Löysin jostakin tilastot joiden mukaan Saksassa olisi ollut viime vuonna n. 45 miljoonaa henkilöautoa rekisterissä. Uusia rekisteröitiin 3,3 miljoonaa ja autokanta kasvoi reilun prosentin. Tämän perusteella jonnekin piti kadota vajaa 3 miljoonaa autoa.
Laskennallisesti 45milj./3,3milj. on tuo keskimääräinen 13,6 vuoden romutusikä noin karkeasti laskettuna. Tässä lienee kuitenkin pahemmanlaatuinen tilastoharha. En löytänyt pikaisesti mitään lukuja siitä montakao vähän käytettyä autoa myydään vuosittain mm. itä-eurooppaan. Jos niitä myydään esimerkiksi miljoona vuodessa niin yksittäisten autojen todellinen romutusikä kasvaakin nopeasti, kun autokannasta katoaa autoja tuoreemmasta päästä.
Saksassa muutaman kerran käyneenä on jotenkin jäänyt sellainen kuva että siellä on liikenteessä aika paljon myös iäkkäämmän näköistä kalustoa.
2016: "Onko tulkintani väärä ettei Suomessa uusien myynti ole ongelma vaan käytettyjen varastot
Uusien autojen myynti 2015:
Saksa 82 176 000 / 3 206 042 = 25,6 autoa / asukas
Ruotsi 9 967 274 / 345 108 = 28,8 ” ”
Suomi 5 502 539 / 108 844 = 50,5 ” ” "
Katsoin aluksi että nuo luvut näyttävät hassuilta mutta pitäisi ilmeisesti olla asukasta/uusi auto tai siis että esim. Suomessa joka viideskummenes osti viime vuonna uuden auton.
Itse en tosin kyllä pidä sitä mitenkään ongelmana että Suomessa ajetaan keskimäärin vanhemmalla kalustolla. Ympäristön kannalta on parempi että kestokulutushyödykettä käytetään pitkään varsinkin kun autojen todelliset kulutukset eivät ole eritysen paljon alentuneet viimeisen 20 vuoden aikana. CO2 päästöt ovat kuitenkin suorassa suhteessa polttoaineenkulutukseen.
2016: "Suomeen tuodut käytetyt on jo muutaman vuoden ikäisiä usein jo Suomen autojen keski-iän ylittäneitä"
vero.fi sivuilla ylle linkittämäni tuontitilaston perusteella vähemmistönä olevat bensamoottoriset tuontiautot ovat aika tarkalleen Suomessa jo olevien autojen keski-iän tasolla, eivätkä muuta keski-ikää mihinkään suuntaan.
Yksityistuonnin enemmistönä olevat dieselit sen sijaan nuorentavat 4 - 5 vuoden keski-iällään Suomen keskimäärin 11 vuotiasta autokantaa.
Jos olet eri mieltä, niin annatko lähdeviitteen?
2016: "ja tällä palstalla mainitaan niiden käyttöiäksi 20v ja ylikinkun Suomen autojen keski-ikä on 11v niin kyllä ne nostaa autojen keski-ikää taikka sanotaan pitää korkealla"
Kun käytettynä tulee maahan keskimäärin täällä jo olevia uudempia autoja, ja kaikki vanhenevat tasatahtiin vuoden joka vuosi, en osta tätä teoriaa.
Mutta jos haluat sanoa, että autokanta uudistuisi vielä nopeammin, jos kaikki käytetyn tuojat ostaisivatkin uuden, niin sehän on tietenkin totta. Samalla rahalla vaan saisi Suomesta vain vähän vanhemman, kuin mitä ulkoa tuodaan, joten pelkästään Suomessa asiointi ei riitä, vaan ostokäyttäytymisessä pitäisi muuttaa jotain muutakin.
2016: "sekä katsastuksen hylkäysprosenttia väljähtyneillä alustoillaan."
Oman kokemukseni mukaan tuo tuonnin valtaosa tulee samanikäistä Suomi-autoa vähemmän ajettuna ja sen lisäksi ne ovat vähillä kilometreillään Suomeen tullessaan alustaltaan paremmassa kunnossa kuin samanmerkkisten suomalaisilla huonoilla teillä ja ryppyisillä talviteillä vuosia rymytyt yksilöt.
Tästä en tosin pysty antamaan mallikohtaista vertailua, kun en ole ajanut samanlaista autoa ASAna (Aito Suomi Auto) ja tuontiautona? Mutta pisimpään meidän perheessä on ajettu alusta tehtaan paketissa noita Mersun tonnikeijuja, jotka ovat saaneet pehmeän lähdön ensimmäiset lähes 100.000 km sileillä teillä ajettuna. Ehkä autot vaan ovat viime vuosina muuttuneet viime vuosina alustaltaan sekä monimutkaisemiksi että myös kestävämmäksi?
Tältä osin katsastus tosiaan kertoo paljon omistajasta. Minulla on katsuria huonompi toleranssi väljiin niveliin. Noppakivikadulla kuuluva kolahdus alustasta on niin sietämätön hälyääni, että syyllinen lähtee vaihtoon jo ennen katsastusta heti kun sen löydän.
2016: ”ja tällä palstalla mainitaan niiden käyttöiäksi 20v ja ylikinkun Suomen autojen keski-ikä on 11v niin kyllä ne nostaa autojen keski-ikää taikka sanotaan pitää korkealla”
740: "Kun käytettynä tulee maahan keskimäärin täällä jo olevia uudempia autoja, ja kaikki vanhenevat tasatahtiin vuoden joka vuosi, en osta tätä teoriaa."
Tuo riippuu paljon siitä, mikä olisi vaihtoehto tuon käytetyn tuomiselle? Voihan olla, että kohtuullisen arvokkaita käytettyjä maahan tuovat ostaisivat monesti uuden sen sijaan, että toisivat maahan ikäisekseen arvokkaita käytettyjä, jotka romutetaan sitten joskus keskimääräistä vanhempina.
No minä en tosiaan ole käytettyjen asiantuntija tein harkitsemattomia päätelmiä autojen keski-iästä, vanhin automme on takavuosina kerinnyt täyttämään neljä vuotta kun meni vaihtoon.
Mutta vähänajettu on huonosti pidetty kun romutusikä on 12-13v Suomessa se on 20v
2016: "Suomessa myytiin 2015 uusia autoja väkilukuun suhteutettuna kaksinkertainen määrä Saksaan verrattuna."
Toinen ero on siinä, että suomalaisten mielestä täällä ei voi ajaa kuin automaatilla. Jos suomalaisella Mersun ostajalla jää yhtään rahaa taskunpohjalle, on hinnat-alkaen moottorisen tyhjän korihylsyn ainoa valinta automaatti. Hyvin varusteltua manuaalivaihteista ei voi Suomesta ostaa käytettynä, koska sellaista ei täällä kukaan osta uutena.
Juuri tässä oli oman ensimmäisen saksantuontini lähtökohta. Sitä hakiessani samaa mallia myytiin Saksassa noin kolmasosa manuaalivaihteisena, eikä pelkästään budjettirajoitteisena, vaan ajajan auton tietoisena valintana.
@2016, NHB: tulli/verotilastot osoittavat selvästi, että tuontihetkellä käytettynäkin tuotavat autot nuorentavat Suomen autokantaa.
Sen sijaan sitä emme tiedä, mitä tuontiauton ostaja olisi hankkinut ellei tuontimahdollisuutta olisi. Ja vasta myöhemmin selviää, sinnittelevätkö ehkä keskimääräistä isommat tuontiautot liikenteessä Aitoja Suomi Autoja pidempään?
Oma suosikkini olisi vapaa kauppa, joka jättäisi kunkin ostajan harkintaan millaisen ostaa. Valtio kaitsee meitä jo nyt päästöjen verotuksella kohti uudempia ja vähäpäästöisempiä autoja, jotka ovat samalla myös keskimäärin turvallisempia kuin edeltäjänsä. Isossa kuvassa ei ole kamalan suurta eroa, ajaako Suomen kokoinen kansa tänään tuotannossa olevalla korimallilla vai sen edeltäjällä.
Vapaalla kaupalla en tarkoita välttämättä edes verottomuutta, vaan läpinäkyvän verotuksen todellisesta kauppahinnasta, eikä monopolimaahantuojan määrittelemästä teoreettisesta uuden myyntihinnasta.
2016: ”Suomessa myytiin 2015 uusia autoja väkilukuun suhteutettuna kaksinkertainen määrä Saksaan verrattuna.”
Siinä vaiheessa kun päättelee tuollaista, vaikka tunnetusti Suomessa on Saksaa selvästi vanhempi autokanta, olisi syytä tarkistaa laskelmat.
740: "tulli/verotilastot osoittavat selvästi, että tuontihetkellä käytettynäkin tuotavat autot nuorentavat Suomen autokantaa.
Sen sijaan sitä emme tiedä, mitä tuontiauton ostaja olisi hankkinut ellei tuontimahdollisuutta olisi. Ja vasta myöhemmin selviää, sinnittelevätkö ehkä keskimääräistä isommat tuontiautot liikenteessä Aitoja Suomi Autoja pidempään?"
Dynaamisten vaikutusten ohittaminen on sitä autoveronikkareille tyypillistä toimintaa, jolla varmistetaan kaikkien laskelmien oleminen karkeasti väärässä.
2016:"Kuinka paljon ja mitä kuluja tähän tulee että sen saa suomen rekisteriin?"
En pyri perustelemaan sinulle, miksi et ostaisi uutta tai miksi toisit käytetyn. Jos uusi sopii sinulle, se on hyvä meidän käytetyn ostajillekin. Jonkunhan ne uudetkin on pakko ostaa, että meille maksuhaluttomille löytyy muutaman vuoden kuluttua halvempia vaihtoehtoja.
Mutta kysymykseesi kiteytyy Suomen autoverotuksen suuri ongelma. Oikea vastaus on: "kukaan ei tiedä". Ei edes verottaja tiedä, eikä ota mitään sitovaa kantaa kysymykseesi ennen kuin tuot auton verotettavaksi valmiina maksamaan mitä pyydetään. Tai siis vaaditaan.
Sen jälkeen verottaja arvaa samanlaiseksi kuvittelemansa suunnilleen saman ikäisen auton tämänhetkisen mahdollisen myyntihinnan Suomessa, mikäli se nyt myytäisiin. Tuosta samanlaiseksi kuvitellun auton arvioidusta myyntihinnasta sitten lasketaan takautuvasti paljonko autoveroa siinä Suomessa jo olevassa on jäljellä, ja yritetään periä saman verran myös nyt käytettynä verotettavasta. Se menee reilusti yli 50% todennäköisyydellä pieleen, ja siksi jokainen autontuoja tekee varalta verovalituksen, ja autoasioissa käytävistä EU-oikeudenkäynneistä 99% käydään Suomea vastaan ja Suomi häviää niistä tapauksista 99%.
Kyse ei ole siitä, millainen auto kenenkin olisi järkevää ostaa, vaan Suomen liitämisestä osaksi EU-vapaakauppa-aluetta, jossa tavarat ja palvelut liikkuvat vapaasti. Vapaakauppa ei tarkoita yhtenäistä verotusta, jo nyt ALV prosentit vaihtelevat maittain. Mutta veron pohjana pitää olla kaupan kohde, eikä joku eri maasta löydetty hieman samannäköinen muinaismuisto.
Toin vuonna 2005 yhden auton Belgiasta, sen hinta oli Belgiassa 2.999 euroa. Suomessa verottaja arvioi auton hinnaksi 10.100 euroa. Autoveroa meni auton arvosta 2.843 euroa eli lähes 100 prosenttia auton oikeasta arvosta vapailla markkinoilla, joilla markkinoilla ei siis ole tätä autoveroa. Käytettyjen autojen tuonnin ansiosta ja ainoastaan tästä syystä lähtivät käytettyjen autojen hinnat Suomessa laskuun.
2016:" Oletin teillä on kulut ja verot tiedossa jos olette Saksasta autoja hakenut."
Hyvän hallintotavan maassa näin olisikin, mutta Suomessa ei edes viranomainen tiedä ennen kuin saa auton nähdäkseen ja on arponut samanlaiseksi kuvittelemansa auton oleteun myyntihinnan sikälimikäli sellaista olisi joku myymässä eikä vasta ostanut.
Tuoja tekee oman arvionsa ennen tullin, nyk. vero.fi sivuilla, joista löytyy toteutuneet aiemmat veropäätökset, joihin voi omaa kandidaattiautoaan verrata. Ihan tarkkaa tietoa ei saa, mutta tonnien hehtaarilla osuu kyllä.
2016:
Saksa BMW 520i Limousine. 10/2015
Preis 39.900,00 € brutto*
Kuinka paljon ja mitä kuluja tähän tulee että sen saa suomen rekisteriin?
BMW 520 2.0 4D AUT 135KW 20161108 20130617 116 5998,12€
Vuoden 2016 kuukaudet 9-12 tuli pikaisesti tsekattua ja ei vastaavuutta oikein löydy. 6/13 käyttöönotetusta on peritty 5998,12€.
2 vuotta uudemmasta saa maksaa veroa taatusti enemmän.
Dieseleitä on tuotu huomattavasti enemmän.
BMW 520 2.0 D 5D STW 4WD AUT 140KW 20161222 20151111 23 10031,20€
BMW 520 2.0 D 5D STW 4WD AUT 140KW 20161208 20151127 25 10502,73€
Joulukuulta 2016 löytyi nuo päätökset joissa veroa on 11/2015 käyttöönotetuista peritty yli 10k€.
Saksalaisia on 82 176 000 miljoonaa kyllä sieltäkin löytyy vähemmän maksukykyisiä toimivan kotteron ostajia.
Löysin jostakin tilastot joiden mukaan Saksassa olisi ollut viime vuonna n. 45 miljoonaa henkilöautoa rekisterissä. Uusia rekisteröitiin 3,3 miljoonaa ja autokanta kasvoi reilun prosentin. Tämän perusteella jonnekin piti kadota vajaa 3 miljoonaa autoa.
Laskennallisesti 45milj./3,3milj. on tuo keskimääräinen 13,6 vuoden romutusikä noin karkeasti laskettuna. Tässä lienee kuitenkin pahemmanlaatuinen tilastoharha. En löytänyt pikaisesti mitään lukuja siitä montakao vähän käytettyä autoa myydään vuosittain mm. itä-eurooppaan. Jos niitä myydään esimerkiksi miljoona vuodessa niin yksittäisten autojen todellinen romutusikä kasvaakin nopeasti, kun autokannasta katoaa autoja tuoreemmasta päästä.
Saksassa muutaman kerran käyneenä on jotenkin jäänyt sellainen kuva että siellä on liikenteessä aika paljon myös iäkkäämmän näköistä kalustoa.
tracktest (740GLE:n aloitteesta):
Ostan tuon ”maksuhaluisen” välttääksemme tässä keskustelussa syntyneitä erimielisyyksiä
Oikeastaan erinomainen sanavalinta 740GLE:ltä! Kyllä se vähentää spekulointimahdollisuuksia selvästi.
Uusien autojen myynti 2015 väkilukuun suhteutettuna.
Saksa 0,039
Ruotsi 0,0346
Suomi 0,019
2016: "Onko tulkintani väärä ettei Suomessa uusien myynti ole ongelma vaan käytettyjen varastot
Uusien autojen myynti 2015:
Saksa 82 176 000 / 3 206 042 = 25,6 autoa / asukas
Ruotsi 9 967 274 / 345 108 = 28,8 ” ”
Suomi 5 502 539 / 108 844 = 50,5 ” ” "
Katsoin aluksi että nuo luvut näyttävät hassuilta mutta pitäisi ilmeisesti olla asukasta/uusi auto tai siis että esim. Suomessa joka viideskummenes osti viime vuonna uuden auton.
Itse en tosin kyllä pidä sitä mitenkään ongelmana että Suomessa ajetaan keskimäärin vanhemmalla kalustolla. Ympäristön kannalta on parempi että kestokulutushyödykettä käytetään pitkään varsinkin kun autojen todelliset kulutukset eivät ole eritysen paljon alentuneet viimeisen 20 vuoden aikana. CO2 päästöt ovat kuitenkin suorassa suhteessa polttoaineenkulutukseen.
2016: "Suomeen tuodut käytetyt on jo muutaman vuoden ikäisiä usein jo Suomen autojen keski-iän ylittäneitä"
vero.fi sivuilla ylle linkittämäni tuontitilaston perusteella vähemmistönä olevat bensamoottoriset tuontiautot ovat aika tarkalleen Suomessa jo olevien autojen keski-iän tasolla, eivätkä muuta keski-ikää mihinkään suuntaan.
Yksityistuonnin enemmistönä olevat dieselit sen sijaan nuorentavat 4 - 5 vuoden keski-iällään Suomen keskimäärin 11 vuotiasta autokantaa.
Jos olet eri mieltä, niin annatko lähdeviitteen?
2016: "ja tällä palstalla mainitaan niiden käyttöiäksi 20v ja ylikinkun Suomen autojen keski-ikä on 11v niin kyllä ne nostaa autojen keski-ikää taikka sanotaan pitää korkealla"
Kun käytettynä tulee maahan keskimäärin täällä jo olevia uudempia autoja, ja kaikki vanhenevat tasatahtiin vuoden joka vuosi, en osta tätä teoriaa.
Mutta jos haluat sanoa, että autokanta uudistuisi vielä nopeammin, jos kaikki käytetyn tuojat ostaisivatkin uuden, niin sehän on tietenkin totta. Samalla rahalla vaan saisi Suomesta vain vähän vanhemman, kuin mitä ulkoa tuodaan, joten pelkästään Suomessa asiointi ei riitä, vaan ostokäyttäytymisessä pitäisi muuttaa jotain muutakin.
2016: "sekä katsastuksen hylkäysprosenttia väljähtyneillä alustoillaan."
Oman kokemukseni mukaan tuo tuonnin valtaosa tulee samanikäistä Suomi-autoa vähemmän ajettuna ja sen lisäksi ne ovat vähillä kilometreillään Suomeen tullessaan alustaltaan paremmassa kunnossa kuin samanmerkkisten suomalaisilla huonoilla teillä ja ryppyisillä talviteillä vuosia rymytyt yksilöt.
Tästä en tosin pysty antamaan mallikohtaista vertailua, kun en ole ajanut samanlaista autoa ASAna (Aito Suomi Auto) ja tuontiautona? Mutta pisimpään meidän perheessä on ajettu alusta tehtaan paketissa noita Mersun tonnikeijuja, jotka ovat saaneet pehmeän lähdön ensimmäiset lähes 100.000 km sileillä teillä ajettuna. Ehkä autot vaan ovat viime vuosina muuttuneet viime vuosina alustaltaan sekä monimutkaisemiksi että myös kestävämmäksi?
Tältä osin katsastus tosiaan kertoo paljon omistajasta. Minulla on katsuria huonompi toleranssi väljiin niveliin. Noppakivikadulla kuuluva kolahdus alustasta on niin sietämätön hälyääni, että syyllinen lähtee vaihtoon jo ennen katsastusta heti kun sen löydän.
2016: ”ja tällä palstalla mainitaan niiden käyttöiäksi 20v ja ylikinkun Suomen autojen keski-ikä on 11v niin kyllä ne nostaa autojen keski-ikää taikka sanotaan pitää korkealla”
740: "Kun käytettynä tulee maahan keskimäärin täällä jo olevia uudempia autoja, ja kaikki vanhenevat tasatahtiin vuoden joka vuosi, en osta tätä teoriaa."
Tuo riippuu paljon siitä, mikä olisi vaihtoehto tuon käytetyn tuomiselle? Voihan olla, että kohtuullisen arvokkaita käytettyjä maahan tuovat ostaisivat monesti uuden sen sijaan, että toisivat maahan ikäisekseen arvokkaita käytettyjä, jotka romutetaan sitten joskus keskimääräistä vanhempina.
No minä en tosiaan ole käytettyjen asiantuntija tein harkitsemattomia päätelmiä autojen keski-iästä, vanhin automme on takavuosina kerinnyt täyttämään neljä vuotta kun meni vaihtoon.
Mutta vähänajettu on huonosti pidetty kun romutusikä on 12-13v Suomessa se on 20v
2016: "Suomessa myytiin 2015 uusia autoja väkilukuun suhteutettuna kaksinkertainen määrä Saksaan verrattuna."
Toinen ero on siinä, että suomalaisten mielestä täällä ei voi ajaa kuin automaatilla. Jos suomalaisella Mersun ostajalla jää yhtään rahaa taskunpohjalle, on hinnat-alkaen moottorisen tyhjän korihylsyn ainoa valinta automaatti. Hyvin varusteltua manuaalivaihteista ei voi Suomesta ostaa käytettynä, koska sellaista ei täällä kukaan osta uutena.
Juuri tässä oli oman ensimmäisen saksantuontini lähtökohta. Sitä hakiessani samaa mallia myytiin Saksassa noin kolmasosa manuaalivaihteisena, eikä pelkästään budjettirajoitteisena, vaan ajajan auton tietoisena valintana.
@2016, NHB: tulli/verotilastot osoittavat selvästi, että tuontihetkellä käytettynäkin tuotavat autot nuorentavat Suomen autokantaa.
Sen sijaan sitä emme tiedä, mitä tuontiauton ostaja olisi hankkinut ellei tuontimahdollisuutta olisi. Ja vasta myöhemmin selviää, sinnittelevätkö ehkä keskimääräistä isommat tuontiautot liikenteessä Aitoja Suomi Autoja pidempään?
Oma suosikkini olisi vapaa kauppa, joka jättäisi kunkin ostajan harkintaan millaisen ostaa. Valtio kaitsee meitä jo nyt päästöjen verotuksella kohti uudempia ja vähäpäästöisempiä autoja, jotka ovat samalla myös keskimäärin turvallisempia kuin edeltäjänsä. Isossa kuvassa ei ole kamalan suurta eroa, ajaako Suomen kokoinen kansa tänään tuotannossa olevalla korimallilla vai sen edeltäjällä.
Vapaalla kaupalla en tarkoita välttämättä edes verottomuutta, vaan läpinäkyvän verotuksen todellisesta kauppahinnasta, eikä monopolimaahantuojan määrittelemästä teoreettisesta uuden myyntihinnasta.
Saksa BMW 520i Limousine. 10/2015
Preis 39.900,00 € brutto*
Kuinka paljon ja mitä kuluja tähän tulee että sen saa suomen rekisteriin?
2016: ”Suomessa myytiin 2015 uusia autoja väkilukuun suhteutettuna kaksinkertainen määrä Saksaan verrattuna.”
Siinä vaiheessa kun päättelee tuollaista, vaikka tunnetusti Suomessa on Saksaa selvästi vanhempi autokanta, olisi syytä tarkistaa laskelmat.
740: "tulli/verotilastot osoittavat selvästi, että tuontihetkellä käytettynäkin tuotavat autot nuorentavat Suomen autokantaa.
Sen sijaan sitä emme tiedä, mitä tuontiauton ostaja olisi hankkinut ellei tuontimahdollisuutta olisi. Ja vasta myöhemmin selviää, sinnittelevätkö ehkä keskimääräistä isommat tuontiautot liikenteessä Aitoja Suomi Autoja pidempään?"
Dynaamisten vaikutusten ohittaminen on sitä autoveronikkareille tyypillistä toimintaa, jolla varmistetaan kaikkien laskelmien oleminen karkeasti väärässä.
2016:"Kuinka paljon ja mitä kuluja tähän tulee että sen saa suomen rekisteriin?"
En pyri perustelemaan sinulle, miksi et ostaisi uutta tai miksi toisit käytetyn. Jos uusi sopii sinulle, se on hyvä meidän käytetyn ostajillekin. Jonkunhan ne uudetkin on pakko ostaa, että meille maksuhaluttomille löytyy muutaman vuoden kuluttua halvempia vaihtoehtoja.
Mutta kysymykseesi kiteytyy Suomen autoverotuksen suuri ongelma. Oikea vastaus on: "kukaan ei tiedä". Ei edes verottaja tiedä, eikä ota mitään sitovaa kantaa kysymykseesi ennen kuin tuot auton verotettavaksi valmiina maksamaan mitä pyydetään. Tai siis vaaditaan.
Sen jälkeen verottaja arvaa samanlaiseksi kuvittelemansa suunnilleen saman ikäisen auton tämänhetkisen mahdollisen myyntihinnan Suomessa, mikäli se nyt myytäisiin. Tuosta samanlaiseksi kuvitellun auton arvioidusta myyntihinnasta sitten lasketaan takautuvasti paljonko autoveroa siinä Suomessa jo olevassa on jäljellä, ja yritetään periä saman verran myös nyt käytettynä verotettavasta. Se menee reilusti yli 50% todennäköisyydellä pieleen, ja siksi jokainen autontuoja tekee varalta verovalituksen, ja autoasioissa käytävistä EU-oikeudenkäynneistä 99% käydään Suomea vastaan ja Suomi häviää niistä tapauksista 99%.
Kyse ei ole siitä, millainen auto kenenkin olisi järkevää ostaa, vaan Suomen liitämisestä osaksi EU-vapaakauppa-aluetta, jossa tavarat ja palvelut liikkuvat vapaasti. Vapaakauppa ei tarkoita yhtenäistä verotusta, jo nyt ALV prosentit vaihtelevat maittain. Mutta veron pohjana pitää olla kaupan kohde, eikä joku eri maasta löydetty hieman samannäköinen muinaismuisto.
Avasin aiheesta oman keskustelun, ettei sotketa katsastuskeskustelua verotuksella tämän enempää:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/autoveron-poisto-ja-suomen-verottomat-hinnat/
Oletin teillä on kulut ja verot tiedossa jos olette Saksasta autoja hakenut.
Toin vuonna 2005 yhden auton Belgiasta, sen hinta oli Belgiassa 2.999 euroa. Suomessa verottaja arvioi auton hinnaksi 10.100 euroa. Autoveroa meni auton arvosta 2.843 euroa eli lähes 100 prosenttia auton oikeasta arvosta vapailla markkinoilla, joilla markkinoilla ei siis ole tätä autoveroa. Käytettyjen autojen tuonnin ansiosta ja ainoastaan tästä syystä lähtivät käytettyjen autojen hinnat Suomessa laskuun.
2016:" Oletin teillä on kulut ja verot tiedossa jos olette Saksasta autoja hakenut."
Hyvän hallintotavan maassa näin olisikin, mutta Suomessa ei edes viranomainen tiedä ennen kuin saa auton nähdäkseen ja on arponut samanlaiseksi kuvittelemansa auton oleteun myyntihinnan sikälimikäli sellaista olisi joku myymässä eikä vasta ostanut.
Tuoja tekee oman arvionsa ennen tullin, nyk. vero.fi sivuilla, joista löytyy toteutuneet aiemmat veropäätökset, joihin voi omaa kandidaattiautoaan verrata. Ihan tarkkaa tietoa ei saa, mutta tonnien hehtaarilla osuu kyllä.
Melko hulppea autovero tässä autossa, 218.000 euroa.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005072775.html
2016:
Saksa BMW 520i Limousine. 10/2015
Preis 39.900,00 € brutto*
Kuinka paljon ja mitä kuluja tähän tulee että sen saa suomen rekisteriin?
BMW 520 2.0 4D AUT 135KW 20161108 20130617 116 5998,12€
Vuoden 2016 kuukaudet 9-12 tuli pikaisesti tsekattua ja ei vastaavuutta oikein löydy. 6/13 käyttöönotetusta on peritty 5998,12€.
2 vuotta uudemmasta saa maksaa veroa taatusti enemmän.
Dieseleitä on tuotu huomattavasti enemmän.
BMW 520 2.0 D 5D STW 4WD AUT 140KW 20161222 20151111 23 10031,20€
BMW 520 2.0 D 5D STW 4WD AUT 140KW 20161208 20151127 25 10502,73€
Joulukuulta 2016 löytyi nuo päätökset joissa veroa on 11/2015 käyttöönotetuista peritty yli 10k€.
https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Autoverotus/Taulukoita_ajoneuvojen_sovelletuista_ver(40170)
Vero.fi sivuilta näitä tosiaan löytyy,mutta paremminkin sadepäivänhommia noitten taulukoiden tutkiminen.
Autoveron lisäksi tietenkin katsastus/rekisteröinti maksaa, mutta autoiluun nyt vaan tuppaa muutenkin rahaa kulumaan.