Pelkällä lämpöpumpulla (ilma-) ei oloissamme tulla toimeen,edullista lisalämpöä kyllä saadaan kun ulkolämpötila on riittävän korkea,käytännön raja taitaa olla siinä -5 asteen paikkeilla. Suosittelisin tutkimaan maalämpövahtoehtoa eli porakaivoa.Rantatontilla pitää ottaa myös huomioon putken upotus veteen.Kaikessa omakoti ja vastaavassa rakentamisessa pitäisi aina rakentaa myös mahdollisuus lämmittää esim. varaavalla takalla mahdollisten poikkeustilanteiden varalta .Eteläruotsin pitkäaikainen myskyn aiheuttama katkos on mahdollinen Suomessakin. En halua maalailla piruja seinälle, mutta niinkauan kuin Fortumin johdon älyttömät bonukset on tärkeämpiä kuin sähkönjakelun varmuus satsaisin "varavoimaan".
Aihe on ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Asennutin viime tammikuussa "laadukkaana" markkinoidun testimenestyjän. Käytän sitä lisälämpölähteenä eikä jäähdytyskäyttöä ole ainakaan suunniteltu. Nyt laite tuotaa lisälämpöä n. 90 m2:n alueelle kun huoneiden ovet ovat auki. koko taloon nykyisellä lay-outilla yksi sisäyksikkö ei riitä. Kiinnostava kysymys sähkölämmitteisessä talossani jossa takoilla voidaan tuottaa myös lisälämpöä pakkasilla, on sähkön säästyminen. Lyhyen kokemukseni mukaan sähköä näyttää säästyvän hieman, mutta ei merkittävästi. Nykykäsitykseni mukaan koroton takaisimaksuaika tullee olemaan yli 5 vuotta. Riippuu tietysti sähkön toimittajan hinnoittelusta. Ehken vuoden kuluttua olen tietävämpi tässä suhteessa. Seuraan sekä ulkolämpötilaa päivittäin että sähkön kulutusta kuukausittain, viime helmi-maaliskuussa päivittäin. Laitteiden tehokertoimet taidetaan ilmoittaa tilanteessa, jossa mm. ulkoyksikön pohjan lämmitystä ei ole ja todellisesta vuotuisesta tehokertoimesta ei osata sanoa/ luvata mitään. Laite tuottaa lämpöä näköjään n. -15 lämpötilaan saakka, myyntimiehet puhuvat jopa - 25, mutta en käyttänyt laitetta - 15 kylmemmässä pakkasessa. Tänäänkin sateisena, + 9 asteen ulkolämpötilassa se "tohisee" tuottaen em. huoneisiin riittävän (+22 astetta) lämpötilan. Sähköpatterit eivät tunnu olevan kytkeytyninä. Tosin lämpöä talteenottava IV-kone lämmittää tuloilman jo n. +19 asteeseen.
Ulkoyksikkö kondensoi melkoisesti vettä. Se tarvitsee lämpövastuksen. Tämä lämmityshän tarvitaan, jotta ulkoyksikön kondensoima vesi sulatusvaiheen aikana ei jäätyisi laitteen pohjalle. Tuo vastus on termostaatin ohjaana, mutta +5 astetta kylmemmissä oloissa aina kytkeytyneenä. Tuon johdosta aikariippuva tehokerroin on varmasti merkittävästi mainoksissa ilmoitettua tehokerrointa huponompi. Mielestäni ilmalämpöpumppu on hyvä laite eritoten silloin kun sen voi asentaa jo talon rakennusvaiheessa. Jälkiasennus onnistuu, mutta sisä- ja ulkoyksikölle ei helposti löydy ihanteellista paikkaa.
Laitteen käytettävyys ja energian todellinen säästyminen käytännön, ei laboratorion olosuhteissa kaipaisivat mielestäni pitkäkestoisia huolella suunniteltuja ja toteutettuja käytännön seurantakokeita ja testejä.
Olen myös harkinnut (ilma-)lämpöpumpun asentamista taloomme, joka eteläsuuntaisten suurten ikkunapintojen vuoksi lämpiää talvellakin aurinkoisella säällä suorastaan liikaa. Kesällä on pahasti hiki.
Valikoiman tutkiminen on vielä vaiheessa, mutta jäin miettimään miksi ilmanvaihtolaite lämmöntalteenottoineen on eri pömpelissä kuin lämpöpumppu. Toisin sanoen onkohan markkinoilla nämä molemmat toiminnot integroivia laitteita nhykyisen IV-koneen tilalle? Näin seiniiin tulisi vähemmän reikiä ja tavoitellun lämpöinen ilma leviäisi paremmin koko huusholliin.
Toissakesän asuntomessuilla muistaakseni esitteli joku alan toimija poistoilmasta lämpöä talteenottavan laitteen. Tilaa se tarvitsi jonkin verran enemmän kuin IV-koje, mutta se taisi pitää sisällään lämminvesivaraajan. Etsiskelin keräämiäni esitteitä, mutta näköjään olen ehtinyt hävittää ne. Ilman LVI-liikkeesä vierailua en osaa sanoa tämän enempää.
Ainakin Nilanilla on laitteita, joissa kaikki roinat ovat samoissa kuorissa. Sellainen on puhissut meillä 10 vuotta kellarissa kesät talvet. Sen hankinnan aikoihin ainakin Upolla oli vastaavia malleja.
Jos nyt olisin rakentamassa taloa, asennuttaisin tälle järjestelmälle kaksi ilmanottoa; toinen pohjoispäätyyn kesää varten ja toinen aurinkoiselle seinustalle lämmityskaudeksi. Näillä keleillä kone imee sisäänsä liki 40-asteista ulkoilmaa. Sisälämpötila pysyy tälläkin imuilmanlämmöllä 22-23-asteisena yläkerrassa ja 21-22-asteisena alakerrassa.
Nostetaan tämä aihe esille, kun ensi vuodelle on taas luvassa mukavia korotuksia sähkön hintaan.
Onko jollain jo pidempiaikaisia kokemuksia, joita haluaisi jakaa muille? Käsityksiä eri merkkien välisistä laatueroista, saavutetuista hyödyistä jne. Hyvää tietolähdettä aiheesta kiinnostuneille?
Veljeni asennutti reilut 3 vuotta sitten Panasonicin ja viime keväänä ulkoyksikön kompura hajosi. Takuuseen meni tietysti, mutta miten käy investoinnin takaisinmaksuaikojen jos kompura pitää omaan piikkiin vaihtaa muutaman vuoden välein.
Itsellä ei ole oikein paikkaa moiselle ja lämmitän varaavaa takkaa suoran sähkölämmityksen apuna.Olen kirjannut säännöllisesti ylös sähkönkulutusta reilun 2v ja lämmityksen osuus koko vuoden kulutuksessa on varmasti pienempi kuin monet kuvittelevatkaan.
Viikkojen keskiarvo kun lämpötilat on n. -15 - -25 C on noin 100-110 kWh/vrk. Nollan vaiheilla kulutus on n. 70-80kWh/vrk ja heinäkuussa ilman mitään lämmitystä n. 40-60 kWh/vrk. Olen piirtänyt graafin Excelillä. Ehkä kuvan saisi linkitettyä tänne, jos joku on kiinnostunut.
Vuotuinen yö+pv kulutus on n. 25.000 kWh eli keskimäärin 68 kWh/vrk. Lämmityksen osuus lienee alle 30 %.
kestääkö kompurat? Toshiba on nyt ollut 2 vuotta ja pyörinyt jatkuvasti, kun lämpötila ulkona on ollut -15 ...+20 astetta. Kahdesti on sähkösuodattimen virtayksikkö uusittu. Ei muita ongelmia. Jollei oteta huomioon ulkoyksikön tiivistämän veden muutaman vrk:n välein toistuvaa haalausta pois laitteen alta. Laitteen alla on muoviastia, johon kondensoituvaa vettä tulee jopa 6 ltr/vrk. En anna sen menne seinän viereltä rakennuksen alle, vaan kerään astiaan ja haalaan kauemmaksi. Tämä on lämpöpumpun todellinen riesa ja tältä osin sanoisin, että sen kehitys-/sovellustyö pohjolan oloihin on pahasti kesken. Olen kokeillut keräävä allasta, josta letku kauemmaksi, mutta ei ymmärrettävästikään toimi, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle.
Nyt kun kuluvan joulukuun keskilämpötila on ollut hieman nollan alapuolella, sähköä on kulunut tähän iltaan mennessä 1789 kWh, eli n. 61 kWh/vrk. Takkaa on lämmitetty (kevyesti) neljä kertaa. Kesäaikana eli yleensä heinäkuussa sähköä kuluu n. 600 ... 700 kWh, eli 20...30 kWh/vrk.
V. 1998, kun sähköä kului n. 22500 kWh/v, kulutus jakaantui seuraavasti: Valaistus yms. n. 1200, auton lämmitys 400, taloussähkö n. 7200 kW ja loppu meni lämmitykseen eli n. 13700 kWh. Tuon vuoden keskilämpötila oli n. +3,5 astetta. Olen kerännyt dataa, mutta en ole tehnyt nyt yhteenvetoja.
Tämän vuoden sähkön kulutus jäänee n. 16850 kWh:iin. Kulutuksemme on laskenut noista aiemmista ajoista merkittävästi. Toimenpiteet, joita on tehty ovat:
1) Ullakon eristekerroksen lisääminen 35 cm:stä 55...60 cm:iin (puhallusvillaa lisätty), 2) koneellinen ilmanpoistojärjestelmä vaihdettu lämmöntalteenotolla varustetuksi täysin koneelliseksi, 3)lisätty ilmalämpöpumppu ja 4) asennettu kaksi varaavaa takkaa. (niiden funktio on kuitenkin toimia lämpölähteinä, jos syntyy pitkäkestoisia sähkökatkoja).
Käyttötottumusten puolelta muutos lienee vähentynyt saunonta sekä PK:n ja APK:n uusinta. Nuo koneet käyttävät vähemmän vettä kuin alkuperäiset, vuodelta 1984 olleet koneet. Toisaalta sisälämpötilaa on nostetu vuoden -88 +21 asteesta nykyiseen n. +23 asteeseen. (ikää lisää asujalle taitaa tarkoittaa tarvetta korottaa sisälämpötilaa 1 aste/10 ikävuotta!)
Tuo kokonaisuus on sellainen, että ilmalämpöpumpun osuutta on vaikea sanoa. Havaintoni on kuitenkin, että sähköpatterit eivät näillä säillä ole juurikaan lämmittäneet. Lattialämmityksiä (n. 25 m2) pidetään päällä jo mukavuussyistäkin jatkuvasti.
Olen itsekin tuota ullakon eristyksen lisäämistä harkinnut. Jos itse tekee, niin maksaa vain materiaalit. Kauppa antaa lainaksi puhalluskoneen.
Kirjoituksessasi herätti mielenkiintoni pari juttua:
- miten olet saanut mitattua valaistuksen yms. taloussähkön erikseen?
- sisältääkö lämmitys myös vedenlämmityksen?
- paljonko tuli maksamaan lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen ilmastointi? Minulla on vain huippuimuri tällä hetkellä eli yksinkertainen poisto muutamassa kohtaa taloa.
- minulla menee tänä vuonna sähköä luultavasti vähän enemmän kuin aiemmin johtuen mm. lämpimän ulkovaraston rakentamisesta ja piharakentamisesta joka tarkoittaa keinotekoista lampea ja puropumppua (175W), kasvihuone lämpiää keväällä 400W lampulla yms. Talvellakin lampeen pitää puhaltaa ilmaa (80W ilmapumppu), jotta karpit säilyy hengissä.
- lämmitetty p-ala talossa 160m2 ja 4-hengen talous.
Kaikenlaista kulutusta, jota ei rivarissa tai kerrostalossa yleensä ole
Mielenkiintoinen näkökulma tuo laitteiston särkyminen. Ainakin siinä tapauksessa menee kannattavuuslaskelmat uusiksi.
Itse olen seurannut suoralla sähkölämmityksellä varustetun taloni kulutusta kuukausiitan ja siitä käyrän piirtämällä voi arvioida eri asioiden merkitystä. Kesällä päiväsähkö sisältää vain valaistuksen ja pesukoneiden ym. vuodenajasta lähes riippumattomien juttujen merkityksen. Yösähkö kesällä lämmittää veden, ei juurikaan muuta. Lisäksi molemmat sisältävät pesutilojen lattialämmityksen (+26/28 astetta). Sen voi kuitenkin unohtaa, koska siihen lämpöpumpulla ei olisi kuitenkaan, edes talvella vaikutusta. Kokonaiskulutus viime vuonna oli vähän päällä 14000 kWh. Kolmen tulisijan ahkera käyttö ja leuto talvi auttoi varmaan kiitettävästi.
Käyristä voi päätellä, että lämmityksen osuus on kokonaiskulutuksesta on noin 38%. Osuutta nostaa lämmin autotalli. Mutta kun osuuden jakaa yö- ja päiväsähkön mukaan, on lämmityskulut luokkaa 1000 e/vuosi. Pohja talossa on sellainen, että pumpulla saisi oh/keittiötä lämmitettyä, mutta kun se nyt jo hoituu puilla, ei kannata. Autotallissa varmaan pääsisi jonkinlaiseen hyötyyn varsinkin, kun laskee mukaan paremmin kiertävän ilman ja kosteudenpoiston, mutta silti markoissa laskettuna ei kannata. Jos koko talon lämmityskulut putoaisivat n. 30% eli 300 e/vuosi, jäisi takaisinmaksuajaksi vielä tolkullinen luku. Mutta koska näin ei tapahdu syistä, että pesuhuoneisiin laite ei vaikuta mitään (ovet kiinni), lopuista asuintiloista suurin osa lämpiää puilla sekä autotalliin tavittaisiin oma laite (kallis investointi). Arvioin, että ehkä puoleen eli 15 säästöön on meillä mahdollista päästä. Jos sisätiloihin ja autotalliin erikseen puhaltava laite maksaa asennettuna yli 2000 e, särkyy laite ennenkuin on maksanut itsensä takaisin. Autotalliin voisi laittaa oman pienen koneensa, jolloin sen lämmityskuluista (arviolta 2500 kWh/vuosi säästyisi ehkä optimistisesti arvioituna 40% eli 1000 kWh eli 70 e. Pienin ja halvin laite maksaa lähes 1000 e, joten noin laskettuna ei sekään kannata.
Varmaan vanhemmat, enemmän sähköä kuluttavat talot ovat kiitollisempia kohteita lämpöpumpulle.
Asensin vuonna -83 valmistuneeseen omakotitaloon ilmakeskuslämmityksen Upovari 3S:n laite on toiminut kohtuullisesti lämminvesivaraajan "Haato" vuotoa lukuunottamatta joka selkeästi oli tökerön suunnitteluvirheen aiheuttama, lisäksi on muutamia freonitäyttöjä joutunut tekemään. Se on selvää ettei huollosta selviä samalla hinnalla kuin suoran sähkölämmityksen pattereilla, se lienee sen hinta kun rupeaa ehkä osittain keskenkasvuista tekniikkaa käyttämään. Tosin tiedän jo työni puolesta ettei sähkölämmityspatteritkaan aivan viattomia ole.
Kerron vähän laitteen toimintaperiaatteesta, eli laite ottaa kosteista tiloista,liesituulettimen ja vessatilojen poistoilmasta talteen siihen sitoutuneen lämmön kompressorin avulla ja palauttaa sen käyttöön ensisijaisesti lämminvesikierukan kautta lämpimään veteen, mikäli vesi on lämmintä se palautuu huonekiertoon patterin avulla. Koko käyttöajan ilmanvaihto on ollut säädettynä suositusten mukaiseen 0,5 eli koko sisäilma korvautuu tuoreella kerran kahdessa tunnissa.
Komressorin hyötysuhde on talteenotossa realistiset 60% (vrt.levylämmönvaihdin 20% loppu on legendaa) tosiasiassa laitteen suurin säästö syntyy lämpimän veden lämmityksestä pääosin lämmityskauden ulkopuolella, ilmanvaihdon talteenotto tosin myös pienentää harakoille menevää osuutta sen mainitut 60%
Kuluneiden vuosien aikana on säästö ollut keskimäärin 8000Kwh/v verratun suoraan sähkölämpöön, tämä luku perustuu Imatran Voiman 80-luvulla tekemään 1000 talon eri lämmitysmuotojen useampivuotiseen tutkimukseen jossa 125m2 talon kulutus oli 22000Kwh/v eli se on ollut keskimäärin 14000Kwh/v tutkimuksessa halvin oli maalämpöpumppun avulla toteutettu ja seuraava oli upovari n.34/v kalliimpana. Investointikustannus oli v -83 n.4200 maalämpö oli silloin vähintään 14500
Tämän mukaan on säästöä kertynyt N.192.000Kwh joka olisi N.17500 nykyhinnoin eli vajaat 14v on lämmitetty ilmaiseksi verrattuna suoraan sähkölämpöön. Korjauksiin on mennyt omaan rahaan n. 2000-2500 niin tällä perusteella voi katsoa investoinnin kannattaneen.
Joku kysyi kompressorin kestävyydestä, nykyinen on kestänyt 17v ja on parhaillaan menossa vaihtoon hinta n.250 + työ n.2,5-3h + kilom.korv.
Tarjouskin on laitteen täydellisestä teknisen puolen uusimisesta nykytekniikan tasolle jolloin vanhaa ei jäisi kuin kuoret ja lämminvesiboileri ja jatkaisi käyttöikää 25-30v kustannus n.5900
Vastaavaa laitetta ei käsittääkseni ole markkinoilla, muita kun Ruotsalainen Nibe 310p jonka hankintahinta on luokkaa 12-13000 tämä laite sopii suoraan myös upovarin tilalle.
- missä kompura fyysisesti sijaitsee? Näillä ilmalämpöpumpuilla sijainti on tyypillisesti haasteellinen kun se on ulkoseinässä, jolloin kompura lähtee käyntiin (tai käy koko ajan) jopa -20 - -30 C lämpötiloissa.
- onko ilmakeskuslämmityksessä muukin energiantuottaja kuin kompressori?
- - mainitset että "laite ottaa kosteista tiloista,liesituulettimen ja vessatilojen poistoilmasta talteen siihen sitoutuneen lämmön kompressorin avulla ja palauttaa sen käyttöön ensisijaisesti lämminvesikierukan kautta lämpimään veteen, mikäli vesi on lämmintä se palautuu huonekiertoon patterin avulla"
- - onko talossa vesipatterit vai liittyykö mainittu patteri tähän ilmalämpösysteemiin?
Vanhemmillani (2 hlö talous) on vesikeskuslämmitys johon on liitetty maalämpö + puukattila. Koko vuotuinen sähkönkulutus on n. 7000 kWh sis. taloussähkön. Talo on 150m2.
Minusta säästöjen laskeminen on aika haastavaa jos vertailee omia kulutuksia "tyypilliseen keskiarvotaloon". Monesti investointikustannuksissa "unohtuu" lisäksi että maalämpöinvestointi tarkoittaa muutakin kuin putket maahan tai porakaivoon ja kompura. Lisäksi tarvitaan jonkinlainen vesikeskuslämmitys, patterit tai lattialämpö koko taloon ja niiden kustannus on myös merkittävä.
Kompressori sijaitsee varastossa josta lämpö jakautuu talon alapojassa sijaitsevien ilmakanavien kautta huoneistoon, laitteessa on lisälämpövastukset pakkaskautta varten mutta lämpö riittää n.5 asteen pakkaseen kompressorin avulla.
Itse laitteisto on sijoitettu 100x60x200cm jääkaappia vastaavaan kaappiin ja on yleensä sijoitettu sisätiloihin, mutta koska itse näin tilaisuuden sijoittaa laite varastoon, niin siitä oli hyötyä käyntiäänien vähentämiseen.
Minustakin on haasteellista laskea säästöjä, ja olen lukuisia kertoja kuullut kuinka sähkölämpötalo kuluttaa vain 15000Kwh/v hiukan kun asiaa kyselee, niin yleensä paljastuu että kertoja harrastaa sydänmuurin lämmitystä 6kk vuodessa, eli on syytä kysyä onko silloin kyseessä sähkö vai puulämmitys? Ilmeisesti vanhempiesi tapauksessa on myös kyseessä puulämmitys kun vain 2000Kwh on kulunut lämmityssähköön.
Itselläni ei tuossa ole minkäänlaista ulkopuolista lisälämpöä ja tietenkin jos rupeaisin esim. takalla lämmittämään niin kulutuksen voisi puolittaa, mutta kannattaa muistaa myös ettei puuta kannata lämmitystä varten ostaa jos ei sitä ilmaiseksi ole saatavissa.
Laskin kyllä maalämmön kustannukset ennen rakentamista ja tulin siihen tulokseen, ettei se taida koskaan muodostua kannattavaksi,ja kuten aikaisemmin mainitsin tutkimuksesta ei maalämmön 34/v lisäsäästöllä tuota investointieroa paljon maksella siihen kuluisi noin 300 vuotta!
Ensinnäkin vanhempani lämmittävät käytännössä puilla vesikeskuslämmitystä. Toisaalta vedin heidät tähän esimerkiksi, että sähköä voi kulua noinkin vähän. Omassa talossani muuhun kuin talon lämmitykseen, siis veteen, kaikkiin noihin pihajuttuihin, ruuanlaittoon, pakastimiin yms. kuluu n. 13-14.000 kWh/a. Heinäkuussakin menee 40 kWh/vrk. Itse lämmitän varaavaa takkaa "ilmaisilla" puilla, no menee moottorisahan bensaa ja halkomiskone kuluttaa vähän sähköä.
Niin on erilaisia ympäristöjä.
Tuo kompressorisi sijainti on luultavasti parantanut sen kestoikää roimasti. En usko että mikään ulkoseinän ilmalämpökompura kestää yli kymmentä vuotta.
Anteeksi Jorma L, etten ole aiemmin vastannut kysymyksiisi! Nuo työkiireet tuppaavat haittaamaan näitä vapaa-ajan sinällään mielenkiintoisia asioita ja harrasteita. Vastaan lyhyesti:
1) Taloussähkö sisältää myös veden lämmityksen. Kulutuksen arviointi perustuu säännöllisiin vuodesta 1985 alkaneisiin kuukausittaisiin muistiinpanoihin veden ja sähkön kulutuksesta sekä päivittäiseen säätilaa koskeviin muistiinpanoihin. Keskikesän kuukausista lähinnä heinäkuussa sähköä kuluu vain taloustarpeisiin, ei merkittävästi lämmitykseen tai valaistukseen. Näin järkeilen ja arvelen että tuo osio on elämäntapamme huomioon ottaen jokseenkin vakio kuukaudesta riippumatta.
2) Ilmanvaihdon muutostyö oli melkoinen työ ja sen kokonaiskustannukseksi tuli tarvikkeiden osalta n. 3700 (tilaukset helmikuu 2004, asennukset touko-heinäkuu) + asennus- ja sähkötyöt. Töistä tein ehken puolet itse(kanavien eristäminen ja asentajan avustaminen, rakennustekniset työt, tavaroiden hankinta ja kuljetukset jne).
Kanavien asennus oli muuten hikistä puuhaa, kun ullakon lämpötila on kesällä peltikaton alla melkoinen. Kannattaa tehdä viileämpään aikaan tai esim kattoremontin yhteydessä.
Työkustannusta kevensi kotitalousvähennys.
Ilmalämpöpumpun hyvyyden arviointi kyllä edellyttäisi kWh-mittaria, jolla saataisin tarkoin tietää tehon tarve. Nykyisellään sitä en tiedä, koska kiinteä kytkentä ei mahdollista esim pistorasiaan tarkoitetun mittarin käyttöä.
Minkähän takia ilmalämpöpumppujen ulos sijoitettava yksikkö on niin karsean näköinen? Kaikki valkoisia, kirjavia tekstejä kyljissä ja muutenkin maisemaan sopimattomia. Minulla ulkomoduli tulisi lähelle sisääntuloa ja ainoa syy, miksi en ole tilannut laitetta on jääkaappia muistuttava ulkonäkö ja muoviset johtokoteloinnit tiiliseinän päälle.
Yritin ehdottaa myyjälle hieman haastellisempaa asennusta autotallin katon päälle ja pois näkyviltä, niin mielenkiinto kauppaan loppui heti. Mistähän löytyisi vaihtoehtoja nykyisiin malleihin?
.
2) Ilmanvaihdon muutostyö oli melkoinen työ ja sen kokonaiskustannukseksi tuli tarvikkeiden osalta n. 3700 (tilaukset helmikuu 2004, asennukset touko-heinäkuu) + asennus- ja sähkötyöt. Töistä tein ehken puolet itse(kanavien eristäminen ja asentajan avustaminen, rakennustekniset työt, tavaroiden hankinta ja kuljetukset jne).
Kanavien asennus oli muuten hikistä puuhaa, kun ullakon lämpötila on kesällä peltikaton alla melkoinen. Kannattaa tehdä viileämpään aikaan tai esim kattoremontin yhteydessä.
Työkustannusta kevensi kotitalousvähennys.
Ilmalämpöpumpun hyvyyden arviointi kyllä edellyttäisi kWh-mittaria, jolla saataisin tarkoin tietää tehon tarve. Nykyisellään sitä en tiedä, koska kiinteä kytkentä ei mahdollista esim pistorasiaan tarkoitetun mittarin käyttöä.
Jos muutostyö maksaa noin paljon, ei taida kannattaa "säästämistarkoituksessa" investoida.
Käytöstä poistettuja kWh mittareita on ollut myynnissä sähkölaitoksilla muutamalla kympillä. Semmoinen saattaa olla mahdollista saada ihan helpostikin kytkettyä ilmalämpöpumpun syöttökaapeliin. Riippuu vähän keskuksesta, onko tilaa jne.
Asennus on hyvin yksinkertainen tehdä vaikka itsekin, kunhan irrottaa sulakkeet ensin. Kolme tulevaa ja kolme lähtevää johtoa (3-v syöttö menee mittarin 'läpi') + nollan (sininen) kytkentä. Noita kytkin joskus vuonna 1 & 2 kun olin opiskeluaikana sähkölaitoksella, ilman mitään ammattitutkintoa.
Älkää nyt vaan noiden sinänsä helpontuntuisten ohjeiden mukaan alkako ruuvailemaan,homma kuuluu selkeesti vain valtuutetulle asentajalle,enkä sähkölaitoksen harjoittelijana edes neuvoisi hommaa kenellekkään, koska sekin voi olla lähes rikollista .
Lämmönvaihtimen ulkoyksikkö (lauhdutin?) vai olla kaukanakin,väliin tulee vain lisää putkea ja ohjauskaapelia.Joku autokatos tai -talli ym tila voi olla ihan hyvä. Viimeksi asentamissani Panasonikeissa tehtiin näin ; toinen tuli omakotitalon yläkertaan ja toinen alakertaan.
Ulko-osat asennettiin vierekkäin talon taakse ja alakerran sisäyksikkö tuli vain parin metrin päähän alakerran käytävään ja toinen tuli talon toiseen päähän rappuhalliin,etäisyys noin 20m,putket ja kaapeli vintin kautta.
Älkää nyt vaan noiden sinänsä helpontuntuisten ohjeiden mukaan alkako ruuvailemaan,homma kuuluu selkeesti vain valtuutetulle asentajalle,enkä sähkölaitoksen harjoittelijana edes neuvoisi hommaa kenellekkään, koska sekin voi olla lähes rikollista .
.
Olet salo-ms siinä ihan oikeassa, että hommaan ei pidä ryhtyä, jos on vähänkään epävarma mitä on tekemässä. En ole ihan varma mitä tarkoittaa "valtuutettu asentaja", tarkoitatko ilmalämpöpumpun asennukseen valtuutettua vai sähköasentajaa tai -ammattilaista yleensä? Tässä neuvomassani operaatiossa ei kuitenkaan voi tehdä sellaista virhettä, että laite muuttuisi käyttäjälle vaaralliseksi kuten esim. suojamaadoitetun pistorasian asennuksessa tms. voi käydä.
Sovitaan nyt kuitenkin ihan selvyyden vuoksi että minä en suosita kenellekään asennuksen suorittamista itse vaan pyytää paikalle koulutetun henkilön. Pakkohan siitä ei ole mitään maksaa, voihan kaveripiirissä löytyä sopiva.
Kyseinen operaatio maksaa sähköliikkeestä tilattuna helposti satasia, jos yleensä saa jonkun tulemaan noin pieneen hommaan. "Parin tunnin" työ, matka-aika + kilometriveloitus, päivärahat ja suostuuko asentaja laittamaan käytettyä kojetta, vaan haluaa laittaa oman hiacesta kaivamansa uuden mittarin jne.
No tuo viimeinen on ehkä ääritapaus, riippuu kokonaan asuinpaikasta. Jossain maalla varmaan paljon halvempaa.
Valtuutettu asentaja on kai hiukan ontuva nimitys sähköasennusliikkeelle,mutta sitä tarkoitan.Voihan tietysti valtuutettu asentaja olla yksityishenkilökin,siitä nyt on kuitenkin turha saivarrella ja käytäntö Suomessa voi poiketa ruotsalaisesta,täällä kun ei saa edes pistorasiaa itse vaihtaa.
Jorman kanssa olen asennuksen helppoudesta täysin samaa mieltä.Ja jos ymmärtää asennusohjeiden kuvakielen ei edes tekstiä tarvi lukea,eli minkään ei pitäisi minnä pieleen.
Mutta jos sittenkin joku kiikastaa saattaa pakon edessä tilattu sähkömies tulla hintoihin.Siksi saattaisi olla järkevää yrittää ostaa laitteet paikoilleen asennettuna,sitäkin voi kilpailuttaa kun merkkejä ja myyjiä kyllä löytyy ja asentajat on yleensä tottuneita hommaan ynnä
Pelkällä lämpöpumpulla (ilma-) ei oloissamme tulla toimeen,edullista lisalämpöä kyllä saadaan kun ulkolämpötila on riittävän korkea,käytännön raja taitaa olla siinä -5 asteen paikkeilla.
Suosittelisin tutkimaan maalämpövahtoehtoa eli porakaivoa.Rantatontilla pitää ottaa myös huomioon putken upotus veteen.Kaikessa omakoti ja vastaavassa rakentamisessa pitäisi aina rakentaa myös mahdollisuus lämmittää esim. varaavalla takalla mahdollisten poikkeustilanteiden varalta .Eteläruotsin pitkäaikainen myskyn aiheuttama katkos on mahdollinen Suomessakin.
En halua maalailla piruja seinälle, mutta niinkauan kuin Fortumin johdon älyttömät bonukset on tärkeämpiä kuin sähkönjakelun varmuus satsaisin "varavoimaan".
Aihe on ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Asennutin viime tammikuussa "laadukkaana" markkinoidun testimenestyjän. Käytän sitä lisälämpölähteenä eikä jäähdytyskäyttöä ole ainakaan suunniteltu. Nyt laite tuotaa lisälämpöä n. 90 m2:n alueelle kun huoneiden ovet ovat auki. koko taloon nykyisellä lay-outilla yksi sisäyksikkö ei riitä.
Kiinnostava kysymys sähkölämmitteisessä talossani jossa takoilla voidaan tuottaa myös lisälämpöä pakkasilla, on sähkön säästyminen. Lyhyen kokemukseni mukaan sähköä näyttää säästyvän hieman, mutta ei merkittävästi. Nykykäsitykseni mukaan koroton takaisimaksuaika tullee olemaan yli 5 vuotta. Riippuu tietysti sähkön toimittajan hinnoittelusta. Ehken vuoden kuluttua olen tietävämpi tässä suhteessa. Seuraan sekä ulkolämpötilaa päivittäin että sähkön kulutusta kuukausittain, viime helmi-maaliskuussa päivittäin.
Laitteiden tehokertoimet taidetaan ilmoittaa tilanteessa, jossa mm. ulkoyksikön pohjan lämmitystä ei ole ja todellisesta vuotuisesta tehokertoimesta ei osata sanoa/ luvata mitään.
Laite tuottaa lämpöä näköjään n. -15 lämpötilaan saakka, myyntimiehet puhuvat jopa - 25, mutta en käyttänyt laitetta - 15 kylmemmässä pakkasessa.
Tänäänkin sateisena, + 9 asteen ulkolämpötilassa se "tohisee" tuottaen em. huoneisiin riittävän (+22 astetta) lämpötilan. Sähköpatterit eivät tunnu olevan kytkeytyninä. Tosin lämpöä talteenottava IV-kone lämmittää tuloilman jo n. +19 asteeseen.
Ulkoyksikkö kondensoi melkoisesti vettä. Se tarvitsee lämpövastuksen. Tämä lämmityshän tarvitaan, jotta ulkoyksikön kondensoima vesi sulatusvaiheen aikana ei jäätyisi laitteen pohjalle. Tuo vastus on termostaatin ohjaana, mutta +5 astetta kylmemmissä oloissa aina kytkeytyneenä. Tuon johdosta aikariippuva tehokerroin on varmasti merkittävästi mainoksissa ilmoitettua tehokerrointa huponompi.
Mielestäni ilmalämpöpumppu on hyvä laite eritoten silloin kun sen voi asentaa jo talon rakennusvaiheessa. Jälkiasennus onnistuu, mutta sisä- ja ulkoyksikölle ei helposti löydy ihanteellista paikkaa.
Laitteen käytettävyys ja energian todellinen säästyminen käytännön, ei laboratorion olosuhteissa kaipaisivat mielestäni pitkäkestoisia huolella suunniteltuja ja toteutettuja käytännön seurantakokeita ja testejä.
Olen myös harkinnut (ilma-)lämpöpumpun asentamista taloomme, joka eteläsuuntaisten suurten ikkunapintojen vuoksi lämpiää talvellakin aurinkoisella säällä suorastaan liikaa. Kesällä on pahasti hiki.
Valikoiman tutkiminen on vielä vaiheessa, mutta jäin miettimään miksi ilmanvaihtolaite lämmöntalteenottoineen on eri pömpelissä kuin lämpöpumppu. Toisin sanoen onkohan markkinoilla nämä molemmat toiminnot integroivia laitteita nhykyisen IV-koneen tilalle? Näin seiniiin tulisi vähemmän reikiä ja tavoitellun lämpöinen ilma leviäisi paremmin koko huusholliin.
Toissakesän asuntomessuilla muistaakseni esitteli joku alan toimija poistoilmasta lämpöä talteenottavan laitteen. Tilaa se tarvitsi jonkin verran enemmän kuin IV-koje, mutta se taisi pitää sisällään lämminvesivaraajan.
Etsiskelin keräämiäni esitteitä, mutta näköjään olen ehtinyt hävittää ne. Ilman LVI-liikkeesä vierailua en osaa sanoa tämän enempää.
Ainakin Nilanilla on laitteita, joissa kaikki roinat ovat samoissa kuorissa. Sellainen on puhissut meillä 10 vuotta kellarissa kesät talvet. Sen hankinnan aikoihin ainakin Upolla oli vastaavia malleja.
Jos nyt olisin rakentamassa taloa, asennuttaisin tälle järjestelmälle kaksi ilmanottoa; toinen pohjoispäätyyn kesää varten ja toinen aurinkoiselle seinustalle lämmityskaudeksi. Näillä keleillä kone imee sisäänsä liki 40-asteista ulkoilmaa. Sisälämpötila pysyy tälläkin imuilmanlämmöllä 22-23-asteisena yläkerrassa ja 21-22-asteisena alakerrassa.
Nostetaan tämä aihe esille, kun ensi vuodelle on taas luvassa mukavia korotuksia sähkön hintaan.
Onko jollain jo pidempiaikaisia kokemuksia, joita haluaisi jakaa muille? Käsityksiä eri merkkien välisistä laatueroista, saavutetuista hyödyistä jne. Hyvää tietolähdettä aiheesta kiinnostuneille?
Veljeni asennutti reilut 3 vuotta sitten Panasonicin ja viime keväänä ulkoyksikön kompura hajosi. Takuuseen meni tietysti, mutta miten käy investoinnin takaisinmaksuaikojen jos kompura pitää omaan piikkiin vaihtaa muutaman vuoden välein.
Itsellä ei ole oikein paikkaa moiselle ja lämmitän varaavaa takkaa suoran sähkölämmityksen apuna.Olen kirjannut säännöllisesti ylös sähkönkulutusta reilun 2v ja lämmityksen osuus koko vuoden kulutuksessa on varmasti pienempi kuin monet kuvittelevatkaan.
Viikkojen keskiarvo kun lämpötilat on n. -15 - -25 C on noin 100-110 kWh/vrk. Nollan vaiheilla kulutus on n. 70-80kWh/vrk ja heinäkuussa ilman mitään lämmitystä n. 40-60 kWh/vrk. Olen piirtänyt graafin Excelillä. Ehkä kuvan saisi linkitettyä tänne, jos joku on kiinnostunut.
Vuotuinen yö+pv kulutus on n. 25.000 kWh eli keskimäärin 68 kWh/vrk. Lämmityksen osuus lienee alle 30 %.
kestääkö kompurat? Toshiba on nyt ollut 2 vuotta ja pyörinyt jatkuvasti, kun lämpötila ulkona on ollut -15 ...+20 astetta. Kahdesti on sähkösuodattimen virtayksikkö uusittu. Ei muita ongelmia. Jollei oteta huomioon ulkoyksikön tiivistämän veden muutaman vrk:n välein toistuvaa haalausta pois laitteen alta. Laitteen alla on muoviastia, johon kondensoituvaa vettä tulee jopa 6 ltr/vrk. En anna sen menne seinän viereltä rakennuksen alle, vaan kerään astiaan ja haalaan kauemmaksi. Tämä on lämpöpumpun todellinen riesa ja tältä osin sanoisin, että sen kehitys-/sovellustyö pohjolan oloihin on pahasti kesken. Olen kokeillut keräävä allasta, josta letku kauemmaksi, mutta ei ymmärrettävästikään toimi, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle.
Nyt kun kuluvan joulukuun keskilämpötila on ollut hieman nollan alapuolella, sähköä on kulunut tähän iltaan mennessä 1789 kWh, eli n. 61 kWh/vrk. Takkaa on lämmitetty (kevyesti) neljä kertaa. Kesäaikana eli yleensä heinäkuussa sähköä kuluu n. 600 ... 700 kWh, eli 20...30 kWh/vrk.
V. 1998, kun sähköä kului n. 22500 kWh/v, kulutus jakaantui seuraavasti: Valaistus yms. n. 1200, auton lämmitys 400, taloussähkö n. 7200 kW ja loppu meni lämmitykseen eli n. 13700 kWh. Tuon vuoden keskilämpötila oli n. +3,5 astetta. Olen kerännyt dataa, mutta en ole tehnyt nyt yhteenvetoja.
Tämän vuoden sähkön kulutus jäänee n. 16850 kWh:iin. Kulutuksemme on laskenut noista aiemmista ajoista merkittävästi. Toimenpiteet, joita on tehty ovat:
1) Ullakon eristekerroksen lisääminen 35 cm:stä 55...60 cm:iin (puhallusvillaa lisätty), 2) koneellinen ilmanpoistojärjestelmä vaihdettu lämmöntalteenotolla varustetuksi täysin koneelliseksi, 3)lisätty ilmalämpöpumppu ja 4) asennettu kaksi varaavaa takkaa. (niiden funktio on kuitenkin toimia lämpölähteinä, jos syntyy pitkäkestoisia sähkökatkoja).
Käyttötottumusten puolelta muutos lienee vähentynyt saunonta sekä PK:n ja APK:n uusinta. Nuo koneet käyttävät vähemmän vettä kuin alkuperäiset, vuodelta 1984 olleet koneet. Toisaalta sisälämpötilaa on nostetu vuoden -88 +21 asteesta nykyiseen n. +23 asteeseen. (ikää lisää asujalle taitaa tarkoittaa tarvetta korottaa sisälämpötilaa 1 aste/10 ikävuotta!)
Tuo kokonaisuus on sellainen, että ilmalämpöpumpun osuutta on vaikea sanoa. Havaintoni on kuitenkin, että sähköpatterit eivät näillä säillä ole juurikaan lämmittäneet. Lattialämmityksiä (n. 25 m2) pidetään päällä jo mukavuussyistäkin jatkuvasti.
Kiitos urau yksityiskohtaisesta viestistäsi.
Olen itsekin tuota ullakon eristyksen lisäämistä harkinnut. Jos itse tekee, niin maksaa vain materiaalit. Kauppa antaa lainaksi puhalluskoneen.
Kirjoituksessasi herätti mielenkiintoni pari juttua:
- miten olet saanut mitattua valaistuksen yms. taloussähkön erikseen?
- sisältääkö lämmitys myös vedenlämmityksen?
- paljonko tuli maksamaan lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen ilmastointi? Minulla on vain huippuimuri tällä hetkellä eli yksinkertainen poisto muutamassa kohtaa taloa.
- minulla menee tänä vuonna sähköä luultavasti vähän enemmän kuin aiemmin johtuen mm. lämpimän ulkovaraston rakentamisesta ja piharakentamisesta joka tarkoittaa keinotekoista lampea ja puropumppua (175W), kasvihuone lämpiää keväällä 400W lampulla yms. Talvellakin lampeen pitää puhaltaa ilmaa (80W ilmapumppu), jotta karpit säilyy hengissä.
- lämmitetty p-ala talossa 160m2 ja 4-hengen talous.
Kaikenlaista kulutusta, jota ei rivarissa tai kerrostalossa yleensä ole
Mielenkiintoinen näkökulma tuo laitteiston särkyminen. Ainakin siinä tapauksessa menee kannattavuuslaskelmat uusiksi.
Itse olen seurannut suoralla sähkölämmityksellä varustetun taloni kulutusta kuukausiitan ja siitä käyrän piirtämällä voi arvioida eri asioiden merkitystä. Kesällä päiväsähkö sisältää vain valaistuksen ja pesukoneiden ym. vuodenajasta lähes riippumattomien juttujen merkityksen. Yösähkö kesällä lämmittää veden, ei juurikaan muuta. Lisäksi molemmat sisältävät pesutilojen lattialämmityksen (+26/28 astetta). Sen voi kuitenkin unohtaa, koska siihen lämpöpumpulla ei olisi kuitenkaan, edes talvella vaikutusta. Kokonaiskulutus viime vuonna oli vähän päällä 14000 kWh. Kolmen tulisijan ahkera käyttö ja leuto talvi auttoi varmaan kiitettävästi.
Käyristä voi päätellä, että lämmityksen osuus on kokonaiskulutuksesta on noin 38%. Osuutta nostaa lämmin autotalli. Mutta kun osuuden jakaa yö- ja päiväsähkön mukaan, on lämmityskulut luokkaa 1000 e/vuosi. Pohja talossa on sellainen, että pumpulla saisi oh/keittiötä lämmitettyä, mutta kun se nyt jo hoituu puilla, ei kannata. Autotallissa varmaan pääsisi jonkinlaiseen hyötyyn varsinkin, kun laskee mukaan paremmin kiertävän ilman ja kosteudenpoiston, mutta silti markoissa laskettuna ei kannata. Jos koko talon lämmityskulut putoaisivat n. 30% eli 300 e/vuosi, jäisi takaisinmaksuajaksi vielä tolkullinen luku. Mutta koska näin ei tapahdu syistä, että pesuhuoneisiin laite ei vaikuta mitään (ovet kiinni), lopuista asuintiloista suurin osa lämpiää puilla sekä autotalliin tavittaisiin oma laite (kallis investointi). Arvioin, että ehkä puoleen eli 15 säästöön on meillä mahdollista päästä. Jos sisätiloihin ja autotalliin erikseen puhaltava laite maksaa asennettuna yli 2000 e, särkyy laite ennenkuin on maksanut itsensä takaisin. Autotalliin voisi laittaa oman pienen koneensa, jolloin sen lämmityskuluista (arviolta 2500 kWh/vuosi säästyisi ehkä optimistisesti arvioituna 40% eli 1000 kWh eli 70 e. Pienin ja halvin laite maksaa lähes 1000 e, joten noin laskettuna ei sekään kannata.
Varmaan vanhemmat, enemmän sähköä kuluttavat talot ovat kiitollisempia kohteita lämpöpumpulle.
Asensin vuonna -83 valmistuneeseen omakotitaloon ilmakeskuslämmityksen Upovari 3S:n laite on toiminut kohtuullisesti lämminvesivaraajan "Haato" vuotoa lukuunottamatta joka selkeästi oli tökerön suunnitteluvirheen aiheuttama, lisäksi on muutamia freonitäyttöjä joutunut tekemään. Se on selvää ettei huollosta selviä samalla hinnalla kuin suoran sähkölämmityksen pattereilla, se lienee sen hinta kun rupeaa ehkä osittain keskenkasvuista tekniikkaa käyttämään. Tosin tiedän jo työni puolesta ettei sähkölämmityspatteritkaan aivan viattomia ole.
Kerron vähän laitteen toimintaperiaatteesta, eli laite ottaa kosteista tiloista,liesituulettimen ja vessatilojen poistoilmasta talteen siihen sitoutuneen lämmön kompressorin avulla ja palauttaa sen käyttöön ensisijaisesti lämminvesikierukan kautta lämpimään veteen, mikäli vesi on lämmintä se palautuu huonekiertoon patterin avulla. Koko käyttöajan ilmanvaihto on ollut säädettynä suositusten mukaiseen 0,5 eli koko sisäilma korvautuu tuoreella kerran kahdessa tunnissa.
Komressorin hyötysuhde on talteenotossa realistiset 60% (vrt.levylämmönvaihdin 20% loppu on legendaa) tosiasiassa laitteen suurin säästö syntyy lämpimän veden lämmityksestä pääosin lämmityskauden ulkopuolella, ilmanvaihdon talteenotto tosin myös pienentää harakoille menevää osuutta sen mainitut 60%
Kuluneiden vuosien aikana on säästö ollut keskimäärin 8000Kwh/v verratun suoraan sähkölämpöön, tämä luku perustuu Imatran Voiman 80-luvulla tekemään 1000 talon eri lämmitysmuotojen useampivuotiseen tutkimukseen jossa 125m2 talon kulutus oli 22000Kwh/v eli se on ollut keskimäärin 14000Kwh/v tutkimuksessa halvin oli maalämpöpumppun avulla toteutettu ja seuraava oli upovari n.34/v kalliimpana. Investointikustannus oli v -83 n.4200 maalämpö oli silloin vähintään 14500
Tämän mukaan on säästöä kertynyt N.192.000Kwh joka olisi N.17500 nykyhinnoin eli vajaat 14v on lämmitetty ilmaiseksi verrattuna suoraan sähkölämpöön. Korjauksiin on mennyt omaan rahaan n. 2000-2500 niin tällä perusteella voi katsoa investoinnin kannattaneen.
Joku kysyi kompressorin kestävyydestä, nykyinen on kestänyt 17v ja on parhaillaan menossa vaihtoon hinta n.250 + työ n.2,5-3h + kilom.korv.
Tarjouskin on laitteen täydellisestä teknisen puolen uusimisesta nykytekniikan tasolle jolloin vanhaa ei jäisi kuin kuoret ja lämminvesiboileri ja jatkaisi käyttöikää 25-30v kustannus n.5900
Vastaavaa laitetta ei käsittääkseni ole markkinoilla, muita kun Ruotsalainen Nibe 310p jonka hankintahinta on luokkaa 12-13000 tämä laite sopii suoraan myös upovarin tilalle.
Misar:
Voisitko kommentoida pari yksityiskohtaa,
- missä kompura fyysisesti sijaitsee? Näillä ilmalämpöpumpuilla sijainti on tyypillisesti haasteellinen kun se on ulkoseinässä, jolloin kompura lähtee käyntiin (tai käy koko ajan) jopa -20 - -30 C lämpötiloissa.
- onko ilmakeskuslämmityksessä muukin energiantuottaja kuin kompressori?
- - mainitset että "laite ottaa kosteista tiloista,liesituulettimen ja vessatilojen poistoilmasta talteen siihen sitoutuneen lämmön kompressorin avulla ja palauttaa sen käyttöön ensisijaisesti lämminvesikierukan kautta lämpimään veteen, mikäli vesi on lämmintä se palautuu huonekiertoon patterin avulla"
- - onko talossa vesipatterit vai liittyykö mainittu patteri tähän ilmalämpösysteemiin?
Vanhemmillani (2 hlö talous) on vesikeskuslämmitys johon on liitetty maalämpö + puukattila. Koko vuotuinen sähkönkulutus on n. 7000 kWh sis. taloussähkön. Talo on 150m2.
Minusta säästöjen laskeminen on aika haastavaa jos vertailee omia kulutuksia "tyypilliseen keskiarvotaloon". Monesti investointikustannuksissa "unohtuu" lisäksi että maalämpöinvestointi tarkoittaa muutakin kuin putket maahan tai porakaivoon ja kompura. Lisäksi tarvitaan jonkinlainen vesikeskuslämmitys, patterit tai lattialämpö koko taloon ja niiden kustannus on myös merkittävä.
Kompressori sijaitsee varastossa josta lämpö jakautuu talon alapojassa sijaitsevien ilmakanavien kautta huoneistoon, laitteessa on lisälämpövastukset pakkaskautta varten mutta lämpö riittää n.5 asteen pakkaseen kompressorin avulla.
Itse laitteisto on sijoitettu 100x60x200cm jääkaappia vastaavaan kaappiin ja on yleensä sijoitettu sisätiloihin, mutta koska itse näin tilaisuuden sijoittaa laite varastoon, niin siitä oli hyötyä käyntiäänien vähentämiseen.
Minustakin on haasteellista laskea säästöjä, ja olen lukuisia kertoja kuullut kuinka sähkölämpötalo kuluttaa vain 15000Kwh/v hiukan kun asiaa kyselee, niin yleensä paljastuu että kertoja harrastaa sydänmuurin lämmitystä 6kk vuodessa, eli on syytä kysyä onko silloin kyseessä sähkö vai puulämmitys? Ilmeisesti vanhempiesi tapauksessa on myös kyseessä puulämmitys kun vain 2000Kwh on kulunut lämmityssähköön.
Itselläni ei tuossa ole minkäänlaista ulkopuolista lisälämpöä ja tietenkin jos rupeaisin esim. takalla lämmittämään niin kulutuksen voisi puolittaa, mutta kannattaa muistaa myös ettei puuta kannata lämmitystä varten ostaa jos ei sitä ilmaiseksi ole saatavissa.
Laskin kyllä maalämmön kustannukset ennen rakentamista ja tulin siihen tulokseen, ettei se taida koskaan muodostua kannattavaksi,ja kuten aikaisemmin mainitsin tutkimuksesta ei maalämmön 34/v lisäsäästöllä tuota investointieroa paljon maksella siihen kuluisi noin 300 vuotta!
Olet oikeassa Misar.
Ensinnäkin vanhempani lämmittävät käytännössä puilla vesikeskuslämmitystä. Toisaalta vedin heidät tähän esimerkiksi, että sähköä voi kulua noinkin vähän. Omassa talossani muuhun kuin talon lämmitykseen, siis veteen, kaikkiin noihin pihajuttuihin, ruuanlaittoon, pakastimiin yms. kuluu n. 13-14.000 kWh/a. Heinäkuussakin menee 40 kWh/vrk. Itse lämmitän varaavaa takkaa "ilmaisilla" puilla, no menee moottorisahan bensaa ja halkomiskone kuluttaa vähän sähköä.
Niin on erilaisia ympäristöjä.
Tuo kompressorisi sijainti on luultavasti parantanut sen kestoikää roimasti. En usko että mikään ulkoseinän ilmalämpökompura kestää yli kymmentä vuotta.
Anteeksi Jorma L, etten ole aiemmin vastannut kysymyksiisi! Nuo työkiireet tuppaavat haittaamaan näitä vapaa-ajan sinällään mielenkiintoisia asioita ja harrasteita. Vastaan lyhyesti:
1) Taloussähkö sisältää myös veden lämmityksen. Kulutuksen arviointi perustuu säännöllisiin vuodesta 1985 alkaneisiin kuukausittaisiin muistiinpanoihin veden ja sähkön kulutuksesta sekä päivittäiseen säätilaa koskeviin muistiinpanoihin. Keskikesän kuukausista lähinnä heinäkuussa sähköä kuluu vain taloustarpeisiin, ei merkittävästi lämmitykseen tai valaistukseen. Näin järkeilen ja arvelen että tuo osio on elämäntapamme huomioon ottaen jokseenkin vakio kuukaudesta riippumatta.
2) Ilmanvaihdon muutostyö oli melkoinen työ ja sen kokonaiskustannukseksi tuli tarvikkeiden osalta n. 3700 (tilaukset helmikuu 2004, asennukset touko-heinäkuu) + asennus- ja sähkötyöt. Töistä tein ehken puolet itse(kanavien eristäminen ja asentajan avustaminen, rakennustekniset työt, tavaroiden hankinta ja kuljetukset jne).
Kanavien asennus oli muuten hikistä puuhaa, kun ullakon lämpötila on kesällä peltikaton alla melkoinen. Kannattaa tehdä viileämpään aikaan tai esim kattoremontin yhteydessä.
Työkustannusta kevensi kotitalousvähennys.
Ilmalämpöpumpun hyvyyden arviointi kyllä edellyttäisi kWh-mittaria, jolla saataisin tarkoin tietää tehon tarve. Nykyisellään sitä en tiedä, koska kiinteä kytkentä ei mahdollista esim pistorasiaan tarkoitetun mittarin käyttöä.
Minkähän takia ilmalämpöpumppujen ulos sijoitettava yksikkö on niin karsean näköinen? Kaikki valkoisia, kirjavia tekstejä kyljissä ja muutenkin maisemaan sopimattomia. Minulla ulkomoduli tulisi lähelle sisääntuloa ja ainoa syy, miksi en ole tilannut laitetta on jääkaappia muistuttava ulkonäkö ja muoviset johtokoteloinnit tiiliseinän päälle.
Yritin ehdottaa myyjälle hieman haastellisempaa asennusta autotallin katon päälle ja pois näkyviltä, niin mielenkiinto kauppaan loppui heti. Mistähän löytyisi vaihtoehtoja nykyisiin malleihin?
urau:
Jos muutostyö maksaa noin paljon, ei taida kannattaa "säästämistarkoituksessa" investoida.
Käytöstä poistettuja kWh mittareita on ollut myynnissä sähkölaitoksilla muutamalla kympillä. Semmoinen saattaa olla mahdollista saada ihan helpostikin kytkettyä ilmalämpöpumpun syöttökaapeliin. Riippuu vähän keskuksesta, onko tilaa jne.
Asennus on hyvin yksinkertainen tehdä vaikka itsekin, kunhan irrottaa sulakkeet ensin. Kolme tulevaa ja kolme lähtevää johtoa (3-v syöttö menee mittarin 'läpi') + nollan (sininen) kytkentä. Noita kytkin joskus vuonna 1 & 2 kun olin opiskeluaikana sähkölaitoksella, ilman mitään ammattitutkintoa.
Älkää nyt vaan noiden sinänsä helpontuntuisten ohjeiden mukaan alkako ruuvailemaan,homma kuuluu selkeesti vain valtuutetulle asentajalle,enkä sähkölaitoksen harjoittelijana edes neuvoisi hommaa kenellekkään, koska sekin voi olla lähes rikollista .
Lämmönvaihtimen ulkoyksikkö (lauhdutin?) vai olla kaukanakin,väliin tulee vain lisää putkea ja ohjauskaapelia.Joku autokatos tai -talli ym tila voi olla ihan hyvä. Viimeksi asentamissani Panasonikeissa tehtiin näin ; toinen tuli omakotitalon yläkertaan ja toinen alakertaan.
Ulko-osat asennettiin vierekkäin talon taakse ja alakerran sisäyksikkö tuli vain parin metrin päähän alakerran käytävään ja toinen tuli talon toiseen päähän rappuhalliin,etäisyys noin 20m,putket ja kaapeli vintin kautta.
Osuuteni hommassa oli sähkötyöt.
salo-ms:
Olet salo-ms siinä ihan oikeassa, että hommaan ei pidä ryhtyä, jos on vähänkään epävarma mitä on tekemässä. En ole ihan varma mitä tarkoittaa "valtuutettu asentaja", tarkoitatko ilmalämpöpumpun asennukseen valtuutettua vai sähköasentajaa tai -ammattilaista yleensä? Tässä neuvomassani operaatiossa ei kuitenkaan voi tehdä sellaista virhettä, että laite muuttuisi käyttäjälle vaaralliseksi kuten esim. suojamaadoitetun pistorasian asennuksessa tms. voi käydä.
Sovitaan nyt kuitenkin ihan selvyyden vuoksi että minä en suosita kenellekään asennuksen suorittamista itse vaan pyytää paikalle koulutetun henkilön. Pakkohan siitä ei ole mitään maksaa, voihan kaveripiirissä löytyä sopiva.
Kyseinen operaatio maksaa sähköliikkeestä tilattuna helposti satasia, jos yleensä saa jonkun tulemaan noin pieneen hommaan. "Parin tunnin" työ, matka-aika + kilometriveloitus, päivärahat ja suostuuko asentaja laittamaan käytettyä kojetta, vaan haluaa laittaa oman hiacesta kaivamansa uuden mittarin jne.
No tuo viimeinen on ehkä ääritapaus, riippuu kokonaan asuinpaikasta. Jossain maalla varmaan paljon halvempaa.
Valtuutettu asentaja on kai hiukan ontuva nimitys sähköasennusliikkeelle,mutta sitä tarkoitan.Voihan tietysti valtuutettu asentaja olla yksityishenkilökin,siitä nyt on kuitenkin turha saivarrella ja käytäntö Suomessa voi poiketa ruotsalaisesta,täällä kun ei saa edes pistorasiaa itse vaihtaa.
Jorman kanssa olen asennuksen helppoudesta täysin samaa mieltä.Ja jos ymmärtää asennusohjeiden kuvakielen ei edes tekstiä tarvi lukea,eli minkään ei pitäisi minnä pieleen.
Mutta jos sittenkin joku kiikastaa saattaa pakon edessä tilattu sähkömies tulla hintoihin.Siksi saattaisi olla järkevää yrittää ostaa laitteet paikoilleen asennettuna,sitäkin voi kilpailuttaa kun merkkejä ja myyjiä kyllä löytyy ja asentajat on yleensä tottuneita hommaan ynnä
"kohelivakuutettuja"