Nimimerkkini autossa on sähköinen nopeusmittari, yksi ensimmäisistä. Siinä oli uutena "normaali" mittarivirhe, mutta vioittuneen polttoainemittarin korjauksen yhteydessä mittarikorjaaja lupasi samalla kalibroida mittarin näyttämään oikein. Ihmettelin, kun hän ei tarvinnut tähän autoa paikalle, vaan sinänsä tarkan mittarin kalibrointi mittarinvalmistajan spekseihin teki siitä niin tarkan kuin lukematarkkuuden rajoissa on mahdollista. Vanhan auton todellinen nopeus on siis yhä nopeusmittarin paksun viisarin alla, vaikka saattaa tilanteesta riippuen ollakin viisarin eri laidalla.
Joku siis työskenteli Volvolla 80-luvulla tehtävänään säätää VDO:lta saapuvat mittarikomponentit näyttämään väärin. Tai jos logistiikka osattiin hallita hienommin, ne tarkat mittarit tilattiin suoraan VDO:lta päin persettä kalibroituna.
Väärin näyttävät mittarit eivät ole yhden valmistajan ongelma, vaan alan käytäntö. Minusta huono sellainen. Mittarivirheellä on sellainen sivuvaikutus, ettei liikenteessä kovinkaan moni tiedä ihan tarkasti mitä nopeutta ajaa, joten vaikka tavoitteena olisikin ajaa rajoitusnopeutta, lopputulos on vähän sinne päin.
Nykyinen autoni tältä vuosikymmeneltä on jäänyt tuotekehityksen uhriksi entistä pahemmin. Nyt nimittäin merkkikorjaamo, asiantunteva harrastaja hyvällä testerikalustolla ja ammattilainen mittarinkorjaajakaan eivät kykene korjaamaan väärin näyttävää nopeusmittaria. Seuraava rengassarjani tulee siis olemaan ylikokoinen.
Ongelmana ei ole mittaustarkkuus, koska jo vuosikymmeniä sitten autot pystyivät mittaamaan nopeuden reilusti nykytodellisuutta tarkemmin. Nykyautossa se tarkka tieto on jopa CAN-väylällä auton tiedossa ja sieltä sopivin välinein luettavissa. Kun GPS näyttää 76.9 km/h ja väylältä luettu lukema on 77 km/h, valehdellaan kuskille 81 km/h.
Kuvassa vasemmalta oikealle GPS nopeus, auton väylältä luettu nopeus ja diipadaapa:
http://www.mese.fi/forum/userpix/6676_nopeusmittarit_1.jpg
Rouvan eri merkkinen auto toimii (tai siis ei toimi) samoin. Auto tietää oikean nopeuden ja sitä myös käytetään radion taustamelukompensointiin, mutta kuskille tätä luottamuksellista tietoa ei suoda. Minusta tämä pöljyys olisi syytä lopettaa vaikka lailla, ellei muu auta.
Kenelle pitää perustella EU-laajuinen vaatimus alle 1% mittarivirheestä uusilla täydellä kulutuspinnalla olevilla vakiorenkailla? VDO ja Yazaki pystyivät siihen jo 30 vuotta sitten. Milloin pystyy lainsäätäjä ja autonvalmistaja?
Mittarivirhe on ärsyttävä asia mutta käsittääkseni se ei ole enää kymmeniin vuosiin ollut mikään tekninen ongelma. Kyse on enemmänkin kaupallisesta ja lainsäädännöllisestä ongelmasta. Lähtökohtaisesti mittari ei saa näyttää llian pientä nopeutta ainakaan EU:n normien mukaan. Rengaskokoa saa kuitenkin muuttaa tietyissä rajoissa. Esimerkiksi pelkän leveyden muuttaminen 16" tuumaisella 55 profiilisella renkaalla 215 -> 225 profiiliseksi aiheuttaa n. 2% nopeusvirheen ylöspäin. Jos rekisteriotteessa olisi vain yksi ainoa sallittu rengaskoko niin mittarinkin voisi asettaa jo tehtaalla oikeaan lukemaan.
Monet tuntuvat pitävän tuota GPS:n antamaa nopeutta absoluuttisena totuutena. Usein jopa virkavalta tuntuu menevän kyseiseen halpaan. GPS paikannuksella saadaan laitteesta riippuen tietyin väliajoin paikkakoordinaatteja. Näissä koordinaateissa on pieniä virheitä ja siten saatu rata on enemmän tai vähemmän murtoviiva ja lasketut nopeudet näiden lyhyiden matkojen keskinopeuksia. Pyörästä mitattava nopeus taas on lähempänä todellista hetkellistä nopeutta olettaen että mittari on kalibroitu. Erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä.
SP puhuu asiaa, kuten tavallista. Eihän tässä elämää suuremmasta asiasta ole kysymys, mutta tiedän varmasti, että vakionopeussäätimen käyttö muuttuisi mukavammaksi ja arvaan että pienistä nopeuseroista johtuvat ohitukset saattaisivat vähentyä, jos nopeusmittari näyttäisi prosentin toleranssilla oikein.
GPS:n tarkkuuden suurin puute on virheen pseudosatunnaisuus, minkä näkeekin selvästi GPS nopeusmittarista, jota ei ole softalla hidastettu koomaan. Lukema vaihtelee selvästi vakionopeussäätimen asetusarvoa enemmän.
Rengaskokojakin monissa autoissa on useampia, mutta ne on valittu suunnilleen samalle vierintäkehälle, eli mittarivirhe on jokaisessa vakiorengaskoossa olemassa. Mittarivirheen saa pois vain asentamalla jonkin muun kuin otteessa mainitun rengaskoon.
Ja se mittarivirhe on nykytekniikalla täysin turha, koska viisarinpaksuuden lukematarkkuuden rajoissa nykymittarit ovat tarkkoja, olivat jo 740 GLE:n aikaan. Katsopa vielä ylle linkittämääni kuvaa, jossa on hetkellisesti vakaa GPS näyttö ja auton väylältä haettu mittaustieto 0.1 km/h päässä toisistaan. Noin se menee kilometritolkulla, kunnes GPS haahuilee välillä vähän omiaan ja palaa sitten auton pyöräantureilta mittaamaan lukemaan. Ja koko ajan kuljettajalle näytetään nopeusmittarissa diipadaapaa. Ja jos diipadaapa - km/h konversiosta tietoinen kuljettaja haluaa ajaa rajoitusnopeutta, hänen ei sitä anneta tilata 1 tai 10 km/h naksuina säätävällä Tempomaatilla painamalla vaikka moottoritien sisäänmenorampissa 40 -> 100 yhdellä liipaisulla. Pitää ensin tilata tasakympit ja sitten muutama lisää tai kymppi liikaa ja muutama pois.
Mielestäni oikea vaatimus olisi enintään +/- 1% virhe auton vakiorengaskoolla uusin renkain. Rengaskokoa vaihtava omistaja vastaa itse omista säädöistään.
Tämä vaatimus ei aiheuttaisi mitään muuta teknistä vaatimusta auton valmistajille, kuin että mittarien tahallinen kalibrointi päin persettä pitäisi lopettaa ja näyttää auton mittaama tieto myös kuljettajalle.
Tuo on kyllä totta että tuo pieni tahallinen mittarivirhe aiheuttaa suuria nopeuseroja liikenteessä ja itse olen myös vahvasti sen kannalla että mittari pitäisi olla kalibroitu vakiorengaskoolla oikeaan lukemaan. Joskus aikoja sitten yhdessä autossani oli auringon tarkka mittari ja täytyy kyllä sanoa että sillä oli paljon mukavampi ajella kun ei ollut mitään tarvetta miettiä mittarivirhettä. Aika moni tuntemani henkilö on tietoinen mittarivirheestä ja kompensoi sen pois.
Tuo nopeusmittarivirhe johtaa suuriin nopeuseroihin mahdollisesti siis seuraavasta syystä. Osa kuljettamista ajaa lainkuuliaisesti ja nöyrästi varmuuden vuoksi neula koko ajan reilusti sallitun lukeman alla. Tämä johtaa siihen että tällä ryhmällä on nopeutta yli kymppi alle sallitun vaikka kuvittelevat ajavansa tarkasti rajoitusten mukaan. Toisen ääripään näennäisesti lainkuuliainen ryhmä taas ottaa kaikki löysät pois: he tietävät tasan tarkkaan mikä on auton todellinen nopeus ja mikä on poliisin sakotusraja ja tutkan mittausvirheen kompensointi. Tästä syystä näiden kahden ääripään nopeusero on helposti yli 20km/h. Toinen ääripää pitää toista ryhmää hidastelijoina ja ohitustilanteita syntyy. Tarkemmat mittarit todennäköisesti pienentäisivät näitä nopeuseroja huomattavasti enemmän kuin tuon tyypillisen 3km/h mittarivirheen verran.
Tässä on tavallaan lisätty toleranssia toleranssin päälle liian kanssa. Autonvalmistaja varmistaa selustansa tyypillisesti 3km/h tunnilla, virkavalta alkaa huomautella tietääkseni vasta 6-10km/h ylityksen jälkeen ja ottaa mitatusta nopeudesta 3km/h pois mittausvirheen varalta.
Minutkin yllätti tuo ajamisen rauhallisuus 740 GLE:llä, kun tietää mittarin näyttävän oikein. Ottaisin sen mielelläni käyttäautoonikin, mutta ei tunnu olevan aivan triviaali temppu. Siinä se vielä sopisi automaatin ja hyvin toimivan vakionopeussäätimen yhteyteen entistäkin paremmin.
Jos vakiorengaskoolla 245/45/17 olisi mittarivirhe nollassa, se kasvaisi vaihtoehtoisilla renkailla 225/55/16 tai 205/60/16 suunnilleen 0.3%, eli mitättömän vähän. Muita kuin otteeseen merkittyjä renkaita käyttävä ei mielestäni enää tuo vastuuta valmistajalle.
Omassa tapauksessa 215/60/16 alkaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta?
Jo pelkästään 205/60 R16 voi vaihdella standardin mukaan 1,5 prosenttia halkaisijaltaan. Tämä siis uudelle renkaalle vakioiduissa laboratorio-olosuhteissa. 225/55 R16 laajentaa ikkunan jo 2 prosenttiin. Siihen kun lisätään suuuret lämpötilan vaihtelut, kuluminen ja muut elämän realiteetit, niin ei tuollainen prosentin tarkkuus ole mikään itsestään selvä asia.
Suurin pelivara taitaa olla itse lainsäädännössä.
Lain mukaan Finlex: "... Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa suurentaa enempää kuin 51 mm eikä leveyttä enempää kuin 102 mm alkuperäiseen renkaaseen nähden. Jos renkaan ulkohalkaisijaa suurennetaan, on nopeusmittarin näyttämä tarvittaessa korjattava. ..."
Eli siis rekisteriotteeseen merkittyjä rengaskokoja ei edes tarvitse noudattaa ja ilman muutoskatsastusta voi rengaskokoa muuttaa merkittävästi. Toisaalta tuo nopeusmittarivirhe on jokatapauksessa huomioitu lainsäädännössä eli tavallaan auton valmistaja ei ole vastuussa. Peiaatteessa siis nopeusmittarin voi "virittää" hankkimalla juuri sopivat renkaat.
Jos ei itse viitsi lakea muutoksia niin joidenkin rengasmyyjien sivuilla on rengaslaskureita joista näkee teoreettiset vierintäkehän muutokset ja nopepeusmittarivirheet eri renkailla.
Teoriassa millin kuluneista renkaista lähtee 6,3mm kehän pituudesta joka on esim. vierintäkehältään 2000mm renkaissa vain 0,3% ja 4mm kuluneissa renkaissa 1,3% eli aika vähän. (olettaen että laskin oikein) Toisaalta rengaan toiminta on paljon monimutkaisempaa johtuen muodonmuutoksista, kosketuspinta-alasta jne. joten arvoja täytyy pitää teoreettisina. Tuo lainsäätäjän antama 51mm taas muuttaisi vastaavassa kokoluokassa renkaalla vierintäkehää 8%.
Navigaattorilla varustetuissa autoissa ei olisi mikään temppu laittaa nopeus- ja matkamittaria kalibroitumaan aika ajoin GPS:n ilmoittaman nopeuden perusteella. Sillä saataisiin todella tarkka nopeusmittari eikä vaatisi nykyautoissa kuin vähän softan kehitystä.
GPS kalibroinnista olisi hyötyä, jos auto ei tietäisi oikeaa nopeutta. Nyt ei ongelma ole siinä.
Nykyautot kyllä vakiorenkailla laskevat nopeutensa pyöräantureiden avulla aivan riittävän tarkasti. Ne myös käyttävät tätä tietoa ajoneuvon elektroniikan tarpeisiin. Nopeusmittari on ainoa osa autossa, johon oikeaa nopeustietoa ei anneta.
Kokeilepa nollata ajotietokoneen keskinopeuslaskuri vakionopeuden asettamisen jälkeen. Minun autossani nopeusmittarin näyttäessä 103 muodostuu keskinopeudeksi tasan 100 km/h.
Olen oppinut jo tämän homman. 80-alueella panen säätimeen 87. Silloin oikea nopeus on turvallinen 82. 100-alueella panen
109. Silloin mennään oikeasti n. 102.