TeeCeen kommentti: "Lueppa tuo lauseesi ajatuksella vielä kerran. Miten voi yhtäaikaa sekä olla lainkuuliainen että rikkoa lakia?" En ole lakikirjassa nähnyt yhtään nopeusrajoitusmerkkiä, ainoastaan tien päällä niitä on näkynyt, joten en miellä sitä lakipykäläksi. Kannatan kyllä nopeusrajoituksien noudattamista, mutta joskus tulee ylitettyä rajoitus, ei kuitenkaan koskaan kaahattua. Jos ajaa ylinopeutta niin mahdollisuus kohdata pusikosta ryntäävä muksu pienenee koska tien päällä on vähemmän aikaa. Ei muksujen määrä lisäänny vaikka nopeutta nostaa. Tuo on vain puhdasta "maalaisjärkeä" sillä en tosiaan kannata ajamista ylinopeudella taajamissa ja muissa paikoissa joissa muksut voivat rynnätä katveesta tielle. Tietenkin vauhdin nostaminen lisää onnettomuusriskiä jos sattuu pusikosta ryntäävä muksu kohdalle. Olen kymmeniä kertoja väistellyt nuita ja olen siksi aina varovainen.
Jos ajaa ylinopeutta niin mahdollisuus kohdata pusikosta ryntäävä muksu pienenee koska tien päällä on vähemmän aikaa. Ei muksujen määrä lisäänny vaikka nopeutta nostaa.
Lue uudestaan eilen klo 9.59 kirjoittamani kommentti ja kysy, jos jotain jäi epäselväksi.
...en ymmärrä miksi vaarallisia tieosuuksia vastaan käydään alentamalla nopeuksia kun on olemassa parempia keinoja parantaa liikenneturvallisuutta.
Autoilijoiden maksamasta verosta se ei voi olla kiinni, koska vain murto-osa palautuu teiden uusimiseen...
No niinpä .. mutta missä niin on vakuutettu, että autoilijoiden maksamat verot pitäisi edes huonossa määrin palauttaa teiden kunnossapitoon. Mikäli autoilijoilta kerätyt varat kokonaisuudessaan olisivat palautuneet tiestön kuntoon, niin tiet olisi rakennettu kullasta jo ajat sitten. Verorahat ovat verorahoja eikä niitä ole korvamerkitty mitenkään. On täysin poliitikoista kiinni miten rahat kullonkin jaetaan. Valtiolta ja kunnaltahan menevät tietenkin pakolliset jo sovitut menot ja sitten se "ylimääräinen raha", jota kulloisinakin aikoina jaetaan milloin mihinkin tarkoituksiin, vaihtelee ihan sen mukaan ketkä ovat päättämässä. Omasta mielestäni vain se, miten jaettavissa olevat rahat kulutetaan on politiikkaa ja ihan kaikki muu on jonniin joutavaa höpötystä. Suomalaisilla on juurikin sellaiset (tyhmät tai viisaat) päättäjät kuin mitä he ansaitsevatkin.
Juurikin tätä kyseltiin että onko kohtuullista että tietyillä verorahoilla saa vaikka mitä, mutta niitä ei käytetä ollenkaan alkuperäisen tarkoituksen parantamiseen.
Verojenhan pitäisi vähintään kattaa autoilun haittavaikutukset!?
Lue uudestaan eilen klo 9.59 kirjoittamani kommentti ja kysy, jos jotain jäi epäselväksi. Sinun laskelmissa on virhe kun on kyse matkasta, ei siis ajasta. Ei muksut lisäänny vaikka ajas tuhatta. Kilsan matkalla menisi n. 10 sekunttia, montakohan muksua kerkiäisi alle juosta tai pyöräillä?
Laiskuus ajoi kaivelemaan vanhoja kirjoituksiani, ja tammikuulta 2005 löytyikin tällainen esimerkki. Vaihda sanan hirvi tilalle vaikka muksu, niin esimerkki pätee tässäkin.
Hirviä esiintyy ajoradalla 5 sek/h 1000 km matkalla (vakio). Keskinopeudella 50 km/h kestää 1000 km matka 1200 min ja 100 nopeudella 600 minuuttia.
50 nopeudella (1200 min) ajettaessa hirviä on matkan aikana tiellä 1,67 minuuttia, 600 minuutin aikana 0,83 minuuttia. Suhde hirviä tiellä/ajoaika on siis sama eli todennäköisyys osumalle sama ellei huomioida käytännön seikkoja, joista mainitsinkin jo ylempänä.
TeeCee kommentoi asiaa myöhemmin näin:
Tuo vaikuttaa samalta matematiikaksi sanottuna kuin mitä minä ajattelin. Ajattelin sen niin, että tiellä on tiettynä hetkenä sama määrä hirviä ajoivat autot mitä vauhtia vaan. Niitä tulee tielle ja menee metsään samaan tahtiin.
Jos hirvi ylittää kaistan 2 sekunnissa, 50 km/h ajava auto kulkee tuona aikana 28 m ja 100 km/h ajava 56 m. Nopeammalla on siis kaksinkertainen todennäköisyys osua hirveen, hän kattaa isomman osan tietä.
Eli osuman mahdollisuus kasvaa suorassa suhteessa nopeuteen ja vähenee suorassa suhteessa tiellä vietettyyn aikaan. Nämä kaksi asiaa kumoavat toisensa, joten nopeammin ajamalla ei hirviä vältä.
Tuo edellä oleva hirvimatematiikka on kuin todennäköisyyslaskennan alkeiskirjan ensimmäiseltä sivulta:
Kun yritetään mennä kadun ylitse ja jäädään henkiin, niin kaikkien tapausten määrä on kaksi - siis joko elossa tai sitten ei - ja suotuisten tapausten määrä on yksi, joten todennäköisyys päästä elossa kadun yli on yhden suhden kahteen elikkä 50%.
Ihan jokainenhan tietää, että asiat eivät ihan noin mene kadunylitysten kanssa eikä niin ikään hirvien/lasten ja nopeuksien suhteen. Tämä foorumi on siitä huvittava, että yllättävän usein tuon tapaista matematiikkaa näkee jos jonkinlaisissa perusteluissa vaikka parametrit ovat täysin syvältä.
Ihan hauskaa rupattelua kyllä sinänsä, että eipä siinä mitään ...
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 18.09.2006 klo 23:48]
Herpertti meni asian sivuun! Kyse oli piilosta ryntäävistä, ei siis näkyvissä olevista! Eikä määrä kasva nopeuden kasvaessa sillä ei kukaan tai mikään lisäänny vaikka nopeutta nostaa. Niitä siis liikkuu määrätty määrä määrätyssä ajassa ja jos aika puolittuu, niin kohtausriski pienenee, toisaalta onnettomuusriski kasvaa toiseen potenssiin ainakin!
[quote title="19.09.2006 klo 00:05 JOXA kirjoitti"] Kyse oli piilosta ryntäävistä, ei siis näkyvissä olevista!
En ole ihan varma, provoiletko vai et, mutta tuo nyt ei vaikuta mitään tässä tarkastelussa.
Eikä määrä kasva nopeuden kasvaessa sillä ei kukaan tai mikään lisäänny vaikka nopeutta nostaa.
Aivan. Oletuksena olikin, että määrä ja tien ylitykseen kuluva aika on vakioita. Väitinkö jossain jotain muuta?
Niitä siis liikkuu määrätty määrä määrätyssä ajassa ja jos aika puolittuu, niin kohtausriski pienenee, toisaalta onnettomuusriski kasvaa toiseen potenssiin ainakin!
[quote title="18.09.2006 klo 23:47 Rätkätin kirjoitti"]
Ihan jokainenhan tietää, että asiat eivät ihan noin mene kadunylitysten kanssa eikä niin ikään hirvien/lasten ja nopeuksien suhteen. Tämä foorumi on siitä huvittava, että yllättävän usein tuon tapaista matematiikkaa näkee jos jonkinlaisissa perusteluissa vaikka parametrit ovat täysin syvältä.
Jos kerran perustelut ei kestä päivänvaloa, olisin toivonut, että Räkätin suun soittamisen sijaan olisi esittänyt parempia sellaisia. Löytyykö niitä? Ja missä kohdassa meni vikaan. Foorumi on myös siitä huvittava, että laskelmia kyllä väitetään virheelliseksi, mutta ei edes pyynnöstä suostuta kertomaan missä virhe on eikä esittämään omaa laskelmaa asiasta. Katsotaan, onko kehitystä tapahtunut.
Yhteentörmäyshän tapahtuu, jos kaksi liikkuvaa objektia tulevat samaan aika-avaruuskoordinatiston pisteeseen (samaan aikaan samassa paikassa).
Kummankin objektin liike on riippumaton toisen objektin liikkeestä. Kummankin objektin liikkumista aika-avaruuskoordinaatistossa voidaan pitää toistensa suhteen satunnaisena. Ainakin jos kyse on tielle ryntäävästä lapsesta tai tietä ylittävästä villieläimestä (tosin olen nähnyt joitakin autoilijoitakin joiden kulku näyttää olevan enemmän tai vähemmän satunnaista...).
Jos kumpikin objekti liikkuisi ohjaamattomana, niin törmayksen todennäköisyys ei riipu siitä, kuinka kovaa objektit liikkuvat. Törmäyksen voi välttää muuttamalla objektin kulkua havaitsemisen jälkeen. Autolla ajettaessa tätä kutsutaan ohjaamiseksi. Ohjausliikkeen onnistuminen riippuu ajonopeudesta. Mitä alhaisempi ajonopeus on, sitä paremmat mahdollisuudet on välttää törmäys ohjaamalla.
Jos joku väittää, että ajonopeuden nosto (tai lasku) sinällään vähentää kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä, niin sama ihminen panisi varmaankin koko tulevan eläkkeensä likoon vedonlyönnissä, jossa on kolikolla saatu 50 kertaa peräkkäin kruuna, ja kysytään millä todennäköisyydellä seuraavakin on kruuna..., ja kruunan puolesta olisi lyömässä vetoa.
Yhteentörmäyshän tapahtuu, jos kaksi liikkuvaa objektia tulevat samaan aika-avaruuskoordinatiston pisteeseen (samaan aikaan samassa paikassa)... ... Jos kumpikin objekti liikkuisi ohjaamattomana, niin törmayksen todennäköisyys ei riipu siitä, kuinka kovaa objektit liikkuvat.
Ei tämä kyllä niin itsestäänselvää ole minullekaan. Eikös sinänsä tosi ja ansiokas perustelusi sovellu tähän tapaukseen vähän huonosti kun tässä kai epäsuotuisana törmäyksenä voidaan pitää vain sellaista törmäystä, missä objekti nimeltä auto on liikkeessä. Jos objekti nimeltä auto pysähtyy pikapyrähdysensä jälkeen, ei enää haittaa vaikka toinen liikkuva objekti (hirvi-muksu) siihen myöhemmin törmäisikin.
Silti olen kyllä perustelemattakin vakuuttunut että ajonopeuden nosto lisää tuntuvasti riskiä törmätä tietäylittävään lapseen ja että on lapsellisen helppoa ajaa 30km/h.
Ei tämä kyllä niin itsestäänselvää ole minullekaan. Eikös sinänsä tosi ja ansiokas perustelusi sovellu tähän tapaukseen vähän huonosti kun tässä kai epäsuotuisana törmäyksenä voidaan pitää vain sellaista törmäystä, missä objekti nimeltä auto on liikkeessä. Jos objekti nimeltä auto pysähtyy pikapyrähdysensä jälkeen, ei enää haittaa vaikka toinen liikkuva objekti (hirvi-muksu) siihen myöhemmin törmäisikin.
Silti olen kyllä perustelemattakin vakuuttunut että ajonopeuden nosto lisää tuntuvasti riskiä törmätä tietäylittävään lapseen ja että on lapsellisen helppoa ajaa 30km/h.
Pointti on siinä, että törmäyksen todennäköisyys ei riipu nopeudesta. Sekin on mahdollista, että törmäys tapahtuu vaikka toinen objekti on paikallaan. Tämä tietenkin sillä ehdolla, että liikkeessä olevan objektin kulkurataan ei puututa. Auton pysäyttäminen on juuri sitä ajoneuvon ohjaamista (puuttumista kulkurataan) jonka voi tehdä paremmin mitä pienempi on nopeus.
Se, mitä sanot törmäyksen haittaavuudesta, on ihan toinen asia kuin törmäyksen todennäköisyys. Jos törmäys tapahtuu, niin pienemmällä nopeudella syntyy vähemmän haittaa.
Pointti on siinä, että törmäyksen todennäköisyys ei riipu nopeudesta. Sekin on mahdollista, että törmäys tapahtuu vaikka toinen objekti on paikallaan. Tämä tietenkin sillä ehdolla, että liikkeessä olevan objektin kulkurataan ei puututa. Auton pysäyttäminen on juuri sitä ajoneuvon ohjaamista (puuttumista kulkurataan) jonka voi tehdä paremmin mitä pienempi on nopeus.
Se, mitä sanot törmäyksen haittaavuudesta, on ihan toinen asia kuin törmäyksen todennäköisyys. Jos törmäys tapahtuu, niin pienemmällä nopeudella syntyy vähemmän haittaa.
Ok, täysin samaa mieltä tästä noin niinkuin teoriana.
V12: Jos joku väittää, että ajonopeuden nosto (tai lasku) sinällään vähentää kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä, niin sama ihminen panisi varmaankin koko tulevan eläkkeensä likoon vedonlyönnissä
Toisaalta tässä sovellat yo. oikeaksi todistettua teoriaa ehkä vähän rohkeasti käytäntöön. Ainakin ak. on sitä mieltä että laskemalla nopeutta vähennän aidosti kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä. Silti en riskeeraisi eläkekertymääni..
Anders puhuu asiaa, en ymmärrä miksi vaarallisia tieosuuksia vastaan käydään alentamalla nopeuksia kun on olemassa parempia keinoja parantaa liikenneturvallisuutta.
Autoilijoiden maksamasta verosta se ei voi olla kiinni, koska vain murto-osa palautuu teiden uusimiseen, monitasoliittymien rakentamiseen ja alikulkutunneleihin.
Liikennekuolemat ovat maassa vähentyneet kiitettävää tahtia, nyt on aika sijoittaa siihen infraan että saadaan vielä edelleen vähennettyä turhia onnettomuuksia.
Vanhat homekorvavirkamiehet vaihtoon jos ei muu auta.
Asia ei ole edes kiinni rahasta, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa. Järkevät (siis eivät poliittisiin lehmänkauppoihin perustuvat suomalais-) liikenneinvestoinnit kun ovat taloudellisesti hyvin kannattavia ja niihin on siten saatavissa rahoitusta. Ei Ruotsikaan sijoita niihin lähimainkaan kaikkea rahaa kassastaan, vaan se lainaa ja rahoittaa niitä jatkossa syntyvillä maksutuloilla, kustannussäästöillä, tehokkuudella ym.
Kyse on Suomessa puhtaasti asenneongelmasta. Pihdataan rahoja eikä uskalleta tehdä tulevaisuuteen suuntaavia ratkaisuja puhumattakaan uusista ja erilaisista toimintatavoista. Miksi ei mietitä järkevästi asioita asioina? Jos vaihtoehtoina kasvavan liikenteen ja taloudellisen massa alueilla on vähän kalliimpi yksityisrahoitteinen tie vs. ei kunnollista tietä ollenkaan, niin eikö tuo ensimmäinen vaihtoehto ole kokonaisedullisempi?
Ei tarvitse olla kovin kummoinen taloustieteilijä tietääkseen, että valtion hankkeita ja yhtiöitä kautta aikojen ja ympäri maailman on yhdistänyt eräs yhteinen tekijä: liian alhainen investointiaste.
JOXA: En ole lakikirjassa nähnyt yhtään nopeusrajoitusmerkkiä, ainoastaan tien päällä niitä on näkynyt, joten en miellä sitä lakipykäläksi.
Itse liikennemerkit ovat kyllä Tieliikenneasetuksessa, mutta niiden valta perustuu lakiin siinä missä muutkin liikennesäännöt. Jos et noudata niitä, rikot lakia etkä siis voi olla samalla lainkuuliainen. Vähän niinkuin entinen nainen sanoi oikeudessa kun tuomari kysyi, että pitääkö paikkansa väite että petätte miestänne: Herra tuomari, se on valetta, olen ollut hänelle uskollinen monta kertaa.
JOXA: Jos ajaa ylinopeutta niin mahdollisuus kohdata pusikosta ryntäävä muksu pienenee koska tien päällä on vähemmän aikaa.
Koska aiemmat hyvät perustelut eivät ole purreet, ei tämäkään varmaa tepsi, mutta kokeillaan ihan keskustelun vuoksi.
Ajattele asiaa sen eteen tulevan muksun kannalta. Mitä kovempi vauhti autolla on, sitä pidempi on se pätkä tietä, jolla oleva auto ehtii törmätä eteentulijaan sinä aikana, jonka tämä viettää auton nokan levyisellä alueella. Tämä auton pyyhkäisyala (leveys x auton kulkema matka) on sitä isompi, mitä nopeammin auto ajaa ja se on täsmälleen yhtä paljon isompi kuin mitä sen tiellä viettämä aika on hitaamman vastaavaa lyhyempi.
Sama asia toisin sanoin: mitä hitaammin auto kulkee, sen pidempään se viipyy tiellä, mutta vastaavasti sitä todennäköisemmin eteen tuleva muksu ehtii kulkea auton nokan leveyden verran eli pois alta.
Tai tämä: laitetaan auton paikalle luoti. Onko ampumaradan poikki juoksevan mahdollisuus selvitä ilman osumaa todella mielestäsi sitä parempi, mitä nopeampia luoteja käytetään?
Pointti on siinä, että törmäyksen todennäköisyys ei riipu nopeudesta. Sekin on mahdollista, että törmäys tapahtuu vaikka toinen objekti on paikallaan. Tämä tietenkin sillä ehdolla, että liikkeessä olevan objektin kulkurataan ei puututa. Auton pysäyttäminen on juuri sitä ajoneuvon ohjaamista (puuttumista kulkurataan) jonka voi tehdä paremmin mitä pienempi on nopeus.
Se, mitä sanot törmäyksen haittaavuudesta, on ihan toinen asia kuin törmäyksen todennäköisyys. Jos törmäys tapahtuu, niin pienemmällä nopeudella syntyy vähemmän haittaa.
Ok, täysin samaa mieltä tästä noin niinkuin teoriana.
V12: Jos joku väittää, että ajonopeuden nosto (tai lasku) sinällään vähentää kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä, niin sama ihminen panisi varmaankin koko tulevan eläkkeensä likoon vedonlyönnissä
Toisaalta tässä sovellat yo. oikeaksi todistettua teoriaa ehkä vähän rohkeasti käytäntöön. Ainakin ak. on sitä mieltä että laskemalla nopeutta vähennän aidosti kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä. Silti en riskeeraisi eläkekertymääni..
Ei siinä soveltamisessa kovin suurta rohkeutta vaadita. Kohtaamisonnettomuuden todennäköisyys ei riipu ajonopeudesta, jos objektien kulkusuuntaa ei muuteta. Jos objektien kulkusuuntaa muutetaan (tai yritetään muuttaa), niin kyse ei enää ole samasta todennäköisyydestä. Tässä tapauksessa siirrytään toiseen "todennäköisyyteen". Tässä jälkimmäisessä "todennäköisyydessä" vaikuttavat ainakin seuraavat asiat:
Onko nopeus ja kohtaamisetäisyys sellaiset, että väistäminen on mahdollista? Eli pystyykö reaktioaikana tekemään väistöliikkeen tai muuttamaan ajonopeutta siten, että kohtaamisonnettomuus vältetään. Jos nopeus ja etäisyys ovat sellaiset, että reaktioaikana ei ehdi mitään tekemään, niin tämän "todennäköisyyden" arvo on 1. Törmäys tapahtuu.
Onko tien ja renkaan välinen kitka sellainen, että ko. nopeudella tehty väistöliike tai nopeuden hidastuminen estää onnettomuuden? Tuo kitkahan voi vaihdella paikan mukaan ainakin talvella, sateella ja ajoradan päällysteen muuttumisesta johtuen. Mikä on sellaisen kitkakertoimen todennäköisyys, että väistö on mahdollinen tai mahdoton? Itse en osaa sanoa. Hitaalla nopeudella pienemmälläkin kitkalla voi väistää (ajosuunta muuttuu enemmän pienemmällä voimalla, lisäksi kulkusuunta ehtii muuttumaan pois törmäyslinjalta).
Mikä on todennäköisyys sille, että ajoneuvon jonkin kriittisen osan käyttötunnit tulevat, tai ovat tulleet täyteen? Meneekö jarrupoljin pohjaan, toimiiko ohjaus kuten pitää, ovatko jarrupinnat kunnossa, mikä on iskunvaimentimien kunto...?
Erilaisia väistämisen onnistumiseen liittyviä tekijöitä löytynee niin paljon, että "todennäköisyyden" määrittäminen törmäykselle sellaisessa tapauksessa jossa väistetään, tai yritetään väistää, lienee ainakin turhaa jos ei mahdotonta. Muuttujia tullee liian paljon.
Alemmalla nopeudella voidaan kohtaamisonnettomuus välttää helpommin, kun ohjattavan objektin kulkusuunnan tai nopeuden muuttaminen on helpompaa. Alhaisemmalla nopeudella tapahtunut kohtaamisonnettomuus johtaa pienempiin vaurioihin. Ajoradalle kävellen "ryntäävä" jalankulkijakin pystyy helpommin pysähtymään kuin juosten ryntäävä.
Miksi muuten lapsia kielletään juoksemasta ajoradalle, edes suojatiellä, mutta jotkut autoilijat (samat jotka kieltävät juoksemasta suojatielle?) käyvät pyhää sotaa taajama-alueiden alennettuja nopeusrajoituksia vastaan?
Erilaisia väistämisen onnistumiseen liittyviä tekijöitä löytynee niin paljon, että "todennäköisyyden" määrittäminen törmäykselle sellaisessa tapauksessa jossa väistetään, tai yritetään väistää, lienee ainakin turhaa jos ei mahdotonta. Muuttujia tullee liian paljon.
Puhut aika paljon siitä, miten auto mekaanisena laitteena vaikkapa avaruudellisesti kulkiessaan joko törmää tai ei törmää kulkiessan joko piikkisuoraan tai mutkitellen ja kenties vielä vauhtia vaihdellen. Kuitenkin mekaanisen vian aiheuttamien törmäysten määrä on jokseenkin olematon. Koko törmäämisproblematiikka on lähinnä kiinni kuskista - siis ihmisestä itsestään - ja hänen hoksaamiskyvyistään. Hoksaamiskykyihin lasketaan myös se, että kuski on tajunnut ja myös käytännössä toteuttaa sitä sääntöä, että nopeus on saatettava sellaiseksi, että ajoneuvo on kaiken aikaa hallinnassa ja siis myös tarpeen tullen vaikka pysäytettävissä, että törmäystä ei tule. Jollain kuskilla on paremmat hoksottimet kuin toisilla. Jotkut kuskit eivät huomaa vaikka esim. hirvi istuisi vieressä. Meitä on moneen junaan. Suurin syy törmäilyihin lienee kuitenkin se, että vauhti on valittu niin paljon epäsopivaksi, että kolinalta ei voi sitten loppujen lopuksi kuitenkaan vältytä, kun taidotkaan eivät kaiken lisäksi riitä. Korostan vielä, että ihminen on avainasemassa ja hänen päätöksistään riippuu kokonaan koliseeko vai ei.
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 20.09.2006 klo 11:51]
Todennäköisyyslaskelma oli pohjana kaikelle sille, minkä päälle nuo kuskin hoksaamis ym. jutut tulevat. On päivänselvää, että niillä ratkaistaan se, tapahtuuko onnettomuutta vai ei. Nopeuden vaihtelulla ei kuitenkaan voi vaikuttaa konfliktitilanteen todennäköisyyteen. Tämä siis, jos ymmärsin oikein, ettet oikein ymmärtänyt keskustelun kuviota.
Puhut aika paljon siitä, miten auto mekaanisena laitteena vaikkapa avaruudellisesti kulkiessaan joko törmää tai ei törmää kulkiessan joko piikkisuoraan tai mutkitellen ja kenties vielä vauhtia vaihdellen. Kuitenkin mekaanisen vian aiheuttamien törmäysten määrä on jokseenkin olematon. Koko törmäämisproblematiikka on lähinnä kiinni kuskista - siis ihmisestä itsestään - ja hänen hoksaamiskyvyistään. Hoksaamiskykyihin lasketaan myös se, että kuski on tajunnut ja myös käytännössä toteuttaa sitä sääntöä, että nopeus on saatettava sellaiseksi, että ajoneuvo on kaiken aikaa hallinnassa ja siis myös tarpeen tullen vaikka pysäytettävissä, että törmäystä ei tule. Jollain kuskilla on paremmat hoksottimet kuin toisilla. Jotkut kuskit eivät huomaa vaikka esim. hirvi istuisi vieressä. Meitä on moneen junaan. Suurin syy törmäilyihin lienee kuitenkin se, että vauhti on valittu niin paljon epäsopivaksi, että kolinalta ei voi sitten loppujen lopuksi kuitenkaan vältytä, kun taidotkaan eivät kaiken lisäksi riitä. Korostan vielä, että ihminen on avainasemassa ja hänen päätöksistään riippuu kokonaan koliseeko vai ei.
Näin kirjoitin, ja tarkoitin. Mutta miksi?
Kohtaamisonnettomuuden todennäköisyys ei riipu ajonopeudesta. On täysin eri asia, pystytäänkö uhkaava kohtaamisonnettomuus välttämään kuljettajan toimenpiteillä havaintohetken jälkeen. Törmäämisonnettomuuden todennäköisyys ei edes riipu siitä onko ajoneuvossa teknistä vikaa.
Yleensä, kuten tässäkin ketjussa, esitetään että kohtaamisonnettomuuden todennäköisyys riippuu ajonopeudesta. Sen jälkeen, kun kuljettaja (tai se toinen objekti) tekee jotakin tiedostettavaa onnettomuuden välttämiseksi (väistää, pysähtyy, hidastaa...), kyseessä on täysin eri tilanne.
Ei tielle ryntäävä hirvi selvitä ensiksi liikkuvan ajoneuvon nopeutta, ja vasta sitten ryntää tielle. Sama tilanne tielle yllättäen ryntäävällä lapsella. Kummankin tulo tielle on täysin riippumaton ajoneuvon nopeudesta. Kumpikin voi tulla tielle siten, että siihen törmää käytetyllä nopeudella vaikka tekisi mitä. Kumpikin voi tulla tielle siten, että törmäämisen voi välttää käytetyllä nopeudella. Kumpikin voi tulla tielle siten, että käytetyllä nopeudella ne näkee vasta taustapeilistä.
Väistäminen onnistuu paremmin, kun ihminen on virkeä, taitava, selvä (ei edes "laillista" alle 0.5 promillen humalaa), ajoneuvo on teknisesti kunnossa (renkaat, jarrut, iskunvaimentimet...), ajonopeus on sovitettu olosuhteisiin sopivaksi, jne. Onhan näitä tekijöitä.
Se mitä yritän tolkuttaa, on että pelkkä ajonopeus ei vaikuta törmäämisonnettomuuden todennäköisyyteen. Oikealla nopeudella voidaan onnettomuus välttää, kun aktiivisesti puututaan objektin kulkunopeuteen tai -suuntaan. Tässä ei enää todennäköisyys ratkaise tapahtuuko onnettomuus vai ei. Ainoastaan kyky väistää.
Ihminen on todellakin avainasemassa!
Vanha totuus on taas hyvä kerrata:
Hyvä kuljettaja ei edes joudu sellaiseen tilanteeseen mistä taitava kuljettaja vielä selviää.
Hyvä kuljettaja ei edes joudu sellaiseen tilanteeseen mistä taitava kuljettaja vielä selviää.
Jep. Ongelmana on vaan se, että hyväksi kuljettajaksi kehittyminen vie aikaa. Valitettavasti edelleen turhan moni nuori tai muuten kokematon kuljettaja päätyy tilastoon ennenkuin on oppinut hyväksi kuljettajaksi.
Hyvä kuljettaja ei edes joudu sellaiseen tilanteeseen mistä taitava kuljettaja vielä selviää.
Jep. Ongelmana on vaan se, että hyväksi kuljettajaksi kehittyminen vie aikaa. Valitettavasti edelleen turhan moni nuori tai muuten kokematon kuljettaja päätyy tilastoon ennenkuin on oppinut hyväksi kuljettajaksi.
Jep, jep,
Onko muuten kukaan pohtinut kumpi vie enemmän aikaa, tuleminen hyväksi kuljettajaksi, vai tuleminen taitavaksi kuljettajaksi?
Ensimmäinen vaatii oikeaa asennetta, jota joillakin ei näytä olevan yhtään (eikä edes kykyä asennemuutokseen), toinen vaatii ainakin harjoitusta ja kykyä oppia (taas asioista joita joillakin ei ole eikä pysty hankkimaan).
Jos ajatellaan, että jompi kumpi ominaisuus on "määräävämpi" (hyvä vs. taitava), niin kumpiako on mielestäsi enemmän:
Kuljettajissa jotka ovat saaneet kortin 1v sitten? Kuljettajissa jotka ovat saaneet kortin 10v sitten? Kuljettajissa jotka ovat saaneet kortin 20v sitten?
Kuljettajissa jotka ajavat 5 000 km/v? Kuljettajissa jotka ajavat 20 000 km/v? Kuljettajissa jotka ajavat 100 000 km/v?
Kumpaako ominaisuutta pitäisi mielestäsi liikenteessä suosia?
Kumpaanko kategoriaan itsesi luet (taitava vs. hyvä)?
V12: Onko muuten kukaan pohtinut kumpi vie enemmän aikaa, tuleminen hyväksi kuljettajaksi, vai tuleminen taitavaksi kuljettajaksi?
Aiheeseen liittyvä tositapaus reilu kuukausi sitten: tyttäreni oli saanut ajokortin edellisenä päivänä. Lievää henkistä väkivaltaa ja lahjontaa käyttäen sain hänet ajelemaan kaupungilla. Lähdimme ajamaan 3-tietä kohti H:kiä. Tyttö ajoi todellista nopeutta n. 5 km/h alle rajoituksen satasen noparilla ja sanoin hänelle tästä. Vastaus: joo mä tiedän, mutta mulla on täysi työ pitää tää auto reunaviivan vieressä ja kattella peiliin, en mää vielä osaa pitää nopeutta tasan oikeena ja silloin mä ajan varmuuden vuoks vähän alle.
Tyttö tajusi alle 20 km ajettuaan (jos jätetään koulun ajot huomiotta) saman jonka tajuamiseen minulta meni yli puoli miljoonaa kilometriä ja toteuttamiseen vielä kolmesataatuhatta lisää ja jota kommenttien perusteella monet minua kokeneemmat ei ole tajunneet saati ottaneet käyttöön vieläkään. On kuulemma mahdotonta ajaa rajoitusten mukaan ja samalla seurata liikennettä. Polvesta paranee näimmä paitsi pojat myös tyttäret.
Taitavaksi tulee ajamalla mutta hyväksi tulee vain ajattelemalla. Kokemuksesta on hyötyä mutta vain jos siinäkin on mukana ajatus. Muussa tapauksessa kokemus on vaan esteenä hyväksi tulemiselle: Mitä, minäkö muka tehnyt jotain väärin miljoona kilometriä?!!? Ei VOI pitää paikkaansa! Valitettavasti voi.
Tuohon tuoreen ajokortin haltijan hyvyyteen liitttyy sellainen ongelma, että ajamisen muututtua rutiiniksi ajatus jää tunteen alle. Ajaminenhan on helppoa... Millä sen sitten saisi hallittua?
Mutta asetelmaan taitava vs hyvä kuski voi liittyä eilen radiosta kuulemani juttu. Joku hyvien tapojen seura on palkinnut Ville Peltosen vuoden käyttäytyjäksi, mutta se ei nyt liity tähän. Samassa yhteydessä kuitenkin kerrottiin tutkimuksesta (Valitut Palat?), jossa oli 22 valtiota. Suomalaiset rankattiin 6. viimeiselle sijalle. Toisaalta sama kansa on pärjännyt aina hyvin moottoriurheilussa. Voisiko olla niin, että tämä heijastuu myös liikenteeseen? Siinähän pelataan yhteispeliä, mutta huonosti käyttäytyvä ei osaa asettua toisen asemaan, joten toiminta on itsekästä. Taitava kuski pärjää rallissa, koska se on itsenäistä hommaa.
Jos ajotaidosta puhutaan, usein käy ilmi, että yllättävän monet eivät ymmärrä näiden asioiden eroa.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 21.09.2006 klo 12:03]
Ehdottomasti samaa mieltä, että määrä ei korvaa laatua. Siinä, että ajaa 5km/h alle sallitun ei ole mitään väärää, mutta siinä, että ajaa 5km/h yli on väärää - ainakin periaatteellisella tasolla - ihan eri asia sitten on, että kannattaako ajaa 5km/h alle, kun taito ja varmuus myöhemmin karttuvat. Omasta mielestäni ei missään tapauksessa pidä ajaa lujempaa kuin mitä oma uskallus ja taidot edellyttävät. Sangen järkevä tyttö - onneksi olkoon.
Mitä tulee siihen, että ajaminen on helppoa, niin olen kyllä täysin eri mieltä. Koettakaapas joskus ajella kaupungilla vaikka vain yksi tunti tismalleen oikein - maantiellä se toki saattaa onnistuakin, mutta kaupungilla se alkaa jo olla oikeasti haasteellista. Jo pelkästään jalankulkijoiden aikeet kadun ylitykseen alkavat olla ylivoimaisia puhumattakaan ihan kaikesta muusta.
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 21.09.2006 klo 13:17]
No juu - helppoa ja helpoa - olemmehan me rallikansaa ja ajamisen taidot tulevat äidinmaidon mukana. Aika iso osa taitaa ajatella tähän malliin. Totuus oikeasta osaamisesta saattaa sitten olla aivan toinen.
Siihen Puskuri-ohjelman paras kuski-kilpailuun ilmoittautui mielestäni aika moni sellainen, jolla käsitykset omasta osaamisesta olivat melko kurjalla tasolla. Eikös 80% ole keskimääräistä parempia?
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 21.09.2006 klo 13:26]
Mitä tulee siihen, että ajaminen on helppoa, niin olen kyllä täysin eri mieltä. Koettakaapas joskus ajella kaupungilla vaikka vain yksi tunti tismalleen oikein - maantiellä se toki saattaa onnistuakin, mutta kaupungilla se alkaa jo olla oikeasti haasteellista. Jo pelkästään jalankulkijoiden aikeet kadun ylitykseen alkavat olla ylivoimaisia puhumattakaan ihan kaikesta muusta.
Ajaminen ei tosiaankaan ole helppoa. Kauan kauan sitten 18,5 ikävuotta täytettyäni aloin uskoa sen itsekin, ja on tuo päässä pysynyt sen jälkeen vaikka kilometriä on kertynyt paljon. Tästä päästäänkin siihen, mitä tarkoittaa hyvä kuljettaja.
Aloittelevalla kuskilla voi olla oikea asenne liikenteeseen, eli hän ajaa taitojensa mukaisella vauhdilla. Hyvä juttu, mutta se ei tee vielä hänestä hyvää kuljettajaa. Jos hän tuntee säännöt ja noudattaa niitä, ollaan taas askelta edempänä. Tuo oikea asenne on se, joka antaa hänelle eväät tulla hyväksi kuljettajaksi. Ilman sitä se ei onnistu, mutta pelkästään silläkään ei pärjätä. Havainnointikyky on yksi hyvän kuljettajan ominaisuus. Kaikki eivät ole koskaan hyviä havainnoimaan, eivätkä sitä varsinkaan ole taitamattomat tai aivan kokemattomat, joiden havainnointi menee ajamiseen toimintona. Siksi siis on taitavia kuljettajia jotka eivät ole hyviä, mutta ei ole hyviä kuljettajia, jotka eivät olisi jossain määrin taitavia.
Ihminen toimii liikenteessä tilanteissa, jotka syntyvät hyvin nopeasti ja joissa suurelta osin ollaan ympäristössä joita ei itse hallitse. Tilanteita täytyy siis havainnoida ja ennakoida ja niissä täytyy toimia oikein hyvin nopeasti. Ennakoida voi, jos on tietoa ja kokemusta ja pystyy sitä kautta ymmärtämään, mitä havainnoimasi asiat tarkoittavat. Oikea tieto on tärkeää, mutta ei silti koskaan pysty korvaamaan kokemusta. Tieto antaa mahdollisuudet ymmärtää asioita, mutta sen huono puoli on siinä, että kaikki muuttujat eivät koskaan toimi niin kuin niiden tietojesi mukaan pitäisi toimia etkä välttämättä pysty soveltamaan tietojasi omaan toimintaasi käytännössä.
Kokemus on se, joka opettaa että on olemassa niitä muitakin mahdollisuuksia ja myös sen, millaisia ne kenties ovat, mikä johtaa mihinkin ja mitkä seuraukset voivat olla. Ihminen muodostaa suuren osan näöstään, nopeasta päättelystään ym sen perusteella mitä on nähnyt, tehnyt ja kokenut. Tästä johtuen, ennakointi kehittyy vasta paljolti kokemuksen myötä.
Niin että mikä on se oikeasti hyvä kuljettaja: hän on nöyrästi asennoituva, kokenut, taitava ja osaa lisäksi ottaa muut huomioon liikenteessä. Lisäksi voisi jatkaa, että hän valitsee liikkumisvälineensä tarkoituksen mukaisesti, tuntee sen ominaisuudet, panostaa sen kuntoon ja turvallisuuteen, ei ryyppää, elää tasapainoista elämää ja muistaa nukkua yönsä. Että kovat on kriteerit, meitä hyviä kuljettajia on kovin vähän muualla kuin täällä palstalla
Jos ajattelee juniorikuljettajia, niin kun nuo muut on kohdallaan ja rouva fortuna puolellasi, niin on edellytyksiä sille että saat kokemusta, taitosi kehittyvät ja kehityt oikeasti hyväksi kuljettajaksi päätymättä tilastoon siinä matkan varrella.
Joillain on suhteellisuudentaju hukassa? Tielle ryntääviä muksuja ja hirviä on määrätty määrä määrätyssä ajassa? Eivät siis lisäänny vaikka nostaisin ajonopeutta? Jos nostan nopeutta niin olen vähemmän aikaa tien päällä? Samoin riski törmätä pienenee? Riski törmätä kuitenkin kasvaa mahdollisessa kohtaamisessa nopeuden kasvaessa koska väistäminen vaikeutuu. Minä väistän aina ihmiset muksuista mummuihin koska ajan olosuhteiden mukaan. Hirvetkin olen tähän asti onnistunut väistään osin tuurillakin.
TeeCeen kommentti:
"Lueppa tuo lauseesi ajatuksella vielä kerran. Miten voi yhtäaikaa sekä olla lainkuuliainen että rikkoa lakia?"
En ole lakikirjassa nähnyt yhtään nopeusrajoitusmerkkiä, ainoastaan tien päällä niitä on näkynyt, joten en miellä sitä lakipykäläksi. Kannatan kyllä nopeusrajoituksien noudattamista, mutta joskus tulee ylitettyä rajoitus, ei kuitenkaan koskaan kaahattua.
Jos ajaa ylinopeutta niin mahdollisuus kohdata pusikosta ryntäävä muksu pienenee koska tien päällä on vähemmän aikaa. Ei muksujen määrä lisäänny vaikka nopeutta nostaa. Tuo on vain puhdasta "maalaisjärkeä" sillä en tosiaan kannata ajamista ylinopeudella taajamissa ja muissa paikoissa joissa muksut voivat rynnätä katveesta tielle. Tietenkin vauhdin nostaminen lisää onnettomuusriskiä jos sattuu pusikosta ryntäävä muksu kohdalle. Olen kymmeniä kertoja väistellyt nuita ja olen siksi aina varovainen.
Lue uudestaan eilen klo 9.59 kirjoittamani kommentti ja kysy, jos jotain jäi epäselväksi.
Autoilijoiden maksamasta verosta se ei voi olla kiinni, koska vain murto-osa palautuu teiden uusimiseen...
No niinpä .. mutta missä niin on vakuutettu, että autoilijoiden maksamat verot pitäisi edes huonossa määrin palauttaa teiden kunnossapitoon. Mikäli autoilijoilta kerätyt varat kokonaisuudessaan olisivat palautuneet tiestön kuntoon, niin tiet olisi rakennettu kullasta jo ajat sitten. Verorahat ovat verorahoja eikä niitä ole korvamerkitty mitenkään. On täysin poliitikoista kiinni miten rahat kullonkin jaetaan. Valtiolta ja kunnaltahan menevät tietenkin pakolliset jo sovitut menot ja sitten se "ylimääräinen raha", jota kulloisinakin aikoina jaetaan milloin mihinkin tarkoituksiin, vaihtelee ihan sen mukaan ketkä ovat päättämässä. Omasta mielestäni vain se, miten jaettavissa olevat rahat kulutetaan on politiikkaa ja ihan kaikki muu on jonniin joutavaa höpötystä. Suomalaisilla on juurikin sellaiset (tyhmät tai viisaat) päättäjät kuin mitä he ansaitsevatkin.
Ei ole missään vakuutettu mitään.
Juurikin tätä kyseltiin että onko kohtuullista että tietyillä verorahoilla saa vaikka mitä, mutta niitä ei käytetä ollenkaan alkuperäisen tarkoituksen parantamiseen.
Verojenhan pitäisi vähintään kattaa autoilun haittavaikutukset!?
Maailmassa lienee virhe.
Lue uudestaan eilen klo 9.59 kirjoittamani kommentti ja kysy, jos jotain jäi epäselväksi.
Sinun laskelmissa on virhe kun on kyse matkasta, ei siis ajasta.
Ei muksut lisäänny vaikka ajas tuhatta. Kilsan matkalla menisi n. 10 sekunttia, montakohan muksua kerkiäisi alle juosta tai pyöräillä?
Laiskuus ajoi kaivelemaan vanhoja kirjoituksiani, ja tammikuulta 2005 löytyikin tällainen esimerkki. Vaihda sanan hirvi tilalle vaikka muksu, niin esimerkki pätee tässäkin.
Hirviä esiintyy ajoradalla 5 sek/h 1000 km matkalla (vakio). Keskinopeudella 50 km/h kestää 1000 km matka 1200 min ja 100 nopeudella 600 minuuttia.
50 nopeudella (1200 min) ajettaessa hirviä on matkan aikana tiellä 1,67 minuuttia, 600 minuutin aikana 0,83 minuuttia. Suhde hirviä tiellä/ajoaika on siis sama eli todennäköisyys osumalle sama ellei huomioida käytännön seikkoja, joista mainitsinkin jo ylempänä.
TeeCee kommentoi asiaa myöhemmin näin:
Tuo vaikuttaa samalta matematiikaksi sanottuna kuin mitä minä ajattelin. Ajattelin sen niin, että tiellä on tiettynä hetkenä sama määrä hirviä ajoivat autot mitä vauhtia vaan. Niitä tulee tielle ja menee metsään samaan tahtiin.
Jos hirvi ylittää kaistan 2 sekunnissa, 50 km/h ajava auto kulkee tuona aikana 28 m ja 100 km/h ajava 56 m. Nopeammalla on siis kaksinkertainen todennäköisyys osua hirveen, hän kattaa isomman osan tietä.
Eli osuman mahdollisuus kasvaa suorassa suhteessa nopeuteen ja vähenee suorassa suhteessa tiellä vietettyyn aikaan. Nämä kaksi asiaa kumoavat toisensa, joten nopeammin ajamalla ei hirviä vältä.
Missä laskinkaan väärin, JOXA?
Tuo edellä oleva hirvimatematiikka on kuin todennäköisyyslaskennan alkeiskirjan ensimmäiseltä sivulta:
Kun yritetään mennä kadun ylitse ja jäädään henkiin, niin kaikkien tapausten määrä on kaksi - siis joko elossa tai sitten ei - ja suotuisten tapausten määrä on yksi, joten todennäköisyys päästä elossa kadun yli on yhden suhden kahteen elikkä 50%.
Ihan jokainenhan tietää, että asiat eivät ihan noin mene kadunylitysten kanssa eikä niin ikään hirvien/lasten ja nopeuksien suhteen. Tämä foorumi on siitä huvittava, että yllättävän usein tuon tapaista matematiikkaa näkee jos jonkinlaisissa perusteluissa vaikka parametrit ovat täysin syvältä.
Ihan hauskaa rupattelua kyllä sinänsä, että eipä siinä mitään ...
Herpertti meni asian sivuun! Kyse oli piilosta ryntäävistä, ei siis näkyvissä olevista!
Eikä määrä kasva nopeuden kasvaessa sillä ei kukaan tai mikään lisäänny vaikka nopeutta nostaa. Niitä siis liikkuu määrätty määrä määrätyssä ajassa ja jos aika puolittuu, niin kohtausriski pienenee, toisaalta onnettomuusriski kasvaa toiseen potenssiin ainakin!
[quote title="19.09.2006 klo 00:05 JOXA kirjoitti"]
Kyse oli piilosta ryntäävistä, ei siis näkyvissä olevista!
En ole ihan varma, provoiletko vai et, mutta tuo nyt ei vaikuta mitään tässä tarkastelussa.
Eikä määrä kasva nopeuden kasvaessa sillä ei kukaan tai mikään lisäänny vaikka nopeutta nostaa.
Aivan. Oletuksena olikin, että määrä ja tien ylitykseen kuluva aika on vakioita. Väitinkö jossain jotain muuta?
Niitä siis liikkuu määrätty määrä määrätyssä ajassa ja jos aika puolittuu, niin kohtausriski pienenee, toisaalta onnettomuusriski kasvaa toiseen potenssiin ainakin!
Juupas eipäs...
[quote title="18.09.2006 klo 23:47 Rätkätin kirjoitti"]
Ihan jokainenhan tietää, että asiat eivät ihan noin mene kadunylitysten kanssa eikä niin ikään hirvien/lasten ja nopeuksien suhteen. Tämä foorumi on siitä huvittava, että yllättävän usein tuon tapaista matematiikkaa näkee jos jonkinlaisissa perusteluissa vaikka parametrit ovat täysin syvältä.
Jos kerran perustelut ei kestä päivänvaloa, olisin toivonut, että Räkätin suun soittamisen sijaan olisi esittänyt parempia sellaisia. Löytyykö niitä? Ja missä kohdassa meni vikaan. Foorumi on myös siitä huvittava, että laskelmia kyllä väitetään virheelliseksi, mutta ei edes pyynnöstä suostuta kertomaan missä virhe on eikä esittämään omaa laskelmaa asiasta. Katsotaan, onko kehitystä tapahtunut.
Yhteentörmäyshän tapahtuu, jos kaksi liikkuvaa objektia tulevat samaan aika-avaruuskoordinatiston pisteeseen (samaan aikaan samassa paikassa).
Kummankin objektin liike on riippumaton toisen objektin liikkeestä. Kummankin objektin liikkumista aika-avaruuskoordinaatistossa voidaan pitää toistensa suhteen satunnaisena. Ainakin jos kyse on tielle ryntäävästä lapsesta tai tietä ylittävästä villieläimestä (tosin olen nähnyt joitakin autoilijoitakin joiden kulku näyttää olevan enemmän tai vähemmän satunnaista...).
Jos kumpikin objekti liikkuisi ohjaamattomana, niin törmayksen todennäköisyys ei riipu siitä, kuinka kovaa objektit liikkuvat. Törmäyksen voi välttää muuttamalla objektin kulkua havaitsemisen jälkeen. Autolla ajettaessa tätä kutsutaan ohjaamiseksi. Ohjausliikkeen onnistuminen riippuu ajonopeudesta. Mitä alhaisempi ajonopeus on, sitä paremmat mahdollisuudet on välttää törmäys ohjaamalla.
Jos joku väittää, että ajonopeuden nosto (tai lasku) sinällään vähentää kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä, niin sama ihminen panisi varmaankin koko tulevan eläkkeensä likoon vedonlyönnissä, jossa on kolikolla saatu 50 kertaa peräkkäin kruuna, ja kysytään millä todennäköisyydellä seuraavakin on kruuna..., ja kruunan puolesta olisi lyömässä vetoa.
... Jos kumpikin objekti liikkuisi ohjaamattomana, niin törmayksen todennäköisyys ei riipu siitä, kuinka kovaa objektit liikkuvat.
Ei tämä kyllä niin itsestäänselvää ole minullekaan. Eikös sinänsä tosi ja ansiokas perustelusi sovellu tähän tapaukseen vähän huonosti kun tässä kai epäsuotuisana törmäyksenä voidaan pitää vain sellaista törmäystä, missä objekti nimeltä auto on liikkeessä. Jos objekti nimeltä auto pysähtyy pikapyrähdysensä jälkeen, ei enää haittaa vaikka toinen liikkuva objekti (hirvi-muksu) siihen myöhemmin törmäisikin.
Silti olen kyllä perustelemattakin vakuuttunut että ajonopeuden nosto lisää tuntuvasti riskiä törmätä tietäylittävään lapseen ja että on lapsellisen helppoa ajaa 30km/h.
Ei tämä kyllä niin itsestäänselvää ole minullekaan. Eikös sinänsä tosi ja ansiokas perustelusi sovellu tähän tapaukseen vähän huonosti kun tässä kai epäsuotuisana törmäyksenä voidaan pitää vain sellaista törmäystä, missä objekti nimeltä auto on liikkeessä. Jos objekti nimeltä auto pysähtyy pikapyrähdysensä jälkeen, ei enää haittaa vaikka toinen liikkuva objekti (hirvi-muksu) siihen myöhemmin törmäisikin.
Silti olen kyllä perustelemattakin vakuuttunut että ajonopeuden nosto lisää tuntuvasti riskiä törmätä tietäylittävään lapseen ja että on lapsellisen helppoa ajaa 30km/h.
Pointti on siinä, että törmäyksen todennäköisyys ei riipu nopeudesta. Sekin on mahdollista, että törmäys tapahtuu vaikka toinen objekti on paikallaan. Tämä tietenkin sillä ehdolla, että liikkeessä olevan objektin kulkurataan ei puututa. Auton pysäyttäminen on juuri sitä ajoneuvon ohjaamista (puuttumista kulkurataan) jonka voi tehdä paremmin mitä pienempi on nopeus.
Se, mitä sanot törmäyksen haittaavuudesta, on ihan toinen asia kuin törmäyksen todennäköisyys. Jos törmäys tapahtuu, niin pienemmällä nopeudella syntyy vähemmän haittaa.
Pointti on siinä, että törmäyksen todennäköisyys ei riipu nopeudesta. Sekin on mahdollista, että törmäys tapahtuu vaikka toinen objekti on paikallaan. Tämä tietenkin sillä ehdolla, että liikkeessä olevan objektin kulkurataan ei puututa. Auton pysäyttäminen on juuri sitä ajoneuvon ohjaamista (puuttumista kulkurataan) jonka voi tehdä paremmin mitä pienempi on nopeus.
Se, mitä sanot törmäyksen haittaavuudesta, on ihan toinen asia kuin törmäyksen todennäköisyys. Jos törmäys tapahtuu, niin pienemmällä nopeudella syntyy vähemmän haittaa.
Ok, täysin samaa mieltä tästä noin niinkuin teoriana.
V12: Jos joku väittää, että ajonopeuden nosto (tai lasku) sinällään vähentää kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä, niin sama ihminen panisi varmaankin koko tulevan eläkkeensä likoon vedonlyönnissä
Toisaalta tässä sovellat yo. oikeaksi todistettua teoriaa ehkä vähän rohkeasti käytäntöön. Ainakin ak. on sitä mieltä että laskemalla nopeutta vähennän aidosti kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä. Silti en riskeeraisi eläkekertymääni..
Autoilijoiden maksamasta verosta se ei voi olla kiinni, koska vain murto-osa palautuu teiden uusimiseen, monitasoliittymien rakentamiseen ja alikulkutunneleihin.
Liikennekuolemat ovat maassa vähentyneet kiitettävää tahtia, nyt on aika sijoittaa siihen infraan että saadaan vielä edelleen vähennettyä turhia onnettomuuksia.
Vanhat homekorvavirkamiehet vaihtoon jos ei muu auta.
Asia ei ole edes kiinni rahasta, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa. Järkevät (siis eivät poliittisiin lehmänkauppoihin perustuvat suomalais-) liikenneinvestoinnit kun ovat taloudellisesti hyvin kannattavia ja niihin on siten saatavissa rahoitusta. Ei Ruotsikaan sijoita niihin lähimainkaan kaikkea rahaa kassastaan, vaan se lainaa ja rahoittaa niitä jatkossa syntyvillä maksutuloilla, kustannussäästöillä, tehokkuudella ym.
Kyse on Suomessa puhtaasti asenneongelmasta. Pihdataan rahoja eikä uskalleta tehdä tulevaisuuteen suuntaavia ratkaisuja puhumattakaan uusista ja erilaisista toimintatavoista. Miksi ei mietitä järkevästi asioita asioina? Jos vaihtoehtoina kasvavan liikenteen ja taloudellisen massa alueilla on vähän kalliimpi yksityisrahoitteinen tie vs. ei kunnollista tietä ollenkaan, niin eikö tuo ensimmäinen vaihtoehto ole kokonaisedullisempi?
Ei tarvitse olla kovin kummoinen taloustieteilijä tietääkseen, että valtion hankkeita ja yhtiöitä kautta aikojen ja ympäri maailman on yhdistänyt eräs yhteinen tekijä: liian alhainen investointiaste.
Samaa mieltä, käteisen syytämisessä ei liene mieltä - tuotot hoitaa rahoituksen ja pääoma ei hupene.
Ilmeisesti tuotot kuitenkin hoitavat päättäjien mukaan enimmäkseen vielä "ns. jotain muuta" tarpeellista.
JOXA: En ole lakikirjassa nähnyt yhtään nopeusrajoitusmerkkiä, ainoastaan tien päällä niitä on näkynyt, joten en miellä sitä lakipykäläksi.
Itse liikennemerkit ovat kyllä Tieliikenneasetuksessa, mutta niiden valta perustuu lakiin siinä missä muutkin liikennesäännöt. Jos et noudata niitä, rikot lakia etkä siis voi olla samalla lainkuuliainen. Vähän niinkuin entinen nainen sanoi oikeudessa kun tuomari kysyi, että pitääkö paikkansa väite että petätte miestänne: Herra tuomari, se on valetta, olen ollut hänelle uskollinen monta kertaa.
JOXA: Jos ajaa ylinopeutta niin mahdollisuus kohdata pusikosta ryntäävä muksu pienenee koska tien päällä on vähemmän aikaa.
Koska aiemmat hyvät perustelut eivät ole purreet, ei tämäkään varmaa tepsi, mutta kokeillaan ihan keskustelun vuoksi.
Ajattele asiaa sen eteen tulevan muksun kannalta. Mitä kovempi vauhti autolla on, sitä pidempi on se pätkä tietä, jolla oleva auto ehtii törmätä eteentulijaan sinä aikana, jonka tämä viettää auton nokan levyisellä alueella. Tämä auton pyyhkäisyala (leveys x auton kulkema matka) on sitä isompi, mitä nopeammin auto ajaa ja se on täsmälleen yhtä paljon isompi kuin mitä sen tiellä viettämä aika on hitaamman vastaavaa lyhyempi.
Sama asia toisin sanoin: mitä hitaammin auto kulkee, sen pidempään se viipyy tiellä, mutta vastaavasti sitä todennäköisemmin eteen tuleva muksu ehtii kulkea auton nokan leveyden verran eli pois alta.
Tai tämä: laitetaan auton paikalle luoti. Onko ampumaradan poikki juoksevan mahdollisuus selvitä ilman osumaa todella mielestäsi sitä parempi, mitä nopeampia luoteja käytetään?
Pointti on siinä, että törmäyksen todennäköisyys ei riipu nopeudesta. Sekin on mahdollista, että törmäys tapahtuu vaikka toinen objekti on paikallaan. Tämä tietenkin sillä ehdolla, että liikkeessä olevan objektin kulkurataan ei puututa. Auton pysäyttäminen on juuri sitä ajoneuvon ohjaamista (puuttumista kulkurataan) jonka voi tehdä paremmin mitä pienempi on nopeus.
Se, mitä sanot törmäyksen haittaavuudesta, on ihan toinen asia kuin törmäyksen todennäköisyys. Jos törmäys tapahtuu, niin pienemmällä nopeudella syntyy vähemmän haittaa.
Ok, täysin samaa mieltä tästä noin niinkuin teoriana.
V12: Jos joku väittää, että ajonopeuden nosto (tai lasku) sinällään vähentää kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä, niin sama ihminen panisi varmaankin koko tulevan eläkkeensä likoon vedonlyönnissä
Toisaalta tässä sovellat yo. oikeaksi todistettua teoriaa ehkä vähän rohkeasti käytäntöön. Ainakin ak. on sitä mieltä että laskemalla nopeutta vähennän aidosti kohtaamisonnettomuuden todennäköisyyttä. Silti en riskeeraisi eläkekertymääni..
Ei siinä soveltamisessa kovin suurta rohkeutta vaadita. Kohtaamisonnettomuuden todennäköisyys ei riipu ajonopeudesta, jos objektien kulkusuuntaa ei muuteta. Jos objektien kulkusuuntaa muutetaan (tai yritetään muuttaa), niin kyse ei enää ole samasta todennäköisyydestä. Tässä tapauksessa siirrytään toiseen "todennäköisyyteen". Tässä jälkimmäisessä "todennäköisyydessä" vaikuttavat ainakin seuraavat asiat:
Onko nopeus ja kohtaamisetäisyys sellaiset, että väistäminen on mahdollista? Eli pystyykö reaktioaikana tekemään väistöliikkeen tai muuttamaan ajonopeutta siten, että kohtaamisonnettomuus vältetään. Jos nopeus ja etäisyys ovat sellaiset, että reaktioaikana ei ehdi mitään tekemään, niin tämän "todennäköisyyden" arvo on 1. Törmäys tapahtuu.
Onko tien ja renkaan välinen kitka sellainen, että ko. nopeudella tehty väistöliike tai nopeuden hidastuminen estää onnettomuuden? Tuo kitkahan voi vaihdella paikan mukaan ainakin talvella, sateella ja ajoradan päällysteen muuttumisesta johtuen. Mikä on sellaisen kitkakertoimen todennäköisyys, että väistö on mahdollinen tai mahdoton? Itse en osaa sanoa. Hitaalla nopeudella pienemmälläkin kitkalla voi väistää (ajosuunta muuttuu enemmän pienemmällä voimalla, lisäksi kulkusuunta ehtii muuttumaan pois törmäyslinjalta).
Mikä on todennäköisyys sille, että ajoneuvon jonkin kriittisen osan käyttötunnit tulevat, tai ovat tulleet täyteen? Meneekö jarrupoljin pohjaan, toimiiko ohjaus kuten pitää, ovatko jarrupinnat kunnossa, mikä on iskunvaimentimien kunto...?
Erilaisia väistämisen onnistumiseen liittyviä tekijöitä löytynee niin paljon, että "todennäköisyyden" määrittäminen törmäykselle sellaisessa tapauksessa jossa väistetään, tai yritetään väistää, lienee ainakin turhaa jos ei mahdotonta. Muuttujia tullee liian paljon.
Alemmalla nopeudella voidaan kohtaamisonnettomuus välttää helpommin, kun ohjattavan objektin kulkusuunnan tai nopeuden muuttaminen on helpompaa. Alhaisemmalla nopeudella tapahtunut kohtaamisonnettomuus johtaa pienempiin vaurioihin. Ajoradalle kävellen "ryntäävä" jalankulkijakin pystyy helpommin pysähtymään kuin juosten ryntäävä.
Miksi muuten lapsia kielletään juoksemasta ajoradalle, edes suojatiellä, mutta jotkut autoilijat (samat jotka kieltävät juoksemasta suojatielle?) käyvät pyhää sotaa taajama-alueiden alennettuja nopeusrajoituksia vastaan?
Puhut aika paljon siitä, miten auto mekaanisena laitteena vaikkapa avaruudellisesti kulkiessaan joko törmää tai ei törmää kulkiessan joko piikkisuoraan tai mutkitellen ja kenties vielä vauhtia vaihdellen. Kuitenkin mekaanisen vian aiheuttamien törmäysten määrä on jokseenkin olematon. Koko törmäämisproblematiikka on lähinnä kiinni kuskista - siis ihmisestä itsestään - ja hänen hoksaamiskyvyistään. Hoksaamiskykyihin lasketaan myös se, että kuski on tajunnut ja myös käytännössä toteuttaa sitä sääntöä, että nopeus on saatettava sellaiseksi, että ajoneuvo on kaiken aikaa hallinnassa ja siis myös tarpeen tullen vaikka pysäytettävissä, että törmäystä ei tule. Jollain kuskilla on paremmat hoksottimet kuin toisilla. Jotkut kuskit eivät huomaa vaikka esim. hirvi istuisi vieressä. Meitä on moneen junaan. Suurin syy törmäilyihin lienee kuitenkin se, että vauhti on valittu niin paljon epäsopivaksi, että kolinalta ei voi sitten loppujen lopuksi kuitenkaan vältytä, kun taidotkaan eivät kaiken lisäksi riitä. Korostan vielä, että ihminen on avainasemassa ja hänen päätöksistään riippuu kokonaan koliseeko vai ei.
Todennäköisyyslaskelma oli pohjana kaikelle sille, minkä päälle nuo kuskin hoksaamis ym. jutut tulevat. On päivänselvää, että niillä ratkaistaan se, tapahtuuko onnettomuutta vai ei. Nopeuden vaihtelulla ei kuitenkaan voi vaikuttaa konfliktitilanteen todennäköisyyteen. Tämä siis, jos ymmärsin oikein, ettet oikein ymmärtänyt keskustelun kuviota.
Puhut aika paljon siitä, miten auto mekaanisena laitteena vaikkapa avaruudellisesti kulkiessaan joko törmää tai ei törmää kulkiessan joko piikkisuoraan tai mutkitellen ja kenties vielä vauhtia vaihdellen. Kuitenkin mekaanisen vian aiheuttamien törmäysten määrä on jokseenkin olematon. Koko törmäämisproblematiikka on lähinnä kiinni kuskista - siis ihmisestä itsestään - ja hänen hoksaamiskyvyistään. Hoksaamiskykyihin lasketaan myös se, että kuski on tajunnut ja myös käytännössä toteuttaa sitä sääntöä, että nopeus on saatettava sellaiseksi, että ajoneuvo on kaiken aikaa hallinnassa ja siis myös tarpeen tullen vaikka pysäytettävissä, että törmäystä ei tule. Jollain kuskilla on paremmat hoksottimet kuin toisilla. Jotkut kuskit eivät huomaa vaikka esim. hirvi istuisi vieressä. Meitä on moneen junaan. Suurin syy törmäilyihin lienee kuitenkin se, että vauhti on valittu niin paljon epäsopivaksi, että kolinalta ei voi sitten loppujen lopuksi kuitenkaan vältytä, kun taidotkaan eivät kaiken lisäksi riitä. Korostan vielä, että ihminen on avainasemassa ja hänen päätöksistään riippuu kokonaan koliseeko vai ei.
Näin kirjoitin, ja tarkoitin. Mutta miksi?
Kohtaamisonnettomuuden todennäköisyys ei riipu ajonopeudesta. On täysin eri asia, pystytäänkö uhkaava kohtaamisonnettomuus välttämään kuljettajan toimenpiteillä havaintohetken jälkeen. Törmäämisonnettomuuden todennäköisyys ei edes riipu siitä onko ajoneuvossa teknistä vikaa.
Yleensä, kuten tässäkin ketjussa, esitetään että kohtaamisonnettomuuden todennäköisyys riippuu ajonopeudesta. Sen jälkeen, kun kuljettaja (tai se toinen objekti) tekee jotakin tiedostettavaa onnettomuuden välttämiseksi (väistää, pysähtyy, hidastaa...), kyseessä on täysin eri tilanne.
Ei tielle ryntäävä hirvi selvitä ensiksi liikkuvan ajoneuvon nopeutta, ja vasta sitten ryntää tielle. Sama tilanne tielle yllättäen ryntäävällä lapsella. Kummankin tulo tielle on täysin riippumaton ajoneuvon nopeudesta. Kumpikin voi tulla tielle siten, että siihen törmää käytetyllä nopeudella vaikka tekisi mitä. Kumpikin voi tulla tielle siten, että törmäämisen voi välttää käytetyllä nopeudella. Kumpikin voi tulla tielle siten, että käytetyllä nopeudella ne näkee vasta taustapeilistä.
Väistäminen onnistuu paremmin, kun ihminen on virkeä, taitava, selvä (ei edes "laillista" alle 0.5 promillen humalaa), ajoneuvo on teknisesti kunnossa (renkaat, jarrut, iskunvaimentimet...), ajonopeus on sovitettu olosuhteisiin sopivaksi, jne. Onhan näitä tekijöitä.
Se mitä yritän tolkuttaa, on että pelkkä ajonopeus ei vaikuta törmäämisonnettomuuden todennäköisyyteen. Oikealla nopeudella voidaan onnettomuus välttää, kun aktiivisesti puututaan objektin kulkunopeuteen tai -suuntaan. Tässä ei enää todennäköisyys ratkaise tapahtuuko onnettomuus vai ei. Ainoastaan kyky väistää.
Ihminen on todellakin avainasemassa!
Vanha totuus on taas hyvä kerrata:
Hyvä kuljettaja ei edes joudu sellaiseen tilanteeseen mistä taitava kuljettaja vielä selviää.
Vanha totuus on taas hyvä kerrata:
Hyvä kuljettaja ei edes joudu sellaiseen tilanteeseen mistä taitava kuljettaja vielä selviää.
Jep. Ongelmana on vaan se, että hyväksi kuljettajaksi kehittyminen vie aikaa. Valitettavasti edelleen turhan moni nuori tai muuten kokematon kuljettaja päätyy tilastoon ennenkuin on oppinut hyväksi kuljettajaksi.
Vanha totuus on taas hyvä kerrata:
Hyvä kuljettaja ei edes joudu sellaiseen tilanteeseen mistä taitava kuljettaja vielä selviää.
Jep. Ongelmana on vaan se, että hyväksi kuljettajaksi kehittyminen vie aikaa. Valitettavasti edelleen turhan moni nuori tai muuten kokematon kuljettaja päätyy tilastoon ennenkuin on oppinut hyväksi kuljettajaksi.
Jep, jep,
Onko muuten kukaan pohtinut kumpi vie enemmän aikaa, tuleminen hyväksi kuljettajaksi, vai tuleminen taitavaksi kuljettajaksi?
Ensimmäinen vaatii oikeaa asennetta, jota joillakin ei näytä olevan yhtään (eikä edes kykyä asennemuutokseen), toinen vaatii ainakin harjoitusta ja kykyä oppia (taas asioista joita joillakin ei ole eikä pysty hankkimaan).
Jos ajatellaan, että jompi kumpi ominaisuus on "määräävämpi" (hyvä vs. taitava), niin kumpiako on mielestäsi enemmän:
Kuljettajissa jotka ovat saaneet kortin 1v sitten?
Kuljettajissa jotka ovat saaneet kortin 10v sitten?
Kuljettajissa jotka ovat saaneet kortin 20v sitten?
Kuljettajissa jotka ajavat 5 000 km/v?
Kuljettajissa jotka ajavat 20 000 km/v?
Kuljettajissa jotka ajavat 100 000 km/v?
Kumpaako ominaisuutta pitäisi mielestäsi liikenteessä suosia?
Kumpaanko kategoriaan itsesi luet (taitava vs. hyvä)?
V12: Onko muuten kukaan pohtinut kumpi vie enemmän aikaa, tuleminen hyväksi kuljettajaksi, vai tuleminen taitavaksi kuljettajaksi?
Aiheeseen liittyvä tositapaus reilu kuukausi sitten: tyttäreni oli saanut ajokortin edellisenä päivänä. Lievää henkistä väkivaltaa ja lahjontaa käyttäen sain hänet ajelemaan kaupungilla. Lähdimme ajamaan 3-tietä kohti H:kiä. Tyttö ajoi todellista nopeutta n. 5 km/h alle rajoituksen satasen noparilla ja sanoin hänelle tästä. Vastaus: joo mä tiedän, mutta mulla on täysi työ pitää tää auto reunaviivan vieressä ja kattella peiliin, en mää vielä osaa pitää nopeutta tasan oikeena ja silloin mä ajan varmuuden vuoks vähän alle.
Tyttö tajusi alle 20 km ajettuaan (jos jätetään koulun ajot huomiotta) saman jonka tajuamiseen minulta meni yli puoli miljoonaa kilometriä ja toteuttamiseen vielä kolmesataatuhatta lisää ja jota kommenttien perusteella monet minua kokeneemmat ei ole tajunneet saati ottaneet käyttöön vieläkään. On kuulemma mahdotonta ajaa rajoitusten mukaan ja samalla seurata liikennettä. Polvesta paranee näimmä paitsi pojat myös tyttäret.
Taitavaksi tulee ajamalla mutta hyväksi tulee vain ajattelemalla. Kokemuksesta on hyötyä mutta vain jos siinäkin on mukana ajatus. Muussa tapauksessa kokemus on vaan esteenä hyväksi tulemiselle: Mitä, minäkö muka tehnyt jotain väärin miljoona kilometriä?!!? Ei VOI pitää paikkaansa! Valitettavasti voi.
Tuohon tuoreen ajokortin haltijan hyvyyteen liitttyy sellainen ongelma, että ajamisen muututtua rutiiniksi ajatus jää tunteen alle. Ajaminenhan on helppoa... Millä sen sitten saisi hallittua?
Mutta asetelmaan taitava vs hyvä kuski voi liittyä eilen radiosta kuulemani juttu. Joku hyvien tapojen seura on palkinnut Ville Peltosen vuoden käyttäytyjäksi, mutta se ei nyt liity tähän. Samassa yhteydessä kuitenkin kerrottiin tutkimuksesta (Valitut Palat?), jossa oli 22 valtiota. Suomalaiset rankattiin 6. viimeiselle sijalle. Toisaalta sama kansa on pärjännyt aina hyvin moottoriurheilussa. Voisiko olla niin, että tämä heijastuu myös liikenteeseen? Siinähän pelataan yhteispeliä, mutta huonosti käyttäytyvä ei osaa asettua toisen asemaan, joten toiminta on itsekästä. Taitava kuski pärjää rallissa, koska se on itsenäistä hommaa.
Jos ajotaidosta puhutaan, usein käy ilmi, että yllättävän monet eivät ymmärrä näiden asioiden eroa.
Ehdottomasti samaa mieltä, että määrä ei korvaa laatua.
Siinä, että ajaa 5km/h alle sallitun ei ole mitään väärää, mutta siinä, että ajaa 5km/h yli on väärää - ainakin periaatteellisella tasolla - ihan eri asia sitten on, että kannattaako ajaa 5km/h alle, kun taito ja varmuus myöhemmin karttuvat. Omasta mielestäni ei missään tapauksessa pidä ajaa lujempaa kuin mitä oma uskallus ja taidot edellyttävät. Sangen järkevä tyttö - onneksi olkoon.
Mitä tulee siihen, että ajaminen on helppoa, niin olen kyllä täysin eri mieltä. Koettakaapas joskus ajella kaupungilla vaikka vain yksi tunti tismalleen oikein - maantiellä se toki saattaa onnistuakin, mutta kaupungilla se alkaa jo olla oikeasti haasteellista. Jo pelkästään jalankulkijoiden aikeet kadun ylitykseen alkavat olla ylivoimaisia puhumattakaan ihan kaikesta muusta.
Ajamisen helppous oli muutaman kuukauden ajaneen tuntemus. Eri mieltä vaikeusasteesta ei taida olla kukaan ilmoittanut olevansa.
No juu - helppoa ja helpoa - olemmehan me rallikansaa ja ajamisen taidot tulevat äidinmaidon mukana. Aika iso osa taitaa ajatella tähän malliin. Totuus oikeasta osaamisesta saattaa sitten olla aivan toinen.
Siihen Puskuri-ohjelman paras kuski-kilpailuun ilmoittautui mielestäni aika moni sellainen, jolla käsitykset omasta osaamisesta olivat melko kurjalla tasolla. Eikös 80% ole keskimääräistä parempia?
Mitä tulee siihen, että ajaminen on helppoa, niin olen kyllä täysin eri mieltä. Koettakaapas joskus ajella kaupungilla vaikka vain yksi tunti tismalleen oikein - maantiellä se toki saattaa onnistuakin, mutta kaupungilla se alkaa jo olla oikeasti haasteellista. Jo pelkästään jalankulkijoiden aikeet kadun ylitykseen alkavat olla ylivoimaisia puhumattakaan ihan kaikesta muusta.
Ajaminen ei tosiaankaan ole helppoa. Kauan kauan sitten 18,5 ikävuotta täytettyäni aloin uskoa sen itsekin, ja on tuo päässä pysynyt sen jälkeen vaikka kilometriä on kertynyt paljon. Tästä päästäänkin siihen, mitä tarkoittaa hyvä kuljettaja.
Aloittelevalla kuskilla voi olla oikea asenne liikenteeseen, eli hän ajaa taitojensa mukaisella vauhdilla. Hyvä juttu, mutta se ei tee vielä hänestä hyvää kuljettajaa. Jos hän tuntee säännöt ja noudattaa niitä, ollaan taas askelta edempänä. Tuo oikea asenne on se, joka antaa hänelle eväät tulla hyväksi kuljettajaksi. Ilman sitä se ei onnistu, mutta pelkästään silläkään ei pärjätä. Havainnointikyky on yksi hyvän kuljettajan ominaisuus. Kaikki eivät ole koskaan hyviä havainnoimaan, eivätkä sitä varsinkaan ole taitamattomat tai aivan kokemattomat, joiden havainnointi menee ajamiseen toimintona. Siksi siis on taitavia kuljettajia jotka eivät ole hyviä, mutta ei ole hyviä kuljettajia, jotka eivät olisi jossain määrin taitavia.
Ihminen toimii liikenteessä tilanteissa, jotka syntyvät hyvin nopeasti ja joissa suurelta osin ollaan ympäristössä joita ei itse hallitse. Tilanteita täytyy siis havainnoida ja ennakoida ja niissä täytyy toimia oikein hyvin nopeasti. Ennakoida voi, jos on tietoa ja kokemusta ja pystyy sitä kautta ymmärtämään, mitä havainnoimasi asiat tarkoittavat. Oikea tieto on tärkeää, mutta ei silti koskaan pysty korvaamaan kokemusta. Tieto antaa mahdollisuudet ymmärtää asioita, mutta sen huono puoli on siinä, että kaikki muuttujat eivät koskaan toimi niin kuin niiden tietojesi mukaan pitäisi toimia etkä välttämättä pysty soveltamaan tietojasi omaan toimintaasi käytännössä.
Kokemus on se, joka opettaa että on olemassa niitä muitakin mahdollisuuksia ja myös sen, millaisia ne kenties ovat, mikä johtaa mihinkin ja mitkä seuraukset voivat olla. Ihminen muodostaa suuren osan näöstään, nopeasta päättelystään ym sen perusteella mitä on nähnyt, tehnyt ja kokenut. Tästä johtuen, ennakointi kehittyy vasta paljolti kokemuksen myötä.
Niin että mikä on se oikeasti hyvä kuljettaja: hän on nöyrästi asennoituva, kokenut, taitava ja osaa lisäksi ottaa muut huomioon liikenteessä. Lisäksi voisi jatkaa, että hän valitsee liikkumisvälineensä tarkoituksen mukaisesti, tuntee sen ominaisuudet, panostaa sen kuntoon ja turvallisuuteen, ei ryyppää, elää tasapainoista elämää ja muistaa nukkua yönsä.
Jos ajattelee juniorikuljettajia, niin kun nuo muut on kohdallaan ja rouva fortuna puolellasi, niin on edellytyksiä sille että saat kokemusta, taitosi kehittyvät ja kehityt oikeasti hyväksi kuljettajaksi päätymättä tilastoon siinä matkan varrella.
Joillain on suhteellisuudentaju hukassa?
Tielle ryntääviä muksuja ja hirviä on määrätty määrä määrätyssä ajassa? Eivät siis lisäänny vaikka nostaisin ajonopeutta? Jos nostan nopeutta niin olen vähemmän aikaa tien päällä? Samoin riski törmätä pienenee? Riski törmätä kuitenkin kasvaa mahdollisessa kohtaamisessa nopeuden kasvaessa koska väistäminen vaikeutuu. Minä väistän aina ihmiset muksuista mummuihin koska ajan olosuhteiden mukaan. Hirvetkin olen tähän asti onnistunut väistään osin tuurillakin.