Paikallisteiden kunto alkaa olla sitä sun tätä. Sateet ovat pahentaneet tilannetta ja tehneet kuoppia asfalttiin. Jos autolla ajaa varomattomasti terävään ja syvään kuoppaan, auto voi pahimmassa tapauksessa särkyä. Paikalliset asukkaat tietävät kuopat ja kiertävät ne. Satunnainen turisti ei kuitenkaan välttämättä huomaa monttua vaan ajaa siihen. Uusi auto ehkä kestää tärskyn, mutta vanhalle se voi merkitä korjaamokäyntiä.
Valitettavasti allekirjoittanut kuuluu huono-onnisiin vanhan auton omistajiin. Kuvissa näkyvään kuoppaan ajaminen aiheutti iskunvaimentimen repeämisen yläpäästään ja tarpeen varata aika peltisepältä. Osaisin ehkä itsekin hitsata vaurion, mutta hitsauskaasu on lopussa - ollut jo vuosien ajan, joten taitokin on varmaan yhtä ruosteessa kuin autokin. Kaasun puutteen takia olen hitsannut viime vuosina puikoilla, mutta niillä ei oikein auton pelteihin viitsi koskea. Sitä paitsi olen erittäin huono itseoppinut hitsaaja erityisesti juuri puikkojen kanssa.
P.S. En todennäköisesti ajanut ylinopeutta - en tosin katsonut juuri tuolloin nopeusmittaria.
Pitäisi kertoa päättäjille, että haluamme paremmat tiet sen sijaan että kaikki verorahat upotetaan Alppien eteläpuolelle.
Tällä verotuksen tasolla on kohtuullista odottaa maailman parhaiden joukossa olevaa tieverkostoa.
Onko paikalla varoitusta kuopista? Jos merkki löytyy, pelkäänpä, että olet omillasi ja korjaus jää omaan piikkiin?
Suojakaasun puuttuessa täytelanka ei ole juurikaan parempi vaihtoehto, joten täällä on toinen olosuhteiden pakosta kylmän raudan seppä
En tiedä lohduttaako yhtään, mutta uuden auton pamauttaminen vastaavaan kuoppaan saattaa jo yhden vääntyneen vanteen tai hajonneen iskunvaimentimen muodossa maksaa halvan auton hinnan.
Tieliikenteestä on vuosi vuodelta kerätty enemmän ja enemmän rahaa, mutta sinne palautettu on pysynyt samana jo yli parikymmentä vuotta. Budjetointia pitäisi muuttaa niin, että liikenteeseen palautettaisiin tietty prosenttiosuus suhteessa sieltä kerättyihin euroihin. Tilanne on tällä hetkellä suunnilleen sellainen, että tieliikenteestä on kerätty 7mrd ja palautettu n. 0,5-0,7mrd eli alle 10%. Jatkossa se voisi olla esim. 20%.
Muistelisin "asiantuntijoiden" laskeneen, että määrärahat pitäisi suunnilleen tuplata, että tieverkon rapistuminen saataisiin pysäytettyä.
Maanteiden kunto huononee - mitä pitäisi tehdä?
Korvamerkitään autovero tulot tai polttoaineen verotuksesta saatavat tulot ja ohjataan ne sinne minne ne kuuluvatkin.
Ostetaan korkeamaavaraisempia, kapearenkaisempia autoja ja ajetaan hiljempaa. Lisää rahaa maanteille ei tule.
Mielestäni tiet ovat ihan ajettavassa kunnossa varsinkin suhteessa nopeusrajoituksiin, mutta nastarenkaiden jyrsimät urat ja niiden paikkaukset hieman harmittavat.
Joo, nastarenkaiden kiellolla voitaisiin aloittaa. Olen asunut usean vuoden maassa, jossa on vastaava talvi kuin Suomessa, mutta nastat kielletty. Tiet eivät uraannu. Lisäksi ne kestävät säätä paljon paremmin kuin Suomen tiet. Koska nastat on kielletty, voidaan asfaltti tehdä pehmeämmästä materiaalista. Se kestää hyvin säiden vaihtelua eikä murene muodostaen kuoppia.
Zagarat:
Mistä noita saa? Nivakin pitää hakea ulkomailta.
Lasketaan rajoituksia ja peritään liikenteeltä entistä enemmän maksuja. Tuo on nykyinen keino, se on hyväksi havaittu ja sillä jatketaan. Mikäli jokin parempi keino olisi olemassa, niin kyllähän sitä käytettäisiin.
740 GLE:
En ole kuvitellutkaan, että joku muu sen maksaisi. Ja totta kai jossakin tien alussa on merkki "päällystevaurioita 27 km". On halvempaa tienhoitoa, kun ei uusita päällystettä vaan tökätään tienvarteen pari liikennemerkkiä.
Maanteiden hoidossa huomaa sen, mitä kunnan raja ja läänin raja merkitsevät. Toisella puolella rajaa tie voi olla hyvään kuntoon korjattu ja talvella hyvin aurattu, mutta toisella puolella tie on kuoppainen ja auraamaton. Edellä mainitsemani monttu on juuri tuon tyyppisen rajan lähellä - sen huonommalla puolella. Muutaman kilometrin päässä häärivät asfalttikoneet ja tietä korjataan. Toisella puolella pannaan vain liikennemerkkejä. Ero on melkein kuin Itä- ja Länsi-Saksan rajalla aikoinaan - no ei nyt aivan.
Menisiköhän tämä jotenkin näin:
Tiet omissa sarjoissaan, 1-9, 10-99, 100-9999.
Kussakin sarjassa mitä suurempi tienumero sitä enemmän ongelmia?
Sarjan ensimmäisiin numeroihin riittää rahat, jos ei riitä keksitään joku kiva vero.
Ratkaisu:
Antaa mennä teiden huonoon kuntoon > kuljetusyrittäjien kalusto romuksi > valtakunta konkurssiin > hommat kuntoon eu miljardeilla.
(ja uusi kierros alkaa)
Kaupasta näkyy yleisesti saavan noin 20 sentin maavaralla olevia autoja. Eikä tarvitse olla älyttömän kalliskaan, esim. Dacia Duster. Ensiasennusrenkaat ovat usein turhan leveitä, mutta kaupasta saa kapeampia.
Kitkakalle:
Jos nyt kuitenkin aloitettaisiin ihan peruskunnossapidolla, niin saataisiin edes tiet pidettyä jonkinlaisessa kunnossa.
Nastarengaskielto tuskin teitä olennaisesti lähitulevaisuudessa parantaisi, koska niitä ei ole ilmeisesti aikomusta korjata muutenkaan seuraavien 20 vuoden kuluessa eikä riittävään talvikunnosapitoonkaan ole nykyisellään rahaa edes nastoilla ajoon vaadittavalla tasolla.
...
No, esitelty valtion budjetti on 6,6 mrd euroa miinuksella jo esittelyvaiheessa ja hyvinvointipalvelut ja tukiaiset nielevät ensi vuonna taas uusia ennätyssummia, joten turha on kuvitella että teille ja muille yhteiskunnan perustehtäville tapahtuisi ihmeitä.
Mutta jos asia jotain henkilökohtaisesti kiinnostaa, niin siitä voi kantaa oman vastuunsa. Kitkarenkailla ei ole kielletty ajamasta, autolla ei ylipäätänsäkään ole aina pakko ajaa ja aina saa myös tienata paljon, jolloin maksaa sitten vieläkin enemmän veroja jne. Ehkä niistä joku ropo menee joskus tieverkkoonkin.
Zagaratin ohjeet on ihan hyviä, kun asiaa pohditaan henkilökohtaisella tasolla. Tällä palstalla on useampi valitellut sitä, ettei ihan itse valittu auto sovellu täkäläisiin olosuhteisiin. Tehoa on liikaa meikäläisiin rajoituksiin ja/tai autobahnille viritetty alusta ei toimi kuoppaisilla teillä. Vikahan on tietysti tienpitäjän eli yleensä valtion ja kuntien, ei auton valinneen kaverin. Vastuuta on helppo paeta.
Tienpidon lisärahoitusta odoteltaessa siis näin.
Teiden kunto on paikoitelle karmea, siitä ei pääse mihinkään.
Mieluummin ottaisin sen aikanaan tuskaan asti parjatun tilanteen, jossa tietyöt aiheuttivat ruuhkia, kuin nämä huonot tiet.
Ja vaikka Herbertillä osui mielestäni nappiin auton valinta-kommentti, niin aina ei asia ole aivan niin yksioikoinen.
Eräs autokauppias sanoikin, että liikkeessä näytillä olevissa autoissa pitäisi olla isot vanteet ja leveät renkaat (ulkonäkökysymys), mutta koeajoautoissa aina normirenkaat tiestöstä johtuvista syistä (mukavuus ja ajettavuus).
Omassa autossani on typerän isot vanteet, mutta ne kuuluivat pakettiin, eikä kauppias niitä suostunut vaihtamaan. Uudesta autosta oli siis kysymys.
Renkaat kuluvat ällistyttävän nopeasti ja ovat Suomen uraisilla teillä erittäin huonot ajaa.
Sen sijaan, auto tuntuu kuin uudelta, kun pääsee ajamaan hyvillä teillä.
On muuten viimeinen auto tätä merkkiä, monesta syystä.
Auton mukana tuli siis isot vanteet kesärenkaissa. Talvirenkaat sait valita itse.
Jos isolla vanteella olevat matalat renkaat kuluivat nopeasti, mikä esti valitsemasta seuraavaa sarjaa pykälää paremman kokoisina? Uudet vanteet tietysti joutuu ostamaan, mutta kustannuksesta osa palautuu edullisemman rengaskoon muodossa. Loput voi laittaa ominaisuuksien paranemisen piikkiin, ellei sitten saa myytyä alkuperäistä vannesarjaa.
Mahdollisuuksia siis on, jos asian kokee merkitykselliseksi.
Itse olen kyllä jo vuosia valinnut autoihini ainakin vähän paremmin meikäläisiin oloihin sopivat korkeaprofiilisemmat renkaat ja auton olen aina valinnut niin että se on ollut hyvä ajaa myös uraisella tiellä. En ole harrastanut urheilualustoja tai matalaprofiilirenkaita. En voi sanoa, että tiestö tai sen kunto olisi mitenkään rajoittanut liikkumistani tai oikeastaan edes häirinnyt mitenkään. Eikä siihen ole mitään maasturia tarvittu.
Ja onhan se tiestö nyt kokonaisuutena kuitenkin aika paljon parempi kuin vaikkapa 80-luvulla, tuntuu vähän että aika kultaa monen muistot.
Kitkakalle:
Talousargumentti on tässä aika lailla huono, toki nastojen ja kitkojen hyviä ja huonoja puolia voi muuten miettiä. Jokainen voi kuitenkin aivan vapaasti ajaa kitkoilla, jos asia on itselle tärkeä.
Nastat aiheuttavat Suomessa teiden korjaustarvetta muutaman kymmenen miljoonan euron edestä joka vuosi. Teiden kunnossapitoon käytetään kokonaisuutena reilut sata miljoonaa. Valtion budjetti ensi vuonna tulee olemaan noin 52 mrd euroa, eli teiden kunnossapidon osuus on luokkaa 2 promillea siitä. Samoin jos asiaa vertaa liikenteestä kerättäviin kokonaisveroihin, on nastojen kulutuksen osuus minimaallinen.
Vertailun vuoksi noista julkisista rahoista: keskikokoisen suomalaisen kaupungin terveydenhoitomenot ovat luokkaa 200-250 miljoonaa euroa per vuosi ja kasvua joka vuosi 5-10%, eli pari kertaa koko valtion tienhoitokulut ja kasvu yli viisinkertaista. Veikkaisin ihan tällä perusteella, että julkisen talouden vajetta ei ratkaista tarkastelemalla tienhoitokuluja tai muita nappikauppoja.
AkiK:
Niinpä. Moottoriteitä on rakennettu, liikenneympyröitä ja kevyenliikenteelle omia väyliä. Ja rajoitukset ovat alentuneet ja autot parantuneet. Jos ei pärjää liikenteessä, olisikohan syytä miettiä omia valintoja tai katsoa peiliin.
just drive:
"Jos ei pärjää liikenteessä, olisikohan syytä miettiä omia valintoja tai katsoa peiliin."
Ihan mielenkiinnosta, mihin tämä viittaa? En keksinyt ketjusta mitään, mihin tämä olisi vastaus tai kommentti.
Poni:
10 pisteen vihje. Ketjun aiheeseen.
Maanteiden kunto? Niin, ne huononee, mutta tuo heitto "Jos ei pärjää...". Edelleenkään se ei liity yhtään teiden huonoon ja yhä huononevaan kuntoon.
Syytä katsoa peiliin ym.
Onko tämä ylemmyydentuntoisen tyhjää höpinää, vai onko tässä oikeasti joku mihin viittaat?
Kenen oletat olevan se, joka ei pärjää?