Autoverotusta uudistetaan vähäpäästöisyys huomioiden tekniikkaneutraalisti, sekä tukemalla autokannan uudistumista:
Liikennepolitiikassa otetaan huomioon Suomen päästövähennystavoite liikennesektorille. Liikenteen päästöjä vähennetään muun muassa tukemalla joukkoliikennettä, autokannan uudistumista sekä suosimalla vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. Autoverotusta uudistetaan vähäpäästöisyys huomioiden tekniikkaneutraalisti. Biokaasun liikennekäyttöä edistetään. Kiinnitetään huomiota ajoneuvoteknologian ja biopolttoaineiden kehittämiseen ja niiden koko elinkaaren aikaisiin päästövaikutuksiin.
Liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan kahdessa vaiheessa yhteensä 10 %:lla painottaen hiilidioksidikomponenttia. Ympäristö- ja energiaverojen inflaatiokorotusten tarpeellisuutta arvioidaan vaalikauden puolivälissä.
Autokannan uudistumista nopeutetaan tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi siirtämällä autoilun verotuksen painopistettä hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla. Matkailuautot tuodaan autoveron piiriin tehtävän selvityksen perusteella.
Autovero:
huomioidaan vähäpäästöisyys tekniikkaneutraalisti
veropohjan laajentaminen matkailuautoihin + 30 milj. euroa
Ajoneuvovero, käytön painottaminen verotuksessa + 70 milj. euroa
Liikenteen polttonesteiden portaittainen veronkorotus + 250 milj. euroa
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tuota joutaa aina vaan ihmettelemään että millä tavalla ajoneuvovero painottaa auton käytön verottamista? Moni tuskin ostaa autoa pitääkseen sitä liikennekäytöstä poistettuna, että kyseessä on omistusvero eikä käyttövero. Ja vieläpä pahemman luokan tasavero. Ja vasemmisto hurraa. On ne aika tyhmiä kyllä. Oikeastaan vielä pahempikin, maksat vaikket paljon tienaa tai kuluta.
Ajoneuvoveron suuruus riippuu CO2-päästöistä, joten veron määrään voi itse vaikuttaa autovalinnallaan. Parasta/pahinta tuossa verossa on että sitä pitää maksaa samalla tavalla kuin liikennevakuutusta, jonka suuruus riippuu osin valitusta ajoneuvosta. Seisontaan laittaminen on taloudellisesti kannattavaa.
Kiinteät kulut ovat vuodessa useita satoja euroja, joten se kannustaa olemaan hankkimatta autoa. Toimii hyvin jos autokuume laantuu kun tietää että bussilipun hinnalla ei välttämättä autolla pääse metriäkään.
Jos autoon on todellinen tarve voi työmatkakuluja vähentää verotuksessa, tai saada kilometrikorvauksia työnantajaltaan.
Kaikenlaisiin korulauseisiin sitä saadaan puettuakin se tosiasia, että valtiontaloudessa on vaje ja kun ainoaa kunnolla tuottavaa veroa eli alv:tä ei korotettu ne rahat on otettava jostain. Päämaksaja vaikuttaa taas olevan liikenne ja siinä ne korotukset ovat paljon tuntuvampia ja vaikuttavat paljon voimakkaammin esim. hintojen nousuun.
Ainoa ongelma noissa ympäristöperusteissa vaan on, että auton käytöstä maksettaessa liikenne ei voi vähentyä, koska silloin verotulot romahtavat. Ja siihen ei ole varaa, koska autoilijoiden varaan on laskettu aika iso osa vajeen paikkauksesta.
Eipä se varmasti iso haitta ole jos turha ajelu vähenee, tai ostetaan halvempia autoja. Kuten ei ole haitta jos alkoholin kulutus vähenee, se kun vähimmillään lihottaa. Myös tupakoinnin väheneminen on positiivinen asia.
Jos käy niin että liikenteen tuotot vähenevät niin sitten on keksittävä jotakin muuta. Sama juttu sähköllä, jos sen kulutus vähenee siksi että hankitaan lämpöpumppuja niin ei se väheneminen ole huono asia.
Alvin korotus ei olisi ohjannut kulutustottumuksia, se olisi vain nostanut hintoja.
AkiK:
Jos liikennemäärien jyrkkä kasvu saadaan taittumaan, niin silloinhan veron ympäritöohjaavuus on toiminut mainiosti. Tähän asti tuollaista ilmiötä ei ikävä kyllä ole tapahtunt, vaikka aina on puhuttu liikenteen verotuksen kovenemisesta.
AkiK:
Kaikissa veroissa on kaksi optimointiongelmaa:
1. veron itsensä tuottavuus
2. veron vaikutukset yleiseen tuottavuuteen
Veron tuottamassa rahamäärässä on olemassa optimikohta. Jos veroprosentti on nolla, vero ei tuota mitään. Jos veroprosentti on liian korkea, veropohja kapenee. Esimerkiksi sadan prosentin tuloveron tuotto on nolla, koska sitten kenelläkään ei ole tuloja.
Polttoaineiden valmisteveron kohdalla ollaan ilmeisesti aika kaukana tuosta huippukohdasta. Tunnetusti polttoaineiden kysyntä joustaa varsin vähän hinnan mukana. Kyllähän ihmiset sanovat, että "kun bensan hinta on 1,60 litralta, lopetan ajamisen", mutta harvempi oikeasti lopettaa. Polttoaineen veroa on siis varaa vielä nostaa ihan reippaasti ilman että verokertymä alkaa pudota. Verokertymähän alkaa pudota vasta, kun käyttö putoaa nopeammin kuin litravero kasvaa.
Niinpä valmisteveron nostamattomuuden syynä ei ole pelko valmisteverokertymän pienenemisestä. (Ja muuten saman tempun voisi tehdä myös kevyelle polttoöljylle, koska taloja olisi kuitenkin pakko lämmittää.) Ongelmat ovat toisaalta puhtaasti poliittisia (sosiaalinen oikeudenmukaisuus, aluepolitiikka), toisalta liittyvät ylläolevaan kohtaan 2.
Jos verotusta kiristetään, se raha on pois jostain muualta. Pahimmillaan se "jokin muu" on jotain sellaista, joka edistäisi talouskasvua. Ainakin teoriassa voisi ajatella, että liikenteen verotuksen kiristäminen heikentäisi tuottavan toiminnan toimintaedellytyksiä liikaa. Sama ajattelu on työn verotuksen kiristämisessä, tosin siinä tietysti verotus kohdistuu täsmälleen suoraan tuottavaan työhön.
Näppituntuma on se, että ajoneuvojen ostoon liittyvän veron siirtäminen valmisteveroon jää kiinni kahdesta asiasta. Toinen on aluepolitiikka, koska verosiirtymä rankaisisi suhteessa pahimmin vanhoilla autoilla paljon ajavia. Toinen on se, että koska pääomakulut ovat uuden auton ostajan suurin kuluerä, niihin vaikuttaminen on tehokkain ohjausmenetelmä. Hankintaveron siirtäminen polttoaineveroihin pienentäisi suuripäästöisen uuden auton ostajan verotaakkaa huomattavasti.
NHB:
Noihin kasvukäyriin on aika paljon luonnollisia selityksiä. Autoilu on vain yksi osa kulutusta, ja jos katsotaan ihmisten tulojen ja sitä kautta kulutuksen kasvua vuodesta 1990 niin liikenteen kasvu on todennäköisesti vähäisempää kuin kulutuksen kokonaisuutena.
Osa liikkumisesta on myös pakollista. Jo vuosia on tehty "keskittämis"ratkaisuja jotka käytännössä pakottavat ihmiset ajamaan autolla, muuta vaihtoehtoa ei ole. On aika mielenkiintoista että samaan aikaan kun palvelut ovat entistä kauempana niiden saavuttamisesta tulee jatkuvasti kalliimpaa.
Merkittävä tekijä on myös se, että ajokortti-ikäisiä eli yli 18-vuotiaita on maassa ennätysmäärä. Nuoret ikäluokat ovat pieniä ja vanhat autoilevat ikäluokat ovat suuria ja edelleen ajoikäisiä.
Minusta on yleisesti mielenkiintoista miksi juuri kotimaan liikenne on se josta ihmisten kulutusta pitää rajoittaa. Asumisen lisäksi muu kulutus joka koostuu nykyisellään pääosin ulkomailla (Aasiassa) tuotetusta kulutustavarasta ei ilmeisesti ole haitallista? Puhumattakaan ulkomaille matkustamisesta tai vastaavasta.
Alkaa olla aikamoihen epäsuhta esimerkiksi lentolipun hinnan (verovapaa kerosiini) ja yksityisautolla ajetun kilometrin välillä.
Hiilipäästö:
Aivan samaan tapaan voitaisiin pohtia vaikkapa lääkkeiden verotusta, siitä olisi helppo kerätä veroja. Tiedetään aivan 100% varmuudella, että yllättävänkin suuri osa lääkkeistä syödään täysin turhaan. Ne voitaisiin jättää kokonaan ottamatta ilman vaikutuksia tai ne voitaisiin korvata huolehtimalla terveydestä. Jostain syystä en kuitenkaan ole nähnyt ehdotuksia korottaa lääkkeiden verotusta. Ikävä sivuseikka lääkkeiden verotuksessa olisi se, että ne jotka niitä oikeasti tarvitsevat joutuisivat niistä maksamaan. Ihan kuten liikenteessäkin.
Vielä en ole nähnyt sitä poliitikkoa joka uskaltaa sanoa tämän nykyisellään vallitsevan ympäristöhöpötyksen sijaan totuuden: jos ympäristöä oikeasti halutaan suojella, talous ei voi kasvaa. Ainakaan yksityistalous, koska se johtaa kulutukseen ja se taas joka tapauksessa tavalla tai toisella ympäristön tuhoamiseen. On aika sama tuhotaanko se ympäristö autolla vai kiinalaisella krääsällä tai etelänmatkailulla.
Veronkiristysten talousvaikutuksia voi pohtia. Aivan selkeästi tällä heikennetään kansallista kilpailukyyä, koska tulevat korotukset osuvat suoraan myös logistiikkaan. Samoin inflaatio kasvaa ja siitä johtuen palkkojen korotusvaatimukset kasvavat jne ja nykyinen kilpailukyvyn heikkenemisen kierre syvenee. Veikkaisin että sillä on aika paljon vaikutusta verotuloihin pidemmällä aikavälillä.
AkiK:
Kuluttamisen ympärillähän hykyinen yhteiskuntamme pyörii. Autoilu on niin halpaa ja kivaa, ettei ole mitään halua yrittää ajokilometrejä. Yhteiskuntakin oikein tukee pitkiä työmatkoja. Ajatuskin siitä, että joutuisi liikkumaan ulkona ilman tuulelta ja tuiskulta suojaa tarjoavaa peltikoppia, on täysin mahdoton.
Vaikka kulutusta olisi vähennettävä kaikkialta, niin se ei antane yhtään syytä olla rajoittamatta liikenteen päästöjä.
Millainen epäsuhta on lentolipun ja yksityisautolla ajetun kilometrrin välillä?
AkiK:
Lääkkeet taitavat olla sen ympäristövaikutuksiltaan kertaluokkia vähäisempi juttu kuin liikenne. Aika moni nykyisin kritisoi jatkuvan kasvun tavoittelua. Aivan takuulla poliitikoistakin löytyy näitä kritiikin antajia.
Energiaa tuhlaavien ratkaisujen tukeminen on eilispäivän juttu. Energiatehokkuus voi hyvinkin olla kova vientituote tulevaisuudessa. Energia on mielestäni lähitulevaisuuden suurin ongelma. Eikö tähän kannattaisi hieman panostaa?
Millä hinnalla tuotteita kannattaa kuljettaa maasta toiseen maapallon kaikkiin kolkkiin? Enkä tarkoita tällä rahaa. Kaupoissamme meille myydään kalaa, jota on laivattu ja lennätetty kaukomaihin asti. Samalla lähivesien kalat jäävät pyytämättä. Yleisesti kotimainen tuotanto on keskitetty muutamaan paikkaan, joihin raaka-aineet tuodaan kaukaa ja joista valmiit tuotteet kujetetaan takaisin ihmisten lähelle pikapikaa kylmäkuljetuksina.
Ei kannata unohtaa sitäkään, että liikenteen tuntuva verottaminen voisi hyvinkin hillitä rahan pakoa Kiinaan. Jos kuljettaminen maksaa riittävästi, niin kaikkea ei enää kannatakkaan valmistaa Kiinassa.
NHB:
Ei yhteiskunta tue pitkiä työmatkoja sen kummemmin kuin muitakaan tulonhankkimisesta aiheutuneita kustannuksia. Työmatkakulu on työhön käytettävä investointi ihan siinä missä jokin muukin. Ja jos vähänkin miettii verottajan kriteereitä oman auton käytön perusteella tehtäviin työmatkavähennyksiin, niin kyllä ne nykyisellään aika tiukat ovat.
Onko? En ainakaan itse ole sitä sellaiseksi koskaan kokenut. Päinvastoin, minusta on luksusta jos on realistinen mahdollisuus liikkua jalan tai fillarilla.
Liikenteen päästötän ovat pudonneet uusien autojen osalta jo merkittävästi ja jatkavat putoamistaan.
Liikenteen verotusta pitää korottaa, koska siitä saatavat verotulot ovat uusien autojen ja niiden käyttäjien maksamien polttoaineverojen osalta jo pudonneet merkittävästi ja uhkaavat kansalaisten yllättävänkin voimakkaan ekologisuusajattelun myötä pudota merkittävästi tulevaisuudessa jos mitään ei muuteta.
Ihan mielenkiintoista on sekin, että inflaatio on tällä hetkellä noin 4%. Polttoaineverojen korotukset eivät ainakaan tee sille mitään hyvää?
No esimerkiksi Helsinki-Oulu välillä se epäsuhta on noin 80-100 euroa halvempi lentolippu, koska kerosiinia ei veroteta henkilöauton polttoaineen tapaan.
Näin sanoi ministeri Krista Kiuru tämän päivän hesarissa YLE-verosta:
"Vaikka en ajaisi autoa, minäkin rahoitan moottoriteitä."
Näin voi sanoa niin kauan kuin autoilun veroja ei ole korvamerkitty.
Autoilun verorahoilla kyllä moottoritiet rahoitettaisiin jos niitä ei käytettäisi muihin kuin autoiluun liittyviin kustannuksiin.
Tätä ajatusta esitetään aina silloin tällöin, mutta minulle se ei oikein aukene. Eihän veroja yleensäkään käytetä siihen asiaan mistä ne ovat kertyneet?
BoB-BoB:
Paitsi tuleva YLE-vero. Se tulee olemaan korvamerkitty.
Joo-o, mutta ei sitä kerätä televisiolaitteiden arvonlisäveroista ja siihen lisätystä erikoisveroista. Itse asiassa tallentavista laitteista kerättävä teostomaksu on vähän tällainen, paitsi että se ei mene yhteiseen kassaan vaan kansainvälisille viihdejäteille...
Penteles: