Jos asuu maalla niin bensan ostokyky on parempi kuin kaupunkilaisilla. Asunnot ovat näet maalla niin halpoja. Tiedoksi niille jotka eivät tätä tiedä.
http://www.hs.fi/kulttuuri/Arno+Kotro+HS-raadissa+Maalla+asuvilla+on+varaa+ostaa+bensaa/a1387517130461
andertz:
Tämän olenl itse todennut jo lukuisia kertoja. GPS-pohjaisessa kilometriverossa ei ole kokonaisuutenakaan mitään järkeä, mutta yksi oleellisen järjetön asia on porrastaa hinnat ajopaikan perusteella. Asunnot ovat maaseudulla lähes ilmaisia, joten ajamisesta on varaa maksaa, jos landella haluaa asua. Ja toisaalta kukaan ei voi määrittää sitä, onko kaupunkilaisella tarvetta ajaa autolla vai ei.
Se varmaan kannattaa muuttaa sieltä kaupungista sinne maaseudulle jos ajaminen on kerran niin halpaa. Voi tulla yllätyksenä kun palkat eivät olekaan sitä Helsingin suuruusluokkaa. Mutta mitä väliä kun on kerran runsaasti ostovoimaa ajella vaikka aamusta iltaan.
Omakotitalon asumismenoja maalla:
- vuosittaiset korjausmenot
- lämmitysjärjestelmän ylläpitomenot
- tienauraus
- jätemaksu
- nuohous
- tiemaksu
- kotivakuutus
- lämmityskulut
- taloussähkö
Kerrostalossa Kehä III:n sisäpuolella pärjää maksamalla sähkön ja yhtiövastikkeen.
Maalla asuvat käyvät itänaapurissa tankkaamassa (tiedosi tietämättömille). Voi sitten samalla ostaa konjakkia ettei tarvi jallua lipittää.....
andertz:
Siis kaupungissako ei tarvitse maksaa sähkölaskua, vakuutusta tai lämmitystä?
Ja Helsingissä 40 neliön kaksio maksaa 400.000 euroa. Maalta saa komian omakotitalon 150.000 eurolla. Jää siinä sitten hieman vielä rahaa maksella muita kuluja.
Maalla asuva joutuu kertomaan nuo maksut kahdella kun samat maksut mökillä.
Vielä kun joku kertoisi, miten asumisen hinta ja kilometrimaksut liittyvät toisiinsa.
Herbert:
Eivät liity toisiinsa mitenkään. Mutta tulipahan esitellyksi maaseudun oloja.
Tulevaisuudessa kaupunkilaisilla on sähköllä ladattavat autot ja verot (polttoaine) maksavat maalla asuvat.
Polttoaineen hintaa on nostettava ainakin eurolla/litra (näin sanoi Kyllönen) jotta valtio saa veronsa.
Vähän ihmetyttää tämä aloitus. Onko se jonkinlainen vastakkais asettelu missä kukin asuu? Itse älysin muuttaa pois hesasta 37v asumisen jälkeen, kun näitä mamuja alkoi olla liikaa katukuvassa. Koskaan ei ole ongelmaa ajamisen kustannuksissa kiitos verotuksen. Eikä innostanut kerrostalon saunavuorot ym. rajoitukset. Haluan olla riippumaton "säännöksistä" eli vapaus valita milloin ja mitä teen. Tosin pääkaupungin päälehti hehkuttaa kaupunki-asumisen ihanuutta, eli urbaania sellaista. Ehkä jotkut arvostaa sellaista, mutta itse en näe siinä mitään mielekkyyttä, näin hesassa syntyneenä. Suurin osa ent. työkavereistani on muuttanut "maalle" Eräs kommentoi osuvasti aikoinaan että "Helsingissä ei asuisi kukaan ellei olisi pakko" Voisi sanoa vielä että asumiskustannukset ovat jopa edullisemmat kuin kerrostalon kanakopissa.
andertz:
BS. Asunnot ovat saman hintaisia, mutta eri kokoisia, mutta taajamissa maksetaan kovempaa palkkaa.
Taajamissa on sen vuoksi varaa maksaa koko bussilipun hinta ilman subventiotakin.
MMS:
Eikö tätä voisi vain jättää yksilön itse valittavaksi ilman yhteiskunnan ohjailua? Kun sekä maalla että kaupungissa mieluummin asuvia tuntuu löytyvän, miksi heitä pitäisi painostaa asumaan jossain muualla kuin missä he haluavat asua?
Bussilipuista subventio pois, työmatkakulujen verovähennys pois. Kukin kulkee töissä mistä parhaaksi näkee.
En ymmärrä, miksi yhdelläkään poliitikolla pitäisi olla mitään tekemistä minun ja vaimoni työ- ja kotipaikan valinnassa?
740 GLE:
Nämä on sellaisia asioita mihin ei taida löytyä yhtä ainoata oikeaa/oikeudenmukaista ratkaisua.
Kaupungissa asuvat voi ajaa julkisilla. Ei tarvi ostaa autoa saati sitten bensaa. Ihan vaan tiedoksi.
covemar:
Tuo on sitten täysin puutaheinää. Julkisten käyttökelpoisuus riippuu täysin siitä, millaisia reittejä henkilön täytyy päästä liikkumaan ja millaisiin aikoihin. Minä esimerkiksi asun kaupungin reunalla, mutta ilman omaa autoa työmatka kestäisi vähintään 2 h/suunta, jos vaihdoissa ei tulisi ylimääräistä odottelua. Omalla autolla tuohon menee noin puolet.
Kaupunkilaisen arki ei ole sitä, että hypätään bussiin ja ajetaan keskustaan työpaikalle. Tämän takia puheet joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksista oikeudenmukaisuutta keppihevosena käyttäen ovat niin kaukana todellisuudesta kuin olla voivat.
Lisäksi nopeuskeskusteluissa esiintyy huoli siitä, että ajoittaisista 5 km/h ylinopeudesta luopuminen pidentää ajoaikoja kohtuuttomasti, mutta kyllä sinä ja Ollila vedätte riman ihan uudelle tasolle ihmisten liikkumisen sujuvuuden merkitystä arvioidessanne.
Koska Helsinki on kaikkien suomalaisten pääkaupunki, jossa sijaitsevat keskeiset virastot ja palvelut, joukkoliikenteen käyttämisen tulisi olla kaikille suomalaisille samanhintaista. Jos henkilökohtaisia tekijöitä (ikä, opiskelijastatus, vammaisuus ym.) otettaisiin huomioon, nekin pitäisi ottaa huomioon kaikkien kohdalla tasapuolisesti.
Systeemin voisi yksinkertaistaa niin, että esimerkiksi yhden päivän liikkuminen julkisilla kulkuneuvoilla maksaisi tietyn verran, ja maksamisen voisi osoittaa valitsemallaan tavalla kuten yhdellä yksittäin ostetulla lipulla, lippuvihkosta irrotetulla lipulla tai erilaisilla korteilla ja laitteilla mitä nyt käytettäisiinkin. Systeemin pitäisi mielestäni olla sellainen, että nykyisen tyyppisistä tarkastajista voitaisiin luopua. Jo pelkän Gestapo-meiningin katseleminen sivusta alentaa matkustusmukavuutta, vaikka matkustaja itse selviäsikin pelkällä lipun esittämisellä... ääh, ööh, missä taskun pohjalla se nyt olikaan, kyllä se löytyy, hetki vain, huh, huh (pahus kun tässä on ahdasta, kättä ei tahdo saada työnnettyä taskuun, löydy nyt lippu, missä, missä, missä, tässä, aah se ei ollutkaan, eikun tämä se taitaa olla, huh kun tuli hiki).
Joukkoliikenteessä on mielestäni jotakin pahasti pielessä, kun vähän väliä saamme lukea lehdistä erilaisia kohu-uutisia matkalippuihin liittyvistä ikävistä tapahtumista. Koppava konduktööri sakottaa firman lipulla matkustavaa liikemiestä, joka pahaksi onnekseen sattuu olemaan väärään aikaan vessassa. Hermostunut matkustaja lyö tarkastajaa. Poliisit pidättävät, lapset otetaan huostaan. Liputonta nuorta ajetaan takaa metroasemalla useiden partioiden voimin. Raivostunut tarkastaja työntää matkustajan päin seinää. Töykeä bussikuski heittää ala-asteikäisen rahattomana pakkaseen. Ja muuta tämän tyyppistä, josta tulee mieleen natsi-Saksa ja vainotut vähemmistöt. Minunkin tyttäristäni molemmat ovat itkeneet tarkastajien kynsissä. Toisella kerralla tarkastajat heltyivät ja repivät sakon. Toisessa tapauksessa osa maksetusta sakkosummasta saatiin valittamalla takaisin. Maksamisen myöhästymisestä seurannut "mafiakorko" sen sijaan jäi kaupungin tilille.
Yksityisautoilukaan ei ole stressitöntä. Siinä ovat riesana ulkopuoliset "tarkastajat" ratsioineen, sakkoineen ja kyttäyskameroineen. Ministerin virka-auton takapenkillä lienee huolettominta matkustaa. Veronmaksajat huolehtivat matkakuluista ja kuski ottaa vastaan moitteet, jos jotain tapahtuu.
Tuli vaiheeksi alkuviikosta todettua, että Helsingissä autoileminen alkaa olla yhä kuntouttavampaa ilmaisten pysäköintipaikkojen poistuttua. Ainoilta toistaiseksi vielä ilmaisilta (yksi kahdenkymmenen auton ilmainen tien pätkä on jostakin syystä jätetty vielä erääseen muuhunkin paikkaan) parkkipaikoilta tuli kävellyksi viisi kilometriä suuntaansa.
SO2001:
Oletkos sinä se nimimerkki, joka toisten otsikoiden alla on aiemmin laskenut "minuuttien säästöistä" kun rajoitukset olisivat isommat, puhumattakaan siitä "hukkaan heitetystä ajasta vuositasolla", kun nopeusrajoituksia ei voida nostaa? Se, joka meinaa nukahtaa matkalla Tampereelta Helsinkiin ja toisinpäin, kun motarillakin körötellään ja joudut olemaan seassa siinä liikenteessä?
Vai sotkenko nimimerkkisi johonkin toiseen?
Löytyikin nopeasti: Kyllä se sinä olet, joka on kirjoitellut aiemmin tuollaisia. Viimeksikin kirjoittelit otsikon Sujuvaa liikkumista Suomen teille alla näin:
SO2001:
Jos verrataan tuota 32 tuntia "säästynyttä aikaa", niin viimeksikin kyseltiin, että mitenkäs ajattelit sen käyttää ja mihin?
Sehän on vähän eri juttu kuin säästää vähämmän kuluttavalla autolla 32 eur selvää käteistä. Sen rahan nimittäin oikeasti voi käyttää jälkeenpäinkin.
Palataan tuohon 10 km:n kävelyysi (2 x 5 km): laskit siis ehdottomasti nyt edullisemmaksi säästää parkkimaksuissa, sen sijaan että olisit säästänyt kalliissa ajassasi, joka oli varmasti kaikki pois matka-ajasta takaisinpäin (oletettavasti Hki - Tre -välillä )? Kuinka monen edestakaisen Hki-Tre -automatkan "ajansäästön" hukkasit pelkästään tuohon kävelyysi?
Vai mitä säästöä tässä mahdollisesti syntyi? Parkkimaksun hinnalla (laskitko rahassa arvion) olisit säästänyt ajassa siinä hetkessä, sinä päivänä, aidosti aikaa ja niin, että se olisi tuntunut kotimatkan lyhenemisenä.
Kuten huomaat, niin asiat on aika suhteellisia... Hyvä kun otit tuon hyötyliikunta -näkökulman mukaan. Ei varmaan tarvinnut mennä enää lenkille ainakaan päivän päätteeksi!
Jos landella asuminen vaikeutuu ja liikkuminen kallistuu, niin ei ne asunnot ja asuminen kaupungissa ainakaan halpene tai ruuhkat vähene.
Meinaan, ainoa tapa ratkaista tuota ongelmaa on ratkaista se kaupunkirakentamisella, ei liikkumisen kustannuksia lisäämällä.