@Reetta: Patterikäyttöistä pidän itsekin ylipainoisena. Vastasin sinun postiisi C220 575 kg kantavuudesta, jota pidän edelleen suurena. Löydätkö samankokoisista isompaa kantavuutta?
Säädettävä maavara löytyy helpoimmin ilma- tai kaasunestejousituksesta. Sivuvaikutuksena monen mielestä mukavuus siirtyy samalla rautajousisten tavoittamattomiin.
Herbert:
Lähinnä otin kantaa tuohon maavaraan. Jos joku sitä tarvitsee ja ostaa katumaasturin, niin ei hänen vaihtoehtonaan voi olla pienempikatteinen sedan ellei sillä varusteluun jäävällä rahalla ole ostettavissa säädettävä maavara. Säädettävän maavaran ala-asennossa ajaessa vältetään NHB:n ja Herbertin mainitsemat sudenkuopat (kulutus, ohjaustunto, huojuminen...) ja yläasennossa ne toisenlaiset, johon sitä maavaraa tarvitaan.
740GLE:
Jos tuon TV:n linkin tavaa läpi, niin havaitsee, ettei C220 BlueTec Kombissa ole 575 kg kantavuutta. Ko. auton todellinen omamassa on syystä tai toisesta 245 kg ilmoitettua suurempi, joten vastaavasti todellinen kantavuus on saman verran pienempi.
Autoja joiden todellinen kantavuus on yhtäsuuri tai suurempi kuin 330 kg löytynee varmaan vino pino.
"Säädettävä maavara löytyy helpoimmin ilma- tai kaasunestejousituksesta. Sivuvaikutuksena monen mielestä mukavuus siirtyy samalla rautajousisten tavoittamattomiin"
Valitettavasti noita mainitsemiasi jousitusratkaisuja ei ole saatavissa pienempikatteisiin sedaneihin (pl. Citroen C5).
Sokea-Reetta:Laittaisin omat pesoni likoon, että jos henkilöautolla puntarille joutuu kesken matkan, niin se tapahtuu Etelä-/Länsisatamassa.
Aivan, unohdin täysin tämän janoisten Suomalaisten reitin, jossa on ilmeisesti välillä järkytetty kansalaisia punnitsemalla autoja.
Näiden hiukan korkeampien autojen lisääntyminen tulee ilmeisesti jatkumaan, kun autonvalmistajat yrittävät sijoittaa akustoja pohjalevyn rakenteisiin. Tämä taas väistämätta aiheuttaa crossover- tyyppisten autojen valmistumisen lisääntymistä niin hybridi kuin sähkömalleina. Ja länsimaisten ihmisten ikääntyminen ja huono liikkuvuus ylipainoineen on omiaan lisäämään tämänkaltaisten autojen markkinoita.
Kyllä henkilöautojenkin ylikuormat kiinnostaa viranomaisia ja onnettomuuksia tutkivia tahoja, mutta yleensä vasta kun onnettomuus
on todella vakava.
Kiinnostavaa tuossa MB C:n tapauksessa (joka luultavasti ei ole automaailmassa ainoa)on se mahdollisuus, että auton omistaja luulee ajelevansa turvallisesti lainsäädännön mukaisesti kuormatulla autolla, joka saattaakin yllättää jossain tilanteessa. Ja jos autoa ylikuormataan säännöllisesti yli valmistajan ilmoittaman maksimin, luulisi mm. alustan osien kuormittuvan yli normaalin tästä tilanteesta. Kun muutoinkaan näillä osilla ei tunnetusti ole monella Eurooppalaisella merkki ylimitoituksen mainetta.
"Ja huojuminen oli huomattavasti mukavampaa kuin silloisen sporttialustaisen sedanin käytös joka näillä neljään kertaa paikatuilla maalaisteille heilahti terävästi joka montuun ja pattiin osuessaan. Eikä SUV:tä ole pakko tehdä liian jämäkäksi huojumisen takia. On edelleen mukavia malleja ja sitten on liian jäykkiä sporttisuutta tavoittelevia malleja.
Ei tuo ohjaustunto riipu siitä onko auto SUV tai sedan vaan toteutuksesta. Ja tässä taas tullaan siihen että mikä on riittävä. Edelleenkin sanon ettei citymaasturia osteta nopeaan mutka-ajoon joten harva varmaan kaipaa tunnokkaampaa ohjausta."
Mukavimmat alustat, millä itse olen ajanut, ovat olleet S-Klassen ja A8:n ilma-alustat. Nuo eivät epätasaisuuksissa pauku ja menevät vakaasti huojumatta vaikka ajaisi rajoittimen nopeuksia. Vakaus, mukavuus ja hiljaisuus yhdistyvä noissa parhaalla kokemallani tavalla. Ohjaustunto ei ole rautajousisten tasolla, mutta kompromissinä nuo ovat oikein hyviä. Hyviä ovat myös monet pitkät sedanit säätyvillä vaimennuksilla. Näillä pääsee jo vähän pienemmälläkin budjetilla todella hyvään lopputulokseen, kunhan ei pilaa alustan mukavutta sileiden teiden rengastuksilla. Sinun montuissa pomppivan sedanin mukavuus taisi olla pilattu ihan tarkoituksella.
Kyllä se korkeus haittaa myös tunnokkaan ohjauksen tekemistä. Näissä asioissa en vielä liian hyvää toteutusta ole nähnyt, joten riittävyyden pohtiminen on turhaa. Parempi on parempi. Eikä tässä nyt ole kyseessä niinkään rallin ajaminen, vaan ajomukavuus ja turvallisuus. Tunnokkaampi ohjaus juoruaa liukkaudesta paremmin. Tämä on talviajossa hyvin olennaista. Muistan kuinka pidin kammottavana talviautona vanhaa Voyageria, jossa eturenkaiden luistoa ei havainnut ratista vaan ainoastaan nastojen äänistä ja ratin kääntelyn vaikuttamattomuudesta näkymään edessä. Silläkin toki tuli matka tehtyä, mutta olipa sitten hyvin epämiellyttävä auto ajaa liukkailla.
Tuosta NHB:n kommentista ei voi olla kuin samaa mieltä. Tunnokkaan ohjauksen alarajaa on hankalaa tarkkaan määritellä muutoin kuin ohjauksen antamalla viestillä tien kitkasta. Jos ohjaus "ei kerro mitään", en kyllä harkitsekaan sellaisen auton ostamista- riittävän monella sellaisella on tullut joskus ajettua.
Onneksi nuo ohjauksen tunnokkuudet/tunnottomuudet selviää koeajamalla.
Edelleenkin ihmetyttää, että autonvalmistajilla ei ole mitään vastuuta ilmoittamistaan tiedoista. Onhan tuollainen +74% todellista kantavuutta suuremmaksi ilmoitettu kantavuus jo ihan emävale. Kyllähän tuossa MB C220 BlueTec Kombissa on ihan selkeä virhe, kun tuote ei vastaa lähestulkoonkaan ilmoitettua tietoa.
5% toleranssin jälkeen 30 euroa alkavalta sadalta kilolta ylikuormamaksua ja max 6 päiväsakkoa saattavat saada nuukemman Mersu-kuskin valittamaan vaikkei auto pohjaanlyöntikumien varassa olisi matkaa tehnytkään.
Ja matkahan ei jatku, ennen kuin autosta poistettu suurimman sallitun kokonaismassan ylittävä osuus kuormaa.
"5% toleranssin jälkeen 30 euroa alkavalta sadalta kilolta ylikuormamaksua ja max 6 päiväsakkoa saattavat saada nuukemman Mersu-kuskin valittamaan vaikkei auto pohjaanlyöntikumien varassa olisi matkaa tehnytkään.
Ja matkahan ei jatku, ennen kuin autosta poistettu suurimman sallitun kokonaismassan ylittävä osuus kuormaa."
Johan jo kerroin oman näkemykseni paikasta missä riski puntarille joutumisesta on todennäköisintä. Ja uutisoinnin perusteella kuljettajan harkitut riskit/tietämättömmyydet myös realisoituvat siellä sakoiksi ja kuorman keventämisiksi.
Miksi suurimman sallitun kokonaismassan ylittäminen on mielestäsi ok?
TV:n tekemien testien perusteella ääritilannekäyttäytyminen muuttuu ainakin arvaamattomaksi. Pari vuotta sitten joku Jeeppi tupelsi kahdella renkaalla älgtestissä, syy oli siinäkin valmistajan hatusta heittämä ajoneuvon omamassa. Jeepissä todellinen omamassa oli 158 kg valmistajan ilmoitusta suurempi.
Ollaan näköjään Reetan kanssa samaa mieltä myös C220 Teen kantavuudesta.
Kirjoitin 11.11:
"Mersun henkilöautojen suurenpuoleinen kantavuus taitaa olla vedetty aika limitille ja vähän ylikin?"
Moottoripyöriä on punnittu kautta aikojen keveillä vaaoilla, mistä syystä esim Bike punnitsee mopot testeissään ja vieläpä nolaa optimistisia leukemia ilmoittaneet kertomalla jutussa valmistajan ilmoittaman ja todellisen painon. Vaikka painojen vedätys on ollut jo pitkään markkinointipellejen harrastuksena, ei sentään pyöräpuolella ole tehty näin hurjia vedätyksiä.
Jos C220 Bluetec on noin paljon ylipainoinen, niin siihen muuten palaa saman tien myös mainostettu "100 kg edeltäjää keveämpi runsaan alumiinin käytön johdosta".
W212 E-sarjan E220 CDI:n omapaino on papereissa hieman yli 1700 ja kantavuus 500, eli kokonaispaino 22xx kg. Mitähän lie siinä todellisuus?
Omani kerkesi muuten olla pari vuotta Suomessa oikein mukavalla 0 kg kantavuudella, kun maahantulokatsastuksessa oli sössitty kokonaispainon kohdalle auton omapaino. Mukavan edullinen dieselvero kasvoi 500 kg:n edestä, kun katsurin ketale huomasi tuon ihan tavallisessa määräaikaiskatsastuksessa ja korjasi normaalit lukemat.
Äkkiäpä yhden testin kommentointi meni taas yleiseksi citymaasturiväännöksi. Olen toistakymmentä vuotta ajanut kolmella erityyppisellä citymaasturilla ja yhdellä "oikealla", jäykkäakselisella kytkettävällä nelivedolla varustetulla maasturilla. Omista tarpeista riippuu kuinka tilavan/suuren/pienen tarvitsee. En palaa enää normaaliin henkilöautoon, koska
a) katumaasturiin istahtaminen on helppoa, ei tarvitse laskeutua alas eikä könytä ylös päästäkseen ulos (terveisiä Tomppa kruisailijalle)
b) korkeahko maavara on huoleton, kun ajelee huonoissa tieoloissa
c) neliveto auttaa niinkuin sen pitääkin auttaa, helpottaa liikkeellelähtöä liukkaalla ja etenemistä lumessä/hiekassa. Surkeimmat olosuhteet ovat nykyääm pääkaupunkiseudun lähiöissä talvisin. Aina parempi kuin mikään kaksiveto, mutta korkeamaavaraisella kaksivedollakin pärjää kohtuuhyvin.
d) näkyvyys korkeasta autosta on hyvä, ainakin etusektoriin, mutta kuten 740 GLE mainitsi, todella hyvät näkyvyydet joka suuntaan löytyvät 1980-luvun autoista ja vanhemmista.
En ymmärrä puheita huonoista ajo-ominaisuuksista ja huojumisesta. Olen ajanut katumaastureilla 100 kilon suksiboksin kanssa enkä ole huomannut mitään huojumista. Ja olipa kerran tosi paha lumipyry, Lahden moottoritiellä useita senttejä lunta. Penkoissa vilkkuivat bemareiden ja audien perävalot kun olivat lipsahtaneet tieltä. Silloisella CR-V:llä matka joutui 110 kilometrin mittarinopeudella vaikeuksitta. Eikä mikään neliveto ollut päällä koska akseleiden välillä ei ollut pyörimiseroa. Kai minä ajelen sitten mummotyyliin.
@Reetta: Patterikäyttöistä pidän itsekin ylipainoisena. Vastasin sinun postiisi C220 575 kg kantavuudesta, jota pidän edelleen suurena. Löydätkö samankokoisista isompaa kantavuutta?
Säädettävä maavara löytyy helpoimmin ilma- tai kaasunestejousituksesta. Sivuvaikutuksena monen mielestä mukavuus siirtyy samalla rautajousisten tavoittamattomiin.
Herbert:
Lähinnä otin kantaa tuohon maavaraan. Jos joku sitä tarvitsee ja ostaa katumaasturin, niin ei hänen vaihtoehtonaan voi olla pienempikatteinen sedan ellei sillä varusteluun jäävällä rahalla ole ostettavissa säädettävä maavara. Säädettävän maavaran ala-asennossa ajaessa vältetään NHB:n ja Herbertin mainitsemat sudenkuopat (kulutus, ohjaustunto, huojuminen...) ja yläasennossa ne toisenlaiset, johon sitä maavaraa tarvitaan.
740GLE:
Jos tuon TV:n linkin tavaa läpi, niin havaitsee, ettei C220 BlueTec Kombissa ole 575 kg kantavuutta. Ko. auton todellinen omamassa on syystä tai toisesta 245 kg ilmoitettua suurempi, joten vastaavasti todellinen kantavuus on saman verran pienempi.
Autoja joiden todellinen kantavuus on yhtäsuuri tai suurempi kuin 330 kg löytynee varmaan vino pino.
"Säädettävä maavara löytyy helpoimmin ilma- tai kaasunestejousituksesta. Sivuvaikutuksena monen mielestä mukavuus siirtyy samalla rautajousisten tavoittamattomiin"
Valitettavasti noita mainitsemiasi jousitusratkaisuja ei ole saatavissa pienempikatteisiin sedaneihin (pl. Citroen C5).
Sokea-Reetta:Laittaisin omat pesoni likoon, että jos henkilöautolla puntarille joutuu kesken matkan, niin se tapahtuu Etelä-/Länsisatamassa.
Aivan, unohdin täysin tämän janoisten Suomalaisten reitin, jossa on ilmeisesti välillä järkytetty kansalaisia punnitsemalla autoja.
Näiden hiukan korkeampien autojen lisääntyminen tulee ilmeisesti jatkumaan, kun autonvalmistajat yrittävät sijoittaa akustoja pohjalevyn rakenteisiin. Tämä taas väistämätta aiheuttaa crossover- tyyppisten autojen valmistumisen lisääntymistä niin hybridi kuin sähkömalleina. Ja länsimaisten ihmisten ikääntyminen ja huono liikkuvuus ylipainoineen on omiaan lisäämään tämänkaltaisten autojen markkinoita.
Kyllä henkilöautojenkin ylikuormat kiinnostaa viranomaisia ja onnettomuuksia tutkivia tahoja, mutta yleensä vasta kun onnettomuus
on todella vakava.
Kiinnostavaa tuossa MB C:n tapauksessa (joka luultavasti ei ole automaailmassa ainoa)on se mahdollisuus, että auton omistaja luulee ajelevansa turvallisesti lainsäädännön mukaisesti kuormatulla autolla, joka saattaakin yllättää jossain tilanteessa. Ja jos autoa ylikuormataan säännöllisesti yli valmistajan ilmoittaman maksimin, luulisi mm. alustan osien kuormittuvan yli normaalin tästä tilanteesta. Kun muutoinkaan näillä osilla ei tunnetusti ole monella Eurooppalaisella merkki ylimitoituksen mainetta.
"Ja huojuminen oli huomattavasti mukavampaa kuin silloisen sporttialustaisen sedanin käytös joka näillä neljään kertaa paikatuilla maalaisteille heilahti terävästi joka montuun ja pattiin osuessaan. Eikä SUV:tä ole pakko tehdä liian jämäkäksi huojumisen takia. On edelleen mukavia malleja ja sitten on liian jäykkiä sporttisuutta tavoittelevia malleja.
Ei tuo ohjaustunto riipu siitä onko auto SUV tai sedan vaan toteutuksesta. Ja tässä taas tullaan siihen että mikä on riittävä. Edelleenkin sanon ettei citymaasturia osteta nopeaan mutka-ajoon joten harva varmaan kaipaa tunnokkaampaa ohjausta."
Mukavimmat alustat, millä itse olen ajanut, ovat olleet S-Klassen ja A8:n ilma-alustat. Nuo eivät epätasaisuuksissa pauku ja menevät vakaasti huojumatta vaikka ajaisi rajoittimen nopeuksia. Vakaus, mukavuus ja hiljaisuus yhdistyvä noissa parhaalla kokemallani tavalla. Ohjaustunto ei ole rautajousisten tasolla, mutta kompromissinä nuo ovat oikein hyviä. Hyviä ovat myös monet pitkät sedanit säätyvillä vaimennuksilla. Näillä pääsee jo vähän pienemmälläkin budjetilla todella hyvään lopputulokseen, kunhan ei pilaa alustan mukavutta sileiden teiden rengastuksilla. Sinun montuissa pomppivan sedanin mukavuus taisi olla pilattu ihan tarkoituksella.
Kyllä se korkeus haittaa myös tunnokkaan ohjauksen tekemistä. Näissä asioissa en vielä liian hyvää toteutusta ole nähnyt, joten riittävyyden pohtiminen on turhaa. Parempi on parempi. Eikä tässä nyt ole kyseessä niinkään rallin ajaminen, vaan ajomukavuus ja turvallisuus. Tunnokkaampi ohjaus juoruaa liukkaudesta paremmin. Tämä on talviajossa hyvin olennaista. Muistan kuinka pidin kammottavana talviautona vanhaa Voyageria, jossa eturenkaiden luistoa ei havainnut ratista vaan ainoastaan nastojen äänistä ja ratin kääntelyn vaikuttamattomuudesta näkymään edessä. Silläkin toki tuli matka tehtyä, mutta olipa sitten hyvin epämiellyttävä auto ajaa liukkailla.
Tuosta NHB:n kommentista ei voi olla kuin samaa mieltä. Tunnokkaan ohjauksen alarajaa on hankalaa tarkkaan määritellä muutoin kuin ohjauksen antamalla viestillä tien kitkasta. Jos ohjaus "ei kerro mitään", en kyllä harkitsekaan sellaisen auton ostamista- riittävän monella sellaisella on tullut joskus ajettua.
Onneksi nuo ohjauksen tunnokkuudet/tunnottomuudet selviää koeajamalla.
Edelleenkin ihmetyttää, että autonvalmistajilla ei ole mitään vastuuta ilmoittamistaan tiedoista. Onhan tuollainen +74% todellista kantavuutta suuremmaksi ilmoitettu kantavuus jo ihan emävale. Kyllähän tuossa MB C220 BlueTec Kombissa on ihan selkeä virhe, kun tuote ei vastaa lähestulkoonkaan ilmoitettua tietoa.
Mikä on todellinen kantavuus? En ole kuullut, että testeissä olisi tarvinnut valitella sitä, että alusta pohjaisi.
Suurin sallittu kokonaismassa - mitattu omamassa = todellinen kantavuus
5% toleranssin jälkeen 30 euroa alkavalta sadalta kilolta ylikuormamaksua ja max 6 päiväsakkoa saattavat saada nuukemman Mersu-kuskin valittamaan vaikkei auto pohjaanlyöntikumien varassa olisi matkaa tehnytkään.
Ja matkahan ei jatku, ennen kuin autosta poistettu suurimman sallitun kokonaismassan ylittävä osuus kuormaa.
"5% toleranssin jälkeen 30 euroa alkavalta sadalta kilolta ylikuormamaksua ja max 6 päiväsakkoa saattavat saada nuukemman Mersu-kuskin valittamaan vaikkei auto pohjaanlyöntikumien varassa olisi matkaa tehnytkään.
Ja matkahan ei jatku, ennen kuin autosta poistettu suurimman sallitun kokonaismassan ylittävä osuus kuormaa."
Oletko kuullut fantasioidesi joskus toteutuvan?
Johan jo kerroin oman näkemykseni paikasta missä riski puntarille joutumisesta on todennäköisintä. Ja uutisoinnin perusteella kuljettajan harkitut riskit/tietämättömmyydet myös realisoituvat siellä sakoiksi ja kuorman keventämisiksi.
Miksi suurimman sallitun kokonaismassan ylittäminen on mielestäsi ok?
TV:n tekemien testien perusteella ääritilannekäyttäytyminen muuttuu ainakin arvaamattomaksi. Pari vuotta sitten joku Jeeppi tupelsi kahdella renkaalla älgtestissä, syy oli siinäkin valmistajan hatusta heittämä ajoneuvon omamassa. Jeepissä todellinen omamassa oli 158 kg valmistajan ilmoitusta suurempi.
Ollaan näköjään Reetan kanssa samaa mieltä myös C220 Teen kantavuudesta.
Kirjoitin 11.11:
"Mersun henkilöautojen suurenpuoleinen kantavuus taitaa olla vedetty aika limitille ja vähän ylikin?"
Moottoripyöriä on punnittu kautta aikojen keveillä vaaoilla, mistä syystä esim Bike punnitsee mopot testeissään ja vieläpä nolaa optimistisia leukemia ilmoittaneet kertomalla jutussa valmistajan ilmoittaman ja todellisen painon. Vaikka painojen vedätys on ollut jo pitkään markkinointipellejen harrastuksena, ei sentään pyöräpuolella ole tehty näin hurjia vedätyksiä.
Jos C220 Bluetec on noin paljon ylipainoinen, niin siihen muuten palaa saman tien myös mainostettu "100 kg edeltäjää keveämpi runsaan alumiinin käytön johdosta".
W212 E-sarjan E220 CDI:n omapaino on papereissa hieman yli 1700 ja kantavuus 500, eli kokonaispaino 22xx kg. Mitähän lie siinä todellisuus?
Omani kerkesi muuten olla pari vuotta Suomessa oikein mukavalla 0 kg kantavuudella, kun maahantulokatsastuksessa oli sössitty kokonaispainon kohdalle auton omapaino. Mukavan edullinen dieselvero kasvoi 500 kg:n edestä, kun katsurin ketale huomasi tuon ihan tavallisessa määräaikaiskatsastuksessa ja korjasi normaalit lukemat.
Onkohan toimittaja lukenut palstalta valmiit arviot, kun korkean ja painavan auton arviointi menee täälläkin esitetyin argumentein
https://tekniikanmaailma.fi/autot/tm-koeajaa-opel-mokka-x-14-turbo-innovation-4x4-a/
Äkkiäpä yhden testin kommentointi meni taas yleiseksi citymaasturiväännöksi. Olen toistakymmentä vuotta ajanut kolmella erityyppisellä citymaasturilla ja yhdellä "oikealla", jäykkäakselisella kytkettävällä nelivedolla varustetulla maasturilla. Omista tarpeista riippuu kuinka tilavan/suuren/pienen tarvitsee. En palaa enää normaaliin henkilöautoon, koska
a) katumaasturiin istahtaminen on helppoa, ei tarvitse laskeutua alas eikä könytä ylös päästäkseen ulos (terveisiä Tomppa kruisailijalle)
b) korkeahko maavara on huoleton, kun ajelee huonoissa tieoloissa
c) neliveto auttaa niinkuin sen pitääkin auttaa, helpottaa liikkeellelähtöä liukkaalla ja etenemistä lumessä/hiekassa. Surkeimmat olosuhteet ovat nykyääm pääkaupunkiseudun lähiöissä talvisin. Aina parempi kuin mikään kaksiveto, mutta korkeamaavaraisella kaksivedollakin pärjää kohtuuhyvin.
d) näkyvyys korkeasta autosta on hyvä, ainakin etusektoriin, mutta kuten 740 GLE mainitsi, todella hyvät näkyvyydet joka suuntaan löytyvät 1980-luvun autoista ja vanhemmista.
En ymmärrä puheita huonoista ajo-ominaisuuksista ja huojumisesta. Olen ajanut katumaastureilla 100 kilon suksiboksin kanssa enkä ole huomannut mitään huojumista. Ja olipa kerran tosi paha lumipyry, Lahden moottoritiellä useita senttejä lunta. Penkoissa vilkkuivat bemareiden ja audien perävalot kun olivat lipsahtaneet tieltä. Silloisella CR-V:llä matka joutui 110 kilometrin mittarinopeudella vaikeuksitta. Eikä mikään neliveto ollut päällä koska akseleiden välillä ei ollut pyörimiseroa. Kai minä ajelen sitten mummotyyliin.