Sanomalehden artikkelit kirjoitetaan koodikielellä, jota vain alan ihmiset ymmärtävät. Seuraavassa on osia erään lehden artikkelista selkokielelle käännettynä...
Se on juurikin noin, kuin kirjoitat.
Tekniikan Maailman toimitus on kuitenkin tämän tekopyhän jeesustelun ylipappi. Edellisellä sivulla paheksutaan 5-10 km/h ylinopeuksia ja seuraavalla kerrotaan, miten uutuuden jämäkkä alusta, kuppimaiset penkit ja moottorista puristettu 400 kilowattia, tekevät ohituksista turvallisia ja maantieajosta nautinnollista.
Sanomalehden artikkelit kirjoitetaan koodikielellä, jota vain alan ihmiset ymmärtävät. Seuraavassa on osia erään lehden artikkelista selkokielelle käännettynä...
Se on juurikin noin, kuin kirjoitat.
Tekniikan Maailman toimitus on kuitenkin tämän tekopyhän jeesustelun ylipappi. Edellisellä sivulla paheksutaan 5-10 km/h ylinopeuksia ja seuraavalla kerrotaan, miten uutuuden jämäkkä alusta, kuppimaiset penkit ja moottorista puristettu 400 kilowattia, tekevät ohituksista turvallisia ja maantieajosta nautinnollista.
Samaa mieltä. Joskus 90-luvulla Ruotsin TV:stä tuli Trafik Magazin tai jotenkin sinne päin nimetty ohjelma. Tämäkin teki asiallisia juttuja liikennetutvallisuudesta, mutta niin vain eräskin vanhempi toimittaja menetti ajokorttinsa autotestin yhteydessä. Ei mennyt siis edes nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin.
Kiinnostavaa onkin se, miksi asiat ovat kuten ovat. Onko toimittajat niin sokeita automyyjien markkinointipuheille, että sama propaganda päätyy lehteen vai edustaako tuollainen ihan oikeasti toimittajien ajattelutapaa? En yhtään ihmettelisi, koska kyllähän lehtien ratakokeiden tulokset ja suorituskyky saavat suhteettoman paljon painoa valinnassa, joten monille ihan tyypillisestä suhtautumisesta tuossa on kyse. Tai onko kyseessä lehden myynnin takia harkittu tyyli kirjoittaa lukijoita koukuttavasti? Ja kun autoja haetaan lainaan, pitäähän niitä kehua, jotta seuraavallakin kerralla saadaan auto lainaan. Sekin on edellytys artikkelin teolle eli lehden myynnille. Todennäköisesti kaikki tämä vaikuttaa lopputulokseen. Sillä, että perusmallin Suzukia hehkutetaan tarkoituksenmukaisena autona ja vähänkin paremmasta Bemarista ei huomioida lainkaan sen Suzukiin verrattuna ylimääräiseksi jääviä ominaisuuksia kuin korkeintaan negatiivisessa mielessä, ei lehtiä saada myytyä.
Joskus vuosia sitten joku kysyi TM:n postilaatikko-osastolla, mitä toimittajat tarkoittavat testien yhteydessä mainittavalla urheilullisella ajotavalla. Tekopyhyyden huipentumana selitettiin, että mutkaisella tiellä ajetaan sääntöjen puitteissa auton ajotuntumasta ja kaarreominaisuuksista nauttien.
Tuli siinä vain mieleeni, että kun osaaminen ei riitä siihen, että muut otettaisiin huomioon, olisi syytä aloittaa tilanteen korjaaminen vaikkapa rajoitusten noudattamisesta. Tällöin koko tilannetta ei olisi syntynyt.
En ole täysin vakuuttunut, että pelkkä rajoituksen noudattaminen ilman toisten huomioon ottamista takaisi kohtuullisia turvavälejä?
Herbert:
Rajoituksen mukaan ajellessa näkee asioita ihan eri tavalla kuin ylinopeutta vasemmalla kaistalla muiden ylinopeuskuskien kanssa kinastellessa. Varsin opettavaista.
Juuri tätä kolmannen takana ajavan näkökulmaa käytän itsekin mielelläni osoittamaan, ettei toisen ajamisessa havaitun virheen osoittaminen oikeuta itseä yhtään mihinkään.
Kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa, vaan kaksi hölmöä. Kumpi tahansa hölmöistä olisi voinut pelastaa molempien maineen, mutta kumpikin jätti tilaisuutensa käyttämättä.
Tuli siinä vain mieleeni, että kun osaaminen ei riitä siihen, että muut otettaisiin huomioon, olisi syytä aloittaa tilanteen korjaaminen vaikkapa rajoitusten noudattamisesta. Tällöin koko tilannetta ei olisi syntynyt.
En ole täysin vakuuttunut, että pelkkä rajoituksen noudattaminen ilman toisten huomioon ottamista takaisi kohtuullisia turvavälejä?
Ei se mitään takaa, mutta olisi jo selkeä parannus. Tarve tuon kaltaiseen temppuiluun vähenee, kun tavoitenopeuden saavuttamiseksi ei tarvitse ajaa muita niin usein edestään pois.
Kuten jo kertaalleen totesin, on ketjus aloitus täyttä sontaa. Kilometrejä ajetaan enemmän kuin koskaan ja silti kuolonkolareita tapahtuu vähemmän kuin koskaan. Osa selittyy toki autokannalla, mutta ei missään nimessä kaikki.
Myös se on täyttä sontaa, että jonkun merkkisillä autoilla kaahattaisiin merkittävästi muita merkkejä enemmän, ainakin jos uusista autoista puhutaan. Kyllä niitä toheloita ja kaahaajia löytyy ihan merkistä riippumatta. Jos on kovasti antipatioita Bemaria, Audia tai Volvoa kohtaan, niin toki niiden ohittaessa merkki jää paremmin mieleen, kuin ohittava 15-vuotta vanha Corolla. Kyllä niitä punaisia päin ajetaan ihan yhtä paljon Nissan Micralla kuin Bemarillakin. Ja vaikka Bemareita haukutaan vilkun käyttämättömyydestä, niin ihan yhtä lailla Kialla ja Hyundailla tuolla pujotellaan ilman vilkkuja. Pahimmat kaahaajat ovat kuitenkin nuoria, jotka ajavat vanhoilla ja halvoilla autoilla, merkistä riippumatta. Hyvin harvoin näkee täysin päättömästi kaahaavaa uutta autoa ja jos näkee, niin silloinkin on yleensä kyseessä isin autolla ajava teini.
Syypäähän tähän riemullisuuteen olen tietenkin minä, kun tulin aloittaneeksi.
Tavarahan on ihan ehtaa, kun sen pelloille sopivana ajankohtana kippaa.
Se olikin hurjaa menoa, kun keväisin kolmella hevosella kilpaa ajettiin sontakuormia. Kärryt menivät tyhjänä kurveissa yhdellä rautapyörälläkin ja ihan maantiellä.
Ei ollut liikkuva- tai muunkaanlainen poliisi nopeuksia mittaamassa. Sakot olisi varmasti rapsahtanut.
En ole täysin vakuuttunut, että pelkkä rajoituksen noudattaminen ilman toisten huomioon ottamista takaisi kohtuullisia turvavälejä?
Ei se mitään takaa, mutta olisi jo selkeä parannus. Tarve tuon kaltaiseen temppuiluun vähenee, kun tavoitenopeuden saavuttamiseksi ei tarvitse ajaa muita niin usein edestään pois.
Totta. Ja kun näin yksinkertainen asia ei mene perille, lienee turhaa edes toivoa ymmärrystä tilanteen muuttumisesta yksin ajavan tavoittaessa muita ajoneuvoja :-(
Ole ajanut 1970-luvun alusta. Törpöt ja kaaharit ovat aina olleet keskuudessamme. Liikennettä on nykyisin huomattavasti enemmän ja sen myötä myös hermoilua, mutta en tätä nyt ihan villiksi luonnehtisi. Tiet ovat parempia. Nykyautoissa on se hyvä puoli, että niillä ohittaminen käy sujuvammin kuin ammoisina aikoina. Ei se kaahari onneksi kauaa takapuskurissa roiku. Antaa mennä menojaan.
Vaaransa liikenteessä on aina, itse asiassa liikennevamma on todennäköisin onnettomuus, joka voi kohdata jokaista, omasta käyttäytymisestä riippumatta.
mhj, miksi tuollainen asenne? Kirjoittaa saa, eikä siinä mitään, mutta kaipa väärät väittämätkin saa korjata. Suomessa liikenneturvallisuus on parantunut jatkuvasti ja olemme liikenneturvallisuuden kannalta muistaakseni maailman toiseksi paras maa. 70-luvulla liikenteessä kuoli monta kertaa enemmän ihmisiä kuin nykyään, vaikka liikennemäärät olivat paljon pienempiä. En itsekään ole 70-luvulla ajanut, enkä edes 80-luvulla, mutta tilastot ovat kaikkien käytössä. Miksi ylipäätään vertaat sinne, jos asiasta et mitään tiedä?
Itse olen sitä mieltä, että jos tuollaisia "totuuksia" laukoo, niin pitäisi myös hieman tarkastaa faktoja. Tai ainakaan ei saa mieltä pahoittaa, jos joku muu niitä virheitä korjaa.
Mhj:n ajatusta ei kannata lytätä, eikä ketjun aloittaminen ollut turhaa. Sen sijaa kannattaa pohtia tarkemmin syytä siihen, miksi taatusti aito mielipide on syntynyt ja miksi oma käsitys on mahdollisesti erilainen.
Jokainen meistä muodostaa käsityksensä liikenteestä omien mielipiteidensä, ajatustensa, asenteidensa ja kokemustensa perusteella. Syy, miksi liikenne ehkä tuntuu nykyään erilaiselta kuin ennen, voi olla muutoksissa näissä tekijöissä. Omalla ajourallani tunnistan muutoksen suhtautumisessa sääntöihin. Lisäksi riskien tunnistamisessa ja hallinnassa on tapahtunut edistystä. Nuorempana tilanne, jota nykyään osaa varoa, ei tuntunut mitenkään erityiseltä. Näin ollen muidenkaan vastaavat teot ei herättänyt ennen mitään huomioita. Mutta kun nykyään omat rajat ovat huomattavasti aiempaa tiukemmat, muiden toiminta alkaa tuntua aiempaa holtittomammalta. Jossain asioissa huomaan jopa toteavani, että ei meidän nuoruudessa vaan tuolla tavoin..! Enkä sentään vielä vanhukseksi itseäni laske. Nuori olen edelleen, vaikka kalenterin mukaan pitäisi puhua keski-ikäisestä.
Sama pätee autoihin. Se 70-luvun takavetoinen japsi, jolla itse aloitin autoilu-urani, oli ominaisuuksiltaan ihan kelvollinen muutamista puutteistaan huolimatta. Vuosien varrella kalusto on uudistunut ja ominaisuuksissa tapahtunut kehitystä, mutta edelleen mielikuva tuosta vanhasta autosta on ennallaan. Vaan jos nyt pitäisi alkaa ajella sillä päivittäisiä ajoja, tunne voisi olla hyvinkin erilainen. Ei ole nykyaikaista turvakoria, ajonhallintaa jne. Omille lapsille, kun he joskus ajokortin saavat, ei tulisi mieleenkään antaa tuollaista autoa. Joten muutosta kyllä tapahtuu, mutta mielikuvat ei aina pysy niiden perässä.
Sain kortin 80-luvun alkupuolella. Sitä ennen istuin ratin takana jonkin verran. Ostin naapurilta Fiat 600 kaappariovilla vm. -64 kun olin täyttänyt 12v. Näin jälkeenpäin voin arvioida että olihan se hurjaa menoa. Ajoin fiiatilla melkein 10 000km ennen kuin menin autokouluun. Ensin opettelin pihassa, ilman opettajaa, mikä on kytkin, jarru ja kaasu. Opin nopeasti kääntämään auton, peruuttamaan peilistä jne. koska pihatie oli vain 50m. Sitten vietiin auto mökille, siellä riitti asumatonta korpea jossa ajella. Jäälläkin ajettiin. Miettikääs sitä kun varhaisteini ajaa tuon ikäistä autoa jossa bensatankki oli ihan kirjaimellisesti melkein kuin sylissä (tuulilasin alla edessä ). Auto kulki hiekkatietä mittarin mukaan vähän yli satasta. Usein tuli kokeiltua. Nykyään samaa tietä uskaltaa uudemmalla autolla ajaa hädintuskin seitsemääkymppiä. Autokoulussa sain ekalla ajotunnilla palautetta. Ope kysyi haluanko että hän siirtää auton johonkin rauhallisempaan paikkaan jossa voidaan harjoitella lähtöä koska autokoulun muut oppilaat pitivät tapana katsoa ikkunasta kuinka hyvin auton sai kadunreunasta liikenteeseen. Totesin, että eiköhän tämä tästä. Ajettiin puoli tuntia ja noin 60v autokoulunopettaja sanoi: "ihan pakko kysyä, mutta oletko koskaan jäänyt kortitta ajosta kiinni". Otin kysymyksen positiivisena palautteena. Sittemmin ajoin -68 Datsun 1000 joka kulki kanssa hyvin, yli 140 mittarin mukaan. Oli celicaa, 320 bemaria jne. Koskaan en miettinyt mitä tapahtuisi jos auton ajaisi vaikka tienvarsi koivuun. Varmaan hyvää tuuria, noin miljoona kilometriä takana, ajokokemusta lähes neljä vuosikymmentä eikä naarmun naarmua tai lommoa yhdessäkään autossa. Vaikka on ollut T5 volvokin, aina olen kokeillut kuinka kovaa auto kulkee. Hurjaa, eikö?
Mhj:n ajatusta ei kannata lytätä, eikä ketjun aloittaminen ollut turhaa. Sen sijaa kannattaa pohtia tarkemmin syytä siihen, miksi taatusti aito mielipide on syntynyt ja miksi oma käsitys on mahdollisesti erilainen.
Jokainen meistä muodostaa käsityksensä liikenteestä omien mielipiteidensä, ajatustensa, asenteidensa ja kokemustensa perusteella. Syy, miksi liikenne ehkä tuntuu nykyään erilaiselta kuin ennen, voi olla muutoksissa näissä tekijöissä. Omalla ajourallani tunnistan muutoksen suhtautumisessa sääntöihin. Lisäksi riskien tunnistamisessa ja hallinnassa on tapahtunut edistystä. Nuorempana tilanne, jota nykyään osaa varoa, ei tuntunut mitenkään erityiseltä. Näin ollen muidenkaan vastaavat teot ei herättänyt ennen mitään huomioita. Mutta kun nykyään omat rajat ovat huomattavasti aiempaa tiukemmat, muiden toiminta alkaa tuntua aiempaa holtittomammalta. Jossain asioissa huomaan jopa toteavani, että ei meidän nuoruudessa vaan tuolla tavoin..! Enkä sentään vielä vanhukseksi itseäni laske. Nuori olen edelleen, vaikka kalenterin mukaan pitäisi puhua keski-ikäisestä.
Sama pätee autoihin. Se 70-luvun takavetoinen japsi, jolla itse aloitin autoilu-urani, oli ominaisuuksiltaan ihan kelvollinen muutamista puutteistaan huolimatta. Vuosien varrella kalusto on uudistunut ja ominaisuuksissa tapahtunut kehitystä, mutta edelleen mielikuva tuosta vanhasta autosta on ennallaan. Vaan jos nyt pitäisi alkaa ajella sillä päivittäisiä ajoja, tunne voisi olla hyvinkin erilainen. Ei ole nykyaikaista turvakoria, ajonhallintaa jne. Omille lapsille, kun he joskus ajokortin saavat, ei tulisi mieleenkään antaa tuollaista autoa. Joten muutosta kyllä tapahtuu, mutta mielikuvat ei aina pysy niiden perässä.
Mielipiteitä saa toki olla, mutta täysin virheellisten väittämien korjaaminen on kai sentään paikallaan? Jopa silloin, kun ne korjaukset eivät tue Herbertin arvomaailmaa?
mhj:n näkemyksiin on kyllä aika vaikeaa yhtyä. Itse olen ajanut vuodesta 80 ja mielestäni liikenne tänä päivänä on paitsi runsaampaa, myös paljon hitaampaa ja rauhallisempaa. 80 luvullahan esimerkiksi oli tilanne, jolloin esim opiskelijoiden ja varusmiesten päiväsakko oli niin pieni, että ylinopeutta kannatti aina ajaa reilusti. Päiväsakko kun oli edullisempi kuin rikemaksu, joka tuolloin määrättiin max 15 km/h ylityksestä. Kannatti siis varmuuden vuoksi aina ajaa väjintää 20 km/h ylinopeutta. Itsekin tätä ohjetta noudatin
Ulkomailla autoilun jälkeen Suomen liikenne tuntuu joka kerta kuin hidastetusta elokuvasta. Ihan riippumatta siitä, missä maassa on milloinkin käynyt.
Ylläolevista näkemyksistä huolimatta en tietenkään pidä kaahailua mitenkään positiivisena asiana.
mhj, jos sinä loukkaannuit siitä, että totesin aloituksen olevan sontaa, niin herkkä on hipiäsi. Täällä on kyllä usein aika paljon voimakkaampiakin ilmaisuja käytössä, joita itse pyrin välttämään. Sana sontaa ei mielestäni ole kovinkaan paha ilmaisu tekstille, joka ei lainkaan pidä paikkansa. En siis tarkoituksella sinua loukannut, vaan sana sonta nyt tuli ensimmäisenä mieleen tekstistä, jolla ei ole mitään totuuspohjaa.
Nuo sota-ajan muistelot ja muut asiaan täysin kuulumattomat jutut voinet jättää väliin?
Tuon turhan jaarittelun sijaan voisit pysyä ihan aiheessa. Se palvelisi parhaiten keskustelua. Voisit vaikka selittää, mistä keksit tuon vertauksen 70-luvulle, se kun on kaikkien tietojen valossa täysin virheellinen väittämä.
Mitä sanot siihen, että kuolonkolareiden määrä on niiltä ajoilta romahtanut, vaikka liikenteen määrä on moninkertaistunut. Tai mitä sanot siihen, että muistaakseni Suomessa on Ruotsin jälkeen maailman turvallisin liikenne?
80 luvullahan esimerkiksi oli tilanne, jolloin esim opiskelijoiden ja varusmiesten päiväsakko oli niin pieni, että ylinopeutta kannatti aina ajaa reilusti. Päiväsakko kun oli edullisempi kuin rikemaksu, joka tuolloin määrättiin max 15 km/h ylityksestä. Kannatti siis varmuuden vuoksi aina ajaa väjintää 20 km/h ylinopeutta. Itsekin tätä ohjetta noudatin
Sama täällä. Sakoilla ei ollut opiskelijalle muuta merkitystä kuin että toinen samana vuonna pakotti ajamaan loppuvuoden rauhallisemmin, koska kolmannesta oli vaarassa kortin poisto.
Valmistumisen jälkeen keväällä 1982 heikosti palkatussa työpaikassani jatkoin samaan malliin, kunnes ensimmäinen sakko tuli niin kalliiksi, että sen jälkeen olen ostanut maksullista lisänopeutta ainoastaan isommissa erissä paremmalla hinta-laatusuhteella.
Ja kaikki tämä Kuplan, C-Kadetin ja Irtoperä-Carinan tapaisilla ajopeleillä ties millä renkailla. Eikä traktoreissa pääsääntöisesti ollut yhdessäkään ehjiä valoja ja puolet kuskeistakin tuntui olevan vielä hevosmiehiä.
80 luvullahan esimerkiksi oli tilanne, jolloin esim opiskelijoiden ja varusmiesten päiväsakko oli niin pieni, että ylinopeutta kannatti aina ajaa reilusti. Päiväsakko kun oli edullisempi kuin rikemaksu, joka tuolloin määrättiin max 15 km/h ylityksestä. Kannatti siis varmuuden vuoksi aina ajaa väjintää 20 km/h ylinopeutta. Itsekin tätä ohjetta noudatin
Sama täällä. Sakoilla ei ollut opiskelijalle muuta merkitystä kuin että toinen samana vuonna pakotti ajamaan loppuvuoden rauhallisemmin, koska kolmannesta oli vaarassa kortin poisto.
Menipä muisteluksi. Jatketaan... Itse toki ajoin samoihin aikoihin usein aika hulvattomasti ylinopeutta maanteillä ja motarilla - en kuitenkaan tehnyt esim. älyttömiä ohituksia. Ei tullut mieleenkään, että vauhdista voisi olla haittaa itselle muista puhumattakaan. Ja olennainen pointti oli myös se, että en vauhtia valitessa ajatellut poliiseja ja sakkoja.
Ja sama jatkuu edelleen. Toki jokin on muuttunut kokemuksen ja ymmärryksen myötä. Miksipä ajattelisin edelleenkään "poliiseja tai sakkoja". Keskityn ajamiseen ja noudatan rajoituksia. Ymmärän miksi rajoitukset ovat ja miksi niitä on syytä noudattaa. That´s it!
Ihan yhtä hyvin ymmärrän sen, että kännissä tai kovin väsyneenä ei ole mieltä lähteä ajamaan. Ei siihenkään tarvita avuksi "poliisia ja sakkoja".
Tuollaisesta hölmöilystä pitäisi ottaa kortti välittömästi hyllylle joksikin aikaa.
Ja taksi painaa suojatien yli kaikista kovimpaa.
Jotta ihminen voisi jäädä auton alle, ihmisen on oltava paikalla. En näe videossa jalankulkijoita, joten kuka tässä on ollut vaarassa?
Tieliikennelaissa on seuraava määräys:
"Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä."
Lainlaatija on todennäköisesti tarkoittanut liikkeellä olevaa kulkuneuvoa, joka pysähtyy suojatien eteen antaakseen tilaa jalankulkijoille.
Täydennetty sääntö voisi olla seuraava:
"Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä. Ajoneuvoa ei myöskään saa ohittaa pysähtymättä, jos se on pysäköity tieliikennelain 27. pykälän ensimmäisen momentin vastaisesti alle viiden metrin päähän suojatiestä."
Tällaista sääntöä tuskin tulee, sillä kuljettajan olisi vaikea arvioida, onko auto viiden metrin päässä suojatiestä vai esimerkiksi 4,8 metrin päässä. Monenko metrin kohdalla menee raja, jossa ajoneuvon ohittaminen muuttuu "törkeäksi"?
Kaupunkiliikenteessä joutuu huomioimaan monia eri asioita, kuten risteävien katujen liikennettä, joten voidaanko kuljettajalta edellyttää, että hän samaan aikaan tarkkailee kadun varteen pysäköityjä autoja ja mittailee, ovatko ne mahdollisesti liian lähelle suojatietä pysäköityjä.
Peittääkö videon auto näkyvyyden suojatielle?
Sitä on vaikea sanoa sivukuvasta. Auto ei ole mikään umpinainen kuorma-auto, vaan sen ikkunoiden läpi näkee. Lisäksi paikkaa lähestyvä autoilija voi jo kaukaa nähdä, että jalkakäytävällä ei ole ihmisiä, eikä suojatiellekään ole kävelemässä kukaan. Suojatie näyttää olevan leveä tuossa paikassa. Jalankulkijoita sen sijaan ei ruuhkaksi asti ole paitsi urheilutapahtumien yhteydessä.
Veikkaanpa, että minäkin olisin ajanut pysähtymättä videon esittämässä paikassa. Tietenkin olisin tarkkaillut tilannetta, koska onhan alueella kuitenkin suojatie, johon voi olla tulossa ihmisiä. Mutta jos ihmisiä ei olisi näkynyt, niin ei muuta kuin hanaa.
Oletan, että myös tämän foorumin kirjoittajista monet olisivat ylittäneet suojatien pysähtymättä, koska on eri asia tulla tilanteeseen oikeasti kuin miettiä sitä jossakin Ilta-Sanomien videon äärellä. En usko, että alueella sattui videon kuvaamisen aikaan ajamaan poikkeuksellisesti joukko "törkeitä" kuljettajia, vaan kuljettajien toiminta edusti sitä, miten tavallinen keskivertokuljettaja tuollaisessa tilanteessa toimii. Oleellistahan on se, että ei ajeta kenenkään päälle - eikä se, noudatetaanko kirjaimellisesti sääntöjä vai ei.
Jotta ihminen voisi jäädä auton alle, ihmisen on oltava paikalla. En näe videossa jalankulkijoita, joten kuka tässä on ollut vaarassa?
Ei pysähtymisvelvollisuuden perusteeseen vaikuta se, onko joku tulossa suojatielle. Kyse on siitä, että suojatien eteen pysäköity auto peittää näkyvyyden, joten kuljettajan halutaan pysähtyä varmistaakseen, onko jalankulkijoita tulossa. Tämä on niin yksiselitteinen, johdonmukainen ja kiistaton periaate, ettei sitä kannata vesittää millään monimutkaisilla tulkinnoilla. Asiaa voi verrata väistämisvelvollisuuteen. Miksi stop-merkin kohdalla pitää pysähtyä, jos päätiellä ei näy autoja? Miksi sulkuviivaa ei saa ylittää, vaikka ei näe vastaantulijoita?
Kaupunkiliikenteessä joutuu huomioimaan monia eri asioita, kuten risteävien katujen liikennettä, joten voidaanko kuljettajalta edellyttää, että hän samaan aikaan tarkkailee kadun varteen pysäköityjä autoja ja mittailee, ovatko ne mahdollisesti liian lähelle suojatietä pysäköityjä.
Jälleen kerran, vakavaa asiaa ei kannata vesittää silläkään, että alkaa viisastella senteistä. Jos tämä ongelma rajoittuisi siihen, että joku on pysäköinyt 4,8 metrin päähän autonsa, uutiskynnys tuskin ylittyisi, eikä tälläkään palstalla aiheesta syntyisi keskustelua.
Peittääkö videon auto näkyvyyden suojatielle?
Kyllä. Näkymä auton ikkunoiden läpi istuimien pääntukien välistä on tavallisen surkea, vaikka sieltä valoa saattaa pilkistääkin. Tilanteessa, jossa auton korin yläosa ei enää rajoita näkyvyyttä vaan kuski näkee suojatien reunan konepellin ylitse, havaintojen teko on vaikeata. Konepelti on yleensä n. 60-100 cm korkeudella, joten vaikka lapsen pää sen yli näkyisikin, on havaittavuus ihan toista luokkaa kuin jos lapsi näkyisi kokonaan. Eikä tämä ilmiö rajoitu pelkästään lapsiin.
Lisäksi paikkaa lähestyvä autoilija voi jo kaukaa nähdä, että jalkakäytävällä ei ole ihmisiä, eikä suojatiellekään ole kävelemässä kukaan. Suojatie näyttää olevan leveä tuossa.
Jos jalankulkija kävelee suojatien vasenta reunaa, edes kilometrin levyisestä suojatiestä ei ole apua näkyvyyteen.
Jalankulkijoita sen sijaan ei ruuhkaksi asti ole paitsi urheilutapahtumien yhteydessä.
Ehkä moni ajattelee, ettei sieltä eilenkään kukaan tullut.
Veikkaanpa, että minäkin olisin ajanut pysähtymättä videon esittämässä paikassa. Tietenkin olisin tarkkaillut tilannetta, koska onhan alueella kuitenkin suojatie, johon voi olla tulossa ihmisiä. Mutta jos ihmisiä ei olisi näkynyt, niin ei muuta kuin hanaa.
Tuossa paljastuu minun ja sinun välinen riaatteellinen ero. Minä haluan nähdä, että tie on selvä. Sinulle riittää se, ettet näe jalankulkijoita. Sinun asenteella voi päätyä kirjoittelemaan vakuutusyhtiölle, että jalankulkija ilmestyi tyhjästä ja meni auton alle.
Oleellistahan on se, että ei ajeta kenenkään päälle - eikä se, noudatetaanko kirjaimellisesti sääntöjä vai ei.
Toki näin, mutta jotta vahinkoja ei tapahtuisi, on laadittu säännöt työkaluiksi tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Lukemattoman monet kerrat on todettu, että mitä paremmin sääntöjä noudatetaan, sitä vähemmän tapahtuu onnettomuuksia. Minä en millään keksi syytä, miksi päälle ajamisen riskiä pitäisi koittaa ehkäistä sääntöjen vastaisella ajotavalla. Vaikka sinä et tätä asiaa ymmärtäisi, kannattaa sinun pohtia sitä, miksi laki on käytössä ympäri maailman ja miksi juuri sinä olet päätynyt kyseenalaistamaan sitä. Voiko olla mahdollista, että et ole ottanut huomioon jotain asiaa.
Kyse on siitä, että suojatien eteen pysäköity auto peittää näkyvyyden, joten kuljettajan halutaan pysähtyä varmistaakseen, onko jalankulkijoita tulossa. Tämä on niin yksiselitteinen, johdonmukainen ja kiistaton periaate, ettei sitä kannata vesittää millään monimutkaisilla tulkinnoilla / Jälleen kerran, vakavaa asiaa ei kannata vesittää silläkään, että alkaa viisastella senteistä.
Ei lainsäädännössä ja oikeudessa mitään muuta tehdäkään kuin viisastellaan senteillä ja muilla yksityiskohdilla. Jollakin tavallahan rangaistavuuden rajat on määriteltävä. Pysäköidyn auton eteen ennen suojatietä on esimerkiksi jätettävä 500 senttiä tyhjää tilaa.
Kun laki määrää, että suojatien eteen pysähtynyttä (laissa ei lue "pysäköityä" ) autoa ei saa ohittaa pysähtymättä, niin täytyyhän olla jonkinlainen määritelmä siitä, mitä tarkoitetaan sanoilla "suojatien eteen". Kuinka kauaksi eteen? Ehkä raja on 500 senttiä, koska sitä pitempi matka katsotaan riittäväksi myös pysäköimiselle.
Jos oletetaan, että 480 senttiä on viisastelua, niin minkä senttimäärän kohdalla kulkee raja, jota lähempänä suojatietä lainvastaisesti pysäköityä autoa ei saa ohittaa pysähtymättä?
Tuossa paljastuu minun ja sinun välinen riaatteellinen ero. Minä haluan nähdä, että tie on selvä. Sinulle riittää se, ettet näe jalankulkijoita. Sinun asenteella voi päätyä kirjoittelemaan vakuutusyhtiölle, että jalankulkija ilmestyi tyhjästä ja meni auton alle.
Toinen haluaa nähdä ja toinen ei näe - kumpi on turvallisempi vaihtoehto. En allekirjoita olettamusta, että minulle riittää, että en näe jalankulkijoita. Jos tämä pitäisi paikkansa, voisin panna esimerkiksi silmät kiinni, jolloin en näkisi jalankulkijoita, ja niin voisin ajaa heistä välittämättä. Totta kai minäkin pyrin olemaan ajamatta jalankulkijoieden päälle. Toistaiseksi se on onnistunut. Jalankulkijoita ei ole ilmestynyt tyhjästä, joten ei ole tarvinnut keksiä tarinoita vakuutusyhtiölle.
Jos vielä palataan videon esittämään tilanteeseen, niin kenties toimisin siinä niin, että hidastaisin nopeutta varmistaakseni, että ohittamani auton takana ei ole piilossa jalankulkijaa. Kun näkisin, että ketään ei ole, painaisin kaasua. En siis pysäyttäisi autoa aivan kokonaan vaan hidastaisin nopeutta. Tämä on tietysti arvailua, koska tositilanne vasta näyttäisi, miten toimisin. Pyrin yleensä olemaan huomaavainen ja kohtelias suojatien käyttäjiä kohtaan.
Lukemattoman monet kerrat on todettu, että mitä paremmin sääntöjä noudatetaan, sitä vähemmän tapahtuu onnettomuuksia. Minä en millään keksi syytä, miksi päälle ajamisen riskiä pitäisi koittaa ehkäistä sääntöjen vastaisella ajotavalla. Vaikka sinä et tätä asiaa ymmärtäisi, kannattaa sinun pohtia sitä, miksi laki on käytössä ympäri maailman ja miksi juuri sinä olet päätynyt kyseenalaistamaan sitä. Voiko olla mahdollista, että et ole ottanut huomioon jotain asiaa.
On eri asia kyseenalaistaa sääntö kuin olla noudattamatta sitä. Eräässä lehdessä ehdotettiin, että viiden metrin säännön suojatien eteen pysäköinnistä voisi poistaa. Jos ehdotus toteutettaisiin, autot joutuisivat pysähtymään kaupungissa lähes jokaisen suojatien kohdalla.
Kun ajoin tänään nelostiellä, autot tuntuivat ajavan aivan kuin mitään talvinopeusrajoitusta ei olisikaan. Eihän nimittäin keli itsessään edellyttänyt poikkeuksellisen hitaasti ajamista. Säännön rikkojia oli paljon. Ilmeisesti joku muukin kuin minä ei ymmärrä sääntöjen syvintä olemusta. Asiasta riippuen ymmärtämättömiä on joskus hyvinkin paljon.
Eräällä toisella tiellä oli 70 km/h talvinopeusrajoitus, jonka pientä autoa ajanut naiskuljettaja ilmeisesti otti kirjaimellisesti niin kuin kuuliaisen ja tiedostavan kansalaisen kuuluukin ottaa. Vaikka liikennettä ei ollut erityisen paljon, ja vaikka alhaisen rajoituksen tietä oli naisen ajosuunnasta katsottuna jatkunut vasta pari kilometriä, nainen veti jo melkomoista autoletkaa. Jonossa oli kuorma-autoja ja pakettiautoja ja henkilöautoja. Näiden autojen kuljettajat eivät ilmeisesti olleet täysin ymmärtäneet asiaa, kun olivat ylinopeutta ajamalla saavuttaneet naisen.
Ei lainsäädännössä ja oikeudessa mitään muuta tehdäkään kuin viisastellaan senteillä ja muilla yksityiskohdilla. Jollakin tavallahan rangaistavuuden rajat on määriteltävä.
Rangaistavuuden raja ei ole sama kuin laissa mainitut sentit ja muut yksityiskohdat. Tämä siksi, että vaikutus on aivan erilainen, jos esimerkiksi pysäköi autonsa 4,8 metrin päähän tai kyseisen Bemarin tavalla.
Kun laki määrää, että suojatien eteen pysähtynyttä (laissa ei lue "pysäköityä" ) autoa ei saa ohittaa pysähtymättä, niin täytyyhän olla jonkinlainen määritelmä siitä, mitä tarkoitetaan sanoilla "suojatien eteen". Kuinka kauaksi eteen?
Itsehän vastasit kysymykseesi oman kommenttisi loppupuolella.
Jos oletetaan, että 480 senttiä on viisastelua, niin minkä senttimäärän kohdalla kulkee raja, jota lähempänä suojatietä lainvastaisesti pysäköityä autoa ei saa ohittaa pysähtymättä?
En tosiaankaan ala määritellä lakia uusiksi. Lakiin voi sentit kirjata, mutta käytännössä aina ei ole tarvetta keskittyä rajatapauksiin. Nytkin on kyse aivan suojatien eteen pysäköineestä autosta.
Toinen haluaa nähdä ja toinen ei näe - kumpi on turvallisempi vaihtoehto.
Jäikö periaatteiden välinen ero epäselväksi?
En allekirjoita olettamusta, että minulle riittää, että en näe jalankulkijoita. Jos tämä pitäisi paikkansa, voisin panna esimerkiksi silmät kiinni, jolloin en näkisi jalankulkijoita, ja niin voisin ajaa heistä välittämättä.
On tietysti mahdollisuus etsiä tuollaisia porsaanreikiä sen sijaan, että keskittyisi olennaiseen. Mutta jos nyt kuitenkin pysytään ihan arkisessa ajotavassa, jossa yrität havaita asioita sen sijaan, että yrität olla havaitsematta niitä. Silloin ilmeisesti allekirjoitat olettamukseni?
Totta kai minäkin pyrin olemaan ajamatta jalankulkijoieden päälle. Toistaiseksi se on onnistunut. Jalankulkijoita ei ole ilmestynyt tyhjästä, joten ei ole tarvinnut keksiä tarinoita vakuutusyhtiölle.
Kaikkihan samaan pyrkii. Eroja on vain siinä, millä tavoin tavoite pyritään saavuttamaan. Se myös vaikuttaa siihen, millä todennäköisyydella tavoite saavutetaan. Omaan napaan tuijottajat eivät tätät hoksaa, koska meille kaikille sattuu niin vähän onnettomuuksia, ettei niistä saa tilastoa, eikä niistä voi mitään päätellä. Lisäksi omaan napaan tuijottajat eivät kykene katsomaan kokonaisuutta.
Jos vielä palataan videon esittämään tilanteeseen, niin kenties toimisin siinä niin, että hidastaisin nopeutta varmistaakseni, että ohittamani auton takana ei ole piilossa jalankulkijaa. Kun näkisin, että ketään ei ole, painaisin kaasua. En siis pysäyttäisi autoa aivan kokonaan vaan hidastaisin nopeutta.
Miksi et pysähtyisi? Jätätkö pysähtymättä myös stop-merkin kohdalla, kun se sijatsee keskellä peltoaukeaa, etkä näe muita autoja?
On eri asia kyseenalaistaa sääntö kuin olla noudattamatta sitä.
Niin on. Tuossa kohtaa kyseenalaistinkin sinun perusteita kyseenalaistaa sääntö. Tosin sinähän et ollut valmis noudattamaan kyseenalaistamaasi sääntöä, joten asioilla on varmaan jokin yhteys. Sitä kutsutaan motivaatioksi.
Jos vielä palataan videon esittämään tilanteeseen, niin kenties toimisin siinä niin, että hidastaisin nopeutta varmistaakseni, että ohittamani auton takana ei ole piilossa jalankulkijaa. Kun näkisin, että ketään ei ole, painaisin kaasua. En siis pysäyttäisi autoa aivan kokonaan vaan hidastaisin nopeutta. Tämä on tietysti arvailua, koska tositilanne vasta näyttäisi, miten toimisin. Pyrin yleensä olemaan huomaavainen ja kohtelias suojatien käyttäjiä kohtaan.
Kun auto on ihan asiallisesti pysäköity suojatien eteen reilun viiden metrin päähän siitä ja sen perässä on muita pysäköityjä niin hyvinkin voi olla (esim. kun autot ovat korkeita), että jalankulkijaa ei näe kuin vasta aivan lähellä suojatietä. Tällöin on tietenkin autolijan ajettava niin hitaasti, että pystyy pysähtymään, jos pysähtyneen auton "piilosta" tulee jalankulkija. Eli toimia niin kerrot tekeväsi. Tällaisessakin tapauksessa hyvin moni kuski ei vähennä vauhtia - "kun kerran rajoitus on viiskymppiä, niin sitä saa mennä." Saako?
SO2001:
Eräällä toisella tiellä oli 70 km/h talvinopeusrajoitus, jonka pientä autoa ajanut naiskuljettaja ilmeisesti otti kirjaimellisesti niin kuin kuuliaisen ja tiedostavan kansalaisen kuuluukin ottaa. Vaikka liikennettä ei ollut erityisen paljon, ja vaikka alhaisen rajoituksen tietä oli naisen ajosuunnasta katsottuna jatkunut vasta pari kilometriä, nainen veti jo melkomoista autoletkaa. Jonossa oli kuorma-autoja ja pakettiautoja ja henkilöautoja. Näiden autojen kuljettajat eivät ilmeisesti olleet täysin ymmärtäneet asiaa, kun olivat ylinopeutta ajamalla saavuttaneet naisen.
Nopeusrajoituksen noudattaminen on ihan OK. Varsin moni ei ihan oikeasti ymmärrä sitä, että vähän alempi nopeus on paikallaan vaikkapa nyt marraskuun olosuhteissa, kun suuri osa vuorokaudesta on hämärää ja pimeää, on sumua (kuten tänään) tienpinnat märät tai jäässä... Eli olosuhteet eivät ole niinkuin parhailla kesäkeleillä.
Myös kesänopeuksien aikaan maanteillä ja taajamien kaduilla voi nopeusrajoitusta noudattavan ja tilannenopeudet huomioivan perään kertyä ylinopeuskuskeja.
Jos ohitusmahdollisuutta ei ole niin siinäpähän sitten ajelevat rauhallisemmin. Olen huomannut lähinnä taajamissa, että nämä "kiireiset" varsin hyvin suhtautuvat tilanteeseen ja pitävät ihan kunnollista turvaväliäkin. Ilmeisesti he vasta silloin huomaavat, että olisi paikallaan ajaa rauhallisemmin.
Mitä sitten tehdä, jos joku kuitenkin tulee hyvin lähelle yrittäen pakottaa rajoitusta noudattavaa kovempaan vauhtiin? Onko paikallaan hidastaa vähän vauhtia, jotta takana tuleva ymmärtäisi pitää asiallisempaa turvaväliä (Jotkut voivat jopa ymmärtää "yskän"?
SO2001:
Se on juurikin noin, kuin kirjoitat.
Tekniikan Maailman toimitus on kuitenkin tämän tekopyhän jeesustelun ylipappi. Edellisellä sivulla paheksutaan 5-10 km/h ylinopeuksia ja seuraavalla kerrotaan, miten uutuuden jämäkkä alusta, kuppimaiset penkit ja moottorista puristettu 400 kilowattia, tekevät ohituksista turvallisia ja maantieajosta nautinnollista.
harjis:
Samaa mieltä. Joskus 90-luvulla Ruotsin TV:stä tuli Trafik Magazin tai jotenkin sinne päin nimetty ohjelma. Tämäkin teki asiallisia juttuja liikennetutvallisuudesta, mutta niin vain eräskin vanhempi toimittaja menetti ajokorttinsa autotestin yhteydessä. Ei mennyt siis edes nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin.
Kiinnostavaa onkin se, miksi asiat ovat kuten ovat. Onko toimittajat niin sokeita automyyjien markkinointipuheille, että sama propaganda päätyy lehteen vai edustaako tuollainen ihan oikeasti toimittajien ajattelutapaa? En yhtään ihmettelisi, koska kyllähän lehtien ratakokeiden tulokset ja suorituskyky saavat suhteettoman paljon painoa valinnassa, joten monille ihan tyypillisestä suhtautumisesta tuossa on kyse. Tai onko kyseessä lehden myynnin takia harkittu tyyli kirjoittaa lukijoita koukuttavasti? Ja kun autoja haetaan lainaan, pitäähän niitä kehua, jotta seuraavallakin kerralla saadaan auto lainaan. Sekin on edellytys artikkelin teolle eli lehden myynnille. Todennäköisesti kaikki tämä vaikuttaa lopputulokseen. Sillä, että perusmallin Suzukia hehkutetaan tarkoituksenmukaisena autona ja vähänkin paremmasta Bemarista ei huomioida lainkaan sen Suzukiin verrattuna ylimääräiseksi jääviä ominaisuuksia kuin korkeintaan negatiivisessa mielessä, ei lehtiä saada myytyä.
Joskus vuosia sitten joku kysyi TM:n postilaatikko-osastolla, mitä toimittajat tarkoittavat testien yhteydessä mainittavalla urheilullisella ajotavalla. Tekopyhyyden huipentumana selitettiin, että mutkaisella tiellä ajetaan sääntöjen puitteissa auton ajotuntumasta ja kaarreominaisuuksista nauttien.
Herbert:
En ole täysin vakuuttunut, että pelkkä rajoituksen noudattaminen ilman toisten huomioon ottamista takaisi kohtuullisia turvavälejä?
Herbert:
Juuri tätä kolmannen takana ajavan näkökulmaa käytän itsekin mielelläni osoittamaan, ettei toisen ajamisessa havaitun virheen osoittaminen oikeuta itseä yhtään mihinkään.
Kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa, vaan kaksi hölmöä. Kumpi tahansa hölmöistä olisi voinut pelastaa molempien maineen, mutta kumpikin jätti tilaisuutensa käyttämättä.
740 GLE:
Ei se mitään takaa, mutta olisi jo selkeä parannus. Tarve tuon kaltaiseen temppuiluun vähenee, kun tavoitenopeuden saavuttamiseksi ei tarvitse ajaa muita niin usein edestään pois.
Kuten jo kertaalleen totesin, on ketjus aloitus täyttä sontaa. Kilometrejä ajetaan enemmän kuin koskaan ja silti kuolonkolareita tapahtuu vähemmän kuin koskaan. Osa selittyy toki autokannalla, mutta ei missään nimessä kaikki.
Myös se on täyttä sontaa, että jonkun merkkisillä autoilla kaahattaisiin merkittävästi muita merkkejä enemmän, ainakin jos uusista autoista puhutaan. Kyllä niitä toheloita ja kaahaajia löytyy ihan merkistä riippumatta. Jos on kovasti antipatioita Bemaria, Audia tai Volvoa kohtaan, niin toki niiden ohittaessa merkki jää paremmin mieleen, kuin ohittava 15-vuotta vanha Corolla. Kyllä niitä punaisia päin ajetaan ihan yhtä paljon Nissan Micralla kuin Bemarillakin. Ja vaikka Bemareita haukutaan vilkun käyttämättömyydestä, niin ihan yhtä lailla Kialla ja Hyundailla tuolla pujotellaan ilman vilkkuja. Pahimmat kaahaajat ovat kuitenkin nuoria, jotka ajavat vanhoilla ja halvoilla autoilla, merkistä riippumatta. Hyvin harvoin näkee täysin päättömästi kaahaavaa uutta autoa ja jos näkee, niin silloinkin on yleensä kyseessä isin autolla ajava teini.
...sontaa sitten tuli?
Syypäähän tähän riemullisuuteen olen tietenkin minä, kun tulin aloittaneeksi.
Tavarahan on ihan ehtaa, kun sen pelloille sopivana ajankohtana kippaa.
Se olikin hurjaa menoa, kun keväisin kolmella hevosella kilpaa ajettiin sontakuormia. Kärryt menivät tyhjänä kurveissa yhdellä rautapyörälläkin ja ihan maantiellä.
Ei ollut liikkuva- tai muunkaanlainen poliisi nopeuksia mittaamassa. Sakot olisi varmasti rapsahtanut.
Tämä sopiikin oivallisesti liikennepalstalle.
Hymyä huuleen ystävät täällä.
mhj, perustele nyt, millä perusteella meno on mennyt huonompaan suuntaan?
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288614372227.html
"Eikä mitään... njiauu..."
Kuukeri:
Tuollaisesta hölmöilystä pitäisi ottaa kortti välittömästi hyllylle joksikin aikaa.
Ja taksi painaa suojatien yli kaikista kovimpaa.
Herbert:
Totta. Ja kun näin yksinkertainen asia ei mene perille, lienee turhaa edes toivoa ymmärrystä tilanteen muuttumisesta yksin ajavan tavoittaessa muita ajoneuvoja :-(
Ajattelija2013,
tässä muutamia rivejä.
Olet aivan oikeassa siinä, että ketjun aloittaminen oli turhaa.
Pahoittelen, että tulin sen aloittaneeksi.
Joskus haluaa jotain mainita. Ymmärrän kyllä, että turhaa mikä turhaa.
Ja aikaansahan täällä tuhlaa.
Ei ole mahdollista saada ajopiirturini näkymää siirrettyä tänne vuosikymmenten ajalta.
Vertailun vuoksi.
Ehken se on tulevaisuudessa mahdollista.
Jotainhan tuossa edellä koetin kertoa, mutta mitäpä niistä.
Jokaisella on oma mielipiteensä ja niinhän sen on oltavakin.
Ole ajanut 1970-luvun alusta. Törpöt ja kaaharit ovat aina olleet keskuudessamme. Liikennettä on nykyisin huomattavasti enemmän ja sen myötä myös hermoilua, mutta en tätä nyt ihan villiksi luonnehtisi. Tiet ovat parempia. Nykyautoissa on se hyvä puoli, että niillä ohittaminen käy sujuvammin kuin ammoisina aikoina. Ei se kaahari onneksi kauaa takapuskurissa roiku. Antaa mennä menojaan.
Vaaransa liikenteessä on aina, itse asiassa liikennevamma on todennäköisin onnettomuus, joka voi kohdata jokaista, omasta käyttäytymisestä riippumatta.
mhj, miksi tuollainen asenne? Kirjoittaa saa, eikä siinä mitään, mutta kaipa väärät väittämätkin saa korjata. Suomessa liikenneturvallisuus on parantunut jatkuvasti ja olemme liikenneturvallisuuden kannalta muistaakseni maailman toiseksi paras maa. 70-luvulla liikenteessä kuoli monta kertaa enemmän ihmisiä kuin nykyään, vaikka liikennemäärät olivat paljon pienempiä. En itsekään ole 70-luvulla ajanut, enkä edes 80-luvulla, mutta tilastot ovat kaikkien käytössä. Miksi ylipäätään vertaat sinne, jos asiasta et mitään tiedä?
Itse olen sitä mieltä, että jos tuollaisia "totuuksia" laukoo, niin pitäisi myös hieman tarkastaa faktoja. Tai ainakaan ei saa mieltä pahoittaa, jos joku muu niitä virheitä korjaa.
Mhj:n ajatusta ei kannata lytätä, eikä ketjun aloittaminen ollut turhaa. Sen sijaa kannattaa pohtia tarkemmin syytä siihen, miksi taatusti aito mielipide on syntynyt ja miksi oma käsitys on mahdollisesti erilainen.
Jokainen meistä muodostaa käsityksensä liikenteestä omien mielipiteidensä, ajatustensa, asenteidensa ja kokemustensa perusteella. Syy, miksi liikenne ehkä tuntuu nykyään erilaiselta kuin ennen, voi olla muutoksissa näissä tekijöissä. Omalla ajourallani tunnistan muutoksen suhtautumisessa sääntöihin. Lisäksi riskien tunnistamisessa ja hallinnassa on tapahtunut edistystä. Nuorempana tilanne, jota nykyään osaa varoa, ei tuntunut mitenkään erityiseltä. Näin ollen muidenkaan vastaavat teot ei herättänyt ennen mitään huomioita. Mutta kun nykyään omat rajat ovat huomattavasti aiempaa tiukemmat, muiden toiminta alkaa tuntua aiempaa holtittomammalta. Jossain asioissa huomaan jopa toteavani, että ei meidän nuoruudessa vaan tuolla tavoin..! Enkä sentään vielä vanhukseksi itseäni laske. Nuori olen edelleen, vaikka kalenterin mukaan pitäisi puhua keski-ikäisestä.
Sama pätee autoihin. Se 70-luvun takavetoinen japsi, jolla itse aloitin autoilu-urani, oli ominaisuuksiltaan ihan kelvollinen muutamista puutteistaan huolimatta. Vuosien varrella kalusto on uudistunut ja ominaisuuksissa tapahtunut kehitystä, mutta edelleen mielikuva tuosta vanhasta autosta on ennallaan. Vaan jos nyt pitäisi alkaa ajella sillä päivittäisiä ajoja, tunne voisi olla hyvinkin erilainen. Ei ole nykyaikaista turvakoria, ajonhallintaa jne. Omille lapsille, kun he joskus ajokortin saavat, ei tulisi mieleenkään antaa tuollaista autoa. Joten muutosta kyllä tapahtuu, mutta mielikuvat ei aina pysy niiden perässä.
Jaa-a, mitä se oli ennen..
Sain kortin 80-luvun alkupuolella. Sitä ennen istuin ratin takana jonkin verran. Ostin naapurilta Fiat 600 kaappariovilla vm. -64 kun olin täyttänyt 12v. Näin jälkeenpäin voin arvioida että olihan se hurjaa menoa. Ajoin fiiatilla melkein 10 000km ennen kuin menin autokouluun. Ensin opettelin pihassa, ilman opettajaa, mikä on kytkin, jarru ja kaasu. Opin nopeasti kääntämään auton, peruuttamaan peilistä jne. koska pihatie oli vain 50m. Sitten vietiin auto mökille, siellä riitti asumatonta korpea jossa ajella. Jäälläkin ajettiin. Miettikääs sitä kun varhaisteini ajaa tuon ikäistä autoa jossa bensatankki oli ihan kirjaimellisesti melkein kuin sylissä (tuulilasin alla edessä ). Auto kulki hiekkatietä mittarin mukaan vähän yli satasta. Usein tuli kokeiltua. Nykyään samaa tietä uskaltaa uudemmalla autolla ajaa hädintuskin seitsemääkymppiä. Autokoulussa sain ekalla ajotunnilla palautetta. Ope kysyi haluanko että hän siirtää auton johonkin rauhallisempaan paikkaan jossa voidaan harjoitella lähtöä koska autokoulun muut oppilaat pitivät tapana katsoa ikkunasta kuinka hyvin auton sai kadunreunasta liikenteeseen. Totesin, että eiköhän tämä tästä. Ajettiin puoli tuntia ja noin 60v autokoulunopettaja sanoi: "ihan pakko kysyä, mutta oletko koskaan jäänyt kortitta ajosta kiinni". Otin kysymyksen positiivisena palautteena. Sittemmin ajoin -68 Datsun 1000 joka kulki kanssa hyvin, yli 140 mittarin mukaan. Oli celicaa, 320 bemaria jne. Koskaan en miettinyt mitä tapahtuisi jos auton ajaisi vaikka tienvarsi koivuun. Varmaan hyvää tuuria, noin miljoona kilometriä takana, ajokokemusta lähes neljä vuosikymmentä eikä naarmun naarmua tai lommoa yhdessäkään autossa. Vaikka on ollut T5 volvokin, aina olen kokeillut kuinka kovaa auto kulkee. Hurjaa, eikö?
Herbert,
kiitos!
Herbert:
Mielipiteitä saa toki olla, mutta täysin virheellisten väittämien korjaaminen on kai sentään paikallaan? Jopa silloin, kun ne korjaukset eivät tue Herbertin arvomaailmaa?
Mitä väitteitä esitin, jotka ovat täysin virheellisiä?
mhj:n näkemyksiin on kyllä aika vaikeaa yhtyä. Itse olen ajanut vuodesta 80 ja mielestäni liikenne tänä päivänä on paitsi runsaampaa, myös paljon hitaampaa ja rauhallisempaa. 80 luvullahan esimerkiksi oli tilanne, jolloin esim opiskelijoiden ja varusmiesten päiväsakko oli niin pieni, että ylinopeutta kannatti aina ajaa reilusti. Päiväsakko kun oli edullisempi kuin rikemaksu, joka tuolloin määrättiin max 15 km/h ylityksestä. Kannatti siis varmuuden vuoksi aina ajaa väjintää 20 km/h ylinopeutta. Itsekin tätä ohjetta noudatin
Ulkomailla autoilun jälkeen Suomen liikenne tuntuu joka kerta kuin hidastetusta elokuvasta. Ihan riippumatta siitä, missä maassa on milloinkin käynyt.
Ylläolevista näkemyksistä huolimatta en tietenkään pidä kaahailua mitenkään positiivisena asiana.
Herbert, tarkoitin aloittajan väitteitä.
mhj, jos sinä loukkaannuit siitä, että totesin aloituksen olevan sontaa, niin herkkä on hipiäsi. Täällä on kyllä usein aika paljon voimakkaampiakin ilmaisuja käytössä, joita itse pyrin välttämään. Sana sontaa ei mielestäni ole kovinkaan paha ilmaisu tekstille, joka ei lainkaan pidä paikkansa. En siis tarkoituksella sinua loukannut, vaan sana sonta nyt tuli ensimmäisenä mieleen tekstistä, jolla ei ole mitään totuuspohjaa.
Nuo sota-ajan muistelot ja muut asiaan täysin kuulumattomat jutut voinet jättää väliin?
No enpä sille mitään voi, jos et halua ymmärtää mitä tarkoitan.
Jatketaan sitten vain samalla tavalla.
Olisihan se tylsää, jos kaikki olisivat samasta puusta veistettyjä.
Tuon turhan jaarittelun sijaan voisit pysyä ihan aiheessa. Se palvelisi parhaiten keskustelua. Voisit vaikka selittää, mistä keksit tuon vertauksen 70-luvulle, se kun on kaikkien tietojen valossa täysin virheellinen väittämä.
Mitä sanot siihen, että kuolonkolareiden määrä on niiltä ajoilta romahtanut, vaikka liikenteen määrä on moninkertaistunut. Tai mitä sanot siihen, että muistaakseni Suomessa on Ruotsin jälkeen maailman turvallisin liikenne?
Sopii okein hyvin.
Tarkoitatko tuota aloitustani?
Ilmeisesti on tullut väärinkäsitys ja se johtuu vain omasta huonosta ilmaisustani.
Olen tarkoittanut vertauksessa vain ja ainoastaan ajonopeuksia.
En ole keksinyt mitään, perustuu vain omiin kokemuksiini aiemmalta ja tämän päivän osalta.
Aion kahlata kyllä vielä läpi koko revohkan ja palaan asiaan, kun olen sen tehnyt.
Sorry, mutta nyt on "sontakuski" kyllä tehnyt aika sotkun.
Toivottavati tämä selviää.
'''
Kyllä!
Olen aloittanut niin,että voi ymmärtää myöskin, että puhun liikenneonnettomuuksista.
Se ei ole ollut tarkoituksena, vain pelkät nopeudet.
Juuri niin olet sinäkin ensimmäisessä kommentissa näköjään ymmärtänyt.
Se mitä kirjoitat loppuviestiin on todella hyvä asia.
pete61:
Sama täällä. Sakoilla ei ollut opiskelijalle muuta merkitystä kuin että toinen samana vuonna pakotti ajamaan loppuvuoden rauhallisemmin, koska kolmannesta oli vaarassa kortin poisto.
Valmistumisen jälkeen keväällä 1982 heikosti palkatussa työpaikassani jatkoin samaan malliin, kunnes ensimmäinen sakko tuli niin kalliiksi, että sen jälkeen olen ostanut maksullista lisänopeutta ainoastaan isommissa erissä paremmalla hinta-laatusuhteella.
Ja kaikki tämä Kuplan, C-Kadetin ja Irtoperä-Carinan tapaisilla ajopeleillä ties millä renkailla. Eikä traktoreissa pääsääntöisesti ollut yhdessäkään ehjiä valoja ja puolet kuskeistakin tuntui olevan vielä hevosmiehiä.
740 GLE:
Menipä muisteluksi. Jatketaan... Itse toki ajoin samoihin aikoihin usein aika hulvattomasti ylinopeutta maanteillä ja motarilla - en kuitenkaan tehnyt esim. älyttömiä ohituksia. Ei tullut mieleenkään, että vauhdista voisi olla haittaa itselle muista puhumattakaan. Ja olennainen pointti oli myös se, että en vauhtia valitessa ajatellut poliiseja ja sakkoja.
Ja sama jatkuu edelleen. Toki jokin on muuttunut kokemuksen ja ymmärryksen myötä. Miksipä ajattelisin edelleenkään "poliiseja tai sakkoja". Keskityn ajamiseen ja noudatan rajoituksia. Ymmärän miksi rajoitukset ovat ja miksi niitä on syytä noudattaa. That´s it!
Ihan yhtä hyvin ymmärrän sen, että kännissä tai kovin väsyneenä ei ole mieltä lähteä ajamaan. Ei siihenkään tarvita avuksi "poliisia ja sakkoja".
harjis:
Jotta ihminen voisi jäädä auton alle, ihmisen on oltava paikalla. En näe videossa jalankulkijoita, joten kuka tässä on ollut vaarassa?
Tieliikennelaissa on seuraava määräys:
"Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä."
Lainlaatija on todennäköisesti tarkoittanut liikkeellä olevaa kulkuneuvoa, joka pysähtyy suojatien eteen antaakseen tilaa jalankulkijoille.
Täydennetty sääntö voisi olla seuraava:
"Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä. Ajoneuvoa ei myöskään saa ohittaa pysähtymättä, jos se on pysäköity tieliikennelain 27. pykälän ensimmäisen momentin vastaisesti alle viiden metrin päähän suojatiestä."
Tällaista sääntöä tuskin tulee, sillä kuljettajan olisi vaikea arvioida, onko auto viiden metrin päässä suojatiestä vai esimerkiksi 4,8 metrin päässä. Monenko metrin kohdalla menee raja, jossa ajoneuvon ohittaminen muuttuu "törkeäksi"?
Kaupunkiliikenteessä joutuu huomioimaan monia eri asioita, kuten risteävien katujen liikennettä, joten voidaanko kuljettajalta edellyttää, että hän samaan aikaan tarkkailee kadun varteen pysäköityjä autoja ja mittailee, ovatko ne mahdollisesti liian lähelle suojatietä pysäköityjä.
Peittääkö videon auto näkyvyyden suojatielle?
Sitä on vaikea sanoa sivukuvasta. Auto ei ole mikään umpinainen kuorma-auto, vaan sen ikkunoiden läpi näkee. Lisäksi paikkaa lähestyvä autoilija voi jo kaukaa nähdä, että jalkakäytävällä ei ole ihmisiä, eikä suojatiellekään ole kävelemässä kukaan. Suojatie näyttää olevan leveä tuossa paikassa. Jalankulkijoita sen sijaan ei ruuhkaksi asti ole paitsi urheilutapahtumien yhteydessä.
Veikkaanpa, että minäkin olisin ajanut pysähtymättä videon esittämässä paikassa. Tietenkin olisin tarkkaillut tilannetta, koska onhan alueella kuitenkin suojatie, johon voi olla tulossa ihmisiä. Mutta jos ihmisiä ei olisi näkynyt, niin ei muuta kuin hanaa.
Oletan, että myös tämän foorumin kirjoittajista monet olisivat ylittäneet suojatien pysähtymättä, koska on eri asia tulla tilanteeseen oikeasti kuin miettiä sitä jossakin Ilta-Sanomien videon äärellä. En usko, että alueella sattui videon kuvaamisen aikaan ajamaan poikkeuksellisesti joukko "törkeitä" kuljettajia, vaan kuljettajien toiminta edusti sitä, miten tavallinen keskivertokuljettaja tuollaisessa tilanteessa toimii. Oleellistahan on se, että ei ajeta kenenkään päälle - eikä se, noudatetaanko kirjaimellisesti sääntöjä vai ei.
SO2001:
Ei pysähtymisvelvollisuuden perusteeseen vaikuta se, onko joku tulossa suojatielle. Kyse on siitä, että suojatien eteen pysäköity auto peittää näkyvyyden, joten kuljettajan halutaan pysähtyä varmistaakseen, onko jalankulkijoita tulossa. Tämä on niin yksiselitteinen, johdonmukainen ja kiistaton periaate, ettei sitä kannata vesittää millään monimutkaisilla tulkinnoilla. Asiaa voi verrata väistämisvelvollisuuteen. Miksi stop-merkin kohdalla pitää pysähtyä, jos päätiellä ei näy autoja? Miksi sulkuviivaa ei saa ylittää, vaikka ei näe vastaantulijoita?
Jälleen kerran, vakavaa asiaa ei kannata vesittää silläkään, että alkaa viisastella senteistä. Jos tämä ongelma rajoittuisi siihen, että joku on pysäköinyt 4,8 metrin päähän autonsa, uutiskynnys tuskin ylittyisi, eikä tälläkään palstalla aiheesta syntyisi keskustelua.
Kyllä. Näkymä auton ikkunoiden läpi istuimien pääntukien välistä on tavallisen surkea, vaikka sieltä valoa saattaa pilkistääkin. Tilanteessa, jossa auton korin yläosa ei enää rajoita näkyvyyttä vaan kuski näkee suojatien reunan konepellin ylitse, havaintojen teko on vaikeata. Konepelti on yleensä n. 60-100 cm korkeudella, joten vaikka lapsen pää sen yli näkyisikin, on havaittavuus ihan toista luokkaa kuin jos lapsi näkyisi kokonaan. Eikä tämä ilmiö rajoitu pelkästään lapsiin.
Jos jalankulkija kävelee suojatien vasenta reunaa, edes kilometrin levyisestä suojatiestä ei ole apua näkyvyyteen.
Ehkä moni ajattelee, ettei sieltä eilenkään kukaan tullut.
Tuossa paljastuu minun ja sinun välinen riaatteellinen ero. Minä haluan nähdä, että tie on selvä. Sinulle riittää se, ettet näe jalankulkijoita. Sinun asenteella voi päätyä kirjoittelemaan vakuutusyhtiölle, että jalankulkija ilmestyi tyhjästä ja meni auton alle.
Toki näin, mutta jotta vahinkoja ei tapahtuisi, on laadittu säännöt työkaluiksi tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Lukemattoman monet kerrat on todettu, että mitä paremmin sääntöjä noudatetaan, sitä vähemmän tapahtuu onnettomuuksia. Minä en millään keksi syytä, miksi päälle ajamisen riskiä pitäisi koittaa ehkäistä sääntöjen vastaisella ajotavalla. Vaikka sinä et tätä asiaa ymmärtäisi, kannattaa sinun pohtia sitä, miksi laki on käytössä ympäri maailman ja miksi juuri sinä olet päätynyt kyseenalaistamaan sitä. Voiko olla mahdollista, että et ole ottanut huomioon jotain asiaa.
Herbert:
Ei lainsäädännössä ja oikeudessa mitään muuta tehdäkään kuin viisastellaan senteillä ja muilla yksityiskohdilla. Jollakin tavallahan rangaistavuuden rajat on määriteltävä. Pysäköidyn auton eteen ennen suojatietä on esimerkiksi jätettävä 500 senttiä tyhjää tilaa.
Kun laki määrää, että suojatien eteen pysähtynyttä (laissa ei lue "pysäköityä" ) autoa ei saa ohittaa pysähtymättä, niin täytyyhän olla jonkinlainen määritelmä siitä, mitä tarkoitetaan sanoilla "suojatien eteen". Kuinka kauaksi eteen? Ehkä raja on 500 senttiä, koska sitä pitempi matka katsotaan riittäväksi myös pysäköimiselle.
Jos oletetaan, että 480 senttiä on viisastelua, niin minkä senttimäärän kohdalla kulkee raja, jota lähempänä suojatietä lainvastaisesti pysäköityä autoa ei saa ohittaa pysähtymättä?
Toinen haluaa nähdä ja toinen ei näe - kumpi on turvallisempi vaihtoehto. En allekirjoita olettamusta, että minulle riittää, että en näe jalankulkijoita. Jos tämä pitäisi paikkansa, voisin panna esimerkiksi silmät kiinni, jolloin en näkisi jalankulkijoita, ja niin voisin ajaa heistä välittämättä. Totta kai minäkin pyrin olemaan ajamatta jalankulkijoieden päälle. Toistaiseksi se on onnistunut. Jalankulkijoita ei ole ilmestynyt tyhjästä, joten ei ole tarvinnut keksiä tarinoita vakuutusyhtiölle.
Jos vielä palataan videon esittämään tilanteeseen, niin kenties toimisin siinä niin, että hidastaisin nopeutta varmistaakseni, että ohittamani auton takana ei ole piilossa jalankulkijaa. Kun näkisin, että ketään ei ole, painaisin kaasua. En siis pysäyttäisi autoa aivan kokonaan vaan hidastaisin nopeutta. Tämä on tietysti arvailua, koska tositilanne vasta näyttäisi, miten toimisin. Pyrin yleensä olemaan huomaavainen ja kohtelias suojatien käyttäjiä kohtaan.
On eri asia kyseenalaistaa sääntö kuin olla noudattamatta sitä. Eräässä lehdessä ehdotettiin, että viiden metrin säännön suojatien eteen pysäköinnistä voisi poistaa. Jos ehdotus toteutettaisiin, autot joutuisivat pysähtymään kaupungissa lähes jokaisen suojatien kohdalla.
Kun ajoin tänään nelostiellä, autot tuntuivat ajavan aivan kuin mitään talvinopeusrajoitusta ei olisikaan. Eihän nimittäin keli itsessään edellyttänyt poikkeuksellisen hitaasti ajamista. Säännön rikkojia oli paljon. Ilmeisesti joku muukin kuin minä ei ymmärrä sääntöjen syvintä olemusta. Asiasta riippuen ymmärtämättömiä on joskus hyvinkin paljon.
Eräällä toisella tiellä oli 70 km/h talvinopeusrajoitus, jonka pientä autoa ajanut naiskuljettaja ilmeisesti otti kirjaimellisesti niin kuin kuuliaisen ja tiedostavan kansalaisen kuuluukin ottaa. Vaikka liikennettä ei ollut erityisen paljon, ja vaikka alhaisen rajoituksen tietä oli naisen ajosuunnasta katsottuna jatkunut vasta pari kilometriä, nainen veti jo melkomoista autoletkaa. Jonossa oli kuorma-autoja ja pakettiautoja ja henkilöautoja. Näiden autojen kuljettajat eivät ilmeisesti olleet täysin ymmärtäneet asiaa, kun olivat ylinopeutta ajamalla saavuttaneet naisen.
SO2001:
Rangaistavuuden raja ei ole sama kuin laissa mainitut sentit ja muut yksityiskohdat. Tämä siksi, että vaikutus on aivan erilainen, jos esimerkiksi pysäköi autonsa 4,8 metrin päähän tai kyseisen Bemarin tavalla.
Itsehän vastasit kysymykseesi oman kommenttisi loppupuolella.
En tosiaankaan ala määritellä lakia uusiksi. Lakiin voi sentit kirjata, mutta käytännössä aina ei ole tarvetta keskittyä rajatapauksiin. Nytkin on kyse aivan suojatien eteen pysäköineestä autosta.
Jäikö periaatteiden välinen ero epäselväksi?
On tietysti mahdollisuus etsiä tuollaisia porsaanreikiä sen sijaan, että keskittyisi olennaiseen. Mutta jos nyt kuitenkin pysytään ihan arkisessa ajotavassa, jossa yrität havaita asioita sen sijaan, että yrität olla havaitsematta niitä. Silloin ilmeisesti allekirjoitat olettamukseni?
Kaikkihan samaan pyrkii. Eroja on vain siinä, millä tavoin tavoite pyritään saavuttamaan. Se myös vaikuttaa siihen, millä todennäköisyydella tavoite saavutetaan. Omaan napaan tuijottajat eivät tätät hoksaa, koska meille kaikille sattuu niin vähän onnettomuuksia, ettei niistä saa tilastoa, eikä niistä voi mitään päätellä. Lisäksi omaan napaan tuijottajat eivät kykene katsomaan kokonaisuutta.
Miksi et pysähtyisi? Jätätkö pysähtymättä myös stop-merkin kohdalla, kun se sijatsee keskellä peltoaukeaa, etkä näe muita autoja?
Niin on. Tuossa kohtaa kyseenalaistinkin sinun perusteita kyseenalaistaa sääntö. Tosin sinähän et ollut valmis noudattamaan kyseenalaistamaasi sääntöä, joten asioilla on varmaan jokin yhteys. Sitä kutsutaan motivaatioksi.
SO2001:
Kun auto on ihan asiallisesti pysäköity suojatien eteen reilun viiden metrin päähän siitä ja sen perässä on muita pysäköityjä niin hyvinkin voi olla (esim. kun autot ovat korkeita), että jalankulkijaa ei näe kuin vasta aivan lähellä suojatietä. Tällöin on tietenkin autolijan ajettava niin hitaasti, että pystyy pysähtymään, jos pysähtyneen auton "piilosta" tulee jalankulkija. Eli toimia niin kerrot tekeväsi. Tällaisessakin tapauksessa hyvin moni kuski ei vähennä vauhtia - "kun kerran rajoitus on viiskymppiä, niin sitä saa mennä." Saako?
SO2001:
Nopeusrajoituksen noudattaminen on ihan OK. Varsin moni ei ihan oikeasti ymmärrä sitä, että vähän alempi nopeus on paikallaan vaikkapa nyt marraskuun olosuhteissa, kun suuri osa vuorokaudesta on hämärää ja pimeää, on sumua (kuten tänään) tienpinnat märät tai jäässä... Eli olosuhteet eivät ole niinkuin parhailla kesäkeleillä.
Myös kesänopeuksien aikaan maanteillä ja taajamien kaduilla voi nopeusrajoitusta noudattavan ja tilannenopeudet huomioivan perään kertyä ylinopeuskuskeja.
Jos ohitusmahdollisuutta ei ole niin siinäpähän sitten ajelevat rauhallisemmin. Olen huomannut lähinnä taajamissa, että nämä "kiireiset" varsin hyvin suhtautuvat tilanteeseen ja pitävät ihan kunnollista turvaväliäkin. Ilmeisesti he vasta silloin huomaavat, että olisi paikallaan ajaa rauhallisemmin.
Mitä sitten tehdä, jos joku kuitenkin tulee hyvin lähelle yrittäen pakottaa rajoitusta noudattavaa kovempaan vauhtiin? Onko paikallaan hidastaa vähän vauhtia, jotta takana tuleva ymmärtäisi pitää asiallisempaa turvaväliä (Jotkut voivat jopa ymmärtää "yskän"