Joo, suomalaiset haluavat lisää poliiseja ja valvontaa. Missään artikkeleissa mitä ko asiasta luin ei puhuta suomalaisten haluavan kameravalvontaa lisää. Vaan taitavat päättäjät sen sille puolelle kääntää.
Ymmärrän hyvin tuon lisää poliisia ja itsekin toivoisin lisää näkyvää valvontaa, ei pelkkiä koneita. Kamerat kun eivät puutu ajotapaan yms joka saa kanssa-autoilijat "pelkäämään" liikenteessä. Eli teknisen valvonnan lisääntyminen on ehkä pudottanut ajonopeuksia mutta samaan aikaan ajotapa on pahentunut ja sääntöjen noudattaminen vähentynyt, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Olisiko jopa tuo kameravalvonta yksi syy siihen? Autoilijoilta palaa hermo kameroiden kohdalla hidasteleviin ja tämä sitten näkyy perässä roikkumisen ja painostuksena sekä ohituksina.
...teknisen valvonnan lisääntyminen on ehkä pudottanut ajonopeuksia mutta samaan aikaan ajotapa on pahentunut ja sääntöjen noudattaminen vähentynyt, varsinkin pääkaupunkiseudulla...
Juuri tästä minäkin olen "huolissani". Kameroin tehtävä nopeusvalvonta ei tartu tähän todelliseen uhkaan lainkaan. Samoin pitäisi puuttua jalankulkijoiden poukkelehtimisiin.
Ongelmahan on se, että määrärahat ovat pieniä. Poliisin aikaa kuluu yhä enemmän paperihommiin. Lisää henkilöstöä tarvittaisiin ja tämän on poliisipomot jo itsekin todenneet. Paperityöt voisi ainakin yrittää teettää alihankintana ulkopuolisilla. Ristiriita syntyy, kun tolppien kustannukset palautuvat kerättyinä sakkoina hyvinkin nopeasti ja ihmisten palkkaus vie vuosi vuodelta yhä enemän ja enemmän.
Kysymys on edelleenkin siitä mihin tämä yhteiskunta haluaa rahoja käytettävän. Rahaa nimittäin kyllä löytyy, kun asia on TARPEEKSI tärkeää. Sama juttu rahojen suhteen on tuossa hoitsujen palkka-asiassakin.
Onko kansa oikeassa? Tietääkö galluppiin vastannut kansa, paljonko vuodessa lääkärit tekevät hoitovirheitä ja paljonko niissä kuolee porukkaa? Tietääkö kansa, kuinka hyvin julkinen sektori noudattaa lakia esimerkiksi vanhusten hoidossa hoitohenkilökunnan määrän suhteen samaan aikaan, kun vaatii kansalta liikenteessä nollatoleranssia?
Saattaa olla, että jos kansa näkisi asiat vähän laajemmin, tulos olisi toisenlainen. Voisi vähentyä vakuutusyhtiönkin intressit tehdä tuollaisia selvityksiä.
Kovin nopeasti muuten on unohtunut se, mitä vuosi sitten puhuttiin. Tuolloin ihmeteltiin liikenneturvallisuuden positiivista kehitystä, jopa ajateltiin sen olevan vain poikkeavan hyvä tulos. Nyt kun palataan normaalitasolle tai vähän viime vuosia huonommalle puolelle, ollaan lähes paniikkitunnelmissa. Keinot tilanteen korjaamiseksi tuntuu olevan tiedossa, vaikka onnettomuuksien lisääntymiselle ei syytä tiedetä. Loistavaa!
Onko kansa oikeassa? Tietääkö galluppiin vastannut kansa, paljonko vuodessa lääkärit tekevät hoitovirheitä ja paljonko niissä kuolee porukkaa? Tietääkö kansa, kuinka hyvin julkinen sektori noudattaa lakia esimerkiksi vanhusten hoidossa hoitohenkilökunnan määrän suhteen samaan aikaan, kun vaatii kansalta liikenteessä nollatoleranssia?
Saattaa olla, että jos kansa näkisi asiat vähän laajemmin, tulos olisi toisenlainen. Voisi vähentyä vakuutusyhtiönkin intressit tehdä tuollaisia selvityksiä...
Ehkä tietää .. ehkä ei .. mutta jos oletetaan, että ei tiedä, niin voisi hyvin kuvitella, että kansaa kusetetaan kaiken aikaa. Itse asiassahan pitäisi olla niin, että tämä yhteiskunta on ja toimii ihmistä varten .. siis kansaa varten ja pyrkisi kansan parhaaksi. Hieman vaaralliselta haiskahtaa sellainen, että joku on tietävinään mikä muille on hyväksi. Valistuneita diktaattoreita ei ole kuin saduissa, jos niissäkään.
Salailun pariinhan tuo Vanhanenkin on porukoitaan patistellut. Suomi on muutenkin salailemassa aivan turhaan vaikka mitä "tiitisen listoja". Isälläni oli tapana sanoa, että pitää elellä niin, ettei tarvitse pelästyä, kun tulee poliisit vastaan.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että liikennekuri ei varmasti parane ellei resursseja lisätä rutkasti ja sama koskee talousrikollisuutta kuten montaa muutakin rikoslajia. Kiinnijääminen on nykyisellään aivan marginaalista. Kaksinaismoraali rehottaa .. kadulla ei saisi pahoinpidellä, mutta esim. jääkiekkokaukalossa saa ja lapsille selitetään, että ei saa lyödä vaikka kaukalossa pitää lyödä ainakin, jos aikuisia seuraa. Mistäköhän ne lapset kaiken oppivatkin .. vaikka liikennekäyttäytymisen.
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 17.10.2007 klo 08:15]
Jos tuollainen kysely olisi tehty toissasyksynä, olisivat vastaajat olleet hyvin huolissaan lintuinfluenssasta. Erityisesti huolissaan olisivat olleet 30-49 vuotiaat naiset ja alle 13-vuotiaiden vanhemmat...
Totta kyllä, liikenne antaa aihetta huoleen. Kuitenkin tänäkin vuonna ollaan hyvällä turvallisuustasolla, siitä huolimatta tuntuu olevan jonkinlaista paniikkitunnelmaa ilmassa.
Se minua tässä ihmetyttää, minne hävisi se tutkimukseen ja erehtymättömiin tieteellisiin analyyseihin perustuva liikennepolitiikka? Nythän näitä konsteja ollaan vetämässä esiin ennenkuin edes on kunnolla tiedossa mistä kehityksen käänne johtuu. Vaikuttaisi vähän siltä, että tilannetta aiotaan käyttää hyväksi. Onnettomuuslukuja ja investointeja olisi myös hyvä suhteuttaa ajettuihin kilometrimääriin. En ole missään nähnyt, onko tuo onnettomuuksien määrä siihen nähden merkittävästi noussut. Tai onko liikenneinvestoinnit ja poliisin näkyvyys pysyneet mitenkään kasvun tahdissa. Itse liikennehän on ollut kasvussa jo pitkään.
Nousukausi alkaa olla lakipisteessään. Vastaavana aikana on aina ennenkin ollut synkät tilastot. Osassa nuorisokulttuuria vaikuttaa myös olevan se aallon vaihe, jossa autoilla ja mp:llä kaahaaminen on taas coolia. Osittain johtuu varmaan siitäkin, että niillä on taas rahaa tehdä niin. Siinä ei voi viranomaiset kuin ihmetellä, ja vanhemmat sukupolvet päivitellä (tätäkin on tehty aina, kyllä ne nuoret on vanhemman väen mielestä aina olleet hyvin tavattomia.. )
Liekö tuolla suurempaa väliä missä heittää veivinsä. Kait nollavisiota (huom, vision käännös "harhanäky") on helpoin kuitenkin tavoitella kotonaan? Silti siellä saattuu suurin osa onnettomuuksista.
Väärää turvallisuusvaikutelmaa? Ei mulle kotona mitään käy...
No käsi pystyyn joka haluaa kuolla tai loukkaantua mieluummin liikenteessä (koulu-, työ-, ostos-, loma- tms. matkalla) kuin kotonaan!
Tuosta tuli mieleen Karpon neljännesvuosisata sitten esittämä kysymys kuljettajalle, miksi ei käyttänyt turvavyötä. Oli kuulemma niin lyhyt matka, ettei tarvitse. Tähän Hannu sitten vastasi, että kuoletko mielummin lyhyellä matkalla kuin pitkällä?
Zilon lailla en ymmärrä, miksi paikka kuolla tai loukkaantua pitäisi valita.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 17.10.2007 klo 20:36]
Voisi varmaan sanoa, että merkittävä osa liikennekuolemistakin on itseaiheutettuja, mutta silti liikenteessä on huomattavasti suurempi mahdollisuus kuolla toisen törttöilyn vuoksi kuin kotona, jos ei sitten emäntä tökkää leipäveitsellä
EDIT: Silti noihin kuolonkolareihin on vaikea puuttua valvonnalla. Suurin osa kuolonkolareista on rattijuopumustapauksia, nukahtamisia, sairaskohtauksia, tahallisia tekoja tai sitten papparaisella ei ole niska kääntynyt riittävästi, kun pyrkii sivutieltä toisen eteen...
Rattijuoppoja voi toki valvoa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että niitä on kaikista vaikein ennaltaehkäistä johtuen siitä, että kännissä ei se pelote tiukemmasta valvonnasta oikein pure, kun ajatus ei tahdo kulkea muutenkaan...
[Opelixi muokkasi tätä viestiä 17.10.2007 klo 20:53]
Voisi varmaan sanoa, että merkittävä osa liikennekuolemistakin on itseaiheutettuja...
Lainaus Hesarista: "Parannuskeinoiksi vastaajat ehdottivat eniten poliisien lisäämistä ja valvonnan tehostamista.
"Yllättävintä on, että ratkaisua haetaan ulkoa. Juurikaan ei mietitty, mitä minä itse voisin tehdä ja pitäisikö puhua omille lapsille, miten liikenteessä mopolla tai autolla käyttäydytään.""
Ei siis ole luvassa parannusta tilanteeseen. Yllättävää tuo ei ole toisin kuin haastateltu kaveri väittää. Sehän on tiedetty jo kauan, että liikenteessä törttöilee ne muut, jotka pitää laittaa kuriin äärimmäisellä valvonnalla.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 18.10.2007 klo 00:52]
Zilon lailla en ymmärrä, miksi paikka kuolla tai loukkaantua pitäisi valita.
Tottakai mieluummin sairaalassa ihan vaan jo mahdollisten kipujenkin vuoksi. Jos tulee kovat kivut, niin siitä jää loppuelämän ajaksi pysyviä traumoja.
Puhutaan onnettomuusmääristä ajettuja kilometrejä kohden, mutta onko tutkitttu onnettomuuksin joutuneiden yksilöiden ajettuja kilometrejä kohden? Hässäkkään syyllisten profiili contra hässäkkään joutuneiden profiili. Saattaisi olla mielenkiintoinen luku tuokin. Lisäksi pitäisi profiloida onnettomuuksiin osallistuneet paljon nykyistä tarkemmin. Ylinopeudesta narahtaneitä väitetään olevan kaikista yhteiskuntaluokista ja varallisuusluokista ja ajoneuvotyypeistä. Uskon kyllä, mutta olisipa hauska tietää, että onko kaikista ihmistyypeistä. Olen ainakin tällä hetkellä vakuuttunut, että asenteissa on eroja - siis suhtautumisessa koko elämään ja siis myös liikenteeseen. Ongelmahan tietenkin on, että ihmismielen tutkiminen tuntuu muutenkin olevan melko ylivoimaista - sanotaanhan, että nerouden ja hulluuden välinen ero on melko olematon.
Kaikki eivät kuitenkaan saa ikinä ylinopeussakkoja ja jotkut eivät koskaan aja kolareita. Minkä ihmeen vuoksi - epäreiluako?
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 18.10.2007 klo 08:35]
Rattijuoppoja voi toki valvoa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että niitä on kaikista vaikein ennaltaehkäistä johtuen siitä, että kännissä ei se pelote tiukemmasta valvonnasta oikein pure, kun ajatus ei tahdo kulkea muutenkaan...
Luulen että tässä ollaan lähellä asian ydintä. Pelotevaikutus kortitta ajamisesta tai auton menettämisestä lienevät myös yhtä absurdeja siinä vaiheessa, kun on hyvä 1,5-2 promillen noususuhdanne päällä. Silloinhan ei yleensä mikään maksa mitään, ja aika moni on talonsakin jounut, mikä jottei sitten autoakin. Ja kun suomalainen keskivertoauto on 11-12 vuotias, niin mitäpä tuon menetyksellä väliäkään on.
EDIT: Silti noihin kuolonkolareihin on vaikea puuttua valvonnalla. Suurin osa kuolonkolareista on rattijuopumustapauksia, nukahtamisia, sairaskohtauksia, tahallisia tekoja tai sitten papparaisella ei ole niska kääntynyt riittävästi, kun pyrkii sivutieltä toisen eteen...
JOs ei valvonta auta niin eika irajoitusten kiristäminen auta sen enempää? Vaan koko ajan tiukkenee turvallisuuden nimissä.
EDIT: Silti noihin kuolonkolareihin on vaikea puuttua valvonnalla. Suurin osa kuolonkolareista on rattijuopumustapauksia, nukahtamisia, sairaskohtauksia, tahallisia tekoja tai sitten papparaisella ei ole niska kääntynyt riittävästi, kun pyrkii sivutieltä toisen eteen...
JOs ei valvonta auta niin eika irajoitusten kiristäminen auta sen enempää? Vaan koko ajan tiukkenee turvallisuuden nimissä.
Kiristetyt rajoitukset auttaa valvottuna, koska törmäysnopeus laskee. Kolareiden määrä ei silti muutu.
[quote title="17.10.2007 klo 20:35 Herbert kirjoitti"] Zilon lailla en ymmärrä, miksi paikka kuolla tai loukkaantua pitäisi valita.
"Tottakai mieluummin sairaalassa ihan vaan jo mahdollisten kipujenkin vuoksi. Jos tulee kovat kivut, niin siitä jää loppuelämän ajaksi pysyviä traumoja. "
Sehän tästä vielä puuttuisi, jos sairaalassakin pitäisi loukkaantua.
"Hässäkkään syyllisten profiili contra hässäkkään joutuneiden profiili. Saattaisi olla mielenkiintoinen luku tuokin. Lisäksi pitäisi profiloida onnettomuuksiin osallistuneet paljon nykyistä tarkemmin. Ylinopeudesta narahtaneitä väitetään olevan kaikista yhteiskuntaluokista ja varallisuusluokista ja ajoneuvotyypeistä. Uskon kyllä, mutta olisipa hauska tietää, että onko kaikista ihmistyypeistä."
Mitkä ovat niitä indikaattoreita, joilla ihmisiä pitäisi leimata onnettomuusherkiksi kuljettajiksi tai sitten muita paremmiksi kansalaisiksi?
EDIT: Silti noihin kuolonkolareihin on vaikea puuttua valvonnalla. Suurin osa kuolonkolareista on rattijuopumustapauksia, nukahtamisia, sairaskohtauksia, tahallisia tekoja tai sitten papparaisella ei ole niska kääntynyt riittävästi, kun pyrkii sivutieltä toisen eteen...
JOs ei valvonta auta niin eika irajoitusten kiristäminen auta sen enempää? Vaan koko ajan tiukkenee turvallisuuden nimissä.
Sori, nyt on sen verran kirotusvihreitä, että en ymmärtänyt, että mitä halusit minulta kysyä?
Rattijuoppoja voi toki valvoa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että niitä on kaikista vaikein ennaltaehkäistä johtuen siitä, että kännissä ei se pelote tiukemmasta valvonnasta oikein pure, kun ajatus ei tahdo kulkea muutenkaan...
Luulen että tässä ollaan lähellä asian ydintä. Pelotevaikutus kortitta ajamisesta tai auton menettämisestä lienevät myös yhtä absurdeja siinä vaiheessa, kun on hyvä 1,5-2 promillen noususuhdanne päällä. Silloinhan ei yleensä mikään maksa mitään, ja aika moni on talonsakin jounut, mikä jottei sitten autoakin. Ja kun suomalainen keskivertoauto on 11-12 vuotias, niin mitäpä tuon menetyksellä väliäkään on.
Juuri tätä haen. Pelotteet voivat toimia niihin yhden tai kahden kaljan juoneisiin, mutta ei niihin jotka niitä kolareita aiheuttaa. Kyllä ainut konsti on estää tuollaisia tapauksia ajamasta tai juomasta ollenkaan.
Mitkä ovat niitä indikaattoreita, joilla ihmisiä pitäisi leimata onnettomuusherkiksi kuljettajiksi tai sitten muita paremmiksi kansalaisiksi?
Olet kaiketi tietoinen, että esim. HKL:n bussikuskeiksikaan ei pääse nykyään kuka tahansa. Siihenkin hommaan on soveltuvuustestejä. Samoin ajokortinkin kanssa pitäisi olla, että ihan jokainen ei sitä hankalan luonteensa ja/tai asenteensa vuoksi saisi. Esimerkiksi nopea pinnan palaminen liikenteessä ei ole eduksi.
Se, että kuka on parempi kansalainen, onkin jo kokonaan eri kysymys. Varmaan omasta mielestään oikeat narsistit ja paljon veroja maksavat ja kaikki sen sellaiset vain joitain mainitakseni.
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 18.10.2007 klo 19:03]
EDIT: Silti noihin kuolonkolareihin on vaikea puuttua valvonnalla. Suurin osa kuolonkolareista on rattijuopumustapauksia, nukahtamisia, sairaskohtauksia, tahallisia tekoja tai sitten papparaisella ei ole niska kääntynyt riittävästi, kun pyrkii sivutieltä toisen eteen...
Jos ei valvonta auta niin ei kai rajoitusten kiristäminen auta sen enempää? Vaan koko ajan tiukkenee turvallisuuden nimissä.[Toim.edit.]
Kiristetyt rajoitukset auttaa valvottuna, koska törmäysnopeus laskee. Kolareiden määrä ei silti muutu.
Kolarin jälkeen valvonta ei enää auta, sillä vahinko on jo tapahtunut ja on enää toimitettava syyllisten rankaisu. Tämän olisi tarkoitus ehkäistä vastaavia ikäviä tapahtumia ainakin samojen henkilöiden toimesta (yhä) uudelleen ja entistä pahemmin seurauksin.
Onko Herbert (tai moni muu) sitä mieltä, että ajonopeus ei vaikuta kolareiden määrään (todennäköisyyteen) oli sitten kyse omasta tai jonkun muun liikenteessä vastaan toheloivan käyttämästä nopeudesta?
EDIT: Lisäksi mitä valvontaan ja sen tarpeellisuuteen tulee, suurin osa niistä rattijuopoista, jotka eivät vielä ole aiheuttaneet onnettomuutta, saadaan luullakseni kiinni normaalin liikennevalvonnan (ajotapavalvonnan) avulla. Rattijuopot eivät kykene ajamaan normaalisti, joten piipaa-autot poimivat ne pois tuossa tuokiossa. Liikennevirran jokaista autoilijaa ei suinkaan tarvitse puhalluttaa tai huumetestata, jotta nämä saataisiin poistetuksi tien päältä ainakin hetkeksi.
[mikahe muokkasi tätä viestiä 18.10.2007 klo 20:58]
"Onko Herbert (tai moni muu) sitä mieltä, että ajonopeus ei vaikuta kolareiden määrään (todennäköisyyteen) oli sitten kyse omasta tai jonkun muun liikenteessä vastaan toheloivan käyttämästä nopeudesta?"
Ajonopeus ei vaikuta jos se on olosuhteiden mukainen. Tohelot aiheuttaa kolareita hiljaisellakin nopeudella!
[quote title="18.10.2007 klo 20:52 mikahe kirjoitti"]
"Kolarin jälkeen valvonta ei enää auta, sillä vahinko on jo tapahtunut ja on enää toimitettava syyllisten rankaisu. Tämän olisi tarkoitus ehkäistä vastaavia ikäviä tapahtumia ainakin samojen henkilöiden toimesta (yhä) uudelleen ja entistä pahemmin seurauksin."
Tajuaako kansa olevansa riskitekijä, kun ajaa periaatteessa sääntöjen mukaan, mutta silti kolisee? Ei siis esimerkiksi liian suurella nopeudella ja sen seurauksena tapahtuu kolari. Miten se valvonta ennalta ehkäisee onnettomuuksia tällaisissa tapauksissa? Yleisin onnettomuuteen myötävaikuttanut syy on inhimillinen virhe (95%). Niitä on ratsiassa aika vaikeata valvoa, koska ovat usein vain hetkellisiä ja vaikeasti mitattavia, korkeintaan sekunnin mittaisia toisin kuin ylinopeudet ja veren alkoholipitoisuus.
Jätetään viisastelut siitä, että ajamalla hitaammin onnettomuus olisi vältetty, kun kuitenkin on menty rajoituksen ja liikennevirran mukaista nopeutta. Politiikka johtaisi siihen, ettei mikään nopeus ole riittävän alhainen. Jotain nopeutta liikenne kuitenkin pitää saada kulkemaan, jotta se palvelisi tarkoitustaan. Mahdollisimman kovaa, jotta hyöty olisi mahdollisimman suuri.
"Onko Herbert (tai moni muu) sitä mieltä, että ajonopeus ei vaikuta kolareiden määrään (todennäköisyyteen) oli sitten kyse omasta tai jonkun muun liikenteessä vastaan toheloivan käyttämästä nopeudesta?"
Karsitaan heti aluksi ryhmä "toheloivat" pois keskustelusta. Niitähän voi olla yhtä lailla ylinopeutta kuin alle rajoituksen ajavat. Nopeus ei ole riittävän kattava indikaattori paljastamaan näitä.
Olen koittanut etsiä tietoa nopeuden vaikutuksesta onnettomuusriskiin, mutta yksikään löytämäni tutkimus ei ole ottanut siihen kunnolla kantaa. Ulkomaisiin en ole perehtynyt, koska se olisi kielitaitoni takia liian raskasta. Muutamassa lukemassani julkaisussa on onnettomuusriskin ja nopeuden suhdetta sivuttu mainitsemalla, että sitä voidaan matemaattisilla malleilla kuvata, muttei sitten kuitenkaan ole esitetty tuloksia. Ilmeisesti asia on aika epämääräinen ja siten edes tutkijat eivät sitä kunnolla hallitse. Henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien määrän ja nopeuden suhde tunnetaan paljon paremmin.
Sen sijaan Tiehallinnon kameravalvontatutkimuksessa todettiin, ettei valvonta vähentänyt onnettomuuksien määrää. Kuolemat vähenivät 20-25% ja loukkantumisten aste lieveni.
Uskon, että nopeus vaikuttaa onnettomuusmääriin, mutta suht pienillä ylinopeuksilla (n. 10-15%) merkitys on niin vähäinen, ettei sitä saada tilastoissa näkyviin. Suuremmilla ylinopeuksilla merkitys varmasti korostuu. Kaupunkiliikenteessä 10 % ylinopeus on tietysti kilometreinä tunnissa mitattuna pienempi kuin maantieliikenteessä, joten siellä tilanne muuttuu absoluuttisesti ajateltuna herkemmin. Lisäksi kaupungissa on enemmän tapahtumia, mikä korostaa nopeuden merkitystä.
Jos sinulla on täsmällisempää tietoa aiheesta, lukisin siitä erittäin mielelläni lisää.
"EDIT: Lisäksi mitä valvontaan ja sen tarpeellisuuteen tulee, suurin osa niistä rattijuopoista, jotka eivät vielä ole aiheuttaneet onnettomuutta, saadaan luullakseni kiinni normaalin liikennevalvonnan (ajotapavalvonnan) avulla."
Oma käsitykseni on täysin päinvastainen. Poliisi on kuitenkin niin harvinainen näky, että sen sattuminen paikalle on hyvin epätodennäköistä. Jos kuski ei ole kovin pahasti humalassa (= karkeasti luokiteltuna törkeän rattijuopumuksen aluella), siitä tuskin edes kanssa-autoilijat ilmoittavat poliisille, koska eivät ole varmoja kuskin ajokyvystä. Liikenteessä on muitakin epävarmoja kuskeja kuin rattijuopot. Itse ainakaan en jokaisesta törttöilijästä ilmoittele, muutenhan saisin jatkuvasti olla puhelimessa. Joskus jopa ilmiantaa itseni, vaikken koskaan humalassa tiedä ajaneeni.
Liikenteessä on keskimäärin joka 600. kuljettaja rattijuoppo. Montako rattijuoppoa paljastat poliisille tai edes havaitset lomamatkallasi Lappiin?
"Rattijuopot eivät kykene ajamaan normaalisti, joten piipaa-autot poimivat ne pois tuossa tuokiossa."
Riippuu aika oleellisesti promillemäärästä, henkilökohtaisista ominaisuuksista (mm. sukupuoli, kropan paino ja alkoholin käytön määrä) ja kuljettajan ajotaidosta. Veikkaan, ettei jotain alle promillen rattijuoppoa välttämättä läheskään aina erota liikenteessä. Liikkuuhan siellä tuollaista humalatilaa vastaavan verran väsyneitä kuskeja rattijuoppoihin verrattuna varmasti moninkertainen määrä. Ajattele vaikka jotain lapsiperheen isää tai kovassa uraputkessa olevaa myyntitykkiä.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 19.10.2007 klo 06:32]
Tajuaako kansa olevansa riskitekijä, kun ajaa periaatteessa sääntöjen mukaan, mutta silti kolisee?
Jätetään viisastelut siitä, että ajamalla hitaammin onnettomuus olisi vältetty, kun kuitenkin on menty rajoituksen ja liikennevirran mukaista nopeutta.
Aivan varmasti ei ole ajettu sääntöjen mukaan, kun osuu toiseen ajoneuvoon tai jalankulkijaan. Päälleajo-oikeutta ei v i e l ä k ä ä n ole kellään. Säännöthän sanovat, että pitää olla sellainen nopeus ja sellaiset välimatkat muihin, että vahinkoa tai edes vaaraa ei synny. Mikäli kaikea tuota on noudatettu, niin toisen ajoneuvon kanssa ei varmasti kolise. Se, että ajetaan vaikka portin pieleen ja rutataan vaikka kylkeä, on jo kokonaan toinen jutu.
Oletko sinäkin niitä, jotka pyrkivät ajamaan rajoitusten mukaisesti vaikka olosuhteet (muu liikenne) eivät sitä sallisi. Tämä ei tarkoita pelkästään talvikelejä. Osa kolareista (ainakin mp kolareista) tapahtuu, kun autoilija tulee kolmion takaa suoraan eteen. Pysähty mahdollisesti ensin kokonaan ja sitten kumminkin tulee vaan. Näitä ei ole pelkästää yksi tai kaksi - jopa kuolemaan johtaneita tänäkin vuonna. On todella yleistä (ei siis pelkästään mp tapauksissa), että autoilija lähtee kolmion takaa aivan reilusti liian pieneen rakoon ja aiheuttaa muille jarrutuspakkoa. Usein selitykseksi kuulee, että liikenteessä pitäisi joustaa puolin jos toisin. Aivan - niin pitääkin, mutta tahallista häiriötä ei myöskään saa aiheuttaa, mikäli aiotaan sääntöjä noudattaa. Kuitenkin on myös niin, että vaikka kolmion takaa tultaisiinkin, niin päälle ei siltikään saisi ajaa ja tämäkin käy ilmi säännöistä.
Tuokin väistämisvelvollisuuden laiminlyönti johtunee siitä, että velvollinen ei ole oikeasti ymmärtänyt mitä tarkoittaa "muuta liikennettä häiritsemättä". Mikäli väistämisvelvollinen aiheuttaa tilanteen, että joudutaan miettimään, että tuleekohan se sieltä sittenkin, niin se on jo häirintää. Mitenkäs se lause kuuluikaan ..
15 § Väistämisen osoittaminen. Ajo risteykseen
Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaenei aiheuta vaaraa eikä estettä.
Lähestyessään risteystä tai sinne ajaessaan kuljettajan on sovitettava ajotapansa niin, ettei risteävän tien liikenne häiriinny, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen.
PS. Itse asiassa liikennesäännöt ovat aika hemmetin tiukat. Joskus olen sanonut aiemminkin, että esim. puolen tunnin ajaminen Helsingin keskustassa aivan täydellisesti liikennesääntöjen mukaisesti, on todella vaikeaa. Melkein kuka tahansa pystyy ajamaan helposti kolaroimatta ja osumatta mihinkään, mutta kun ajatellaan kaikkea mistä joku saattaa häiriintyä, niin kyllä ihan oikeasti vaikeaksi menee. Liikennesääntöjen laatijat ovat olleet todella tiukkaa porukkaa - ihan syystäkin. Näistä syistä yleensä kolareiden kaikki osapuolet - syylliset ja "syyttömätkin" - saavat sakot varomattomuudesta liikenteessä.
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 19.10.2007 klo 08:08]
Olet kaiketi tietoinen, että esim. HKL:n bussikuskeiksikaan ei pääse nykyään kuka tahansa. Siihenkin hommaan on soveltuvuustestejä. Samoin ajokortinkin kanssa pitäisi olla, että ihan jokainen ei sitä hankalan luonteensa ja/tai asenteensa vuoksi saisi. Esimerkiksi nopea pinnan palaminen liikenteessä ei ole eduksi.
En ole, mutta kiitos kun kerroit.
Oletetaan, että riskikuljettajien joku piirre saadaan esille soveltuvuustesteillä. Kuvatkoon sitä piirrettä vaikka Opelixin ehdottama lippalakki. Mitä tällä tiedolla voidaan tehdä? Kieltää lippalakkipäisiltä ajaminen? Tarkoittaako siis lippalakki automaattisesti johonkin sääntörikkomukseen, vaikkapa rattijuoppouteen verrattavissa olevaa onnettomuusriskiä?
HKL:n ei ole pakko palkata lippalakkipäisiä kuskeja, mutta voiko yhteiskunta jotenkin muuten rajoittaa näiden elämää?
[quote title="19.10.2007 klo 07:29 Rätkätin kirjoitti"]
"Aivan varmasti ei ole ajettu sääntöjen mukaan, kun osuu toiseen ajoneuvoon tai jalankulkijaan."
En maininnut mitään toiseen ajoneuvoon tai jalankulkijaan osumisesta. Mutta voitko edes hyvällä tahdolla ymmärtää, mitä yritin sanoa?
"Se, että ajetaan vaikka portin pieleen ja rutataan vaikka kylkeä, on jo kokonaan toinen jutu."
Miten niin?
"Oletko sinäkin niitä, jotka pyrkivät ajamaan rajoitusten mukaisesti vaikka olosuhteet (muu liikenne) eivät sitä sallisi."
No milloin olosuhteet eivät salli rajoitusten mukaan ajamista...?
"Osa kolareista (ainakin mp kolareista) tapahtuu, kun autoilija tulee kolmion takaa suoraan eteen. Pysähty mahdollisesti ensin kokonaan ja sitten kumminkin tulee vaan."
Tuossa tuskin on kyse siitä, ettei kuljettaja haluaisi ja jopa pyrkisi noudattamaan väistämisvelvollisuutta. Mutta se, miksi kolari tapahtuu, johtuu väistämisvelvollisen arviointivirheestä. Joko ei huomannut päätietä ajavaa ajoneuvoa tai sitten arvioi sen nopeuden väärin. Eli kuuluu siihen 95% ryhmään inhimilliset virheet. Ei auta rajoitusten kiristäminen tai valvonta. Vai auttaako?
"On todella yleistä (ei siis pelkästään mp tapauksissa), että autoilija lähtee kolmion takaa aivan reilusti liian pieneen rakoon ja aiheuttaa muille jarrutuspakkoa. Usein selitykseksi kuulee, että liikenteessä pitäisi joustaa puolin jos toisin."
Mistä näitä selityksiä kerrotaan? Itse en ole koskaan kuullut tuollaista selitystä. Ruuhkaliikenne vetoketjusysteemeineen on poikkeus, mutta sellaista tilannetta tuskin tarkoitit.
"Tuokin väistämisvelvollisuuden laiminlyönti johtunee siitä, että velvollinen ei ole oikeasti ymmärtänyt mitä tarkoittaa "muuta liikennettä häiritsemättä"."
Tai sitten siitä arviointivirheestä, mistä edellä kirjoitin. Luulen, että harvoin tarkoituksellisesti ahtaaseen rakoon ajamalla on saatu aikaan kolaria. Sen verran tarkkaan väistämisvelvollinen kuski tilanteen katsoo. Luottaa tietysti siihen, että etuajo-oikeutettua tietä ajava tarpeen mukaan hidastaa. Mutta miten poliisi voi esimerkiksi valvonnalla todeta risteyksissä, katsoiko väistämisvelvollinen riittävän huolellisesti päätien liikenteen? Voihan olla, että tämä ei edes vilkaissut sivulle, mutta sattumalta kukaan ei juuri silloin päätietä ajanut. Eikä poliisi voi asialle mitään.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 19.10.2007 klo 08:15]
HKL:n ei ole pakko palkata lippalakkipäisiä kuskeja, mutta voiko yhteiskunta jotenkin muuten rajoittaa näiden elämää?
Juu - peruuttamalla ajoluvan toistaiseksi. "Kortti hyllylle" menetelmällä.
Ajamiseenhan ei sinänsä korttia tarvitse, mutta se, joka luovuttaa ajoneuvon kortittomalle tekee väärin. Jos ei luovutusta tapahdu, kyseessä on luvanton käyttö (autovarkaus suomeksi).
Vaikkei olisi tehnyt mitään väärää? Vain siitä hyvästä, että sattui olemaan lippalakkipäinen? Tulee mieleen eräs keski-eurooppalainen sotasankari muutaman vuosikymmenen takaa.
"Ajamiseenhan ei sinänsä korttia tarvitse, mutta se, joka luovuttaa ajoneuvon kortittomalle tekee väärin. Jos ei luovutusta tapahdu, kyseessä on luvanton käyttö (autovarkaus suomeksi)."
Mihin tuo liittyi?
[Herbert muokkasi tätä viestiä 19.10.2007 klo 08:07]
Joo, suomalaiset haluavat lisää poliiseja ja valvontaa. Missään artikkeleissa mitä ko asiasta luin ei puhuta suomalaisten haluavan kameravalvontaa lisää. Vaan taitavat päättäjät sen sille puolelle kääntää.
Ymmärrän hyvin tuon lisää poliisia ja itsekin toivoisin lisää näkyvää valvontaa, ei pelkkiä koneita. Kamerat kun eivät puutu ajotapaan yms joka saa kanssa-autoilijat "pelkäämään" liikenteessä. Eli teknisen valvonnan lisääntyminen on ehkä pudottanut ajonopeuksia mutta samaan aikaan ajotapa on pahentunut ja sääntöjen noudattaminen vähentynyt, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Olisiko jopa tuo kameravalvonta yksi syy siihen? Autoilijoilta palaa hermo kameroiden kohdalla hidasteleviin ja tämä sitten näkyy perässä roikkumisen ja painostuksena sekä ohituksina.
Juuri tästä minäkin olen "huolissani". Kameroin tehtävä nopeusvalvonta ei tartu tähän todelliseen uhkaan lainkaan. Samoin pitäisi puuttua jalankulkijoiden poukkelehtimisiin.
Ongelmahan on se, että määrärahat ovat pieniä. Poliisin aikaa kuluu yhä enemmän paperihommiin. Lisää henkilöstöä tarvittaisiin ja tämän on poliisipomot jo itsekin todenneet. Paperityöt voisi ainakin yrittää teettää alihankintana ulkopuolisilla. Ristiriita syntyy, kun tolppien kustannukset palautuvat kerättyinä sakkoina hyvinkin nopeasti ja ihmisten palkkaus vie vuosi vuodelta yhä enemän ja enemmän.
Kysymys on edelleenkin siitä mihin tämä yhteiskunta haluaa rahoja käytettävän. Rahaa nimittäin kyllä löytyy, kun asia on TARPEEKSI tärkeää. Sama juttu rahojen suhteen on tuossa hoitsujen palkka-asiassakin.
Onko kansa oikeassa? Tietääkö galluppiin vastannut kansa, paljonko vuodessa lääkärit tekevät hoitovirheitä ja paljonko niissä kuolee porukkaa? Tietääkö kansa, kuinka hyvin julkinen sektori noudattaa lakia esimerkiksi vanhusten hoidossa hoitohenkilökunnan määrän suhteen samaan aikaan, kun vaatii kansalta liikenteessä nollatoleranssia?
Saattaa olla, että jos kansa näkisi asiat vähän laajemmin, tulos olisi toisenlainen. Voisi vähentyä vakuutusyhtiönkin intressit tehdä tuollaisia selvityksiä.
Kovin nopeasti muuten on unohtunut se, mitä vuosi sitten puhuttiin. Tuolloin ihmeteltiin liikenneturvallisuuden positiivista kehitystä, jopa ajateltiin sen olevan vain poikkeavan hyvä tulos. Nyt kun palataan normaalitasolle tai vähän viime vuosia huonommalle puolelle, ollaan lähes paniikkitunnelmissa. Keinot tilanteen korjaamiseksi tuntuu olevan tiedossa, vaikka onnettomuuksien lisääntymiselle ei syytä tiedetä. Loistavaa!
Kyllä syy tiedetään. Siihen vaan on vaikea puuttua, kun se on tuolla
korvien välissä. Siksi on edes yritettävä vaikuttaa seurauksiin.
Saattaa olla, että jos kansa näkisi asiat vähän laajemmin, tulos olisi toisenlainen. Voisi vähentyä vakuutusyhtiönkin intressit tehdä tuollaisia selvityksiä...
Ehkä tietää .. ehkä ei .. mutta jos oletetaan, että ei tiedä, niin voisi hyvin kuvitella, että kansaa kusetetaan kaiken aikaa. Itse asiassahan pitäisi olla niin, että tämä yhteiskunta on ja toimii ihmistä varten .. siis kansaa varten ja pyrkisi kansan parhaaksi. Hieman vaaralliselta haiskahtaa sellainen, että joku on tietävinään mikä muille on hyväksi. Valistuneita diktaattoreita ei ole kuin saduissa, jos niissäkään.
Salailun pariinhan tuo Vanhanenkin on porukoitaan patistellut. Suomi on muutenkin salailemassa aivan turhaan vaikka mitä "tiitisen listoja". Isälläni oli tapana sanoa, että pitää elellä niin, ettei tarvitse pelästyä, kun tulee poliisit vastaan.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että liikennekuri ei varmasti parane ellei resursseja lisätä rutkasti ja sama koskee talousrikollisuutta kuten montaa muutakin rikoslajia. Kiinnijääminen on nykyisellään aivan marginaalista. Kaksinaismoraali rehottaa .. kadulla ei saisi pahoinpidellä, mutta esim. jääkiekkokaukalossa saa ja lapsille selitetään, että ei saa lyödä vaikka kaukalossa pitää lyödä ainakin, jos aikuisia seuraa. Mistäköhän ne lapset kaiken oppivatkin .. vaikka liikennekäyttäytymisen.
Jos tuollainen kysely olisi tehty toissasyksynä, olisivat vastaajat olleet hyvin huolissaan lintuinfluenssasta. Erityisesti huolissaan olisivat olleet 30-49 vuotiaat naiset ja alle 13-vuotiaiden vanhemmat...
)
Totta kyllä, liikenne antaa aihetta huoleen. Kuitenkin tänäkin vuonna ollaan hyvällä turvallisuustasolla, siitä huolimatta tuntuu olevan jonkinlaista paniikkitunnelmaa ilmassa.
Se minua tässä ihmetyttää, minne hävisi se tutkimukseen ja erehtymättömiin tieteellisiin analyyseihin perustuva liikennepolitiikka? Nythän näitä konsteja ollaan vetämässä esiin ennenkuin edes on kunnolla tiedossa mistä kehityksen käänne johtuu. Vaikuttaisi vähän siltä, että tilannetta aiotaan käyttää hyväksi. Onnettomuuslukuja ja investointeja olisi myös hyvä suhteuttaa ajettuihin kilometrimääriin. En ole missään nähnyt, onko tuo onnettomuuksien määrä siihen nähden merkittävästi noussut. Tai onko liikenneinvestoinnit ja poliisin näkyvyys pysyneet mitenkään kasvun tahdissa. Itse liikennehän on ollut kasvussa jo pitkään.
Nousukausi alkaa olla lakipisteessään. Vastaavana aikana on aina ennenkin ollut synkät tilastot. Osassa nuorisokulttuuria vaikuttaa myös olevan se aallon vaihe, jossa autoilla ja mp:llä kaahaaminen on taas coolia. Osittain johtuu varmaan siitäkin, että niillä on taas rahaa tehdä niin. Siinä ei voi viranomaiset kuin ihmetellä, ja vanhemmat sukupolvet päivitellä (tätäkin on tehty aina, kyllä ne nuoret on vanhemman väen mielestä aina olleet hyvin tavattomia..
Klassisestihan se huolettaa, jossa ollaan tekemisissä vieraiden ihmisten kanssa (kun ne muut mokaa/ajaa päälle). Maanpinnalle palataksemme:
http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/turvallisesti-kotona/
Eli mutu ja se missä vahingot sattuu on kaksi täysin eri asiaa...
No käsi pystyyn joka haluaa kuolla tai loukkaantua mieluummin liikenteessä (koulu-, työ-, ostos-, loma- tms. matkalla) kuin kotonaan!
Eikö nouse yhtään? No ehkä sitten myös suomalaiset pitävät nollavisiota hyvänä ja tavoittelemisen arvoisena juttuna?
Liekö tuolla suurempaa väliä missä heittää veivinsä. Kait nollavisiota (huom, vision käännös "harhanäky") on helpoin kuitenkin tavoitella kotonaan? Silti siellä saattuu suurin osa onnettomuuksista.
Väärää turvallisuusvaikutelmaa? Ei mulle kotona mitään käy...
Tuosta tuli mieleen Karpon neljännesvuosisata sitten esittämä kysymys kuljettajalle, miksi ei käyttänyt turvavyötä. Oli kuulemma niin lyhyt matka, ettei tarvitse. Tähän Hannu sitten vastasi, että kuoletko mielummin lyhyellä matkalla kuin pitkällä?
Zilon lailla en ymmärrä, miksi paikka kuolla tai loukkaantua pitäisi valita.
Voisi varmaan sanoa, että merkittävä osa liikennekuolemistakin on itseaiheutettuja, mutta silti liikenteessä on huomattavasti suurempi mahdollisuus kuolla toisen törttöilyn vuoksi kuin kotona, jos ei sitten emäntä tökkää leipäveitsellä
EDIT: Silti noihin kuolonkolareihin on vaikea puuttua valvonnalla. Suurin osa kuolonkolareista on rattijuopumustapauksia, nukahtamisia, sairaskohtauksia, tahallisia tekoja tai sitten papparaisella ei ole niska kääntynyt riittävästi, kun pyrkii sivutieltä toisen eteen...
Rattijuoppoja voi toki valvoa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että niitä on kaikista vaikein ennaltaehkäistä johtuen siitä, että kännissä ei se pelote tiukemmasta valvonnasta oikein pure, kun ajatus ei tahdo kulkea muutenkaan...
Lainaus Hesarista: "Parannuskeinoiksi vastaajat ehdottivat eniten poliisien lisäämistä ja valvonnan tehostamista.
"Yllättävintä on, että ratkaisua haetaan ulkoa. Juurikaan ei mietitty, mitä minä itse voisin tehdä ja pitäisikö puhua omille lapsille, miten liikenteessä mopolla tai autolla käyttäydytään.""
Ei siis ole luvassa parannusta tilanteeseen. Yllättävää tuo ei ole toisin kuin haastateltu kaveri väittää. Sehän on tiedetty jo kauan, että liikenteessä törttöilee ne muut, jotka pitää laittaa kuriin äärimmäisellä valvonnalla.
Tottakai mieluummin sairaalassa ihan vaan jo mahdollisten kipujenkin vuoksi. Jos tulee kovat kivut, niin siitä jää loppuelämän ajaksi pysyviä traumoja.
Puhutaan onnettomuusmääristä ajettuja kilometrejä kohden, mutta onko tutkitttu onnettomuuksin joutuneiden yksilöiden ajettuja kilometrejä kohden? Hässäkkään syyllisten profiili contra hässäkkään joutuneiden profiili. Saattaisi olla mielenkiintoinen luku tuokin. Lisäksi pitäisi profiloida onnettomuuksiin osallistuneet paljon nykyistä tarkemmin. Ylinopeudesta narahtaneitä väitetään olevan kaikista yhteiskuntaluokista ja varallisuusluokista ja ajoneuvotyypeistä. Uskon kyllä, mutta olisipa hauska tietää, että onko kaikista ihmistyypeistä. Olen ainakin tällä hetkellä vakuuttunut, että asenteissa on eroja - siis suhtautumisessa koko elämään ja siis myös liikenteeseen. Ongelmahan tietenkin on, että ihmismielen tutkiminen tuntuu muutenkin olevan melko ylivoimaista - sanotaanhan, että nerouden ja hulluuden välinen ero on melko olematon.
Kaikki eivät kuitenkaan saa ikinä ylinopeussakkoja ja jotkut eivät koskaan aja kolareita. Minkä ihmeen vuoksi - epäreiluako?
Rattijuoppoja voi toki valvoa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että niitä on kaikista vaikein ennaltaehkäistä johtuen siitä, että kännissä ei se pelote tiukemmasta valvonnasta oikein pure, kun ajatus ei tahdo kulkea muutenkaan...
Luulen että tässä ollaan lähellä asian ydintä. Pelotevaikutus kortitta ajamisesta tai auton menettämisestä lienevät myös yhtä absurdeja siinä vaiheessa, kun on hyvä 1,5-2 promillen noususuhdanne päällä. Silloinhan ei yleensä mikään maksa mitään, ja aika moni on talonsakin jounut, mikä jottei sitten autoakin. Ja kun suomalainen keskivertoauto on 11-12 vuotias, niin mitäpä tuon menetyksellä väliäkään on.
JOs ei valvonta auta niin eika irajoitusten kiristäminen auta sen enempää? Vaan koko ajan tiukkenee turvallisuuden nimissä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Autoilijoiden+nopeuskuri+repsahti+moottoriteill%C3%A4/1135231110138
JOs ei valvonta auta niin eika irajoitusten kiristäminen auta sen enempää? Vaan koko ajan tiukkenee turvallisuuden nimissä.
Kiristetyt rajoitukset auttaa valvottuna, koska törmäysnopeus laskee. Kolareiden määrä ei silti muutu.
Zilon lailla en ymmärrä, miksi paikka kuolla tai loukkaantua pitäisi valita.
"Tottakai mieluummin sairaalassa ihan vaan jo mahdollisten kipujenkin vuoksi. Jos tulee kovat kivut, niin siitä jää loppuelämän ajaksi pysyviä traumoja.
Sehän tästä vielä puuttuisi, jos sairaalassakin pitäisi loukkaantua.
"Hässäkkään syyllisten profiili contra hässäkkään joutuneiden profiili. Saattaisi olla mielenkiintoinen luku tuokin. Lisäksi pitäisi profiloida onnettomuuksiin osallistuneet paljon nykyistä tarkemmin. Ylinopeudesta narahtaneitä väitetään olevan kaikista yhteiskuntaluokista ja varallisuusluokista ja ajoneuvotyypeistä. Uskon kyllä, mutta olisipa hauska tietää, että onko kaikista ihmistyypeistä."
Mitkä ovat niitä indikaattoreita, joilla ihmisiä pitäisi leimata onnettomuusherkiksi kuljettajiksi tai sitten muita paremmiksi kansalaisiksi?
JOs ei valvonta auta niin eika irajoitusten kiristäminen auta sen enempää? Vaan koko ajan tiukkenee turvallisuuden nimissä.
Sori, nyt on sen verran kirotusvihreitä, että en ymmärtänyt, että mitä halusit minulta kysyä?
Rattijuoppoja voi toki valvoa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että niitä on kaikista vaikein ennaltaehkäistä johtuen siitä, että kännissä ei se pelote tiukemmasta valvonnasta oikein pure, kun ajatus ei tahdo kulkea muutenkaan...
Luulen että tässä ollaan lähellä asian ydintä. Pelotevaikutus kortitta ajamisesta tai auton menettämisestä lienevät myös yhtä absurdeja siinä vaiheessa, kun on hyvä 1,5-2 promillen noususuhdanne päällä. Silloinhan ei yleensä mikään maksa mitään, ja aika moni on talonsakin jounut, mikä jottei sitten autoakin. Ja kun suomalainen keskivertoauto on 11-12 vuotias, niin mitäpä tuon menetyksellä väliäkään on.
Juuri tätä haen. Pelotteet voivat toimia niihin yhden tai kahden kaljan juoneisiin, mutta ei niihin jotka niitä kolareita aiheuttaa. Kyllä ainut konsti on estää tuollaisia tapauksia ajamasta tai juomasta ollenkaan.
Olet kaiketi tietoinen, että esim. HKL:n bussikuskeiksikaan ei pääse nykyään kuka tahansa. Siihenkin hommaan on soveltuvuustestejä. Samoin ajokortinkin kanssa pitäisi olla, että ihan jokainen ei sitä hankalan luonteensa ja/tai asenteensa vuoksi saisi. Esimerkiksi nopea pinnan palaminen liikenteessä ei ole eduksi.
Se, että kuka on parempi kansalainen, onkin jo kokonaan eri kysymys. Varmaan omasta mielestään oikeat narsistit ja paljon veroja maksavat ja kaikki sen sellaiset vain joitain mainitakseni.
Kävisikö lippalakkia ajaessa käyttävät?
Jos ei valvonta auta niin ei kai rajoitusten kiristäminen auta sen enempää? Vaan koko ajan tiukkenee turvallisuuden nimissä.[Toim.edit.]
Kiristetyt rajoitukset auttaa valvottuna, koska törmäysnopeus laskee. Kolareiden määrä ei silti muutu.
Kolarin jälkeen valvonta ei enää auta, sillä vahinko on jo tapahtunut ja on enää toimitettava syyllisten rankaisu. Tämän olisi tarkoitus ehkäistä vastaavia ikäviä tapahtumia ainakin samojen henkilöiden toimesta (yhä) uudelleen ja entistä pahemmin seurauksin.
Onko Herbert (tai moni muu) sitä mieltä, että ajonopeus ei vaikuta kolareiden määrään (todennäköisyyteen) oli sitten kyse omasta tai jonkun muun liikenteessä vastaan toheloivan käyttämästä nopeudesta?
EDIT: Lisäksi mitä valvontaan ja sen tarpeellisuuteen tulee, suurin osa niistä rattijuopoista, jotka eivät vielä ole aiheuttaneet onnettomuutta, saadaan luullakseni kiinni normaalin liikennevalvonnan (ajotapavalvonnan) avulla. Rattijuopot eivät kykene ajamaan normaalisti, joten piipaa-autot poimivat ne pois tuossa tuokiossa. Liikennevirran jokaista autoilijaa ei suinkaan tarvitse puhalluttaa tai huumetestata, jotta nämä saataisiin poistetuksi tien päältä ainakin hetkeksi.
"Onko Herbert (tai moni muu) sitä mieltä, että ajonopeus ei vaikuta kolareiden määrään (todennäköisyyteen) oli sitten kyse omasta tai jonkun muun liikenteessä vastaan toheloivan käyttämästä nopeudesta?"
Ajonopeus ei vaikuta jos se on olosuhteiden mukainen.
Tohelot aiheuttaa kolareita hiljaisellakin nopeudella!
[quote title="18.10.2007 klo 20:52 mikahe kirjoitti"]
"Kolarin jälkeen valvonta ei enää auta, sillä vahinko on jo tapahtunut ja on enää toimitettava syyllisten rankaisu. Tämän olisi tarkoitus ehkäistä vastaavia ikäviä tapahtumia ainakin samojen henkilöiden toimesta (yhä) uudelleen ja entistä pahemmin seurauksin."
Tajuaako kansa olevansa riskitekijä, kun ajaa periaatteessa sääntöjen mukaan, mutta silti kolisee? Ei siis esimerkiksi liian suurella nopeudella ja sen seurauksena tapahtuu kolari. Miten se valvonta ennalta ehkäisee onnettomuuksia tällaisissa tapauksissa? Yleisin onnettomuuteen myötävaikuttanut syy on inhimillinen virhe (95%). Niitä on ratsiassa aika vaikeata valvoa, koska ovat usein vain hetkellisiä ja vaikeasti mitattavia, korkeintaan sekunnin mittaisia toisin kuin ylinopeudet ja veren alkoholipitoisuus.
Jätetään viisastelut siitä, että ajamalla hitaammin onnettomuus olisi vältetty, kun kuitenkin on menty rajoituksen ja liikennevirran mukaista nopeutta. Politiikka johtaisi siihen, ettei mikään nopeus ole riittävän alhainen. Jotain nopeutta liikenne kuitenkin pitää saada kulkemaan, jotta se palvelisi tarkoitustaan. Mahdollisimman kovaa, jotta hyöty olisi mahdollisimman suuri.
"Onko Herbert (tai moni muu) sitä mieltä, että ajonopeus ei vaikuta kolareiden määrään (todennäköisyyteen) oli sitten kyse omasta tai jonkun muun liikenteessä vastaan toheloivan käyttämästä nopeudesta?"
Karsitaan heti aluksi ryhmä "toheloivat" pois keskustelusta. Niitähän voi olla yhtä lailla ylinopeutta kuin alle rajoituksen ajavat. Nopeus ei ole riittävän kattava indikaattori paljastamaan näitä.
Olen koittanut etsiä tietoa nopeuden vaikutuksesta onnettomuusriskiin, mutta yksikään löytämäni tutkimus ei ole ottanut siihen kunnolla kantaa. Ulkomaisiin en ole perehtynyt, koska se olisi kielitaitoni takia liian raskasta. Muutamassa lukemassani julkaisussa on onnettomuusriskin ja nopeuden suhdetta sivuttu mainitsemalla, että sitä voidaan matemaattisilla malleilla kuvata, muttei sitten kuitenkaan ole esitetty tuloksia. Ilmeisesti asia on aika epämääräinen ja siten edes tutkijat eivät sitä kunnolla hallitse. Henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien määrän ja nopeuden suhde tunnetaan paljon paremmin.
Sen sijaan Tiehallinnon kameravalvontatutkimuksessa todettiin, ettei valvonta vähentänyt onnettomuuksien määrää. Kuolemat vähenivät 20-25% ja loukkantumisten aste lieveni.
Uskon, että nopeus vaikuttaa onnettomuusmääriin, mutta suht pienillä ylinopeuksilla (n. 10-15%) merkitys on niin vähäinen, ettei sitä saada tilastoissa näkyviin. Suuremmilla ylinopeuksilla merkitys varmasti korostuu. Kaupunkiliikenteessä 10 % ylinopeus on tietysti kilometreinä tunnissa mitattuna pienempi kuin maantieliikenteessä, joten siellä tilanne muuttuu absoluuttisesti ajateltuna herkemmin. Lisäksi kaupungissa on enemmän tapahtumia, mikä korostaa nopeuden merkitystä.
Jos sinulla on täsmällisempää tietoa aiheesta, lukisin siitä erittäin mielelläni lisää.
"EDIT: Lisäksi mitä valvontaan ja sen tarpeellisuuteen tulee, suurin osa niistä rattijuopoista, jotka eivät vielä ole aiheuttaneet onnettomuutta, saadaan luullakseni kiinni normaalin liikennevalvonnan (ajotapavalvonnan) avulla."
Oma käsitykseni on täysin päinvastainen. Poliisi on kuitenkin niin harvinainen näky, että sen sattuminen paikalle on hyvin epätodennäköistä. Jos kuski ei ole kovin pahasti humalassa (= karkeasti luokiteltuna törkeän rattijuopumuksen aluella), siitä tuskin edes kanssa-autoilijat ilmoittavat poliisille, koska eivät ole varmoja kuskin ajokyvystä. Liikenteessä on muitakin epävarmoja kuskeja kuin rattijuopot. Itse ainakaan en jokaisesta törttöilijästä ilmoittele, muutenhan saisin jatkuvasti olla puhelimessa. Joskus jopa ilmiantaa itseni, vaikken koskaan humalassa tiedä ajaneeni.
Liikenteessä on keskimäärin joka 600. kuljettaja rattijuoppo. Montako rattijuoppoa paljastat poliisille tai edes havaitset lomamatkallasi Lappiin?
"Rattijuopot eivät kykene ajamaan normaalisti, joten piipaa-autot poimivat ne pois tuossa tuokiossa."
Riippuu aika oleellisesti promillemäärästä, henkilökohtaisista ominaisuuksista (mm. sukupuoli, kropan paino ja alkoholin käytön määrä) ja kuljettajan ajotaidosta. Veikkaan, ettei jotain alle promillen rattijuoppoa välttämättä läheskään aina erota liikenteessä. Liikkuuhan siellä tuollaista humalatilaa vastaavan verran väsyneitä kuskeja rattijuoppoihin verrattuna varmasti moninkertainen määrä. Ajattele vaikka jotain lapsiperheen isää tai kovassa uraputkessa olevaa myyntitykkiä.
Jätetään viisastelut siitä, että ajamalla hitaammin onnettomuus olisi vältetty, kun kuitenkin on menty rajoituksen ja liikennevirran mukaista nopeutta.
Aivan varmasti ei ole ajettu sääntöjen mukaan, kun
osuu toiseen ajoneuvoon tai jalankulkijaan.
Päälleajo-oikeutta ei v i e l ä k ä ä n ole kellään.
Säännöthän sanovat, että pitää olla sellainen nopeus ja sellaiset välimatkat muihin, että vahinkoa tai edes vaaraa ei synny.
Mikäli kaikea tuota on noudatettu, niin toisen ajoneuvon kanssa ei varmasti kolise. Se, että ajetaan vaikka portin pieleen ja rutataan vaikka kylkeä, on jo kokonaan toinen jutu.
Oletko sinäkin niitä, jotka pyrkivät ajamaan rajoitusten mukaisesti vaikka olosuhteet (muu liikenne) eivät sitä sallisi. Tämä ei tarkoita pelkästään talvikelejä. Osa kolareista (ainakin mp kolareista) tapahtuu, kun autoilija tulee kolmion takaa suoraan eteen. Pysähty mahdollisesti ensin kokonaan ja sitten kumminkin tulee vaan. Näitä ei ole pelkästää yksi tai kaksi - jopa kuolemaan johtaneita tänäkin vuonna. On todella yleistä (ei siis pelkästään mp tapauksissa), että autoilija lähtee kolmion takaa aivan reilusti liian pieneen rakoon ja aiheuttaa muille jarrutuspakkoa. Usein selitykseksi kuulee, että liikenteessä pitäisi joustaa puolin jos toisin. Aivan - niin pitääkin, mutta tahallista häiriötä ei myöskään saa aiheuttaa, mikäli aiotaan sääntöjä noudattaa. Kuitenkin on myös niin, että vaikka kolmion takaa tultaisiinkin, niin päälle ei siltikään saisi ajaa ja tämäkin käy ilmi säännöistä.
Tuokin väistämisvelvollisuuden laiminlyönti johtunee siitä, että velvollinen ei ole oikeasti ymmärtänyt mitä tarkoittaa "muuta liikennettä häiritsemättä". Mikäli väistämisvelvollinen aiheuttaa tilanteen, että joudutaan miettimään, että tuleekohan se sieltä sittenkin, niin se on jo häirintää. Mitenkäs se lause kuuluikaan ..
15 §
Väistämisen osoittaminen. Ajo risteykseen
Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaen ei aiheuta vaaraa eikä estettä.
Lähestyessään risteystä tai sinne ajaessaan kuljettajan on sovitettava ajotapansa niin, ettei risteävän tien liikenne häiriinny, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen.
PS.
Itse asiassa liikennesäännöt ovat aika hemmetin tiukat. Joskus olen sanonut aiemminkin, että esim. puolen tunnin ajaminen Helsingin keskustassa aivan täydellisesti liikennesääntöjen mukaisesti, on todella vaikeaa. Melkein kuka tahansa pystyy ajamaan helposti kolaroimatta ja osumatta mihinkään, mutta kun ajatellaan kaikkea mistä joku saattaa häiriintyä, niin kyllä ihan oikeasti vaikeaksi menee. Liikennesääntöjen laatijat ovat olleet todella tiukkaa porukkaa - ihan syystäkin.
Näistä syistä yleensä kolareiden kaikki osapuolet - syylliset ja "syyttömätkin" - saavat sakot varomattomuudesta liikenteessä.
Olet kaiketi tietoinen, että esim. HKL:n bussikuskeiksikaan ei pääse nykyään kuka tahansa. Siihenkin hommaan on soveltuvuustestejä. Samoin ajokortinkin kanssa pitäisi olla, että ihan jokainen ei sitä hankalan luonteensa ja/tai asenteensa vuoksi saisi. Esimerkiksi nopea pinnan palaminen liikenteessä ei ole eduksi.
En ole, mutta kiitos kun kerroit.
Oletetaan, että riskikuljettajien joku piirre saadaan esille soveltuvuustesteillä. Kuvatkoon sitä piirrettä vaikka Opelixin ehdottama lippalakki. Mitä tällä tiedolla voidaan tehdä? Kieltää lippalakkipäisiltä ajaminen? Tarkoittaako siis lippalakki automaattisesti johonkin sääntörikkomukseen, vaikkapa rattijuoppouteen verrattavissa olevaa onnettomuusriskiä?
HKL:n ei ole pakko palkata lippalakkipäisiä kuskeja, mutta voiko yhteiskunta jotenkin muuten rajoittaa näiden elämää?
[quote title="19.10.2007 klo 07:29 Rätkätin kirjoitti"]
"Aivan varmasti ei ole ajettu sääntöjen mukaan, kun
osuu toiseen ajoneuvoon tai jalankulkijaan."
En maininnut mitään toiseen ajoneuvoon tai jalankulkijaan osumisesta. Mutta voitko edes hyvällä tahdolla ymmärtää, mitä yritin sanoa?
"Se, että ajetaan vaikka portin pieleen ja rutataan vaikka kylkeä, on jo kokonaan toinen jutu."
Miten niin?
"Oletko sinäkin niitä, jotka pyrkivät ajamaan rajoitusten mukaisesti vaikka olosuhteet (muu liikenne) eivät sitä sallisi."
No milloin olosuhteet eivät salli rajoitusten mukaan ajamista...?
"Osa kolareista (ainakin mp kolareista) tapahtuu, kun autoilija tulee kolmion takaa suoraan eteen. Pysähty mahdollisesti ensin kokonaan ja sitten kumminkin tulee vaan."
Tuossa tuskin on kyse siitä, ettei kuljettaja haluaisi ja jopa pyrkisi noudattamaan väistämisvelvollisuutta. Mutta se, miksi kolari tapahtuu, johtuu väistämisvelvollisen arviointivirheestä. Joko ei huomannut päätietä ajavaa ajoneuvoa tai sitten arvioi sen nopeuden väärin. Eli kuuluu siihen 95% ryhmään inhimilliset virheet. Ei auta rajoitusten kiristäminen tai valvonta. Vai auttaako?
"On todella yleistä (ei siis pelkästään mp tapauksissa), että autoilija lähtee kolmion takaa aivan reilusti liian pieneen rakoon ja aiheuttaa muille jarrutuspakkoa. Usein selitykseksi kuulee, että liikenteessä pitäisi joustaa puolin jos toisin."
Mistä näitä selityksiä kerrotaan? Itse en ole koskaan kuullut tuollaista selitystä. Ruuhkaliikenne vetoketjusysteemeineen on poikkeus, mutta sellaista tilannetta tuskin tarkoitit.
"Tuokin väistämisvelvollisuuden laiminlyönti johtunee siitä, että velvollinen ei ole oikeasti ymmärtänyt mitä tarkoittaa "muuta liikennettä häiritsemättä"."
Tai sitten siitä arviointivirheestä, mistä edellä kirjoitin. Luulen, että harvoin tarkoituksellisesti ahtaaseen rakoon ajamalla on saatu aikaan kolaria. Sen verran tarkkaan väistämisvelvollinen kuski tilanteen katsoo. Luottaa tietysti siihen, että etuajo-oikeutettua tietä ajava tarpeen mukaan hidastaa. Mutta miten poliisi voi esimerkiksi valvonnalla todeta risteyksissä, katsoiko väistämisvelvollinen riittävän huolellisesti päätien liikenteen? Voihan olla, että tämä ei edes vilkaissut sivulle, mutta sattumalta kukaan ei juuri silloin päätietä ajanut. Eikä poliisi voi asialle mitään.
Juu - peruuttamalla ajoluvan toistaiseksi.
"Kortti hyllylle" menetelmällä.
Ajamiseenhan ei sinänsä korttia tarvitse, mutta se, joka luovuttaa ajoneuvon kortittomalle tekee väärin. Jos ei luovutusta tapahdu, kyseessä on luvanton käyttö (autovarkaus suomeksi).
[quote title="19.10.2007 klo 07:59 Rätkätin kirjoitti"]
"Juu - peruuttamalla ajoluvan toistaiseksi.
"Kortti hyllylle" menetelmällä."
Vaikkei olisi tehnyt mitään väärää? Vain siitä hyvästä, että sattui olemaan lippalakkipäinen? Tulee mieleen eräs keski-eurooppalainen sotasankari muutaman vuosikymmenen takaa.
"Ajamiseenhan ei sinänsä korttia tarvitse, mutta se, joka luovuttaa ajoneuvon kortittomalle tekee väärin. Jos ei luovutusta tapahdu, kyseessä on luvanton käyttö (autovarkaus suomeksi)."
Mihin tuo liittyi?