Onko pipossani vikaa, kun hieman ärsyttää nykyinen käytäntö?
Ainakin täällä Helsingissä on tullut tavaksi lähes kaikille pysähtyä jalkakäytävälle tai suojatielle kun joku tulee tai poistuu autosta. Tämä riippumatta onko paikalla pysähtyminen kielletty, pysäköiminen kielletty tai vaikkapa pysäköinti sallittu.
Lauantaina ei Pasilan asemalla ollut auton autoa, mutta kahdeksasta autosta kymmenestä poistui joku niin, että auto oli pysäytetty suojatien päälle. Ilmeisesti siksi, ettää ovi on suojatien kohdalla. Kaksi kymmenestä malttoi ajaa kaksi metriä edemmäksi jossa saa pysäköidä viideksi minuutiksi.
Keväällä kun joku oli juuri pysäköimässä autoaan suojatien kohdalle jalkakäytävälle, huomautin kuskille ystävällisesti, että pysäköiminen on sallittu tien laidassa viisi metriä ennen suojatietä ja heti suojatien jälkeen ihan laillisesti ja tilaa on. Kuski totesi kavereilleen; "Onpa tiukkapipoinen mies". Kuski ei kuulemma halua haitata liikennettä". (Tästä kohtaa muuten läheisestä koulusta mennään palloilukentille).
Kotikadullanikin poikkeuksetta autoista poistutaan tai niihin tullaan jalkakäytävällä. Yleensä vielä niin, että suojatien kohdalta on kiva ajaa jalkakäytävälle kun ei ole kynnystä ja sitten seuraavan suojatien kohdalta taas pois. Kadulla on pysäköiminen sallittu!
Pitänee ostaa isompi pipo ensi talveksi kun kerran oma ei kasva maailman muuttumisen mukana.
Jos TM:n liikennetoimittajilta kysytään, niin moiset kuljettajat olisi syytä passittaa pikimmiten vankilaan.
Jos multa kysytään, niin kyllä: sinulla on vähän turhan tiukka pipo. Jokaista sääntöä ei tarvi ihan kirjaimellisesti noudattaa. Hommat silloin sujuu paremmin.
Itse olen myöskin sitä mieltä, että jos liikenne säännöt on annettu, niin niitä kuuluisi sitten myös noudattaa.
pete61:
Mitäpä sääntöjä ei tarvitse noudattaa?
Teeppä pieni luettelo.
Laita vaikka erikseen sellaiset, joita ei lähes ikinä tarvitse noudatta ja sitten erikseen sellaiset, joita tilanteista riippuen ei tarvitse noudattaa. Jos intoa riittää, niin sitten vaikka ne, joita pitää aina noudattaa.
pete61:
Miksi autoilijoiden hommat täytyy sujua paremmin muiden kustannuksella? Minusta se on vahvemman oikeutta, että heikommassa asemassa olevat jalankulkijat ja pyöräilijät väistävät näissä tilanteissa. Esimerkiksi Runeberinkadulla ja Bulevardilla pyöräilijä jotuu väistämään ajoradalle näitä autoilijoita ja autoista poistujia. Erikseen herättää pahennusta kun näkee nuoren miehen auton parkissa jalkakäytävällä kun mies itse on parturissa, eikä mummo rollaattorilla mahdu rapun kynnyksen ja auton välistä Siwaan. Siinä tulee mummolla itku vaikka auto ei liikennettä haittaakaan.
Tältä <- ajatukselta ei mitenkään välty tässä yhteydessä.
Tuossa on melko paljon totta autoilijoiden kohdalla myös.
pete61:
Monelle tuntuu riittävän, että hommat sujuu omalta kannalta kivasti. Esim. eilen yks pysähtyi liikenteenjakajan kohdalle ottaakseen kaverinsa kyytiin. Ei ne varmaan edes ymmärrä haittaavansa muita, kun ajattelevat vaan itseään.
Sääntöjä väljästi tulkiten on mahdollista sujuvoittaa paitsi omaa myös toisten elämää. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että toisia ei liikenteessä riittävästi huomioida.
Esim jos pysähdyn hetkeksi jalkakäytävälle häiritsemättä muuta liikennettä sensijaan, että kiertäisin korttelia ympäri etsien mahdollisuutta sääntöjenmukaiseen pusähtymiseen, on siitä joustosta hyötyä kaikille.
Tämä säännöistä joustamisen hyöty pätee kaikkialla muuallakin kun liikenteessä. Mutta suomalaisen mieliin on aika syvälle juurtunut ehdottomuus sääntöjen säntillisestä noudattamisesta. Kannattaisi relata hieman.
Jokainen voi käydä Pietarissa ihailemassa liikenteen sujuvuutta. Siellä näkee, kuinka hienosti hommat sujuu, kun sääntöjä tulkitaan joustavasti.
pete61:
Monet ihmiset pysähtyvät ihan turhaan jalkakäytävälle, kun tielle olisi pysähtyminen jopa laillisesti sallittua. Yleensä tiet ovat niin leveitä, että siitä mahtuu molempiin suuntiin ohi. Oikeasti en voi ymmärtää tuollaisia jotka aivan turhaan koukkaavat jalkakäytävälle tukkien sen kokonaan. Onko mielestäsi kauppaan ajavan autoilijan paljon tärkeämpää päästä täysin esteettä, kuin roskapussia vievän kävelijän? Autot pysäköidään autotielle, kävelijät ja pyörät jalkakäytävälle. Silloin vain on jalkakäytävälle ajo perusteltua, jos pitää päästä kuormaamaan kauemmaksi pois tieltä. Tai jos jalkakäytävä on erityisen leveä ja tiellä on pysähtymiskielto.
Muisttuu mieleen reissu Neukkuihin -80-luvulla! Maalaispojalla oli ongelmia pysäköintipaikan löytämisessä. Georg Ots oli laiturissa ja laiturin vieressä tyhjä parkkialue kymmenen metrin päässä sisäänkäyntiä. Siihen pistin ja lähdettiin Tallinnaan. Viikko meni Kiovassa ja palattuani auto oli samassa paikassa. Pyyhkimen alla joku satamaviraston lappu, jossa käskettiin siirtämään auto muualle.
Huvittavaa oli palattuani parin vuoden pestiltä Lähi-Idästä, että jonkun aikaa ajeli sikäläisillä säännöillä.
Naurattaa lukea näitä drive ym. joka-alan mestarien kirjoituksia. Käykää hyvät ihmiset joskus jossain muualla kuin siellä kontulassa tms. persereiässä, niin huomaatte miten homma toimii.
Suomi on liikennekulttuurissa jossain 1960 -luvun tasolla. Turistikohteissa käyvän pölvästin mielestä ulkomaat on ihan tappopaikkoja. Olkoon asia niin, silti autoilu on mukavampaa ja sujuvampaa aina vrt suomen paskaliikenne ihan missä muualla vaan.
Olet aivan oikeassa Vackraste. Suomalaiset noudattavat sääntöjä poikkeuksellisen joustamattomasti. Ja jos jättävät noudattamatta, niin sekin samoin. Liikennemäärään nähden liikenne sujuu poikkeuksellisen huonosti. Meille on iskostettu pääkalloon, että vain tarkasti sääntöjä noudattamalla liikenne sujuu. Kyllä se jossain eteläisemmissä maissa näyttää hyvin toimivan sielläkin, vaikka ajavat kaistaviivoista välittämättä ja nopeusrajoituksia ei noudateta edes viitteellisesti.
Suomessa monia kuskeja tuntuu haittaavan enemmän ettei vaan kukaan pääse ajamaan häntä paremmin, sen sijaan että itse yrittäisi ajaa mahdollisimman sujuvasti. Itse kannatan vapaamielisempää ajokulttuuria, mutta vallitseva ajotyyli tarttuu, ja on myös edellytys jos haluaa ajaa turvallisesti ilman isompia konflikteja kanssa-autoilijoiden kanssa. Uskoisin että suomessa ajetaan melkeinpä enemmän kolareita kuin missään kolmion takaa tullutta päin. Koska on oikeus ajaa väistämättä. Toisaalta kolmion takaa tuleva tiedostaa väistämisvelvollisuutensa, joten hän ei yritä sieltä työntää keulaansa mihinkään väliin niin että muut väistäisivät, vaan joko odottaa kiltisti tai sitten vauhdikkaasti hyökkää väliin kun tietää ettei kuitenkaan väistetä.
drive:
Suomessa on toisinaan talvi ja autoja ei vain saa välttämättä pysähtymään ja näin ollen väistämisten kanssa on niin ja näin. Seuraavaksi kysellään KUN kolahtaa, että kuka maksaa? Kenen bonuksia pudotetaan? On taloudellisesti kannattavampaa olla oikeassa. Joustaminen tulee vasta sen jälkeen - jos tulee.
drive:
Paljon pyöräillä ja jalan liikkuvana on vaikea allekirjoittaa tuota. Pyöräilijänä joutuisi onnettomuuteen joka päivä, jos luottaisi autoilijoiden noudattavan sääntöjä. Toisaalta pyöräilijöistänkin suurin osa ajelee pitkin jalkakäytäviä.
NHB:
Seuraavassa virkkeessä käsittelin niitä, jotka eivät noudata. Noudattamattajättäminenkin onnistuu yhtä jäyhästi.
Mun tarvii hetki miettiä, kuinka sääntöjä jätetään noudattamatta joustamattomasti ja miten sitä tehdään samaan aikaan joustamattoman sääntöjen noudattamisen kanssa.
Lakiuskonto on yksi uusista uskonnoista, joita on ilmaantunut perinteisten uskontojen tilalle. Lakiuskonnossa korkeinta pyhää edustaa laki ja korkeinta jumaluutta edustavat lain laatijat ja lain valvojat. Heidän yläpuolellaan ei ole kosmista jumalaa, koska lakiuskontoon eivät kuulu yliluonnolliset asiat.
Lakiuskovaisen elämään kuuluu lain noudattamisessa kilvoitteleminen. Liikenne on lakiuskovaiselle yksi suorittamispaikoista, jossa hän suorittaa uskontonsa rituaaleja ja saa suorittamisesta uskonnollista mielihyvää. Lakiuskovainen ei aja koskaan ylinopeutta tai riko muutakaan liikennesääntöä. Hän ei aja kadulla, jossa on läpiajokielto, vaikka kaikki muut niin tekisivät. Lakiuskovainen kilvoittelee pyhyydessä ja tekee pitkän kiertolenkin.
Lain noudattaminen saa lakiuskovaisen pitämään itseään hyvänä ihmisenä. Joskus lakiuskovaiselle tulee tunne, että hänen on evankelioitava synnissä eläviä tavallisia ihmisiä, jotta he pelastuisivat ja alkaisivat noudattaa lakeja oman sisäisen äänensä ohjaamina eikä pelkästään rangaistuksen pelosta. Lakiuskovainen huomauttelee muille heidän lainrikkomisistaan ja yrittää näin nostattaa syntisissä huonoa omaatuntoa, jotta he tekisivät parannuksen.
Jokainen tulkoon autuaaksi uskollaan.
http://takkirauta.blogspot.com/2010/07/pakanallisuuden-houkutus.html
SO2001 lienee saanut ajokorttinsa bingopalkintona, sillä jos hän ei olisi ollut nöyrä TLL-uskovainen sitä hankkiessaan, häntä ei olisi hyväksytty valittujen joukkoon.
Tuo mahdollisuus on tosin häviävän epätodennäköinen. Todennäköisempää on, että SO2001 on luopunut TLL-uskostaan jossakin vaiheessa. Ja eihän se olekaan ihme, kortin poisotto tai kuolonkolarin aiheuttaminen vain päiviä sen saamisen jälkeen ei ole nykyään mahdottomuus, vaan mahdollisuus.
SO2001, pohdi joskus miksi jokin laki on säädetty kuten se on säädetty. Tai miksi se on nimenomaan eduskunnan säätämä laki sen sijaan että se olisi pelkkä liikennesääntö jonka esim. "Autoilijaliitto" olisi koonnut samaan tapaan kuin "Jalkapalloliitto" on säätänyt jalkapallosäännöt.
*nimet keksitty
Itse asun läpiajokieltokadun varrella joten ymmärrän täysin miksi ei pidä ajaa toisten asuntokaduilla vain siksi että uhmaikä on jäänyt päälle. Ymmärrän myös miksi asuntokaduilla pitää ajaa korostetun hitaasti vaikka kuljettaja itse kokisi että ulosajon vaaraa ei ole, eli hän ei 100% varmuudella voi vielä tuntea pelkävänsä edes vähäisissäkään määrin oman turvallisuutensa puolesta.
Tarkastele siis omaa toimintaasi subjektiivisuuden sijaan objektiivisesti, eli ulkopuolisen silmin. Käytännössä siis pohdi mitä tapahtuisi jos kukaan ei noudattaisi sääntöjä verrattuna nykytilanteeseen jossa siedetään että tietty määrä ei niitä noudata.
Kuljettaja itsessään kun ei ole kovin kiinnostava, vaan se mitä haittaa hän voi aiheuttaa muille toiminnallaan. Itselleen aiheutettu vahinko ei yleensä ole rangaistavaa muualla kuin moottoriajoneuvoliikenteessä (koska siihen on pakollinen koulutus ja vakuutus ), mutta toiselle aiheutettu haitta on rangaistavaa.
En tiedä oletko koskaan lukenut auton käyttöopaskiraa silloin kun sitä käytetään liikenteeseen, eli henkilöiden ja tavaroiden logistiikkaan, alla on hyvä linkki.
http://motiva.fi/liikenne/
Kokonaan toinen asia on jos haet logistiikan sijaan viihdettä, silloin sopii paremmin mm. seuraavat linkit jolloin huvipuistotunnelmaa ei tarvitse hakea laittomasti:
http://www.formulacenter.com/
http://www.helsinginkartingrata.com/
mikahe:
Kuuluin enemmistöön eli olin ainakin muodollisesti lakiuskovainen. En kyseenalaistanut lakeja ja lainvalvojia vaan suhtauduin niihin aivan kuin ne olisivat samanlaisia ikuisia luonnonilmiöitä kuin kesä, talvi, kevät ja syksy.
Pieniä epäilyksen siemeniä tosin iti mielessä jo autokoulun kirjalliseen kokeeseen vastatessa. Oli vastattava eri tavalla kuin miten sisimmässään tunsi saadakseen täydet pisteet mitkä tietysti sain.
Kysymykseen "saako risteysalueelle pysähtyä" piti vastata ei. Ja kysymykseen, "onko tie liukkaampi sateen juuri alettua vain sateen jatkuttua useita tunteja", piti vastata "sateen juuri alettua".
Jos oikea vastaus kysymykseen saako risteysalueelle pysähtyä on ei, siinä tapauksessa ajoneuvon pitää olla risteysalueella koko ajan hitaassa liikkeessä. Ajoneuvon liike ei saa pysähtyä edes punaisten liikennevalojen palaessa tai odotettaessa kääntymismahdollisuutta vasemmalle. Ajoneuvon liike ei saa pysähtyä edes silloin, jos edessä on pysähtynyt auto. Tällöin tapahtuu törmäys, johon perään ajaja on syyllinen, koska hän ei ole noudattanut tieliikennelain yleistä varovaisuuspykälää. Ajokorttikokeen kirjallisessa osassa ei ollut kuitenkaan mahdollista selittää asiaa, vaan piti vain vedellä rasteja ruutuun kokeen suunnittelijan tarkoittamalla tavalla.
Jos oikea vastaus kysymykseen tien liukkaudesta on sateen juuri alettua, silloin tie on liukkaimmillaan ensimmäisen sadepisaran pudottua asfaltille. Silloinhan sade on juuri alkanut. Monen tunnin rankkasateen jälkeen, jolloin tiellä on syviä vesiliirtoa aiheuttavia lammikoita, liukkaus on vähimmillään.
Kysymysten tekijä oli todennäköisesti tarkoittanut pysähtymisellä jotain muuta kuin ajoneuvon pysähtymistä paikalleen ja sateen juuri alkamisella, sateen alkamista jonkin aikaa sitten, jolloin tiellä oleva savi ja multa voi aiheuttaa liukkautta. Pitkään jatkunut sade huuhtoo nämä aineet pois.
mikahe:
En ole luopunut kokonaan TLL-uskosta, sillä noudatan edelleen suurinta osaa kyseisen lain määräyksistä. Ajan tien oikeaa puolta, en aja liian keskellä tietä, en aja liian lähellä edellä ajavaa, vältän bussikaistojen käyttämistä, käytän vilkkua risteyksissä, noudatan risteyssääntöjä, ja niin edelleen. Joitakin sääntöjä noudatan jopa tunnollisemmin kuin moni muu. Liikennesääntöjä tarvitaan, jotta ajaminen olisi ennakoitavaa. Tuskin edes anarkisti toivoo tilannetta, jossa jokainen voisi vapaasti päättää mielentilansa mukaan, onko tänään vasemmanpuoleinen vain oikeanpuoleinen liikenne.
Vaikka noudatankin pääpiirteittäin liikennesääntöjä, olen kuitenkin luopunut lain ja auktoriteettien kritiikittömästä kunnioittamisesta ja hyväksymisestä. Luopuminen tapahtui vähitellen lukioajan jälkeen, vaikka ensimmäisiä epäilyksen ituja oli mielessäni jo aikaisemmin.
Ehkä merkittävin heräte ajatteluni uudistamiselle oli se, kun autoni tuulilasinpyyhkimen alle oli erään kadun varressa ilmestynyt tyhjä sakkolappukaavake, jonka takapuolelle oli kirjoitettu tussilla tämän tyyppinen teksti (tiedot muutettu): ajoneuvon XXX-000 kuljettajaa pyydetään saapumaan poliisiasemalle, os. Katukatu 10. Luulin, että joku kaverini pilailee, mutta ihmettelin, mistä hän on saanut tyhjän sakkolappukaavakkeen. Päätin käydä poliisiasemalla kysymässä, mistä on kyse. Ihmettelin, olenko tehnyt autolla jonkin liikennevirheen, ja minua halutaan kuulustella siitä. En kuitenkaan muistanut mitään erikoista tapahtuneen. Sen jälkeen mieleeni tuli, että minua ehkä kuulustellaan erääseen ruokakauppaan tehdystä murrosta, jonka tapahtumapaikalla olin käynyt autollani edellisenä iltana tyttökaverini (nykyisen vaimoni) kanssa.
Olimme kuulleet huhun, että erääseen paikkakunnan pikkukauppaan oli aiemmin illalla murtauduttu. Meitä kiinnosti aivan uteliaisuudesta, mikä kauppa mahtaisi olla kyseessä. Niinpä kiertelimme läpi kaikki mahdolliset kyläkaupat parinkymmenen kilometrin säteellä. Lopulta oikea kauppa löytyi Sen ovessa oleva ikkuna oli lyöty rikki, ja sitä kautta murtautujat olivat ilmeisesti menneet sisälle. Emme käyneet lähempää katsomassa emmekä edes nousseet autosta, mutta pihassa olevaan lumeen jäi kuitenkin automme jäljet, ja joku oli voinut nähdä automme. Pienellä paikkakunnalla ei ollut monia juuri sen merkkisiä ja sen värisiä autoja, vaikka kyse ei ollutkaan mistään harvinaisesta automerkistä.
Menin siis poliisiasemalle kysymään, mistä on kyse. Mietin, miten selittäisin auton jäljet murtopaikan lähellä. Kävin matkalla maksamassa postissa opiskelukämppäni TV-luvan, eli näin lainkuuliainen kansalainen vielä tässä vaiheessa olin. Poliisiasemalla ei tiedetty mitään, mistä kutsussa on kyse. Minua pyydettiin odottamaan, kun virkailija lähti selvittämään asiaa. Ne viisi minuuttia, jotka istuin poliisiaseman aulassa odottamassa, kuuluvat niihin, joita olen elämässäni kaikkein eniten jälkeen päin katunut. Minun olisi nimittäin pitänyt lähteä välittömästi ulos ja hävitä muutamaksi päiväksi jonnekin. Mutta koska en osannut epäillä mitään, istuin tyynesti paikallani odottamassa.
Seuraavat kaksi yötä vietin Alvar Aallon suunnittelemassa poliisivankilan sellissä ja luin Jerry Cottoneita. Voileipien päällä oli niin paksu kerros voita, että vieläkin inhottaa kun muistelen. Sillä aikaa, kun olin lukittuna teräsovien taakse, opiskelukämppääni ja autooni tehtiin kotietsintä. Eikä asia liittynyt millään tavalla autoiluuni tai ruokakaupan murtoon.
Syytettä mistään rikoksesta ei koskaan nostettu, enkä ole vielä tähän mennessäkään ollut oikeudessa rikoksista syytettynä tai missään muussakaan roolissa. Auton kanssa törttöilystä voi tietysti joskus vielä tulla syyte, mutta toistaiseksi en ole jäänyt kiinni mistään, mikä olisi antanut aikeen käräjäreissuun. Nykyisinhän voi syyllistyä varsin helposti esimerkiksi liikenteen vaarantamiseen vaarantamatta kuitenkaan mitään tai ketään.
Jos olisin poistunut poliisiaseman odotustiloista ennen kuin minut pidätettiin ja pysytellyt vähän aikaa tavoittamattomissa, olisin todennäköisesti välttänyt koko pidättämisen. Syyttömyyteni olisi voitu selvittää vähemmän aggressiivisilla menetelmillä.
Tavallisen kansalaisen henkilökohtainen vapaus oli poliisille nollan arvoinen, minkä jokapäiväiset uutiset edelleenkin vahvistavat. Poliisivankiloiden ovet käyvät tiuhaan, kun syyttömiä ihmisiä lappaa sisään ja ulos. Tapauksista saisi helposti tehtyä kokonaisen kirjan, mutta mainittakoon esimerkkinä Ulvilan surmasta pidätettyinä tai vangittuina olleet (kesään 2007 mennessä 6-7 henkilöä ) syyttömät ihmiset ja Myyrmannin pommiräjähdyksen yhteydessä syyttömänä pidätetty 17-vuotias poika, jolla ei ollut mitään tekemistä pommiräjähdyksen kanssa. Poika pidettiin telkien takana vielä senkin jälkeen, kun tapaus oli jo selvinnyt. Poliisi perusteli pidättämistä sen tyyppisillä naurettavilla syillä kuten pidätetyn oikeusturvan takaamisella.
http://www2.hs.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20021017OL11
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1405141
Lakiuskovaisuuteni ei kadonnut kahden putkassa vietetyn yön aikana, mutta nämä tapahtumat loivat pohjan ajatteluni uudelleen määrittelemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Kun pari vuotta myöhemmin istuin yliopiston luennolla kuuntelemassa värikkään luennoitsija Kari Palosen mielenkiintoisia kertomuksia anarkismista ja muista yhteiskunnallisista aatteista, olin jo huomattavasti kypsempi ottamaan ratkaisevan askeleen pois vanhasta ja hylkäämään lakiuskonnon. Prosessi tapahtui siis vähitellen.
Lakiuskonnon täyttämässä maassa lakeja on tietysti pakko rangaistuksen pelossa noudattaa, vaikka olisi lakiateistikin. Mutta sydämestään lakiateisti tai eriuskoinen ei lakeja noudata vaan inhoaa niitä ja rikkoo niitä aina kuin mahdollista, mikäli rikkomisesta on hyötyä, eikä se ole ristiriidassa lakeja korkeampien moraaliperiaatteiden kanssa.
SO2001:
Nuo kirjallisten kysymykset ovat vähän hassuja, kuten onko kuorma-autossa jarruja varten vaihdettava paineilmasäiliö vaiko kompressori. Jos vastaa väärin niin silti koe voidaan hyväksyä koska ei vaadita täysiä pisteitä.
"Risteysalueelle ei saa pysähtyä" tarkoittaa että pitää pysähtyä ennen risteysaluetta jos on syytä olettaa että ruuhkan vuoksi edelläajava ei pysty jatkamaan matkaansa.
Syynä tähän on että muuten risteykseen ängennyt tukkii risteävälläkin tiellä kulkevan liikenteen.
lawnmover:
Liikenteessä saa, tai pikemminnkin täytyy aina pysähtyä, jos ei liikennetilanteen vuoksi pysty eteenpäinkään ajamaan. Minä en ole nähnyt laissa kohtaa joka kieltäisi ajamasta risteyksen tukkoon tällaisessa tilanteessa. Lakikirja ei opasta muiden huomioimista liikenteessä. Kirjallisissa kysymyksissä pysähtyminen risteysalueelle tarkoittaa tietenkin pysähtymistä ilman pakottavaa tarvetta, vaikka joku kiukuttelija haluaisikin asian ymmärtää eri tavalla. Itse asiassa monessa kohtaa olisi hyvin tilaa jopa pysäköidä risteysalueelle, mutta neuvostosuomessa sitä ei kukaan uskalla tehdä.
drive:
-----------------
TLL:
Eikös tuo ole aika selkeää tekstiä?
Usein suojatien jälkeen risteysalueelle mahtuu vielä kuitenkaan estämättä risteävää liikennettä, mutta ei toki aina.
Minulle painotettiin autokoulussa ettei risteykseen pidä mennä, jos ei pääse kerralla lävitse. Samoin ettei risteysalueella saa enää vaihtaa kaistaa paitsi jos aivan selvästi muun liikenteen pakottamana joutuisi tukkimaan ja estämään risteävältä liikenteeltä tien ja naapurikaistalla (ei vastaantuleva) on tilaa.
Tuo, ettei risteykseen pidä mennä pääsemättä kerralla lävitse, aiheuttaa monissa kanssa-autoijoissa närää ja kiivastakin tunteilua.
Kyllä edelleenkin oikea vastaus on, että "EI", jos puhe on risteykseen pysähtymisestä. Tuo on taatusti se lähtökohta ja johtosääntö. Aina pitää kuitenkin muistaa, että jos muu liikenne yllättäen pysähtyy ennalta arvaamattomasti, niin eihän kukaan pysty mahdottomia tekemään. Nyt sitten käsi sydämelle, että kuinka usein nuo pysähtymiset ihan oikeasti ovat ennalta arvaamattomia. Itseään ei kannata huijata ja ääneen ei tarvitse vastata eikä tänne tunnustella mitään kirjoittamallakaan.
Hetki sitten kirjoitinkin, kun ajoin mp:llä Pohjoisrannassa ja liikenne oli puuroinen, että valot vaihtuivat ja risteykseen ajamiseni olisi tukkinut poikittaisen liikenteen. Takaani lähti kolme autoilijaa mielenosoituksellisesti kaistaa vaihtaen ja tukkivat naapurikaistalla risteyksen. Siinä sitten torvien soidessa naamat punaisina (varmaan häpeästä ) kököttivät voimatta enää tehdä mitään korjatakseen omaa hölmöyttään. No, samapa tuo minulle. Valojen vaihduttua oma kaistani veti edes jotenkin ja sinne ne kiivailijat jäivät jonnekin kauas taakse. Mutta edelleenkin, samapa tuo minulle.
No mitä tästä opimme => emme yhtään mitään ...
PS.
Anarkismi on 1800-luvulta lähtien ollut vapautta ja tasavertaisuutta korostava sosialistinen työväen aate ...
On se laintulkinta kyllä vaikeaa. Tuossahan puhutaan kuljettajasta, joka on risteykseen ajaessaan väistämisvelvollinen. Vihreillä risteykseen ajava ei sitä varmastikaan ole. Myöhemmin risteävistä suunnista vihreillä tulevien on lain mukaan odotettava tien vapautumista.
Vasemmalle kääntyessä usein ainoa vaihtoehto on käyttää hyväksi tuota lain sallimaa risteyksen tukkoon ajamista. Ei ole järkevää odottaa siellä esiopastimen takana josko vastaantuleva liikenne loppuisi ja onnistuisi vihreillä pujahtamaan.
drive:
------------
Ei puhuta enää väistämisvelvollisuudesta eikä lähestymisestä.
Tuo "tai" -sana ratkaisee asian.
No joo .. miten sen ottaa ..
Asiaa voi ajatella niinkin, että mikä meininki sinun mielestäsi olisi risteyskäyttäytymisissä oikein, jos ajatellaan ettei koko TLL:ää olisi olemassakaan?
Pitäisikö tukkia vai eikö pitäisi tukkia - vaikka yhtään ainoaa sääntöä ei olisi?
Tuosta joustosta höpistään alvariinsa. Jos risteysmeininkiä ajattelee, niin mikä olisi joustoa ja millä tavalla jengi ei sumputtaisi itseään ja jokaisella olisi ainakin teoriassa kohtuulliset mahdollisuudet päästä edes jotenkin etiäppäin.
Sitten asiaa vielä sotkee, kun tulee lanssi paikalle pillejä vinguttamaan ja kannattaisi miettiä, jos itse makaisi siellä lanssissa, niin kuinka kivaa se mahtaisikaan olla takertua ruuhkiin vain sen vuoksi, että possut eivät päästä risteyksistä lävitse.
Tässä <- ihan kiitettävästi joustoa .. käyhän se noinkin ..
Pääsääntöisesti kannattaa noudattaa "apuviivaa" eli pysäytysviivaa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182 38 § (21.2.1992/163)
Sen ylittäjältä vaaditaan, että etenemistä ei ole estämässä näkyviä pakollisia liikenne-esteitä kuten etuajo-oikeutettuja (jotka ovat samoilla muutaman sekunnin vihreillä tunkemassa samaan risteykseen).
Joskus pysäytysviivan joutuu ylittämään nähdäkseen riittävästi, mutta silloinkaan sitä ei pidä tehdä ellei em. ehto täyty. Näin välttyy kiusallisilta tilanteilta.
Rätkätin:
Ei se mitään ratkaise. Etuajo-oikeutetulla tiellä ajavalla on oikeus odottaa vuoroaan keskellä risteystä eli tukkia se. Kolmion takaa tuleva ei näin saa tehdä. Eikä punavalon takaa tuleva. Edellä olen ottanut kantaa vain siihen mitä laki sanoo. Risteyksen tukkoon ajaminen ruuhka-aikaan on itsekeskeistä ja joustamatonta, mutta lainmukaista toimintaa. Jos risteys on ajettu tukkoon, laitonta on kiilata sivusta tukkijan eteen. Tätä on poliisikin korostanut radiossa.
Helsingissä on moniin risteyksiin maalattu ruudukkoa mihin ei saa pysähtyä. En tiedä mitä laki noista ruudukoista sanoo, mutta ainakin ajatus lienee se että älkää ajako risteystä tukkoon
drive:
Jos/kun valo-ohjaus on toiminnassa, mitään etuajo-oikeutta ei "tien" perusteella ole olemassa. Kolmiot sun muut ovat voimassa vain silloin, kun mahdollinen valo-ohjaus on pois toiminnasta.
Vihreiden takaa (mistä tahansa suunnasta) tullut risteyksen tukkija menköön takaisin autokouluun.
mikahe:
Tuon uskoisin olevan kaikkien tiedossa. Edellä en kirjoittanut kolmioista valojen ollessa päällä, vaan valoristeyksistä ja kolmioristeyksistä.
En neuvoisi menemään takaisin autokouluun, vaan joustamaan säännöistä ja huomioimaan muita liikenteen sujuvuuden nimissä.
drive:
Ei ole pääsääntöisesti tarpeen joustaa säännöistä, sillä autokoulussa opetetaan miten sääntöjen mukaan homma toimii:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 4 §
Liikenteen ohjaus, 14 § Väistämisvelvollisuus ja 15 § Väistämisen osoittaminen. Ajo risteykseen
Nämä kertovat (autokoulun jälkeenkin), että vanhoiksi muuttuneiden vihreiden "luvalla" risteyksen ajanut ja sen tukkija on kertauksen tarpeessa.