Miksei testeissä ole enää sohjoliirron testiä? Tuo on sohjokeli kun on kaikkein vaarallisin keli talvella. Ilmiö vain korostuu näillä ylileveillä nykyrenkailla. Vesiliirtotestikin olis antanu osviittaa.
Vanhassa autossa oli 165 leveät renkaat ja pienet sohjot ei menoa haitannu. Nyt vaihdoin uudempaan ja ostin siihen uudet 195/65 r 15 nastarenkaat ja yllätyin miten pienestä vauhdista 1400 kg painava auto tuntuu nousevan sohjon päälle. Ja nuo ei edes ole vielä leveät.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Sohjoliirto ja vesiliirto on käytännössä samankaltainen ongelma, toinen esiintyy vain otollisissa olosuhteissa talvella ja toinen kesällä. Maalaisjärkeä käyttäen on syytä sovittaa nopeutensa vallitseviin olosuhteisiin sopivaksi. Ei tässä mitään testiä tarvita kuten itsekin totesit 1400 kg:n autoon sopivammat renkaat ovat juuri nuo mainitsemasi 165 leveät. Leveämpi rengas on parempi pidoltaan kuivalla kelillä kuin kapea se onkin se ainoa merkityksellinen etu. Vanteiden ja renkaiden valinnassa parhaaseen tulokseen pääsee pysyttelemällä lähellä autonvalmistajan suosittelemia hyväksi havaittuja kokoja. Autonvalmistaja testaa uuden auton käyttäytymistä monin eri tavoin ja renkaat ovat yksi tärkeimmistä joka liittyy turvallisuuteen.
Alkuperäinen rengaskoko peltivanteilla eivät ainakaan huononna auton käyttäytymistä.
Sohjokelillä nastat heikentävät pitoa nostamalla kulutuspintaa ylös tiestä.
Kunnolliset kitkarenkaat ovat käytännössä turvallisimmat ehkä peilijäätä lukuunottamatta.
Tietysti kaikki vähän kuskista kiinni.
Oletan aloittajan tarkoittavan omapainoa. 1400kg paikkeilla painaa esim Volvo V50 tai Astra J. Näiden rekisteriotteesta on turha etsiä 165 leveitä vaihtoehtoja. Opelissa on vakiona 205/60-16, Volvoon saattaa mennä aloittajan mainitsema koko. Ajettaessa huonosti auratulla tiellä mihin on vielä levitetty suolaliuos sulattamaan lunta on monesti ns. kieli keskellä suuta.
Pointtini oli se että mahdollisimman lähelle autonvalmistajan suosittelemia kokoja. Ei ole tarkkaa käsitystä mitä tuon painoisen auton renkaiden leveys olisi, mutta tuskin se paljon poikkeaa talvirenkaassa tuosta 165:stä. On totta että rengaskoot ovat kasvaneet, mutta kovin paljon ei kannata leveyksiä renkaissa kasvattaa jos haluaa säilyttää valmistajan tietyllä rengaskoolla hyväksi havaittuja ajo-ominaisuuksia.
Tuo 195/65 r15 on siis alkuperäinen koko. Eipä tahdo kapeampaa talvirengasta löytyä 15" vanteelle. Kesärengasta kyllä löytyy 165/80 r15. Ja auton omamassa on muistaakseni 1475 kg. Vielä hullumpia on nuo katumaasturit ylileveine renkaineen. Ei kyllä tänne maaseudun heikommin hoidetuille teille sovellu.
Tuossahan niitä.
https://vianor.fi/renkaat/henkiloauto/nastarenkaat/nokian/nokian-hakkapeliitta-8/
Ei ole sohjoliirto ja vesiliirto läheskään samanlainen ilmiö, muuten kuin, että renkaan ja tien välinen kosketus on menetetty. Sohjoliirto on huomattavasti vaarallisempi ilmiö kuin vesiliirto.
Vesiliirrossa auto pyrkii menemään suoraan ellei kuski tee tilannetta pahentavia "korjausliikkeitä".
Sohjoliirrossa sohjo vie autoa arvaamattomalla tavalla, poikkeuttaa suunnasta ja voi suoraan ajettaessakin pyrkiä kääntämään jopa poikittain.
Siksi on aivan käsittämätöntä, että lumen päälle levitetään suolaa joka osittain sulattaa lumen suola-lumisohjoksi. Tahallisesti aiheutetaan vaaralliset ajo-olosuhteet.
On muuten todella isot erot eri renkaiden kesken sohjoliirron vastustuskyvyssä, vaikka renkaat olisivatkin samankokoisia. Joten sohjotestit olisivat kyllä paikallaan. Muistaakseni takavuosina on TM testeissä ollutkin sohjotestejä.
Nuo kapeammat renkaat pitäisi olla korkeammalla profiilisuhteella että vierintäkehä pysyis samana. En halua matalempia pyöriä autooni.
Renkaan ja tien välinen kontakti on menetetty siis samankaltainen ilmiö kyseessä. En lähde kiistelemään siitä kumpi on vaarallisempi sillä molemmat ovat sitä kiistatta. Sohjoliirtoon ja vesiliirtoon joutuminen tarkoittaa sitä, että on ajettu liian lujaa se kai on ainakin yhteinen tekijä molemmissa liirroissa. Vesiliirrossa auto menee patjan päällä vaikka toiselle kaistalle jos liirto on riittävän pitkäkestoinen, riippuen tietenkin vauhdista. Vaaralliseksi sen tekee se jos vesipatjan päällä on rattia käännetty vahingossa jompaan kumpaan suuntaan kun pito taas löytyy auto menee sinne minne renkaat osoittaa. Sohjoliirto on enemmän ratin ja istuimen välinen siksi kun sohjossa ajetaan alusta alkaen se ei niinkään pääse yllättämään kuljettajaa kuin taas äkillinen rankkasade joka voi muuttua silmänräpäyksessä vaaralliseksi. Ja ovathan kesänopeudet selvästi isommat kuin talvinopeudet. Vesiliirtoon en ole joutunut enkä myöskään sohjoliirtoon, kun osaa suhteuttaa nopeutensa kuloisiinkin olosuhteisiin sopivaksi ei ongelmia pääse syntymään. Tietenkin renkaat pitää olla siinä kunnossa urasyvyyden osalta, että liikkuminen on turvallista. Vaihdan aina uudet renkaat alle, kun kesärengas tai nastarengas on 4mm silloin renkaat ovat tehtävänsä tehneet ja renkaan ominaisuudet heikkenevät tuosta eteenpäin huomattavasti uusin verrattuna niin pidon kuin veden syrjäyttämisen suhteen.
Huonolla kelillä, kuten talvella ja liukkaalla ajaessa on tärkeää pitää kunnollista turvaväliä ja säädellä ajonopeutta olosuhteiden mukaan sopivaksi. Liukkaalla kelillä ajaessa ajovirheet kostautuvat välittömästi, jarrutusmatkat pitenevät eikä pitoa ole kuin kesäkeleillä. Kun ajat sohjoisella tiellä, alenna ajonopeutta. Jos joudut sohjoliirtoon, paina kytkin pohjaan ja anna vauhdin laskea. Vältä voimakkaita korjaus tai ohjausliikkeitä.
Vesiliirrossa renkaan kuviot työntävät vettä pois, mutta sohjoliirrossa näin ei tapahdu. Sohjoliirto vie auton herkemmin mukanaan ja se pysyy myös pidempään luisussa kuin vesiliirrossa. Liiallinen vauhti on molemmissa tekijä joka vaarallisen tilanteen saa aikaan.
Tuosta olen täsmälleen samaa mieltä, että on käsittämätöntä että normaalin lumikelin ollessa tiellä päällä levitetään lumen päälle suolaa jolloin lumi muuttuu sohjoksi ja sen jälkeen olosuhteet ovat jopa erittäin vaaralliset jos nopeutta ei osaa suhteeuttaa olosuhteisiin sopivaksi. Tuota vaarallisempi on ainoastaan jäinen tie tai vieläkin vaarallisempi yhdistelmä vettä jään päällä silloin pitoa ei tahdo löytyä kunnolla edes uusilla nastarenkailla.
TM voi palauttaa sohjotestit testausohjelmaan jos näkee sen aiheelliseksi. Se miksi ne jätettiin aikoinaan pois olisi mukava tietää kai sille joku järkevä selitys on olemassa.
Olisiko syy sohjotestien hylkäämisen siinä, että testiolosuhteiden toistettavuus eli tasapuolisten testiolosuhteiden järjestäminen on hankalaa.
Viivee
Nuo kapeammat renkaat pitäisi olla korkeammalla profiilisuhteella että vierintäkehä pysyis samana. En halua matalempia pyöriä autooni.
Rengassäännöt sanelee asiassa aika paljon ellei haluta mennä muutoskatsastukseen. Vierintäkehän muutos saa olla +/- 5%. Tuumalla saa muuttaa kokoa ylös/alaspäin. Leveyttä saa muuttaa 30mm.
Viivee jo totesikin ettei 165 levyistä löydy enää talvirenkaina (Nastoilla varsinkaan).
Löytyessäänkin tulisi alkuperäisten vanteiden kohdalla tarkastaa vanteen leveys. Todennäköisesti ne olisivat liian leveät 165 kapeille renkaille.
Mielestäni käyttökelpoisin vaihtoehto on jarrujen puolesta mahtuessaan vaihtaa vanteet 14" ja renkaiksi 175 r 14. Vaihtoehtoja ei tässäkään enää kiusaksi asti löydy. Muistaakseni kyseistä kokoa on joskus käytetty M-B W213 korisessa.
Miksei talvirengastestissäkin voisi käyttää vesiliirtotestiä? Ei toki sama asia, mutta jotain kertoisi sekin.
Jäistä tietä en laske kovinkaan vaaralliseksi, varsinkaan jos vertaa sohjoon. Jäinen tie ei varsinaisesti yllätä, auto pysyy suunnassaan ja liukkaus on helppo huomata. Eikä se auton hallintakaan kovin hankalaa ole, auto käyttäytyy loogisesti. Sohjo voi yllättää esimerkiksi moottoritiellä kaistan vaihdossa, kuljettaja luulee sohjoa kiinteämmäksi tai ohuemmaksi kerrokseksi kuin onkaan. Eikä pimeässä suolakurassa ehkä sitä sohjoa tarpeeksi hyvin huomaakaan.
On jäänyt mieleeni keli pahimmasta päästä viime talvena Tampereen itäisellä ja läntisellä ohitustiellä. Lunta satoi suh't reippaasti. Jyväskylän suunnasta tultaessa 9-tie oli suorastaan hienossa ajokunnossa, ei oltu suolattu, vain aurattu. Muuttui moottoritielle tultaessa suolatuksi lumeksi ja siis sohjoksi. Oli kyllä nähtävissä sitten useita ulosajoja moottoritien varrella ja poistumiskaistoilla.
"Mielestäni käyttökelpoisin vaihtoehto on jarrujen puolesta mahtuessaan vaihtaa vanteet 14″ ja renkaiksi 175 r14. Vaihtoehtoja ei tässäkään enää kiusaksi asti löydy. Muistaakseni kyseistä kokoa ton joskus käytetty M-B W213 korisessa."
Taidat tarkoittaa W123-koria. Tuollaisen 14 tuumaisen kapean renkaan kantavuus ei riittäisi moneenkaan nykyautoon ja tosiaan aika pienillä jarruillakin pitäisi yrittää selvitä. Talvellakin hyvin usein on jo sen verran kitkaa, että tuollainen koko on varsin suuri kompromissi ajettavuuden suhteen.
M-B W213 korisessa.”
NHB:
Taidat tarkoittaa W123-koria.
Totta, juurikin sitä.