Jotkut paikat ovat liikenteellisesti niin hankalia, että ajaminen kaikkien sääntöjen mukaan on melkein mahdotonta.
Silloin kun tuollainen tilanne tulee eteen pitää muista ettei löydy sellaista sääntöä kuin vähimmäisnopeus. Suurin sallittu nopeus löytyy kyllä.
Tämä ei tietenkään auta sitä risteyksestä tulevaa, mutta aivan kuten liikennevaloissakin joutuu joskus kolmionkin takana odottamaan. Kutsutaan tällaista tilannetta vaikka ruuhkaksi.
Tieliikennelaki:
"3 §
Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi."
Kun oli puhetta siitä Reijolankadun ryhmittymisestä, huomasitko SO2001 mitään liikennemerkkejä, jotka olisi ohjeistanut ryhmittymään bussikaistalle (oikealle) ennenkuin jo olit risteyksessä ja "väärällä" kaistalla jos suoraan olisi aikomus ajaa?
Kun oli puhetta siitä Reijolankadun ryhmittymisestä, huomasitko SO2001 mitään liikennemerkkejä, jotka olisi ohjeistanut ryhmittymään bussikaistalle (oikealle) ennenkuin jo olit risteyksessä ja "väärällä" kaistalla jos suoraan olisi aikomus ajaa?
Sen verran kommentoisin tähän, että jos katsoo liikennemerkkejä niin paikka on ihan selvästi merkitty.
Ennen Tukholmankatua etelään päin mentäessä on oikenpuoleinen kaista bussi- & taksi- ja hyötyajoneuvokaista. Tukholmanakdusta Reijolankadulle ei taivaalla bussikaistamerkintää näy, eli sillä pätkällä ei ole erillistä bussi- & taksikaistaa. Reijolankadun jälkeen oikenpuoleinen kaista on jälleen bussikaista. Ryhmittymismerkit ylhäällä ja kadussa kertovat minne kaistat johtavat.
Eli siis Etelään tultaessa Tukholmankadun jälkeen vaihdetaan kaistaa. Idea tietysti olisi, että bussit saisivat mennä jouhevasti,koska kaistan vaihtajalla on väistämisvelvollisuus, mutta aika harva tässä noudattaa bussikaistaa. Bussit joskus oiken jonottavat päääsyä Tukholmankatua edeltävälle pysäkille kun kaista on tukossa kaikenmaailmanhiippareita.
Asiasta voidaan tietysti olla monta mieltä. Kaikki eivät ole taidoiltaan ja kokemukseltaan taksikuskeja, joten jonkun mielestä ohjeistus voisi olla parempikin. Ellei tiedä tai muista tai huomaa, että keskimmäiseltä kaistalta, joka ei ole bussikaista, saa ainoastaan kääntyä vasemmalle, mutta ei ajaa suoraan, voi joutua kääntymään, vaikka ei haluaisikaan. Googlen katunäkymässä on vielä kuva vanhasta järjestelystä.
Sujuva kaupungissa ajaminen edellyttää todennäköisesti tiettyjä synnynnäisiä ominaisuuksia sekä lapsena saatuja kykyjä, jotka ainakaan itselläni eivät ole kovin vahvat. Olen siis luontaisesti huono ajamaan kaupungeissa, mutta ajamalla sitkeästi ja rohkeasti New Yorkissa, Chicagossa, Lontoossa, Pariisissa, Jerusalemissa, Prahassa, Berliinissä (joka on minulle tutuin suurkaupunki) sekä monissa muissa Helsinkiä isommissa kaupungeissa, ajamisen varmuutta on ehkä vähän saanut parannettua. Silti olen edelleenkin huono ajamaan ja sellaisena pysynkin.
Ajamiseen vaikuttaa mieliala ja yleinen fiilis. Jos on hermostunut, tekee virheitä ja tulee vielä hermostuneemmaksi ja tekee vielä enemmän virheitä. Jos on rento, pärjää paremmin. Kun liikennettä ei ole liikaa, ajaminen kaupungissa voi olla mukavaakin.
Kaupungissa ajaminen edellyttää monen asian samanaikaista havainnointia ja pitämistä mielessä. Tässä asiassa olen äärimmäisen huono. Lisäksi ajaminen vaatii tarkkaavaisuutta ja tilannetajua ja tilan hahmottamista. Nämä ominaisuudet ovat syntyperäisillä kaupunkilaisilla todennäköisesti paremmin hallinnassa, koska kaupunkiympäristössä ne kehittyvät jo lapsina. Maalla eläville lapsille ei kehity samanlasia ominaisuuksia, koska maaseutuympäristössä elämänrytmi on paljon hitaampi ja havainnoitavia asioita on vähemmän. Sujuva kaupungissa liikkuminen on kuin kielitaito. Jos ei vierasta kieltä opi äidinkielenään jo lapsena, sitä ei opi koskaan yhtä hyvin kuin syntyperäiset sen oppivat. Tästä johtuen parikymppisenä tai vanhempana maalta isoon kaupunkiin muuttaneesta ei koskaan tule "aitoa" kaupunkilaista, joka pärjäisi monimutkaisessa ympäristössä luontevasti yhtä hyvin kuin kaupungissa ikänsä asuneet. Ex-maalainen joutuu aina jonkin verran keskittymään ja pinnistelemään aivan kuten ulkomaalainenkin suomea puhuessaan.
Kun oli puhetta siitä Reijolankadun ryhmittymisestä, huomasitko SO2001 mitään liikennemerkkejä, jotka olisi ohjeistanut ryhmittymään bussikaistalle (oikealle) ennenkuin jo olit risteyksessä ja "väärällä" kaistalla jos suoraan olisi aikomus ajaa?
Sen verran kommentoisin tähän, että jos katsoo liikennemerkkejä niin paikka on ihan selvästi merkitty.
Ennen Tukholmankatua etelään päin mentäessä on oikenpuoleinen kaista bussi- & taksi- ja hyötyajoneuvokaista. Tukholmanakdusta Reijolankadulle ei taivaalla bussikaistamerkintää näy, eli sillä pätkällä ei ole erillistä bussi- & taksikaistaa. Reijolankadun jälkeen oikenpuoleinen kaista on jälleen bussikaista. Ryhmittymismerkit ylhäällä ja kadussa kertovat minne kaistat johtavat.
Eli siis Etelään tultaessa Tukholmankadun jälkeen vaihdetaan kaistaa. Idea tietysti olisi, että bussit saisivat mennä jouhevasti,koska kaistan vaihtajalla on väistämisvelvollisuus, mutta aika harva tässä noudattaa bussikaistaa. Bussit joskus oiken jonottavat päääsyä Tukholmankatua edeltävälle pysäkille kun kaista on tukossa kaikenmaailmanhiippareita.
Just, just
Ei liene maailman turvallisin liikennetilanne jos tässä tekee sääntöjen mukaan. Risteysalueella ei saa vaihtaa kaistaa, joten kaistanvaihto tulisi tehdä n. 100m matkalla ennen seuraavaa risteystä. Normaaliliikenteessä on todennäköistä, että liikennevirta ehtii pysähtyä, koska vasemmalle kääntyville palaa punaiset. Oikealla kaistalla on ne fiksut, jotka on vaihtanut kaistaa jo aiemmin plus bussit yms. Sinne väliin tunkeminen sujuvasti ja turvallisesti on varsin haastavaa. Vähän sama jos moottoritien rampin ajaisi loppuun, pysähtyisi ja pitäisi kiihdyttää nollanopeudesta liikennevirtaan mukaan. Sitten on tilanteita, että takanasi on pakettiauto, etkä käytännössä näe viereisen kaistan liikennettä ennakoivasti.
Jos bussikaista loppuu ja alkaa taas seuraavasta risteyksestä, risteys on opittava tai bussikaistan päättyminen tulisi osoittaa liikennemerkillä. En usko, että jokaisen kadunkulman jälkeen on bussikaistan osoittavaa liikennemerkkiä joten sen puuttuminen ei automaattisesti tarkoita että bussikaista on loppunut.
Tässä tapauksessa risteys on hankala eikä ajamisesta tulisi yhtään sujuvampaa tai turvallisempaa, vaikka jokainen autoilija tietäisi tilanteen ja toimisi sääntöjen mukaisesti. Autoilu on ennakointia ja turvallinen ja sujuva kaistanvaihto tulee tehdä tässä tapauksessa hyvissä ajoin.
Lisäisin vielä, että jokainen on yksilö, ei autossa tai bussissa ole tärkeämpiä tai vähemmäntärkeitä yksilöitä. Minusta bussin sujuva eteneminen ei ole yksittäisen ihmisen kannalta yhtään tärkeämpää kuin henkilöauton eteneminen liikenteessä. Yhteiskunnallista merkitystä asialla voi olla, riippuen poliittisista painotuksista. Omalta kannaltani on erittäin positiivista, etten asu Helsingin keskustassa eikä siellä tarvitse asioita kuin muutaman kerran vuodessa.
En usko, että jokaisen kadunkulman jälkeen on bussikaistan osoittavaa liikennemerkkiä joten sen puuttuminen ei automaattisesti tarkoita että bussikaista on loppunut.
Korjaus. Linja-autokaista kyllä loppuu aina seuraavaan risteykseen, ellei välittömästi sen jälkeen ole merkkiä (541a tai 541b) sen alkamisesta.
Minusta nämä Mannerheimeintien ajokaistakikkailut pohjoiseen ja etelään mennessä ovat hyviä muutoksia. Ok, onhan siellä iltaisinkin aina joku väärälle kaistalle eksynyt myöhäinen ja joutuu hidastamaan neljäänkymppiin, mutta jos sen vastapainona kääntyvät kaistat vetävät hyvin ja ruuhka vähenee, homma jää kokonaisuuden kannalta plussalle. Aiemmin keskikaistalla seisoi aina toisia valoja katsova auto. Se ei ollut kovin toimivaa. Seettä busseilta on oma kaista pois yhdeltä risteysväliltä, tuskin hidastaa niiden matkaa paljon. Niistäkin moni kääntyy.
Sen verran kommentoisin tähän, että jos katsoo liikennemerkkejä niin paikka on ihan selvästi merkitty...
...Ryhmittymismerkit ylhäällä ja kadussa kertovat minne kaistat johtavat.
Otin kuvia kyseisestä paikasta, mutta valitettavasti parhaat kuvat jäivät "lainakameraan", enkä saa ladattua niitä näkyviin ennen kuin ties milloin (aihe on jo nyt epäajankohtainen, ja muutaman viikon kuluttua se on vielä epäajankohtaisempi). Ainoat käytettävissä olevat kuvat on otettu vastavaloon likaisen ja naarmuisen tuulilasin läpi (19.8.2010 noin klo. 08:40) kameran valotussäätö vahingossa miinuksella. Kuvien laatu on siis huono.
Kun olosuhteita tuntematon autoilija lähestyy risteysaluetta pohjoisesta päin ja näkee kaukaa keskimmäisen kaistan päällä olevan kyltin, jossa lukee "keskusta", ja jossa on suoraan "ylöspäin" osoittava nuoli, hän todennäköisesti olettaa, että keskimmäistä kaistaa pitkin ajetaan keskustaan eli jatketaan pitkin Mannerheimintietä. Vasta lähempänä risteystä selviää, että ainostaan oikeanpuoleiselta kaistalta voi ajaa suoraan. Tässä vaiheessa kaistan vaihtaminen voi olla jo vaikeaa.
No, pääseehän keskustaan tietysti muutakin kautta.
Aikaisemmin keskimmäiseltä kaistalta voi ajaa suoraan, kuten Googlen katunäkymäkin osoittaa. Vaikuttaa siltä, että tien päällä oleva kyltti kuvaa edelleen tätä vanhaa tilannetta. Tiemaalaukset sen sijaan kertovat, että kahdelta vasemmanpuoleiselta kaistalta saa ainoastaan kääntyä vasemmalle.
Tämä asia ei ole mielestäni mikään kovin merkittävä yhteiskunnallien kysymys (jos ajaa harhaan, niin ylimääräinen lenkkihän siitä vain tulee), mutta koska asiasta keskusteltiin, tein havaintoja paikan päällä kameran kanssa.
Aikaisemmin keskimmäiseltä kaistalta voi ajaa suoraan, kuten Googlen katunäkymäkin osoittaa. Vaikuttaa siltä, että tien päällä oleva kyltti kuvaa edelleen tätä vanhaa tilannetta. Tiemaalaukset sen sijaan kertovat, että kahdelta vasemmanpuoleiselta kaistalta saa ainoastaan kääntyä vasemmalle.
Tämä asia ei ole mielestäni mikään kovin merkittävä yhteiskunnallien kysymys (jos ajaa harhaan, niin ylimääräinen lenkkihän siitä vain tulee), mutta koska asiasta keskusteltiin, tein havaintoja paikan päällä kameran kanssa.
No hemmetti. Tuo on juuri äärimmäisen merkittävä yhteiskunnallinen kysymys sellaiselle henkilölle, joka sattuu tuolle paikalle ensimmäistä kertaa eläissään. Kenties on sovittu treffit tiettynä aikana taikka pitää olla laivan lähtöselvityksessä tiettyyn aikaan. On äärimmäisen epämukavaa tuollaisessa tilanteessa joutua jonnekin hevon takapuoleen. Tuollaiset opastevirheet tulisi korjat pikimmiten. Itsekin olen tuollaisiin opasteisiin joskus törmännyt ja ei se ole mukavan tuntuista olla se ainoa ääliö, joka ajelee jotakin ihan omituista kaistaa luullen ajavansa ihan oikeaan paikkaan. Samaan aikaan paikalliset noituvat noita hemmetin turisteja, jotka ajelevat miten sattuu.
Hahhah! Kyselyn on toteuttanut ja kysymykset muotoillut "Terveyden edistämisen keskus". Siinä on ollut kissa kalakauppiaana ja pukki kaalimaan vartijana. En pidä tuota kyselyä kovinkaan objektiivisena.
Hahhah! Kyselyn on toteuttanut ja kysymykset muotoillut "Terveyden edistämisen keskus". Siinä on ollut kissa kalakauppiaana ja pukki kaalimaan vartijana. En pidä tuota kyselyä kovinkaan objektiivisena.
Kysymys: "Onko promilleraja 0.5 liian matala?"
Vastaukset: "70% ei, 30% kyllä."
Tutkimustulos: "70% kannattaa promillerajan alentamista."
Tekry: "Tulisiko rattijuopumuksen rajaa Suomessa laskea 0,2 promilleen, kuten Ruotsissa ja Norjassa?"
Ei siis ihan niin härskiä kuin drive ehdottaa. Veikkaan kuitenkin, että esim. matkapuhelimen käyttöä ajon aikana ei tutkittaisi kysymyksellä pitäisikö matkapuhelimen käyttö ajon aikana sallia kuten Ruotsissakin. Promillerajaa olisi voitu kysyä, että onko 0,5 sopiva raja, kuten EU-komissio suosittaa. Tulokset olisivat ihan varmasti olleet toisenlaisia.
-> Suomalaisten alkoholiasenteet 2010 (pdf, 834kt).
Julkaisun sivulla 32 on kyselylomake. Aika vahvasti siinä vastaajien ajatuksia ohjaillaan, koska asiaa lähestytään jatkuvasti samasta suunnasta:
1. Käytetäänkö Suomessa liikaa alkoholia?
2. Suhtaudutaanko Suomessa liian vapaasti humalajuomiseen?
3. Pitäisikö alkoholiveroa Suomessa nostaa alkoholihaittojen vähentämiseksi?
4. Tulisiko alkoholin myyntiin päihtyneelle suhtautua ravintoloissa ja kaupoissa nykyistä tiukemmin?
5. Tulisiko keskioluen prosenttimäärää laskea?
6. Tulisiko rattijuopumuksen rajaa Suomessa laskea 0,2 promilleen, kuten Ruotsissa ja Norjassa?
7. Tulisiko ruorijuopumuksen rajaa Suomessa laskea 0,5 promilleen?
8. Pitäisikö alkoholin mielikuvamainonta kieltää ja sallia ainoastaan hinta- ja tuotetietojen esittely?
9. Tulisiko alkoholiteollisuuden sponsorointi ja mainonta urheilutapahtumien
yhteydessä kieltää?
10. Onko mielestänne sopivaa, että alkoholiteollisuus osallistuu alkoholipoliittisten lakien ja asetusten valmisteluun?
11. Onko mielestänne sopivaa, että alkoholiteollisuus tuottaa oppimateriaaleja kouluun?
12. Onko mielestänne sopivaa, että terveydenhuoltohenkilöstö kysyy Teiltä vastaanotolla rutiininomaisesti alkoholin käytöstänne ja antaa tarvittaessa neuvontaa?
13. Haittaako Teitä humalaisten ihmisten näkyminen arkisissa elinympäristöissä kodin ulkopuolella, kuten kadulla, julkisissa kulkuneuvoissa tai kauppakeskuksissa?
14. Onko humalaisten ihmisten käytös vähentänyt turvallisuudentunnettanne jossakin tilanteessa edellisten 12 kuukauden aikana?
Ei juuri neutraalia lähestymistapaa ole (esim. onko nykyinen promilleraja ok). Sillä ohjaillaan vastauksia. Valitettavaa, mutta tämä on markkinoinnin perusasioita. Ymmärrettävää, koska Tekry ei halua sahata omaa oksaansa.
Minä peräänkuulutin edellä neutraalia tapaa. Sinä aina silloin tällöin moitit muita binääriajattelusta.
Joku minun lisäkseni on todennut, että ironia on vaikea laji.
Tuo kommenttini ei liittynyt mitenkään sinun esittämiisi asioihin ja olen pahoillani, ethän mitenkään voinut sitä tietää. Jotenkin vai on huvittavaa, että olipa tutkimukset kenen tahansa tekemiä, niin aina niissä on jokin vika tai puolueellisuus. Niinhän se taitaa olla, että jos tulokset vastaavat omia käsityksiä, niin silloin tutkimukset ovat erittäin laadukkaita ja jos ei, niin aivan kelvottomia.
Nyt kun katsoin, olen hieman samaa mieltä kanssanne, koska kaistamaalaukset eivät ruuhka-aikaan tietysti näy.
"Risteysalueella ei saa vaihtaa kaistaa". Nykysäännöin risteyksessä saa vaihtaa kaistaa. En muista lain tekstiä, mutta se tekee onnettomuuden sattuessa kaistan vaihtajasta sen vastuullisen ajajan. Tämä muuttui jokunen vuosi sitten. Laki muuttuu yllättävän paljon vuosittain. Omakin tietämys on taas parin vuoden takaista, eli olisi taas lukemisen paikka. Voihan olla, ettei risteyksessä enää saisikaan vaihtaa kaistaa.
Ajokaistan vaihtaminen on kielletty alueella, jossa merkkejä 412415 käytetään ajokaistakohtaisina. Merkeillä 412415 osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa kuitenkin vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä tai mopoilija ajaa suoraan risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.
Noissa merkeissä on yleismäärite "Pakollinen ajosuunta".
Jotenkin vai on huvittavaa, että olipa tutkimukset kenen tahansa tekemiä, niin aina niissä on jokin vika tai puolueellisuus. Niinhän se taitaa olla, että jos tulokset vastaavat omia käsityksiä, niin silloin tutkimukset ovat erittäin laadukkaita ja jos ei, niin aivan kelvottomia.
Ei se mikään ihme ole. Se on maan tapa.
Juurihan saimme tietää, kuinka VTT:n energiaselvityksen oli tehnyt turvelobbari. Metlassa on niin suuria oppiriitoja, ettei siellä uskalleta johdon mielipiteestä poikkeavia ajatuksia ääneen sanoa. Lääkefirma on rahoittanut suomalaista rokotetutkimusta 6 miljoonalla eurolla, joten ko. firmaa koskevia negatiivisia tuloksia on turha odottaa. Nämä ovat julkisuudessa olleita esimerkkejä. Sisäpiirissä tiedetään paljon enemmän vastaavia juttuja, vaikkei niistä luonnollisestikaan ääneen puhuta. Sen lauluja lauletaan, kenen leipää syödään.
Terveyden edistämiskeskus ei tule julistamaan meille, että suomalaisten mielestä jokin alkoholiin liittyvä asia on jotakuinkin ok. Omituista noin negatiivinen suhtautuminen on kyllä kansalta, joka itse alkoholia käyttää. Luulisi mediassa hälytyskellojen soivan sen sijaan, että pureskelematta uutisoivat Tekryn lehdistötiedotteen.
Minusta ei siis ole "huvittavaa", että on väärin tutkittu. Se on ihan todellinen ongelma.
Puolueettomuus on vaikeaa, vaikka siihen pyrittäisiinkin. Erityisen vaikeaa se on, kun siihen ei edes pyritä.
Kyselyt ohjaavat vastaajia tiettyyn suuntaan, vaikka kysymysten laatija ei olisi siihen edes tietoisesti pyrkinyt, ja erityisesti silloin, kun siihen on tietoisesti pyritty. Ulkopuolisen on vaikea sanoa, mistä milloinkin on kyse.
Myös lehtien uutisointi on asenteellista, vaikka toimittajat kuvittelisivat kirjoittavansa neutraalisti. Jos autoilusta etsitään esimerkkejä, niin sellaisia voisivat olla vaikkapa poliisin takaa-ajoista kertovat uutiset. Niissähän kirjoitetaan tyyliin: "Poliisia paennut kaahari aiheutti useita vaaratilanteita ruuhkaliikenteessä." Käänteinen näkökulma olisi: "Poliisi sai aikaan vakavia vaaratilanteita aloitettuaan takaa-ajon vilkkaassa ruuhkaliikenteessä". Puolueeton uutinen olisi: "Vilkkaassa ruuhkaliikenteessä tapahtui useita vaaratilanteita poliisin ajaessa takaa pakoon lähtenyttä autoa".
Kyselyissä mielipiteisiin voidaan helposti vaikuttaa kirjoittamalla kysymykset muotoon, jossa ennakko-oletuksena on jokin tietty asiantila. Vastauksia voidaan myös tulkita miten halutaan. Esimerkiksi vastaus kysymykseen "luotatteko poliisiin" ei kerro kovinkaan paljon. Luottavathan ihmiset kuolemaankin. Eli kyllä se sieltä tulee, kun vaan jaksaa odottaa. Ketään se ei ole vielä pettänyt. Eräs kaverini oli siinä mielessä luotettava, että hän ei koskaan pitänyt lupauksiaan. Hän oli siis epäluotettavuudessaan sataprosenttisen luotettava. Eli voi aivan rauhallisella mielellä luottaa siihen, että hän ei tulisi sovittuun tapaamiseen, jolloin sinne ei kannattanut mennä itsekään.
Kun kysytään asenteista rattijuoppoihin, kysymyksissä ei pitäisi olla mitään ennakko-oletuksia, mikäli pyritään puolueettomuuteen - kuten edellä todettiinkin. Miten tähän päästäisiin? Ehkä pitäisi esittää useita vaihtoehtoja aivan äärilaidasta alkaen ja toiseen äärilaitaan päättyen ja antaa vastaajan valita niistä. Olisi kuitenkin vaikea keksiä kysymyksiin kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Vapaan vastauksen mahdollisuuskin pitäisi siis olla, mutta jos vastaajia olisi tuhat, vapaiden vastausten analysointi teettäisi työtä.
Rattijuopumus ei aiheena kovin paljon kiinnosta minua, koska en joudu tätä asiaa omalla kohdallani pohtimaan. Mutta yleiseltä oikeudenmukaisuuden kannalta pitäisin sellaista järjestelmää hyvänä (koskee muitakin asioita kuin rattijuopumusta) jossa teon vakavuus ja rangaistuksen suuruus kulkisivat käsi kädessä ilman mitään keinotekoisia juridisia hyppäyksiä (pikkuhumalassa/rattijuoppo, tavallinen/törk). Jossakin alkupisteen tietysti pitää olla, mutta nolla pilkku nolla jotain promillea tuntuu kohtuuttomalta, koska ei tällaisesta "humalasta" liene vaaraa kenellekään. En edes tiedä, miten pieni promillemäärä on mitattavissa. Olipa alaraja mikä tahansa, rangaistuksen pitäisi olla samalla tavalla liukuva kuin promillemääräkin. Eli aivan pienestä lukemasta saisi huomautuksen, sitten kirjallisen huomautuksen, sitten rikesakon, sitten sakon, sitten hirttämisen lähimpään oksaan tai minkä rangaistuksen lainsäätäjä olisi päättänytkin. Tavallisen ja törkeän rattijuopumuksen rajaa ei olisi, koska tällainen rajahan on täysin hihasta vedetty. Ajokortin menettämiseen pätisi sama. Eli aivan pienestä lukemasta ajokortin saisi pitää, mutta kun lukema nousisi, kortti joutuisi hyllylle, ja promillemäärän lisääntyessä "karenssi" pitenisi.
P.S. Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti on päätynyt samoihin johtopäätöksiin, joita olen vuosikaudet kirjoittanut foorumeilla (ja tuonut esiin myös videoiden muodossa).
Nyt kun tästä aiheesta on alkanut tulla ns. yleinen (eikä pelkkää omaa pohdintaani) mieleeni on alkanut hiipiä pelko siitä, että autojen huippunopeuksia oikeasti hillitään, jolloin ikuinen haaveeni ajaa edes kerran elämässäni 200 kilometriä tunnissa, ei koskaan tule toteutumaan. Ei se ehkä tule muutenkaan toteutumaan, koska tuskin koskaan omistan autoa, joka kulkisi noin kovaa. Mieluimmin ajaisin 200 kilometriä tunnissa laillisesti jossakin saksalaisella moottoritiellä, mutta tässäkin asiassa aika käy vähiin, sillä epäilen että niille säädetään lähivuosina kattonopeus. Siinä tapauksessa ei tarvitse lähteä Saksaan asti. Jos on niin huono tuuri, että ajokortti menee ja vankilan ovet paukkuvat yhdestä kokeilusta, niin sitten näin tapahtuu. Toivottavasti vauhti on sen arvoista. Mutta tämä on siis pelkkää teoretisointia, sillä en omista 200 kilometrin tuntinopeuteen yltäviä autoja - ainakaan toimivia sellaisia.
Autoni ovat yleensä olleet sellaisia, ettei niillä mihinkään huippunopeuksiin ole yltänyt. Vuonna 2001 sain Micran nopeusmittarin nousemaan 170 kilometrin lukemaan eräänä hiljaisena aamuyönä saksalaisella moottoritiellä. Kun pidin kaasua pohjassa muutaman kymmenen kilometrin matkan, viisari nousi hiljalleen jonnekin 180 km/h tuntumaan. Mutta mittarithan näyttävät aina liikaa. Suomessa olen aikoinaan - hyvin kauan sitten, eli rikos on vanhentunut - saanut Chevrolet Capricen* mittarin näyttämään 200 kilometriä tunnissa Joutsan lentokoneiden varalaskupaikalla. Mutta tällöinkään todellista nopeutta ei ole ollut näin paljon vaan ehkä 180-190 km/h. Kahdensadan raja on siis edelleen rikkomatta.
*Tällaisen Capricen (sama väri ja kone, mutta sisustus musta eikä Hardtop).
Kyllähän sitä Suomessakin saa ajaa yli 200 km/h ihan laillisesti, kun osallistuu lentokentillä järjestettyihin Speedpartyihin. Tänä vuonna taisi ennätys olla C5 Corvetella jo 338 km/h. Eikä tarvita välttämättä veekasiakaan, kunhan pulttaa puhaltimen vaikka vanhaan Ladaan. Kyllä se sen aikaa kestää, että saa yli 200:n lukeman tutkaan.
Kyllä kai tuollainen 454 isolohko Caprice jo liikkuukin johonkin.
Monet isolohko-jenkit ovat nykyään arvokkaita autoja. Esimerkiksi C2 veteistä 427 koneilla pyydetään kovia lukuja. Olen tuollaisen autotapahtumassa nähnyt ja kuullutkin ja olihan se todella räyhäkäs peli. 60-luvun auto, päälle 400 hv ja manuaaliaski. En ole mikään jenkkiharrastaja, mutta kyllä tällainen kelpaisi:
Ei juuri neutraalia lähestymistapaa ole (esim. onko nykyinen promilleraja ok). Sillä ohjaillaan vastauksia. Valitettavaa, mutta tämä on markkinoinnin perusasioita. Ymmärrettävää, koska Tekry ei halua sahata omaa oksaansa.
Ilman muuta kaikkea alkoholipolitiikkaa pitää kiristää. Kas kun suomalaisten alkoholinkäyttö on ongelma mutta minun ei.
Kovinta kuria alkoholiasioissa ovat työtehtävissä yleensä vaatineet ne joilla on ainakin jonkinasteinen alkoholiongelma. Ne kun tunnustavat sen oman ongelmansa kaikkein vähiten.
SO2001:
Silloin kun tuollainen tilanne tulee eteen pitää muista ettei löydy sellaista sääntöä kuin vähimmäisnopeus. Suurin sallittu nopeus löytyy kyllä.
Tämä ei tietenkään auta sitä risteyksestä tulevaa, mutta aivan kuten liikennevaloissakin joutuu joskus kolmionkin takana odottamaan. Kutsutaan tällaista tilannetta vaikka ruuhkaksi.
Tieliikennelaki:
"3 §
Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi."
Kun oli puhetta siitä Reijolankadun ryhmittymisestä, huomasitko SO2001 mitään liikennemerkkejä, jotka olisi ohjeistanut ryhmittymään bussikaistalle (oikealle) ennenkuin jo olit risteyksessä ja "väärällä" kaistalla jos suoraan olisi aikomus ajaa?
Jorma L:
Sen verran kommentoisin tähän, että jos katsoo liikennemerkkejä niin paikka on ihan selvästi merkitty.
Ennen Tukholmankatua etelään päin mentäessä on oikenpuoleinen kaista bussi- & taksi- ja hyötyajoneuvokaista. Tukholmanakdusta Reijolankadulle ei taivaalla bussikaistamerkintää näy, eli sillä pätkällä ei ole erillistä bussi- & taksikaistaa. Reijolankadun jälkeen oikenpuoleinen kaista on jälleen bussikaista. Ryhmittymismerkit ylhäällä ja kadussa kertovat minne kaistat johtavat.
Eli siis Etelään tultaessa Tukholmankadun jälkeen vaihdetaan kaistaa. Idea tietysti olisi, että bussit saisivat mennä jouhevasti,koska kaistan vaihtajalla on väistämisvelvollisuus, mutta aika harva tässä noudattaa bussikaistaa. Bussit joskus oiken jonottavat päääsyä Tukholmankatua edeltävälle pysäkille kun kaista on tukossa kaikenmaailmanhiippareita.
Näkymät 1, 2, 3, 4 ja 5 <-- (testailin, että onnistuuko kuvat...)
Eivät taida ylänuolet olla enää ihan noin ... vai ovatko?
Ajattelin lähinnä tuon kuvan 4 nuolia.
Asiasta voidaan tietysti olla monta mieltä. Kaikki eivät ole taidoiltaan ja kokemukseltaan taksikuskeja, joten jonkun mielestä ohjeistus voisi olla parempikin. Ellei tiedä tai muista tai huomaa, että keskimmäiseltä kaistalta, joka ei ole bussikaista, saa ainoastaan kääntyä vasemmalle, mutta ei ajaa suoraan, voi joutua kääntymään, vaikka ei haluaisikaan. Googlen katunäkymässä on vielä kuva vanhasta järjestelystä.
Sujuva kaupungissa ajaminen edellyttää todennäköisesti tiettyjä synnynnäisiä ominaisuuksia sekä lapsena saatuja kykyjä, jotka ainakaan itselläni eivät ole kovin vahvat. Olen siis luontaisesti huono ajamaan kaupungeissa, mutta ajamalla sitkeästi ja rohkeasti New Yorkissa, Chicagossa, Lontoossa, Pariisissa, Jerusalemissa, Prahassa, Berliinissä (joka on minulle tutuin suurkaupunki) sekä monissa muissa Helsinkiä isommissa kaupungeissa, ajamisen varmuutta on ehkä vähän saanut parannettua. Silti olen edelleenkin huono ajamaan ja sellaisena pysynkin.
https://www.youtube.com/watch?v=Nzxwj8PeHrg
Ajamiseen vaikuttaa mieliala ja yleinen fiilis. Jos on hermostunut, tekee virheitä ja tulee vielä hermostuneemmaksi ja tekee vielä enemmän virheitä. Jos on rento, pärjää paremmin. Kun liikennettä ei ole liikaa, ajaminen kaupungissa voi olla mukavaakin.
Kaupungissa ajaminen edellyttää monen asian samanaikaista havainnointia ja pitämistä mielessä. Tässä asiassa olen äärimmäisen huono. Lisäksi ajaminen vaatii tarkkaavaisuutta ja tilannetajua ja tilan hahmottamista. Nämä ominaisuudet ovat syntyperäisillä kaupunkilaisilla todennäköisesti paremmin hallinnassa, koska kaupunkiympäristössä ne kehittyvät jo lapsina. Maalla eläville lapsille ei kehity samanlasia ominaisuuksia, koska maaseutuympäristössä elämänrytmi on paljon hitaampi ja havainnoitavia asioita on vähemmän. Sujuva kaupungissa liikkuminen on kuin kielitaito. Jos ei vierasta kieltä opi äidinkielenään jo lapsena, sitä ei opi koskaan yhtä hyvin kuin syntyperäiset sen oppivat. Tästä johtuen parikymppisenä tai vanhempana maalta isoon kaupunkiin muuttaneesta ei koskaan tule "aitoa" kaupunkilaista, joka pärjäisi monimutkaisessa ympäristössä luontevasti yhtä hyvin kuin kaupungissa ikänsä asuneet. Ex-maalainen joutuu aina jonkin verran keskittymään ja pinnistelemään aivan kuten ulkomaalainenkin suomea puhuessaan.
Finnicus:
Just, just
Ei liene maailman turvallisin liikennetilanne jos tässä tekee sääntöjen mukaan. Risteysalueella ei saa vaihtaa kaistaa, joten kaistanvaihto tulisi tehdä n. 100m matkalla ennen seuraavaa risteystä. Normaaliliikenteessä on todennäköistä, että liikennevirta ehtii pysähtyä, koska vasemmalle kääntyville palaa punaiset. Oikealla kaistalla on ne fiksut, jotka on vaihtanut kaistaa jo aiemmin plus bussit yms. Sinne väliin tunkeminen sujuvasti ja turvallisesti on varsin haastavaa. Vähän sama jos moottoritien rampin ajaisi loppuun, pysähtyisi ja pitäisi kiihdyttää nollanopeudesta liikennevirtaan mukaan. Sitten on tilanteita, että takanasi on pakettiauto, etkä käytännössä näe viereisen kaistan liikennettä ennakoivasti.
Jos bussikaista loppuu ja alkaa taas seuraavasta risteyksestä, risteys on opittava tai bussikaistan päättyminen tulisi osoittaa liikennemerkillä. En usko, että jokaisen kadunkulman jälkeen on bussikaistan osoittavaa liikennemerkkiä joten sen puuttuminen ei automaattisesti tarkoita että bussikaista on loppunut.
Tässä tapauksessa risteys on hankala eikä ajamisesta tulisi yhtään sujuvampaa tai turvallisempaa, vaikka jokainen autoilija tietäisi tilanteen ja toimisi sääntöjen mukaisesti. Autoilu on ennakointia ja turvallinen ja sujuva kaistanvaihto tulee tehdä tässä tapauksessa hyvissä ajoin.
Lisäisin vielä, että jokainen on yksilö, ei autossa tai bussissa ole tärkeämpiä tai vähemmäntärkeitä yksilöitä. Minusta bussin sujuva eteneminen ei ole yksittäisen ihmisen kannalta yhtään tärkeämpää kuin henkilöauton eteneminen liikenteessä. Yhteiskunnallista merkitystä asialla voi olla, riippuen poliittisista painotuksista. Omalta kannaltani on erittäin positiivista, etten asu Helsingin keskustassa eikä siellä tarvitse asioita kuin muutaman kerran vuodessa.
Jorma L:
Korjaus. Linja-autokaista kyllä loppuu aina seuraavaan risteykseen, ellei välittömästi sen jälkeen ole merkkiä (541a tai 541b) sen alkamisesta.
Ja suora lainaus:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940328
541a ja 541b: Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä 542 a tai 542 b ole toisin osoitettu.
Minusta nämä Mannerheimeintien ajokaistakikkailut pohjoiseen ja etelään mennessä ovat hyviä muutoksia. Ok, onhan siellä iltaisinkin aina joku väärälle kaistalle eksynyt myöhäinen ja joutuu hidastamaan neljäänkymppiin, mutta jos sen vastapainona kääntyvät kaistat vetävät hyvin ja ruuhka vähenee, homma jää kokonaisuuden kannalta plussalle. Aiemmin keskikaistalla seisoi aina toisia valoja katsova auto. Se ei ollut kovin toimivaa. Seettä busseilta on oma kaista pois yhdeltä risteysväliltä, tuskin hidastaa niiden matkaa paljon. Niistäkin moni kääntyy.
Finnicus:
Otin kuvia kyseisestä paikasta, mutta valitettavasti parhaat kuvat jäivät "lainakameraan", enkä saa ladattua niitä näkyviin ennen kuin ties milloin (aihe on jo nyt epäajankohtainen, ja muutaman viikon kuluttua se on vielä epäajankohtaisempi). Ainoat käytettävissä olevat kuvat on otettu vastavaloon likaisen ja naarmuisen tuulilasin läpi (19.8.2010 noin klo. 08:40) kameran valotussäätö vahingossa miinuksella. Kuvien laatu on siis huono.
http://www.imagebam.com/image/7b79af93839188
http://www.imagebam.com/image/466eae93843771
Kun olosuhteita tuntematon autoilija lähestyy risteysaluetta pohjoisesta päin ja näkee kaukaa keskimmäisen kaistan päällä olevan kyltin, jossa lukee "keskusta", ja jossa on suoraan "ylöspäin" osoittava nuoli, hän todennäköisesti olettaa, että keskimmäistä kaistaa pitkin ajetaan keskustaan eli jatketaan pitkin Mannerheimintietä. Vasta lähempänä risteystä selviää, että ainostaan oikeanpuoleiselta kaistalta voi ajaa suoraan. Tässä vaiheessa kaistan vaihtaminen voi olla jo vaikeaa.
No, pääseehän keskustaan tietysti muutakin kautta.
Aikaisemmin keskimmäiseltä kaistalta voi ajaa suoraan, kuten Googlen katunäkymäkin osoittaa. Vaikuttaa siltä, että tien päällä oleva kyltti kuvaa edelleen tätä vanhaa tilannetta. Tiemaalaukset sen sijaan kertovat, että kahdelta vasemmanpuoleiselta kaistalta saa ainoastaan kääntyä vasemmalle.
Tämä asia ei ole mielestäni mikään kovin merkittävä yhteiskunnallien kysymys (jos ajaa harhaan, niin ylimääräinen lenkkihän siitä vain tulee), mutta koska asiasta keskusteltiin, tein havaintoja paikan päällä kameran kanssa.
Ketä -->tämäkin<-- nyt olisi haitannut. Kaikki olisi mennyt ihan hyvin ellei poliisi olisi just sattunut paikalle.
SO2001:
No hemmetti. Tuo on juuri äärimmäisen merkittävä yhteiskunnallinen kysymys sellaiselle henkilölle, joka sattuu tuolle paikalle ensimmäistä kertaa eläissään. Kenties on sovittu treffit tiettynä aikana taikka pitää olla laivan lähtöselvityksessä tiettyyn aikaan. On äärimmäisen epämukavaa tuollaisessa tilanteessa joutua jonnekin hevon takapuoleen. Tuollaiset opastevirheet tulisi korjat pikimmiten. Itsekin olen tuollaisiin opasteisiin joskus törmännyt ja ei se ole mukavan tuntuista olla se ainoa ääliö, joka ajelee jotakin ihan omituista kaistaa luullen ajavansa ihan oikeaan paikkaan. Samaan aikaan paikalliset noituvat noita hemmetin turisteja, jotka ajelevat miten sattuu.
Kuulun enemmistöön .. näköjään .. -->klick
Rätkätin:
Hahhah! Kyselyn on toteuttanut ja kysymykset muotoillut "Terveyden edistämisen keskus". Siinä on ollut kissa kalakauppiaana ja pukki kaalimaan vartijana. En pidä tuota kyselyä kovinkaan objektiivisena.
Miten nämä sinun linkit muuten liittyvät itse aiheeseen? Oletko kännissä linkittänyt?
ddr5:
Eikös tämä ole ihan oikea aihe vai onko piposi tiukalla?
ddr5:
Kysymys: "Onko promilleraja 0.5 liian matala?"
Vastaukset: "70% ei, 30% kyllä."
Tutkimustulos: "70% kannattaa promillerajan alentamista."
Tekry: "Tulisiko rattijuopumuksen rajaa Suomessa laskea 0,2 promilleen, kuten Ruotsissa ja Norjassa?"
Ei siis ihan niin härskiä kuin drive ehdottaa. Veikkaan kuitenkin, että esim. matkapuhelimen käyttöä ajon aikana ei tutkittaisi kysymyksellä pitäisikö matkapuhelimen käyttö ajon aikana sallia kuten Ruotsissakin. Promillerajaa olisi voitu kysyä, että onko 0,5 sopiva raja, kuten EU-komissio suosittaa. Tulokset olisivat ihan varmasti olleet toisenlaisia.
http://www.tekry.fi/index.php?page=uut_uutinen&i=101078
-> Suomalaisten alkoholiasenteet 2010 (pdf, 834kt).
Julkaisun sivulla 32 on kyselylomake. Aika vahvasti siinä vastaajien ajatuksia ohjaillaan, koska asiaa lähestytään jatkuvasti samasta suunnasta:
1. Käytetäänkö Suomessa liikaa alkoholia?
2. Suhtaudutaanko Suomessa liian vapaasti humalajuomiseen?
3. Pitäisikö alkoholiveroa Suomessa nostaa alkoholihaittojen vähentämiseksi?
4. Tulisiko alkoholin myyntiin päihtyneelle suhtautua ravintoloissa ja kaupoissa nykyistä tiukemmin?
5. Tulisiko keskioluen prosenttimäärää laskea?
6. Tulisiko rattijuopumuksen rajaa Suomessa laskea 0,2 promilleen, kuten Ruotsissa ja Norjassa?
7. Tulisiko ruorijuopumuksen rajaa Suomessa laskea 0,5 promilleen?
8. Pitäisikö alkoholin mielikuvamainonta kieltää ja sallia ainoastaan hinta- ja tuotetietojen esittely?
9. Tulisiko alkoholiteollisuuden sponsorointi ja mainonta urheilutapahtumien
yhteydessä kieltää?
10. Onko mielestänne sopivaa, että alkoholiteollisuus osallistuu alkoholipoliittisten lakien ja asetusten valmisteluun?
11. Onko mielestänne sopivaa, että alkoholiteollisuus tuottaa oppimateriaaleja kouluun?
12. Onko mielestänne sopivaa, että terveydenhuoltohenkilöstö kysyy Teiltä vastaanotolla rutiininomaisesti alkoholin käytöstänne ja antaa tarvittaessa neuvontaa?
13. Haittaako Teitä humalaisten ihmisten näkyminen arkisissa elinympäristöissä kodin ulkopuolella, kuten kadulla, julkisissa kulkuneuvoissa tai kauppakeskuksissa?
14. Onko humalaisten ihmisten käytös vähentänyt turvallisuudentunnettanne jossakin tilanteessa edellisten 12 kuukauden aikana?
Ei juuri neutraalia lähestymistapaa ole (esim. onko nykyinen promilleraja ok). Sillä ohjaillaan vastauksia. Valitettavaa, mutta tämä on markkinoinnin perusasioita. Ymmärrettävää, koska Tekry ei halua sahata omaa oksaansa.
Kun nyt tiukkapipoisuudesta puhutaan, autoteollisuutta ei siitä ainakaan voi syyttää. Erinomainen kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/kolumnit/kolumni/09/fi_FI/autot_karkaavat_kasista/
Parempi alkoholitutkimuskysymys varmaan olisi ...
5) Onhan promilleraja OK .. onhan?
6) Humalassa olo on lieventävä seikka .. onhan?
7) Onhan alkoholilla läträäminen kivaa .. onhan?
8) Saanhan anteeksi alkoholin vuoksi kaikki törttöilyni .. saanhan?
9) Viina vapaaksi ja leveämmät tiet .. eikö vain?
...
jne
Minä peräänkuulutin edellä neutraalia tapaa. Sinä aina silloin tällöin moitit muita binääriajattelusta.
Herbert:
Joku minun lisäkseni on todennut, että ironia on vaikea laji.
Tuo kommenttini ei liittynyt mitenkään sinun esittämiisi asioihin ja olen pahoillani, ethän mitenkään voinut sitä tietää. Jotenkin vai on huvittavaa, että olipa tutkimukset kenen tahansa tekemiä, niin aina niissä on jokin vika tai puolueellisuus. Niinhän se taitaa olla, että jos tulokset vastaavat omia käsityksiä, niin silloin tutkimukset ovat erittäin laadukkaita ja jos ei, niin aivan kelvottomia.
Sorry.
Nyt kun katsoin, olen hieman samaa mieltä kanssanne, koska kaistamaalaukset eivät ruuhka-aikaan tietysti näy.
"Risteysalueella ei saa vaihtaa kaistaa". Nykysäännöin risteyksessä saa vaihtaa kaistaa. En muista lain tekstiä, mutta se tekee onnettomuuden sattuessa kaistan vaihtajasta sen vastuullisen ajajan. Tämä muuttui jokunen vuosi sitten. Laki muuttuu yllättävän paljon vuosittain. Omakin tietämys on taas parin vuoden takaista, eli olisi taas lukemisen paikka. Voihan olla, ettei risteyksessä enää saisikaan vaihtaa kaistaa.
Finnicus:
Ajokaistan vaihtaminen on kielletty alueella, jossa merkkejä 412415 käytetään ajokaistakohtaisina. Merkeillä 412415 osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa kuitenkin vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä tai mopoilija ajaa suoraan risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.
Noissa merkeissä on yleismäärite "Pakollinen ajosuunta".
Rätkätin:
Ei se mikään ihme ole. Se on maan tapa.
Juurihan saimme tietää, kuinka VTT:n energiaselvityksen oli tehnyt turvelobbari. Metlassa on niin suuria oppiriitoja, ettei siellä uskalleta johdon mielipiteestä poikkeavia ajatuksia ääneen sanoa. Lääkefirma on rahoittanut suomalaista rokotetutkimusta 6 miljoonalla eurolla, joten ko. firmaa koskevia negatiivisia tuloksia on turha odottaa. Nämä ovat julkisuudessa olleita esimerkkejä. Sisäpiirissä tiedetään paljon enemmän vastaavia juttuja, vaikkei niistä luonnollisestikaan ääneen puhuta. Sen lauluja lauletaan, kenen leipää syödään.
Terveyden edistämiskeskus ei tule julistamaan meille, että suomalaisten mielestä jokin alkoholiin liittyvä asia on jotakuinkin ok. Omituista noin negatiivinen suhtautuminen on kyllä kansalta, joka itse alkoholia käyttää. Luulisi mediassa hälytyskellojen soivan sen sijaan, että pureskelematta uutisoivat Tekryn lehdistötiedotteen.
Minusta ei siis ole "huvittavaa", että on väärin tutkittu. Se on ihan todellinen ongelma.
VTT:n sisällä on ollut valtavia ongelmia jo pitkään. On ihme, että vasta nyt joku media tarttui asiaan.
simppa:
Siellä ikinä ollut mitään ongelmia koska on aina tehnyt sellaisen tutkimuksen mitä maksaja on halunnut!
Puolueettomuus on vaikeaa, vaikka siihen pyrittäisiinkin. Erityisen vaikeaa se on, kun siihen ei edes pyritä.
Kyselyt ohjaavat vastaajia tiettyyn suuntaan, vaikka kysymysten laatija ei olisi siihen edes tietoisesti pyrkinyt, ja erityisesti silloin, kun siihen on tietoisesti pyritty. Ulkopuolisen on vaikea sanoa, mistä milloinkin on kyse.
Myös lehtien uutisointi on asenteellista, vaikka toimittajat kuvittelisivat kirjoittavansa neutraalisti. Jos autoilusta etsitään esimerkkejä, niin sellaisia voisivat olla vaikkapa poliisin takaa-ajoista kertovat uutiset. Niissähän kirjoitetaan tyyliin: "Poliisia paennut kaahari aiheutti useita vaaratilanteita ruuhkaliikenteessä." Käänteinen näkökulma olisi: "Poliisi sai aikaan vakavia vaaratilanteita aloitettuaan takaa-ajon vilkkaassa ruuhkaliikenteessä". Puolueeton uutinen olisi: "Vilkkaassa ruuhkaliikenteessä tapahtui useita vaaratilanteita poliisin ajaessa takaa pakoon lähtenyttä autoa".
Kyselyissä mielipiteisiin voidaan helposti vaikuttaa kirjoittamalla kysymykset muotoon, jossa ennakko-oletuksena on jokin tietty asiantila. Vastauksia voidaan myös tulkita miten halutaan. Esimerkiksi vastaus kysymykseen "luotatteko poliisiin" ei kerro kovinkaan paljon. Luottavathan ihmiset kuolemaankin. Eli kyllä se sieltä tulee, kun vaan jaksaa odottaa. Ketään se ei ole vielä pettänyt. Eräs kaverini oli siinä mielessä luotettava, että hän ei koskaan pitänyt lupauksiaan. Hän oli siis epäluotettavuudessaan sataprosenttisen luotettava. Eli voi aivan rauhallisella mielellä luottaa siihen, että hän ei tulisi sovittuun tapaamiseen, jolloin sinne ei kannattanut mennä itsekään.
Kun kysytään asenteista rattijuoppoihin, kysymyksissä ei pitäisi olla mitään ennakko-oletuksia, mikäli pyritään puolueettomuuteen - kuten edellä todettiinkin. Miten tähän päästäisiin? Ehkä pitäisi esittää useita vaihtoehtoja aivan äärilaidasta alkaen ja toiseen äärilaitaan päättyen ja antaa vastaajan valita niistä. Olisi kuitenkin vaikea keksiä kysymyksiin kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Vapaan vastauksen mahdollisuuskin pitäisi siis olla, mutta jos vastaajia olisi tuhat, vapaiden vastausten analysointi teettäisi työtä.
Rattijuopumus ei aiheena kovin paljon kiinnosta minua, koska en joudu tätä asiaa omalla kohdallani pohtimaan. Mutta yleiseltä oikeudenmukaisuuden kannalta pitäisin sellaista järjestelmää hyvänä (koskee muitakin asioita kuin rattijuopumusta) jossa teon vakavuus ja rangaistuksen suuruus kulkisivat käsi kädessä ilman mitään keinotekoisia juridisia hyppäyksiä (pikkuhumalassa/rattijuoppo, tavallinen/törk). Jossakin alkupisteen tietysti pitää olla, mutta nolla pilkku nolla jotain promillea tuntuu kohtuuttomalta, koska ei tällaisesta "humalasta" liene vaaraa kenellekään. En edes tiedä, miten pieni promillemäärä on mitattavissa. Olipa alaraja mikä tahansa, rangaistuksen pitäisi olla samalla tavalla liukuva kuin promillemääräkin. Eli aivan pienestä lukemasta saisi huomautuksen, sitten kirjallisen huomautuksen, sitten rikesakon, sitten sakon, sitten hirttämisen lähimpään oksaan tai minkä rangaistuksen lainsäätäjä olisi päättänytkin. Tavallisen ja törkeän rattijuopumuksen rajaa ei olisi, koska tällainen rajahan on täysin hihasta vedetty. Ajokortin menettämiseen pätisi sama. Eli aivan pienestä lukemasta ajokortin saisi pitää, mutta kun lukema nousisi, kortti joutuisi hyllylle, ja promillemäärän lisääntyessä "karenssi" pitenisi.
P.S. Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti on päätynyt samoihin johtopäätöksiin, joita olen vuosikaudet kirjoittanut foorumeilla (ja tuonut esiin myös videoiden muodossa).
Nyt kun tästä aiheesta on alkanut tulla ns. yleinen (eikä pelkkää omaa pohdintaani) mieleeni on alkanut hiipiä pelko siitä, että autojen huippunopeuksia oikeasti hillitään, jolloin ikuinen haaveeni ajaa edes kerran elämässäni 200 kilometriä tunnissa, ei koskaan tule toteutumaan. Ei se ehkä tule muutenkaan toteutumaan, koska tuskin koskaan omistan autoa, joka kulkisi noin kovaa. Mieluimmin ajaisin 200 kilometriä tunnissa laillisesti jossakin saksalaisella moottoritiellä, mutta tässäkin asiassa aika käy vähiin, sillä epäilen että niille säädetään lähivuosina kattonopeus. Siinä tapauksessa ei tarvitse lähteä Saksaan asti. Jos on niin huono tuuri, että ajokortti menee ja vankilan ovet paukkuvat yhdestä kokeilusta, niin sitten näin tapahtuu. Toivottavasti vauhti on sen arvoista. Mutta tämä on siis pelkkää teoretisointia, sillä en omista 200 kilometrin tuntinopeuteen yltäviä autoja - ainakaan toimivia sellaisia.
Autoni ovat yleensä olleet sellaisia, ettei niillä mihinkään huippunopeuksiin ole yltänyt. Vuonna 2001 sain Micran nopeusmittarin nousemaan 170 kilometrin lukemaan eräänä hiljaisena aamuyönä saksalaisella moottoritiellä. Kun pidin kaasua pohjassa muutaman kymmenen kilometrin matkan, viisari nousi hiljalleen jonnekin 180 km/h tuntumaan. Mutta mittarithan näyttävät aina liikaa. Suomessa olen aikoinaan - hyvin kauan sitten, eli rikos on vanhentunut - saanut Chevrolet Capricen* mittarin näyttämään 200 kilometriä tunnissa Joutsan lentokoneiden varalaskupaikalla. Mutta tällöinkään todellista nopeutta ei ole ollut näin paljon vaan ehkä 180-190 km/h. Kahdensadan raja on siis edelleen rikkomatta.
*Tällaisen Capricen (sama väri ja kone, mutta sisustus musta eikä Hardtop).
http://www.cardomain.com/ride/464083
Kyllähän sitä Suomessakin saa ajaa yli 200 km/h ihan laillisesti, kun osallistuu lentokentillä järjestettyihin Speedpartyihin. Tänä vuonna taisi ennätys olla C5 Corvetella jo 338 km/h. Eikä tarvita välttämättä veekasiakaan, kunhan pulttaa puhaltimen vaikka vanhaan Ladaan. Kyllä se sen aikaa kestää, että saa yli 200:n lukeman tutkaan.
Kasikone ja puhallin se vasta onkin aika vetämätön yhdistelmä:
https://www.youtube.com/watch?v=ExMI8Jar7og
Kyllä kai tuollainen 454 isolohko Caprice jo liikkuukin johonkin.
Monet isolohko-jenkit ovat nykyään arvokkaita autoja. Esimerkiksi C2 veteistä 427 koneilla pyydetään kovia lukuja. Olen tuollaisen autotapahtumassa nähnyt ja kuullutkin ja olihan se todella räyhäkäs peli. 60-luvun auto, päälle 400 hv ja manuaaliaski. En ole mikään jenkkiharrastaja, mutta kyllä tällainen kelpaisi:
https://www.youtube.com/watch?v=A7GLTSg7ieI&feature=related
Herbert:
Ilman muuta kaikkea alkoholipolitiikkaa pitää kiristää. Kas kun suomalaisten alkoholinkäyttö on ongelma mutta minun ei.
Kovinta kuria alkoholiasioissa ovat työtehtävissä yleensä vaatineet ne joilla on ainakin jonkinasteinen alkoholiongelma. Ne kun tunnustavat sen oman ongelmansa kaikkein vähiten.