Suomen ja etenkin pääkaupunkiseudun liikenteessä näkee nykyään paljon Viroon rekisteröityjä henkilöautoja. Jostain syystä niiden kuljettajat ajavat usein joko ylinopeutta tai liian kovaa tilannenopeutta sekä valitettavasti rikkovat usein muitakin liikennesääntöjä - mielestäni automäärään suhteutettuna selvästi useammin kuin Suomen rekisterissä olevat autot.
Kyllä meille olisi riittänyt kotimaisetkin kaaharit ja villit venäläiset rekat, mutta tämä lienee myös osaltaan sitä globalisaatiota.
[zoso muokkasi tätä viestiä 28.06.2006 klo 08:38]
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kyllä taannoin erään suuren kansainvälisen, keltaisella pressulla varustetun pakettijakelufirman, virolaisin rekisterikilvin varustettu rekka aiheutti ihmetystä ja vähän kylmänhikeäkin. Tämä maanteiden sankari alkoi 80 rajoitusalueella (yksiajorataisella maantiellä) hivuttautua kylmän rauhallisesti rinnalle, rajoituksista ja keltaisesta sulkuviivasta huolimatta. Ajettiin pitkän aikaa vierekkäin kunnes minulla ns. pokka petti ja himmensin vauhtia, antaen hurjapään mennä menojaan.
Liikennekulttuurin taso näyttää seurailevan aika tiiviisti autoistumisen aikataulua. Neuvostoliiton aikana virolaisten oli hankalaa nostaa liikennekulttuurinsa tasoa kun ei ollut autoja. Kun uusi keksintö tulee käyttöön, alkaa vasta seuraava sukupolvi päästä jyvälle sen käytöstä. Esimerkiksi nyt Suomessa äimisteltävä koneellinen liikennevalvonta tai ajo moottoritiellä on itsestäänselvyys vasta seuraavalle sukupolvelle. Me olemme saaneet ottaa esimerkkiä esim. Saksan ja Ruotsin liikennekulttuurista, nyt on meidän vuoro näyttää virolaisille mitä etuja järjestys liikenteessä tuottaa.
"Liikennekulttuurin taso näyttää seurailevan aika tiiviisti autoistumisen aikataulua."
No enpä tiedä tuosta. Terve menoa katsomaan Italialaista liikennekulttuuria! Pohjois-Italiassa usein ajaneena joudun toteamaan, että siellä ei mitkään säännöt toimi. Onhan siellä esim. motarilla oliko nyt 130km/h rajoitus, mutta poliisitkin ajavat ylinopeutta.
Venäläisistä rekoista sen verran, että minun kokemuksieni mukaan ajavat jopa paremmin kuin suomalaiset. Viimeksikin, kun oli asiaa itärajan suuntaa, niin ainoat rekat jotka eivät antaneet leveäkaistatiellä tilaa olivat suomalaisia. Virolaisista autoilijoista en sitten osaa sanoa juuta enkä jaata
3200 GT: Terve menoa katsomaan Italialaista liikennekulttuuria! Pohjois-Italiassa usein ajaneena joudun toteamaan, että siellä ei mitkään säännöt toimi.
Olet oikeassa, teoriani mättää. Tarkemmin ajatellen se ei toimi Etelä-Euroopan, koko Afrikan, ison osan Aasiasta, Etelä-Amerikan ja osittain Itä-Euroopan osalta. Oikeastaan se näyttää toimivan vain maissa, joissa on meidän tapainen länsimainen kulttuuri. Siksi uskon, että se pätee Viron tapauksessa.
Tosin sielläkin kehitystä on vaikea ulkopuolisen seurata, koska Virossa on oikeastaan kaksi maata; varakas ja ennen kaikkea vauhdilla lisää vaurastuva Tallinna ja pari satelliittikaupunkia ja toisaalta maaseutu, jossa lähtökohta oli huonompi ja kehitys selvästi hitaampaa. Näillä alueilla myös autoistuminen ja sitä kautta liikennekulttuurin kehitys kulkevat eri tahtia.
Kyllähän tuo eteläeuroopan liikenne on tosiaan kauheaa, mutta ottavat huomioon hyvin muutkin liikkujat ja joustavat tarvittaessa. Ihmeen vähillä isommilla kolareilla kuitenkin selviävät. Pitäisikö meidänkin ottaa oppia kun Suomessa on kuitenkin paljon vähemmän liikennettä, siis oppia joustamaan?
JOXA: Kyllähän tuo eteläeuroopan liikenne on tosiaan kauheaa, mutta ottavat huomioon hyvin muutkin liikkujat ja joustavat tarvittaessa. Ihmeen vähillä isommilla kolareilla kuitenkin selviävät.
Varmasti meillä on paljon opittavaa joustavuudesta, mutta ei suoraan etelä-eurooppalaisilta. Päin vastoin kuin luulet, heillä kyllä riittää isompia kolareita, ei kai niitä ruumiita ja loukkaantuneita niin paljon meitä enemmän muuten tulisi.
Joustavuuden käsite on laaja, se pitää sisällään senkin, että joustaa muiden oikeuksista omaksi eduksi tai että moraali on joustava. Eli joustavuus on myös liikenteen riesa. Siksi ajotapaansa joustavaksi luonnehtiva voi olla yhtä hyvin riskitekijä tai kaikkien riskiä vähentävä, riippuen miten hän asian mieltää.
Mielestäni se vasta on joustavuutta, että ei yritä edistää sillä omaa kulkemistaan SUORANAISESTI. Joustaminen on pitkäjänteistä toimintaa, osa liikennekulttuuria, ei keino puikkelehtia muiden seassa minimoiden oman ajankäytön.
Joustosta tuli mieleeni eräs esimerkki aiheeseen löyhästi liittyvästä negatiivisesta ilmiöstä.
Kun kaksikaistaisella tiellä ohittaa, perässä ohittava aloittaa kiihdytyksen siinä vaiheessa kun etummainen ohittaja on juuri päässyt ohitettavan keulan ohi. Taaempi siis ennakoi, koska aikoo ohittaa myös ensimmäisen ohittajan. Yllätys ja joskus hermojen kiristystä syntyykin silloin, kun ensimmäinen ohittaja ei kiilaakaan ohitetun silmille vaan vetää vähän rakoa ennen paluuta oikealle kaistalle.
Silloin taaempi ohittaja on jo liimautunut etummaisen puskuriin, koska tarkoitus oli joustavasti ja sujuvasti jatkaa ohitusta ilman turhaa ajanhukkaa.
Tuo on yksi niistä ilmiöistä joiden perusteella väitän ettei suomalaiset vielä osaa käyttää moottoritietä. Olen tullut tähän tulokseen tahkottuani T:re-H:ki väliä monen vuoden ajan, moottoritiekilometrejä tuli n. 40.000 km / vuosi, yhteensä ehkä 200.000, pääasiassa mennen tullen ruuhkaisimpaan aikaan.
Harmittaa kun pirun kallis ja periaatteessa ihan hyvä väylä pilataan pelkällä tietämättömyydellä ja omaan napaan tuijottamisella. Kiihdytyskaistat ja ohituskaistat on muutettu tavallisiksi kaistoiksi, jolloin niiden idea katoaa. Ohitusjärjestys on päinvastainen kuin pitäisi, mistä seuraa että sinun on rikottava lakia jos aiot välttää rekan perään jumittumisen. Turvavälit ovat kaupunkiliikenteen tasoa, mikä haittaa tehokkaasti kiihdytyskaistojen ideaa. Joustavat kuskit keksivät omia sääntöjä ja sekoittavat soppaa lisää.
olet oikeassa kyse on globalisaatiosta
Käsitätte näköjään kaikki joustavuuden väärin!