«12»
Elämme vuoden valoisinta aikaa, mutta autoissa on kuitenkin pidetä ajovalot päällä. MIKSI? Viikonloppu ruuhkassa on ajettava valot päällä vaikka valot ei mitään valaisekaan. Kuka on moisen valopakon keksijä? Nyt pitää ajaa vuoden pimeinä aikoina samalla valoteholla kuin vuoden valoisimpanakin, kun valotehoa ei saa parantaa kahdentamalla sitten vuoden 1980 jälkeen. Onko niiltä autoilijoilta evättävä lupa ajaa autolla maissa missä ei ole valopakkoa? Näkevätkö he siellä auton? Eikö ko. autoilijoiden pitäisi mennä silmälääkärille ennen auton rattiin menoa? KYLLÄ! Jos ei näe auton kokoista esinettä päivänvalossa ei ole asiaa auton rattiin.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tuskinpa kannattaa yrittää uudelleenlämmittää loppuunkaluttua asiaa. Tästähän on väännetty tekstiä puolesta ja vastaan vaikka kuinka monta kertaa.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että on hyvä että kaikilla on valot koko ajan päällä, koska kaikilla on tasan erilainen näkemys siitä, koska valot huonon näkyvyyden tai hämärän vuoksi oikeesti pitäisi sytyttää. Kaikkein vaarallisintahan on se, että osalla on valot, osalla ei.
Eipä tuo valopakko ole koskaan haitannut... Toisaalta on typeriä ne ikiteinit, jotka ajavat pelkät parkit tai sumuvalot päällä
Säälittäviä olentoja tai sitten eivät osaa käyttää autonsa katkaisimia!
Eikö ko. autoilijoiden pitäisi mennä silmälääkärille ennen auton rattiin menoa? KYLLÄ! Jos ei näe auton kokoista esinettä päivänvalossa ei ole asiaa auton rattiin.
Vaikka olisi kuinka loppuun kaluttu aihe tämä, sille näköjään löytyy kysyntää, koska kaikilla ei ole tiedossaan edes perusteita siitä, miten silmä toimii eikä siten edellytyksiä oppia turvallisen liikenteen alkeita.
Ajaessaan pitää nähdä, se on itsestäänselvää. Mutta kuljettajan pitää myös ymmärtää, mitä voi nähdä. Ei riitä, ettei näe jotain. Pitää ymmärtää, voiko jotain nähdä.
Näkemisen edellytys on riittävän valon ja kohteen koon lisäksi myös kontrasti. Tämän voi testata säätämällä tietokoneen näytön kontrasti pieneksi. Jopa tulee vaikeaselkoinen ruutu eteen, vaikka se on vain puolen metrin päästä silmistä. Toisaalta silmä pyrkii mukautumaan myös kirkkaimman kohteen mukaan. Aurinkoisena päivänä vaikka parkkitaloon ajettaessa kestää hetken, ennenkuin näkee hyvin.
Aivan sama ilmiö toimii liikenteessäkin. Kerrostalon tai puun oksien varjossa aurinkoisena päivänä liikkuva auto on vaikeasti havaittava. Se toisaalta hukkuu taustaansa, toisaalta silmä ei näe varjossa olevaa kohdetta valoisan ympäristön takia.
Liikenteessä kaikki tämä saa suuren merkityksen, koska havainnot pitää tehdä nopeasti, aikaa ei ole jäädä tarkastelemaan, olikohan siellä jotain.
Jos joku tämän kaiken voi kumota, sitten voidaankin ihan tosissaan alkaa vääntää aiheesta.
Olen muuttanut, tässäkin asiassa, mieltäni vuosien saatossa. Aiemmin ihmettelin valoisan maan valojen käyttöä kesällä, mutta nyttemmin olen kallistunut valojen käytön kannalle. Auto nyt vain huomioidaan liikenteessä paremmin kun siinä on valot päällä.
Pari havaintoa asian tiimoilta. Oletteko nähneet valotonta moottoripyörää esimerkiksi Saksassa - tuskinpa olette, koska itsesuojeluvaisto kehottaa pitämään valot visusti päällä. Samaisessa valopakottomassa maassa myös autoilijat ovat ryhtyneet pitämään enenevässä määrin valoja päällä ympäri vuoden. Taitaapa sikäläinen autoliitto, eli adac, suositellutkin valojen käyttöä.
Tämä kontrasti on konkreettinen asia myös peräänajoja tutkittaessa: lisäjarruvalo parantaa turvallisuutta mm. koska sen syttyessä kontrasti vaihtuu huomattavasti verrattuna muutokseen joka on takavalojen muuttuessa kirkkaammaksi.
Myöskin, jos takavalot eivät palaisi päivällä, saataisiin lisäjarruvalottomille autoillekin lisää kontrastin muutosta ja jarruvalojen erottuvuus paremmaksi ja täten vähemmän peräänajoja. Lisäjarruvalon turvallisuutta parantava vaikutus on tutkittu ja kiistaton. Lisäksi tuota ajovalopakon vaikutustakin taidettiin tutkia ja se tosiaan taisi aiheuttaa myös hienoisen kasvun peräänajojen määrässä. (Todennäköisesti peräänajot kasvoivat enemmän niiden autojen kohdalla, joissa ei ollut lisäjarruvaloa, mutta se on oma arvaukseni.)
Toinen kritiikin kohde on, että miksi me poltamme LYHYITÄ valoja keskellä päivää, jos voisimme polttaa PITKIÄ valoja puolella valoteholla, säästäen energiaa ja polttimoita, mutta näkyen silti vähintään yhtä hyvin vastaantulijoille.
Nykykäytännön puolustajat menevät hyvin pitkälle naurettavuuksiin perustellakseen nykykäytäntöä. He väittävät, että jopa alennetulla virralla pitkät valot häikäisevät enemmän, ja häikäisevät jopa keskellä päivää. Eli valojen heidän mielestä tulisi ilmeisesti olla monta kilowattia teholtaan ja suunnattuna mahdollisimman pois vastaantulijan silmistä. Miksi? Eikö päiväsaikaan tarkoitus ole "näkyä" (eli valaista vastaantulijaa silmiin) sen sijaan että "nähdä" (valaista samaa asfalttia jota aurinkokin valaisee)? Mikä ihmeen aivokuolio on sellaisella ihmisellä joka pitää lyhyiden ajovalojen käyttöä päivällä vähänkään viisaana toimintana?
Ja miksi lisäjarruvalottomilla autoilla täytyy polttaa TAKAvaloja, jos se kerran tutkimuksien mukaan aiheuttaa enemmän vaaraa peräänajoon kuin pimeänä ajaminen? Miksi en voi rakentaa ylimääräistä kytkintä vanhaan, lisäjarruvalottomaan autoon, jolla voisin päiväsajaksi kytkeä takavalot pois palamasta ajovalojen palamisen yhteydessä? Koska laki kieltää. Miksi moinen tyhmä laki, joka aiheuttaa tarpeettomia onnettomuuksia?
Tässä kaksi kritiikin aihetta. Kritiikkini ei yritäkään kumota Herbertin kontrastiin perustuvaa perustelua vaan nojaa itsekin juuri samaan ajatukseen. Mikäs Herbertin mielipide näihin esille ottamiini asioihin?
Kummitteleeko täällä a.leh***** haamu vai miksi tämä aihe on kaivettu haudasta. Olisitte edes jatkaneet siihen olemassa olevaan ketjuun.
Arin haamun läsnäolo tuntuu vahvana aloituksen tyylissä ja hengessä, onpa nimimerkkiinkin mahtunut "-ari". Tuulilasin palstalta haamu onnistuttiin häätämään yllättävän tehokkaasti.
Laki on tyhmä ihan siksi kuin kaikki muutkin tyhmät lait: punikit ovat säätäneet sen meidän kiusaksemme. Eipä vaiskaan, monikohan unohtaisi kytkeä takavalot päälle esim. sadekelillä ja paljonko se lisäisi peräänajoja? Nytkin molempien päiden valopakon aikana moottoritiellä näkee hämmästyttävän paljon pimeitä autoja. Tämäkin on tietysti kyykyttävien punikkien syytä, ovat vieneet meiltä kyvyn päättää sopivasta hetkestä valojen kytkemiseen. Ihan niin kuin nopeusrajoitukset ovat aiheuttaneet sen, että pääkallokelillä ajetaan rajoitus + 15 kmh.
Kelpaisiko syyksi lyhyiden valojen päiväkäyttöön puolitehoisten pitkien sijaan se, että tekninen toteutus on huomattavasti helpompi?
Tästä aiheesta olen ennenkin luvannut olla keskustelematta enempää. Teen sen taas.
nimim. Erkki: "Kelpaisiko syyksi lyhyiden valojen päiväkäyttöön puolitehoisten pitkien sijaan se, että tekninen toteutus on huomattavasti helpompi?"
Niin on kaasutinkin yksinkertaisempi kuin elektronisesti ohjattu ruiskutus. Pitäisikö ruiskumoottorit säätää laittomiksi tämän perusteella?
Ja jos käyttäisinkin kesäpäivänä kaukovaloja täydellä teholla, ketä minä häikäisisin? Jos ajovalot parantavat turvallisuutta lisäämällä kontrastia, kaukovalot parantavat turvallisuutta vielä enemmän, kunnes alkavat häikäistä. Päivällä ne eivät häikäise. => Kaukovalot päällä päiväsaikaan.
Mutta arvaas mitä? Tieliikennelait 36 pykälä erikseen kieltää käyttämästä päiväsaikaan kaukovaloja...
"Kaukovalojen käyttö on kielletty:
1) tyydyttävästi valaistulla tiellä;
2) niin lähellä kohtaavaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, että tämän kuljettaja voi häikäistyä; ja
3) ajettaessa lähellä toisen ajoneuvon takana."
Tyydyttävästi valaistulla tiellä ei saa käyttää kaukovaloja vaikka se ei häikäisisi ketään. Näin lukee laissa. Miksi?
Niin on kaasutinkin yksinkertaisempi kuin elektronisesti ohjattu ruiskutus. Pitäisikö ruiskumoottorit säätää laittomiksi tämän perusteella?
Ja jos käyttäisinkin kesäpäivänä kaukovaloja täydellä teholla, ketä minä häikäisisin? Jos ajovalot parantavat turvallisuutta lisäämällä kontrastia, kaukovalot parantavat turvallisuutta vielä enemmän, kunnes alkavat häikäistä. Päivällä ne eivät häikäise. => Kaukovalot päällä päiväsaikaan.
Mutta arvaas mitä? Tieliikennelait 36 pykälä erikseen kieltää käyttämästä päiväsaikaan kaukovaloja...
"Kaukovalojen käyttö on kielletty:
1) tyydyttävästi valaistulla tiellä;
2) niin lähellä kohtaavaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, että tämän kuljettaja voi häikäistyä; ja
3) ajettaessa lähellä toisen ajoneuvon takana."
Tyydyttävästi valaistulla tiellä ei saa käyttää kaukovaloja vaikka se ei häikäisisi ketään. Näin lukee laissa. Miksi?
Tuolla on kerrottu ymmärrettävästi, kuinka lait syntyvät.
http://www.lainsaatajat.fi/index2.php?flash=true&lang=fin
Sen käytyäsi läpi, voit ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaasi ja yrittää saada aikaan uuden lain. Suomessahan on valta kansalla
Toinen kritiikin kohde on, että miksi me poltamme LYHYITÄ valoja keskellä päivää, jos voisimme polttaa PITKIÄ valoja puolella valoteholla, säästäen energiaa ja polttimoita, mutta näkyen silti vähintään yhtä hyvin vastaantulijoille.
...
Ja miksi lisäjarruvalottomilla autoilla täytyy polttaa TAKAvaloja, jos se kerran tutkimuksien mukaan aiheuttaa enemmän vaaraa peräänajoon kuin pimeänä ajaminen?
...
Mikäs Herbertin mielipide näihin esille ottamiini asioihin?
Olet varmasti oikeassa näissä asioissa. Oleellista ei olekaan pysyä tiukasti nykykäytännössä, mutta vaihtoehtona ei ole valojen sammuttaminen kokonaan. Erkki otti hyvin kantaa takavalo-ongelmaan. Jotta systeemi voitaisiin ottaa käyttöön, pitäisi kytkimen olla automaattinen. Se ei kai olekaan aivan yksinkertainen toteutettava. Millä minä tai minun autoni voi tietää, milloin joku kanssa-autoilija saisi enemmän hyötyä kuin haittaa takavaloistani? Lisäjarruvalo on yksinkertainen, halpa ja toimiva ratkaisu ongelmaan.
Tämä sama ongelma kumoaa sen ajatuksen, että kuljettaja kytkisi ajovalot (eteen) tarvittaessa. Mutta siitä ei kai tarvitsekaan keskustella, koska yksimielisyys lienee olemassa.
Miksi autoteollisuus ei lobbaa päättäjiä muuttamaan lainsäädäntöä uutta systeemiä vastaavaksi? Ehkä ei nähdä bisneksen mahdollisuutta?
Kaukovalojen käyttökieltoa valaistulla tiellä ihmettelen minäkin. Mikä on tyydyttävän valaistuksen määritelmä? Miksei pientareita saisi kaukovaloilla valaista, koska vain katuvalojen varassa oltaessa ne jäävät helposti varjoon.
Menköön nyt, kun ei valoihin mitenkään liity... Kaasuttimen yksinkertaisuus elektronisesti ohjattuun polttoaineensuihkutukseen nähden on suhteellista: kaasutin on mekaanisesti melko monimutkainen, vaikea saada toimimaan optimaalisesti ja kalliimpi valmistaa.
Kyllähän huippukaasarit oli tosiaan monimutkaisia. Minulla viimeksi olleeseen meni tosiaan "satoja" sähköpiuhoja ja alipaineletkuja yms.
Mikäs tuo valopakko oikein on? Meillä molemmissa on aina valot päällä kun on käynnissä, siis onko tuo valopakkoa?
nimim. Erkki: "Kaasuttimen yksinkertaisuus elektronisesti ohjattuun polttoaineensuihkutukseen nähden on suhteellista: kaasutin on mekaanisesti melko monimutkainen, vaikea saada toimimaan optimaalisesti ja kalliimpi valmistaa."
Riippuu kaasuttimesta. Eipä ruoholeikkureista, moottorisahoista ja vastaavista löytyä vielä polttoaineen ruiskutusta. Sitä en tiedä mikä on kaksipyöräisten tilanne: mopot, skootterit, kevarit, moottoripyörät. Korkeammassa suorituskykyluokassa varmasti ruiskutetaankin...
Totta kai kaasutin tulee kalliimmaksi valmistaa, jos siihen aiotaan vähänkään samankaltaisia ominaisuuksia kuin ruiskuun. Perusmallissaan, esimerkiksi sellaisena kuin se on omassa Heraldissa, se ei paljoa ole sitä kummempi kuin ruohonleikkurissa. Hieman parempi seostuksen kontrollointi ja kiihdytyspumppu. Paljoa ylimääräistä siinä ei taida ollakaan. Kuristin on manuaalinen (kuten ruohonleikkureissakin) ja tyhjäkäyntipiiri on niin simppeli kuin se simppeli voi olla. On siinä kieltämättä enemmän säätämistä kuin elektronisessa ruiskussa. Vähintään kerran vuodessahan sitä tulee ruuvailtua.
Mutta kuten olen joskus aiemmin todennut, että kyllä minulle kelpaisi sellainen "sivuventtiilikoneella varustettu Citroën", jonka joku toinen keskustelija joskus möläytti sammakkona. Sitikka, kun on ollut aikaansa edellä aina, ja mm. Traction Avant oli kansiventtiileillä, etuveto ja itsekantavalla korilla, vaikka ulkonäkö olikin vanhahtavampi kuin muilla aikalaisillaan. (Kyllä minä Traction Avantinkin huolin, jos joku haluaa lahjoittaa. Ei haittaa vaikka alkuperäinen moottori olisi tallella, vaikka sivuventtiilit puuttuukin.)
Herbert: "Erkki otti hyvin kantaa takavalo-ongelmaan. Jotta systeemi voitaisiin ottaa käyttöön, pitäisi kytkimen olla automaattinen. Se ei kai olekaan aivan yksinkertainen toteutettava. Millä minä tai minun autoni voi tietää, milloin joku kanssa-autoilija saisi enemmän hyötyä kuin haittaa takavaloistani? Lisäjarruvalo on yksinkertainen, halpa ja toimiva ratkaisu ongelmaan."
Lisäjarruvalo on ratkaisu, mutta eipä laki käske sitäkään. Eikä ole mahdollinenkaan ratkaisu kaikkiin autoihin. En esimerkiksi tiedä mihin sellaisen Heraldiini saisin asentaa, kun takaikkunakin laskostuu ala rättikaton mukana.
Täytyykö systeemin olla automaattinen tai kielletty? Miksi pitkiä valoja ei ole automatisoitu tai kielletty? Tiedän kyllä, että Cadillacilla oli automatisoidut pitkät valot jo puoli vuosisataa takaperin, mutta sen jälkeisissä autoissa en ole moista automatiikkaan nähnytkään. Oikeastaan en ole nähnyt moista laitetta kuin kerran tai pari vuosimallin 1959 Käkkylässä. Piti katsoa Wikipediasta ja näemmä sitä laitetta on tarjottu vuodesta 1952 alkaen General Mistaken "parempiin" malleihin, ja vuodesta 1953 myös halvempiin malleihin (mm. Letukoihin). Ja vuodesta '59 eteenpäin oli paranneltu versio herkkyyssäätimellä. 60-luvun puolivälissä laite katosi kaikista paitse Cadillaceista ja 80-luvulla niistäkin. Ja nyt tekee vissiin comebackiä kaikessa hiljaisuudessaan (ja tällä kertaa tietokoneavusteisella logiikalla, luonnollisesti).
Mutta aika kummaa, että muista ei ole vaadittu pakolliseksi, kun kerran kuljettajalta itseltään ei vaadita mitään omaa harkintakykyä! (Mm. arvioida sitä koska on liian hämärä ajaa ilman takavaloja tai koska on niin pimeää, että pitkien ajovalojen käyttö voi alkaa häikäisemään sen sijaan, että parantaisi erottuvuutta liikenteessä.)
Kuljettajalta vaaditaan todella paljon harkintakykyä. Jos lukee liikennesäännöt vaikkapa vanhasta kunnon Tieliikennekirjasta ei voi välttyä ajatukselta, että kuljettajalta vaaditaan harkintaa.
Käytännön pulmana on se, että harkittavaa on liikaa. Kun harkintaa vaativia asioita poistetaan esim. ajovalopakolla, josta seuraa valomuistien lisääntyminen, kokonaisturvallisuus paranee.
Sama vanha Ari, Artokn ym. ym. on tehnyt näköjään comebackin...
Maukka: "Käytännön pulmana on se, että harkittavaa on liikaa. Kun harkintaa vaativia asioita poistetaan esim. ajovalopakolla, josta seuraa valomuistien lisääntyminen, kokonaisturvallisuus paranee."
Vai "valomuistiko" ajovalopakossa turvallisuutta parantaakin? Miksi laki sitten koskee myös autoja, jotka on valmistettu ennen lain voimaantuloa? Teoriassakaan näihin autoihin ei ole voinut ilmestyä valomuistia ellei sitä entuudestaan ole.
Jos valomuisti (eli tekninen toteutus) on turvallisuuskehityksen takana, miksi tarvitaan ajovalopakko... olisi ollut tehokkaampaa säätää valomuisti pakolliseksi katsastuksessa vaadittavaksi tarvikkeeksi.
Jos puolestaan liikenne tulee turvallisemmaksi harkittavien asioiden ylikuormittamisen vähenemisen myötä, eikö pitkiltä lyhyille ja lyhyiltä pitkille vaihtaminen tulisi myös automatisoida? Tekninen toteutus on ollut yli puoli vuosisataa olemassa, mutta kukaan ei tunnu ehdottavan automatiikkaa lakisääteiseksi. Automaattisesti ohjautuvaa autoa idiootit tuntuvat ehdottelevan vaikka moiselle uudistukselle ei teknillisiä edellytyksiä olekaan.
Kumma, että autoteollisuudella ja turvallisuushihhuleilla on täysin erilainen katsantokanta sille mitä kannattaa automatisoida. Autoteollisuus automatisoi asiat, jotka ovat helpompi automatisoida kuin hallita kuljettajan penkiltä käsin (esim. ABS) tai ovat mekaanisesti toistuvia, jatkuvaa huomiota vaativia ja ihmistä rasittavia (esim. vilkkurele tai automaatti-ilmastointi).
Ylipäätään asioita, jotka eivät vaadi intuitiivista päätäntää ja harkintaa vaan jolle voidaan määrittää kiinteitä, kuljettajan syöttämiä tai matemaattisesti laskettavia raja-arvoja.
"Automaattiohjaus" on kaukana kaikesta mahdollisesta. Me emme edes osaa määrittää millaista automaattiohjausta haluamme, saati sitten tehdä käytännön toteutusta idealle.
Omaa käytännön kokemusta automaattisesti vaihtuvista valoista minulla ei ole. Joitakin vähemmän mairittelevia testikommentteja olen lukenut. Niiden perusteella automaattivalonvaihtimen toiminta vaikuttaa huonolta.
Miksi autoihin pitäisi vaatia huonosti toimivia varusteita?
Jos automaattivaihtimen toiminta saadaan hyvän kuljettajan tasolle niin ilman muuta sitä kannattaisi vaatia pakolliseksi varusteeksi. Valojen käyttö kohtaamistilanteessa on kokonaisuutena aika surkealla tasolla - parannusta tarvittaisiin.
Valomuistinhan voi asentaa jälkikäteen lähes kaikkiin autoihin vaikka itsekkin, eikä ole edes kallis. Tietenkin jotkut museautot on poikkeus kun niiden laturi-/akkusysteemi ei kestä jatkuvaa valojen polttamista.
Vanhoissa jenkeissähän on tosiaan automaattivaihtaja.
Maukka: "Omaa käytännön kokemusta automaattisesti vaihtuvista valoista minulla ei ole. Joitakin vähemmän mairittelevia testikommentteja olen lukenut. Niiden perusteella automaattivalonvaihtimen toiminta vaikuttaa huonolta."
Mutta automaattiohjauksesta sinun korviisi on ilmeisesti kantautunut vähemmän huonoa palautetta, joten oletat, että automaattiohjaus on helpompi toteuttaa kuin automaattisesti lyhyiden ja pitkien välillä vaihtava automatiikka? Ehkä syy on vain siinä, että (edes huonostikaan) toimivaa automaattiohjausta ei ole vielä kehitetty.
Automaattiset kaukovalot ovat vain yksi esimerkki miksi intuitiota edellyttäviä toimintoja ei voida automatisoida... tai jos ne automatisoidaan, ne eivät toimi hyvin kaikissa tilanteissa. Nämä automaattiset ajovalothan vaihtavat lyhyille, kun vastaantulevan auton valosta riittävän suuri määrä osuu valodetektorille. Kuitenkin tämmöinen automatiikka vaihtaa vasemmalle kaartuvassa kurvissa lyhyille turhan aikaseen (koska omat valot osoittaa metsään, vastaantulijan valot kohti), mutta oikealle kaartuvassa kurvissa taas vaihtaa lyhyille turhan myöhään. Samoja ongelmia kumpuilevassa maastossa.
Lisäksi, jos vastaantulija on ehtinyt vaihtaa lyhyille ennen kuin automatiikka vaihtaa lyhyelle, automatiikka viivästyttää omien valojen vaihtamista lyhyille vielä lisää (koska vastaantulevasta autosta havaittava valon määrä väheni ja auto näyttää olevan taas "kauempana").
Fiksumpi toteutus pyrkisi huomioimaan tielläliikkujat etäisyysmittauksien ja suunnan perusteella... tietokonetoteutuksen tullessa kyseeseen, voitaisiin laatia vallitsevasta tilanteesta 3D-malli. Laitteen olisi huomioitava miten reagoida sivuviistoista suunnista tulevaan valoon sekä reagoida alaviistosta tulevaan valoon vaihtamalla lyhyille valoille aikaisemmin. Vielä paremmin toimiessaan laite huomioisi muiden autojen kulkusuunnan, jne. jolloin se ymmärtäisi voiko auton kaukovalot häikäistä suoraan silmiin tai peilin kautta. Sivusta ei taida kirkaskaan valo paljoa häiritä...
Laitteen pitäisi reagoida myös takavaloihin, jotka ovat himmeät ja punaiset. Näidenkin kirkkaudessa on eroa, joten etäisyys tulisi mitata kohteeseen muulla tavoin kuin valon intensiteetillä. Paikallaan oleviin valonlähteisiin lyhyille valoille pudottaminen on useimmiten täysin tarpeetonta, joten jälleen kerran tilanteen mallintaminen on tarpeellista.
Ja tämäkin olisi verrattaen "helppo" toteutettava... ainakin verrattuna ehdottamaasi automaattiohjaukseen.
Itse en edes jaksa muistaa missä keskustelussa heitin lauseen automaattiohjauksesta.
Koska sinä sitä noin innokkaasti muistelet, niin tee meille muille palvelus ja viittaa tuohon lausahdukseeni suoraan siten, että sen voi lukea.
Näin voimme todennäköisesti (jälleen kerran) todeta, kuinka sinä intoudut herjaamaan toisia pelkän hataran muistikuvasi ja ylivilkkaan mielikuvituksesi perusteella.
WHIIC! Minä luulin että tuo jenkkien valonvaihtoautomatiikka perustuu tutkaan, siis ei vastaantulevan valoihin, tai nuin minulle kerrottiin?
whiic: "Lisäjarruvalo on ratkaisu, mutta eipä laki käske sitäkään. Eikä ole mahdollinenkaan ratkaisu kaikkiin autoihin. En esimerkiksi tiedä mihin sellaisen Heraldiini saisin asentaa, kun takaikkunakin laskostuu ala rättikaton mukana."
Heraldiin saa lisäjarruvalon asennettua tavaratilan kannen päälle. Se, onko ratkasu historialliseen autoon sopiva, onkin eri juttu. Myös kokonaisuutta ajatellen hyöty voi vanhojen autojen kohdalla olla aika vähäinen. Useisiin vanhoihin autoihin valo on jälkiasennettu ja varmaan kaikissa uusissa se on vakiona. Loput on koko ajan pienenevä joukko, jotka eivät näinkin pienen riskin ollessa kyseessä aiheuta ehkä kovin merkittävää piikkiä tilastoihin tilanteen joka päivä parantuessa autojen uusiutumisen myötä. Monissa muissakin tapauksissa määräykset koskevat vain uusia autoja, muutoksia ei vaadita vanhaan kalustoon.
"Täytyykö systeemin olla automaattinen tai kielletty?"
Automatiikka ei ole itseisarvo tai vaihtoehto kiellolle. Oleellista on se, miten järjestelmästä saadaan hyötyä. Ajovalojen päiväkäytöstä saadaan enemmän hyötyä automatisoimalla systeemi, koska joku kuitenkin unohtaa sytyttää valot lähtiessään liikkeelle.
Teiden ritari: Elämme vuoden valoisinta aikaa, mutta autoissa on kuitenkin pidetä ajovalot päällä. MIKSI?
Jos katsot hiukan omaa konepelliä pidemmälle saatat huomata, että liikenteessä on mukana muitakin kuin meitä autoilijoita. Esim. vanhuksia tai muuten vaan huonosti näkeviä, lapsia joiden huomio on kiinnitettävä aktiivisesti, eivät he osaa muuten varoa.
Se, että et tiedä syytä ajovalopakolle ei automaattisesti tarkoita, että syytä ei olisi. Ajovalopakkoa ei ole säädetty vain Suomeen ja vain sinun kiusaksesi, valopakko on jo monessa maassa, kohta varmaan kaikki Euroopan maat säätävät valopakon. Sama suuntaus on muuallakin, esimerkiksi Kanadassa ei saa edes myydä autoa jonka ajovalot saa ajaessa päältä pois.
En nyt viitsi alkaa listaamaan havaittuja valopakon tuomia parannuksia turvallisuuteen eri maissa, kysyn vaan että mikset itse ole viitsinyt niitä kaivaa esiin kun asia kerran tuntuu vaivaavan?
Turha tästä asiasta on ainakanaan tälle "Teiden ritari" alias artokn, ari lehtonen, super ari ym. ym. selitellä. Ilmeisesti toimituksessakin tunnistivat saman tyypin ja potkivat tyypin samantien pellolle, kun ei ole toista kertaa kirjoitellut.
Ajelen pääasiassa PK-seudulla pääteitä (Kehät, Itä ja Länsiväylä jne), enkä käytä aurinkoisella ilmalla valoja. Se ei haittaa ketään. Ne TeeCeen mummot ja lapset tuskin juoksevat alle Kehällä, mutta suuremmalla todennäköisyydellä joku ajaa perään.
Eikös aina toitoteta, että autoilijan pitää väistää kaikkia? Miksi siis kenenkään tarvitsisi nähdä autoa?
Eilen muuten eräs tumman harmaa Almera ajoi kehä III:lla ilman valoja. Kyllä erottui huonosti sivupeilissä auringon samalla paistaessa silmiini.
Voitko perustella, miksei ketjun alkupuolella esittämäni näkökulmat päde kehäteillä?
Voitko perustella, miksei ketjun alkupuolella esittämäni näkökulmat päde kehäteillä?
Päteekö kehäteillä nykyään mikään muukaan, ainakin jos säännöistä ja liikennekäyttäytymisestä puhutaan??
Eikös aina toitoteta, että autoilijan pitää väistää kaikkia? Miksi siis kenenkään tarvitsisi nähdä autoa?
No juuri siksi, koska pitää väistää niitäkin jotka eivät näy
Onhan se toki helpottavaa, että aina kun lähtee liikkeelle, on valot päällä, eikä sitten hämärällä unohdu. Mutta ei siitä mitään haittaa ole valoisassa ilman valoja ajaa. Jarru ja perävalot pelaa silti, ja taitaa edessäkin jotkut himmeät lyhdyt olla, jos ei muuten huomaa onko auto liikenteessä.
K10: Mutta ei siitä mitään haittaa ole valoisassa ilman valoja ajaa.
Joka maassa jossa asiaa on tutkittu on huomattu onnettomuuksien vähentyneen valopakon vuoksi. Eikö uuden ja vanhan tilanteen erotus juuri ole yhtä kuin valoitta ajamisen haitta?