteitteni muodostumisessa, tosin ainakin nuorempana yhteiskunnan apu olisi ollut tervetullutta. Parhaiten juuri minuun olisi purrut pelkät faktat, minuun ei kauniit puheet olisi tehonneet.
Tietenkin osuuteni muiden asenteiden muodostumiseen on aika mitätön, mutta ei kuitenkaan olematon. Oma esimerkki vaikuttaa osaan niistä, jotka luulevat olevansa viimeisiä liikennesääntöjen mukaan liikkuvia. Ainakin minä saan uskolleni vahvistusta kun kohtaan liikenteessä kuskin tai vaikka jalankulkijan, joka on lukenut samat liikennesäännöt kuin minä ja jolla on kanttia noudattaa niitä, vaikka ympärillä näyttää riehuvan anarkia.
Kuinka moni teistä autoilijoista muuten käyttää heijastinta iltakävelyllä? Onko sellaista saatavilla kun nousette autosta pimeänaikaan? Luulisi sellaisen olevan jokaisella kuskilla, koska tiedämme miten huonosti ilman heijastinta oleva näkyy tien varressa. Jos sitä EI ole, eikö yhtään nolota syytellä jalankulkijoita holtittomuudesta?
Heijastin löytyy (ulkoilutakissa vakiovarusteena) ja koiralta pannassa (itsevalaiseva/heijastava malli). Irtomallinenkin heijastin tosin voisi olla paikallaan "pyhätakin" varusteena.
nimimerkki Erkki: Olin jo alkanut pitää itseäni menetettynä sieluna
Älä lannistu, koskaan ei ole liian myöhäistä heittää lossiksi ja antaa muiden kantaa vastuu. Tulet huomaamaan miten muiden vihaaminen piristää ikävänkin päivän ja miten taidot siinä kehittyvät exponettiaalisesti. Tänään jalankulkijat, huomenna jo koko muu liikenne ja viikon päästä koko maailma on keskittynyt juuri sinun kyykyttämiseesi.
Tämä nopea kehitys saa aikaan sinulle nimimerkin vaihdon ehkä hyvinkin äkkiä, mutta harkitse sitä kuitenkin vielä kerran. Katsos tämän alan todellisilla taitureilla ei ole muuta kunnioituksen kohdetta kuin he itse, kukaan muu ei ole mitään eikä tiedä mitään. Tämä voi tuntua yksinäiseltä nyt, kun olet vasta ottamassa ensiaskeleita muiden halveksunnan tiellä, mutta se on kuitenkin välttämätöntä.
Tämä muidenvihaamis-menetelmähän on alun perin kehitelty meille, jotka emme ole tyytyväisiä itseemme tai emme osaa selittää uskottavasti edes itsellemme, miksi asenteemme ja todellinen maailma eroavat toisistaan niin paljon. Se perustuu siihen yksinkertaiseen faktaan, että jos kerran alitajuisesti tiedämme ettemme ole edes itsemme kunnioituksen arvoisia, helpoin tapa päästä muiden tasolle on tuoda muutkin alas. Se vaatii huomattavasti vähemmän henkisiä kykyjä ja vaivaa kuin itsemme kehittäminen.
Tästä seuraa, etten minä voi olla sinun tasollasi saati yläpuolellasi kuin puolestani OMISSA haaveissani. Kumpikin siis halveksimme toisiamme ja olemme kumpikin onnellisia, nerokasta.
Eikö sellaiset punaiset vilkkuvalot (tai heijastimet) ole ärsyttäviä, varsinkin pyöräilijät käyttävät niitä. Punainen vilkkuva valo osaa pelästyttää ja hämätä. Saisiko tuollaista vilkkuvaloa edes käyttää?
Heijastin löytyy. Olen kiinnittänyt hakaneulan takin taskun sisäpuolelle, jolloin naru ei roiku näkyvissä valmiina tarttumaan johonkin silloin, kun heijastinta ei tarvita.
Polkupyörän valo sen sijaan on ollut pimeänä jonkin aikaa. Puolustan itseäni sillä, etten pyöräile paljonkaan. Ja silloin kun ajan, ajan vain lyhyitä matkoja...