Jo aika edullisista kovempaan urheilukäyttöön tehdyistä otsavaloista löytyy ominaisuuksia, joita autoissa ei juuri tapaa. Esim. ulkoisen valaistuksen ja kohteiden etäisyyden mukaan säätyvä adaptiivinen valo on arkipäivää, ei mikään mullistava tuotekehityksen visio kuten se joillekin autofaneile tuntuu olevan.
BMW ja Mercedes saavat jatkaan kamppailuaan ja minä potkaisen pallon takaisin valmistajien kenttäpäätyyn. Tulevaisuuden valot ovat nimittäin meidän autokatoksessa. Tehokkaat pesureilla varustetut ja räntäsateessakin sulana pysyvät lähivalot adaptoituvat tilan salliessa suuremmiksi, kunnes täysien kaukovalojen rinnalle syttyy NBB Alpha -niminen pimeänäköavustin. Koko satsi toimii täysautomaattisesti, täysmanuaalisesti, lisävaloin tai ilman, aivan miten kuljettajaa sattuu miellyttämään.
Ellei nykyinen valokuvio miellytä jatkossa, tarjoaa valaisimen DR hyväksyntä myös option lailliseen xenonpäivitykseen.
Yllätyksekseni myös valonvaihtoautomatiikka toimii oikeastaan paremmin kuin ilman lisävaloja. Nyt ei jää enää muutaman sekunnin pimeyttä kohtaavien autojen väliin, vaan ILS vaihtaa Liikenneturvan ohjeen mukaisesti kaukovalojen kohdatessa. Vastaantulijat ovat samaa mieltä autoni kanssa, eikä protestointia näy kuin mäennousutilanteessa, jossa ILS erehtyy vakiovaloinkin.
Olisin liittänyt kuvankin, mutta enpä saanut IMG-tagia toimimaan :-(
Tuoressa ViBilägaressa vertaillaan 5-sarjaa, Passattia ja V70:ä. Bemarissa on ksenonit, Volkkarissa ledit ja Volvossa ksenonit + halogeenit apuna pitkillä.
Bemarin lähivalot antavat todella hyvän kuvion ja peiton 5/5. Valo jakautuu vastaantulijan molemmille puolin. Volkkarin kantama ei ja kuvio eivä ole yhtä hyviä 4/5. Volvon kuvio on varsin kapea ja kantamaankin on lähinnä oman puolen ojaan 3/5.
Pitkissä Bemarin kuvio on lyhin ja leveä. Volkkari kuvio on Bemaria vähän kapeampi ja pidempi. Molemmat saivat arvosanaksi 3/5. Volvon pitkät kantavat pisimmälle ja leveyttäkin riittää 4/5.
Katama/leveys
BMW
lähivalot: 128/27
pitkät: 185/22
Volkkari
91/27
193/17
Volvo
87/20
226/30
Lopputulos on mun mielestä se, etteivät erot eri teknologioiden välillä ole valtavan suuria, eikä pelkkä valittu teknologia kaikkea ratkaise.
Tällä perusteella siis Bemussa parhaat valot, koska pitkiä voi parantaa mutta lähivaloja ei. Yllättävän huono suoritus Vollelta ja suuri ero pitkien ja lähivalojen kantamassa, mitä ei pidetä hyvänä asiana.
Mahtaako ledien tekniikka olla pitkäikäisempää kuin himmenevien ksenonien?
Kävinpä testaamassa kiihdytystä ja jarrutusta lumella. 0-100 km/h kesti 9.3 sekuntia. Jarrutukseen tosin meni yhtä pitkä matka kuin kiihdytykseen, n. 135 metriä. Kulutuspintaa on jäljellä n. 7 mm, joten ei enää ihan paras pito.
Hiilipäästö jo hyvin alusti näkemisen perusteista, joten en toista niitä enää. TM:n valitsemaa viiden luksin rajaa ei tarvitsekaan pitää yhtenä ainoana näkemisen rajana. Vähemmälläkin voi tehdä hyödyllisiä havaintoja ajamisen kannalta. Mutta oletan että Vi Bilägare käyttää eri raja-arvoa isoluksikäyränsä piirtämiseen, koska lukemat poikkeavat TM:n mittaamista?
Oletan myös valokuvioiden olevan sillä tavoin järkevän muotoisia, että yllä listatut maksimimetrit kuvaavat suhteellisen järkevästi käytössä olevan valokuvion muotoa?
Tällä oletuksella aloittaisin rakentamisen ilman muuta mieluimmin noista BMW valoista. Hyvä ja leveä lähivalo eikä minulle tärkeällä kaukovalon alueella ole pelkkää tyhjyyttä, vaan ainoastaan huonoihin olosuhteisiin riittämätön valoteho 200 metrin tuntumassa. Se on paljon helpompi korjata kuin kapea ja heikkotehoinen lähivalo.
Volkkari näyttää toistavan Mersun LED valojen kapean valokeilan. Parhaat saatavana olevat LED lisävalot osoittavat, että näin ei olisi pakko olla, vaan myös LED tekniikka mahdollistaa oikein hyvien valojen tekemisen. Volvo näyttäisi tuossa mittauksessa elävän korostetusti halogeenikaukovalojen voimalla?
En osaa sanoa, mihin NBB Alpha 225 H1 versio ei henkilöautokäytössä riitä? Mutta nyt kun xenonkonversio on ollut omassani jonkin aikaa paikallaan, en myöskään ole milloinkaan nähnyt yhtä tasaista, vahvaa ja leveää valokuviota 0 - 250 metriä auton edessä ojan, ojan takana olevan voimalinjan ja voimanlinjan takana alkavan kirkkaasti valaistun metsän reunassa pusikosta pusikkoon tien molemmin puolin.
Automaattinen valojen vaihto toimii kytkennän puolesta myös lisävalojen kanssa, mutta virhevaihtoja tulee entistä enemmän, joten luontevasti toimivat vaihtoehdot ovat auto omilla ILS-valoillaan tai käsin vaihto täysillä valoilla.
Kuskit vaihtuvat, mutta valokatkaisin näyttää kaikilla jäävän täysien valojen asentoon, vaikka se vaatiikin sormen koukistelua vastaantulevia kohdattaessa.
Quad-xenon on kuin keskuslukitus. Ilmankin voi ajaa, ellei paremmasta tiedä. Näillä mennään, kunnes jostain löytyy kohtuuhintaiset, matalat ja tehokkaat LED valot, jotka voi maisemoida säleikön lamellien sekaan. Lazer ST-8 saattaa teknisesti olla jo tavoitteessa, mutta maksaa vielä kovin paljon?
Knight Rider kirjoitti: "0-100 km/h kesti 9.3 sekuntia. Jarrutukseen tosin meni yhtä pitkä matka kuin kiihdytykseen (135 m)".
Keli koetilanteessasi oli selvästi talvinen, koska kiihdytys ja jarrutus veivät suunnilleen saman verran. Kuivalla kelillä autot jotka kiihtyvät yhtä kovaa kuin pysähtyvät ovat harvassa.
Mittaustuloksesi on kohtuullisen lähellä Liikenneturvan jarrutussimulaattorin eräälle lumikelille eräillä renkailla esimerkkinä antamaa. Heidän simulointinsa pysähtyy satasesta 129 metrissä, enkä sano tätä haastaakseni sinun epäilemättä oikein mittaamaasi arvoa. Molemmat ovat jossain olosuhteissa aivan realistisia ja kokeen jälkeisenä aamuna on taas uusi päivä ja uudet metrilukemat.
Kokeesta tietoisena siihen varautuen varmaan alitit sekunnin reaktioajan, mutta liikenteessä yllätettynä yleisesti käytetty sekunti olisi tuottanut pysähtymismatkaksesi noin 163 m. En ole itse mitannut näitä arvoja, mutta ajo- ja jarrutuskokeilla olen havainnut saman asian, että kaukovaloja on turha mitata 100 metrin kohdalla. Keskustelun alkutilanteena olevan testivoittaja-Volvonkin kaukovalot olisivat mittaustilanteessasi olleet pimeässä ikävä rajatapaus. 180 metrin päässä tehty pysähtymään pakottava havainto olisi ollut tekemäsi kokeen mitoituksella reilun puolen sekunnin päässä kolahduksesta.
Talvikelissä kaukovalot alkavat 200 metristä. Tuon matkan ylittäminen ei taas kaikissa olosuhteissa ole järkevää, koska lähivaloilla ajettava matka alkaa kasvaa.
Tein mittaukset Qstarzin 10 Hz:n GPS-vastaanottimella ja ilmaisella suomalaisella RaceChrono-puhelinsovelluksella. Mittausten aikana oli yhteys 11-12 satelliittiin.
Jo aika edullisista kovempaan urheilukäyttöön tehdyistä otsavaloista löytyy ominaisuuksia, joita autoissa ei juuri tapaa. Esim. ulkoisen valaistuksen ja kohteiden etäisyyden mukaan säätyvä adaptiivinen valo on arkipäivää, ei mikään mullistava tuotekehityksen visio kuten se joillekin autofaneile tuntuu olevan.
BMW ja Mercedes saavat jatkaan kamppailuaan ja minä potkaisen pallon takaisin valmistajien kenttäpäätyyn. Tulevaisuuden valot ovat nimittäin meidän autokatoksessa. Tehokkaat pesureilla varustetut ja räntäsateessakin sulana pysyvät lähivalot adaptoituvat tilan salliessa suuremmiksi, kunnes täysien kaukovalojen rinnalle syttyy NBB Alpha -niminen pimeänäköavustin. Koko satsi toimii täysautomaattisesti, täysmanuaalisesti, lisävaloin tai ilman, aivan miten kuljettajaa sattuu miellyttämään.
Ellei nykyinen valokuvio miellytä jatkossa, tarjoaa valaisimen DR hyväksyntä myös option lailliseen xenonpäivitykseen.
Yllätyksekseni myös valonvaihtoautomatiikka toimii oikeastaan paremmin kuin ilman lisävaloja. Nyt ei jää enää muutaman sekunnin pimeyttä kohtaavien autojen väliin, vaan ILS vaihtaa Liikenneturvan ohjeen mukaisesti kaukovalojen kohdatessa. Vastaantulijat ovat samaa mieltä autoni kanssa, eikä protestointia näy kuin mäennousutilanteessa, jossa ILS erehtyy vakiovaloinkin.
Olisin liittänyt kuvankin, mutta enpä saanut IMG-tagia toimimaan :-(
Tuoressa ViBilägaressa vertaillaan 5-sarjaa, Passattia ja V70:ä. Bemarissa on ksenonit, Volkkarissa ledit ja Volvossa ksenonit + halogeenit apuna pitkillä.
Bemarin lähivalot antavat todella hyvän kuvion ja peiton 5/5. Valo jakautuu vastaantulijan molemmille puolin. Volkkarin kantama ei ja kuvio eivä ole yhtä hyviä 4/5. Volvon kuvio on varsin kapea ja kantamaankin on lähinnä oman puolen ojaan 3/5.
Pitkissä Bemarin kuvio on lyhin ja leveä. Volkkari kuvio on Bemaria vähän kapeampi ja pidempi. Molemmat saivat arvosanaksi 3/5. Volvon pitkät kantavat pisimmälle ja leveyttäkin riittää 4/5.
Katama/leveys
BMW
lähivalot: 128/27
pitkät: 185/22
Volkkari
91/27
193/17
Volvo
87/20
226/30
Lopputulos on mun mielestä se, etteivät erot eri teknologioiden välillä ole valtavan suuria, eikä pelkkä valittu teknologia kaikkea ratkaise.
Tällä perusteella siis Bemussa parhaat valot, koska pitkiä voi parantaa mutta lähivaloja ei. Yllättävän huono suoritus Vollelta ja suuri ero pitkien ja lähivalojen kantamassa, mitä ei pidetä hyvänä asiana.
Mahtaako ledien tekniikka olla pitkäikäisempää kuin himmenevien ksenonien?
Kävinpä testaamassa kiihdytystä ja jarrutusta lumella. 0-100 km/h kesti 9.3 sekuntia. Jarrutukseen tosin meni yhtä pitkä matka kuin kiihdytykseen, n. 135 metriä. Kulutuspintaa on jäljellä n. 7 mm, joten ei enää ihan paras pito.
Hiilipäästö jo hyvin alusti näkemisen perusteista, joten en toista niitä enää. TM:n valitsemaa viiden luksin rajaa ei tarvitsekaan pitää yhtenä ainoana näkemisen rajana. Vähemmälläkin voi tehdä hyödyllisiä havaintoja ajamisen kannalta. Mutta oletan että Vi Bilägare käyttää eri raja-arvoa isoluksikäyränsä piirtämiseen, koska lukemat poikkeavat TM:n mittaamista?
Oletan myös valokuvioiden olevan sillä tavoin järkevän muotoisia, että yllä listatut maksimimetrit kuvaavat suhteellisen järkevästi käytössä olevan valokuvion muotoa?
Tällä oletuksella aloittaisin rakentamisen ilman muuta mieluimmin noista BMW valoista. Hyvä ja leveä lähivalo eikä minulle tärkeällä kaukovalon alueella ole pelkkää tyhjyyttä, vaan ainoastaan huonoihin olosuhteisiin riittämätön valoteho 200 metrin tuntumassa. Se on paljon helpompi korjata kuin kapea ja heikkotehoinen lähivalo.
Volkkari näyttää toistavan Mersun LED valojen kapean valokeilan. Parhaat saatavana olevat LED lisävalot osoittavat, että näin ei olisi pakko olla, vaan myös LED tekniikka mahdollistaa oikein hyvien valojen tekemisen. Volvo näyttäisi tuossa mittauksessa elävän korostetusti halogeenikaukovalojen voimalla?
En osaa sanoa, mihin NBB Alpha 225 H1 versio ei henkilöautokäytössä riitä? Mutta nyt kun xenonkonversio on ollut omassani jonkin aikaa paikallaan, en myöskään ole milloinkaan nähnyt yhtä tasaista, vahvaa ja leveää valokuviota 0 - 250 metriä auton edessä ojan, ojan takana olevan voimalinjan ja voimanlinjan takana alkavan kirkkaasti valaistun metsän reunassa pusikosta pusikkoon tien molemmin puolin.
Automaattinen valojen vaihto toimii kytkennän puolesta myös lisävalojen kanssa, mutta virhevaihtoja tulee entistä enemmän, joten luontevasti toimivat vaihtoehdot ovat auto omilla ILS-valoillaan tai käsin vaihto täysillä valoilla.
Kuskit vaihtuvat, mutta valokatkaisin näyttää kaikilla jäävän täysien valojen asentoon, vaikka se vaatiikin sormen koukistelua vastaantulevia kohdattaessa.
Quad-xenon on kuin keskuslukitus. Ilmankin voi ajaa, ellei paremmasta tiedä. Näillä mennään, kunnes jostain löytyy kohtuuhintaiset, matalat ja tehokkaat LED valot, jotka voi maisemoida säleikön lamellien sekaan. Lazer ST-8 saattaa teknisesti olla jo tavoitteessa, mutta maksaa vielä kovin paljon?
Knight Rider kirjoitti: "0-100 km/h kesti 9.3 sekuntia. Jarrutukseen tosin meni yhtä pitkä matka kuin kiihdytykseen (135 m)".
Keli koetilanteessasi oli selvästi talvinen, koska kiihdytys ja jarrutus veivät suunnilleen saman verran. Kuivalla kelillä autot jotka kiihtyvät yhtä kovaa kuin pysähtyvät ovat harvassa.
Mittaustuloksesi on kohtuullisen lähellä Liikenneturvan jarrutussimulaattorin eräälle lumikelille eräillä renkailla esimerkkinä antamaa. Heidän simulointinsa pysähtyy satasesta 129 metrissä, enkä sano tätä haastaakseni sinun epäilemättä oikein mittaamaasi arvoa. Molemmat ovat jossain olosuhteissa aivan realistisia ja kokeen jälkeisenä aamuna on taas uusi päivä ja uudet metrilukemat.
Kokeesta tietoisena siihen varautuen varmaan alitit sekunnin reaktioajan, mutta liikenteessä yllätettynä yleisesti käytetty sekunti olisi tuottanut pysähtymismatkaksesi noin 163 m. En ole itse mitannut näitä arvoja, mutta ajo- ja jarrutuskokeilla olen havainnut saman asian, että kaukovaloja on turha mitata 100 metrin kohdalla. Keskustelun alkutilanteena olevan testivoittaja-Volvonkin kaukovalot olisivat mittaustilanteessasi olleet pimeässä ikävä rajatapaus. 180 metrin päässä tehty pysähtymään pakottava havainto olisi ollut tekemäsi kokeen mitoituksella reilun puolen sekunnin päässä kolahduksesta.
Talvikelissä kaukovalot alkavat 200 metristä. Tuon matkan ylittäminen ei taas kaikissa olosuhteissa ole järkevää, koska lähivaloilla ajettava matka alkaa kasvaa.
Millä muuten mittasit?
Tein mittaukset Qstarzin 10 Hz:n GPS-vastaanottimella ja ilmaisella suomalaisella RaceChrono-puhelinsovelluksella. Mittausten aikana oli yhteys 11-12 satelliittiin.