suomen hiilidioksidipäästöjen leikkausta, joka osuu kuluttajalle.

43 kommenttia
2»
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Jos mistään ei voi aloittaa, mitään ei voi tehdä. Soitetaan Sandstormia pohjaan saakka.

    Olet oikeassa, mutta missasit Jorman tärkeän pointin, että kaikki optimointi lähtee prosessin virheiden tunnistamisesta.

    Järkevä optimointi vertaa muutoksen aiheuttamaa rasitusta sen tarjoamaan saantoon. Pienikin parannus isossa ongelmassa antaa hyvän saannon, mutta pienen ongelman täydellinen poistaminen parantaa tilannetta vain vähän.

    Media on varsin yksisilmäinen muistaessaan päästöistä puhuttaessa lähinnä vain liikenteen tai pahimmillaan vain henkilöauton.

    Joissain asioissa on pakko puuttua siihen mihin voi. Henkilöautoliikenteen päästöihin puuttuminen voi olla näpertelyä verrattaessa vaikka metalliteollisuuteen tai isojen maiden maanpuolustukseen, mutta eipä autot ole ainakaan huonommiksi menneet ja vahinkoa siis tullut.

    Mikä media muistaa vain autojen päästöt? Jokin SU muistaa mainita, että vain henkilöautoiluun puututaan, mutta muuten muistetaan kyllä kirjoittaa ihan kaikista päästöistä. Jopa turpeen puolustajat muistavat aina mainita, ettei turve mitään päästöjä tuota.

    Samaa mieltä, ja toisekseen kuluttajien tekemisillä on suora vaikutus henkilöautoliikenteen päästöihin, eikä ollenkaan vaikutusta vaikkapa terästeollisuuden päästöihin. Media julkaisee sitä, minkä se olettaa kiinnostavan kuluttajia ja mikä siis kuuluu "kuluttajien arkeen".

    Minä olisin sitä mieltä, että kuluttajia (lukijoita) kiinnostaa kyllä muutkin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet kuin sähköautot. Täyssähköautoja on reilulla 2% kuluttajista, tuskin autot dominoi suuren yleisön ajatuksia. Toki klikkiotsikoita saa tehtyä kun sekoittaa bensiinialet dieselin biokomponentteihin ja rakentaa siitä sillan päästötavoitteisiin - jos HS toimitus kirjoittaa räikeästi asian vierestä niin mistä tavalliset ihmiset saa oikeaa tietoa?

    Mainittiinko tuo Hesarin väärin kirjoitettu artikkeli jo, siis linkki siihen?

      
  • muokattu 26.11.2023 21:18

    @Jorma L2 kirjoitti:
    ” Joissain asioissa on pakko puuttua siihen mihin voi” - ehkä tästä on kysymys. Lehdet kirjoittelee asioista joista on edes joku käsitys. Teräksen valmistuksen päästöt on asia josta on turha jauhaa, keskitytään siis liikenteeseen, puhutaan liikenteestä, mutta keskitytään ainoastaan yksityisautoiluun. Isot otsikot joiden mukaan päästötavoitteisiin ei päästä koska henkilöautot.
    Tänä aamuna on joissain kaupungeissa ollut -20 C ulkona. Kerrostaloissa harvemmin on sähkölämmitystä, ei edes ilp tai maalämpöä. Tyypillisesti jotain poltetaan. Siinä olisi lehdillä mietittävää, kuinka polttaminen voitaisiin lopettaa - liekö turhaa jorinaa johon ei toimittajilla ole kompetenssia?
    Turpeenpoltossa ei ollut siitä kysymys tuleeko päästöjä vai ei, vaan onko turve uusiutuva energianlähde vai ei. Kasvuvauhti oli liian hidas uusiutuvaksi Suomessa mutta Ruotsissa poltto taitaa jatkua.
    Onko liikaa odotettu, että joku tekisi yhteen artikkeliin kokonaiskatsauksen mistä Suomen CO2 päästöt tulevat ja miltä kunkin sektorin vähennystalkoot näyttävät 2035 mennessä ja toimenpiteet mitkä on menossa? Minusta tällainen olisi valaisevaa sille suurelle joukolle joka kuvittelee että Suomi saavuttaa nollapäästötavoitteen kunhan kaikki henkilöautot on sähköistetty.

    Kumpikohan on isompi syypää kirjoittajalla laiskuus vai lukemattomuus.
    Kaikista mainitsemistasi asioista ja tuhansista muistakin päästöasioista on kirjoitettu jo vuosia ja tehty kansainvälisiä suunnitelmia ja tavoitteita.

    Esim. mainitsemasi terästeollisuus on n. 7 % CO2 päästöistä maailmanlaajuisesti ja siihen on jo vaikutettu uusilla tuotantotavoilla pienentävästi ja yksi edelläkävijöistä on SSAB, joka rakentaa fossiilitonta terästuotantoa Luulajan tehtaille ja Suomen Raaheen.
    Esim. pyrkimyksestä fossiilisista polttoaineista vapaaseen terästuotantoon on norjalaisen Blastr-yhtiön suunnitelma valtavasta terästehtaasta Inkooseen. Tehdas perustuisi hiilen ja koksin sijaan vetyyn ja päästöttömään sähkövoimaan.

    Liikenne nyt vaan on ylivoimaisesti suurin yksittäinen CO2 lähde ja näin tärkein kohde muiden lisäksi.
    Esim. Porvoon jalostamon CO2-päästöt ovat lähes puolet koko henkilöautokannan päästöistä.

    Mainitsemiesi kerrostalojen lämmityksiä öljystä muutetan koko ajan ympäristöystävällisempääm suuntaan maalammöllä, kaukolämmön sähköistämisellä jne.
    Taakanjakosektorina rakennusten lämmitys vastasi vuonna 2021 n. 10 %.

    image

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Jos mistään ei voi aloittaa, mitään ei voi tehdä. Soitetaan Sandstormia pohjaan saakka.

    Olet oikeassa, mutta missasit Jorman tärkeän pointin, että kaikki optimointi lähtee prosessin virheiden tunnistamisesta.

    Järkevä optimointi vertaa muutoksen aiheuttamaa rasitusta sen tarjoamaan saantoon. Pienikin parannus isossa ongelmassa antaa hyvän saannon, mutta pienen ongelman täydellinen poistaminen parantaa tilannetta vain vähän.

    Media on varsin yksisilmäinen muistaessaan päästöistä puhuttaessa lähinnä vain liikenteen tai pahimmillaan vain henkilöauton.

    Joissain asioissa on pakko puuttua siihen mihin voi. Henkilöautoliikenteen päästöihin puuttuminen voi olla näpertelyä verrattaessa vaikka metalliteollisuuteen tai isojen maiden maanpuolustukseen, mutta eipä autot ole ainakaan huonommiksi menneet ja vahinkoa siis tullut.

    Mikä media muistaa vain autojen päästöt? Jokin SU muistaa mainita, että vain henkilöautoiluun puututaan, mutta muuten muistetaan kyllä kirjoittaa ihan kaikista päästöistä. Jopa turpeen puolustajat muistavat aina mainita, ettei turve mitään päästöjä tuota.

    Samaa mieltä, ja toisekseen kuluttajien tekemisillä on suora vaikutus henkilöautoliikenteen päästöihin, eikä ollenkaan vaikutusta vaikkapa terästeollisuuden päästöihin. Media julkaisee sitä, minkä se olettaa kiinnostavan kuluttajia ja mikä siis kuuluu "kuluttajien arkeen".

    Minä olisin sitä mieltä, että kuluttajia (lukijoita) kiinnostaa kyllä muutkin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet kuin sähköautot. Täyssähköautoja on reilulla 2% kuluttajista, tuskin autot dominoi suuren yleisön ajatuksia. Toki klikkiotsikoita saa tehtyä kun sekoittaa bensiinialet dieselin biokomponentteihin ja rakentaa siitä sillan päästötavoitteisiin - jos HS toimitus kirjoittaa räikeästi asian vierestä niin mistä tavalliset ihmiset saa oikeaa tietoa?

    Edelleen lue useita lähteitä ja esim. LUTin tutkimustuloksia. Tiivistelmiäkin löytyy Ilmastovuosikertomus
    2022 TIIVISTELMÄ

    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164392/YM-ilmastovuosikertomus-tiivistelmä_2022_220912_verkkoon.pdf?sequence=2&isAllowed=y

    https://ym.fi/ilmastovuosikertomus

    Tietoa löytyy niin paljon, ettet koe minkäänlaista tylsistymistä.

      
  • muokattu 27.11.2023 09:54

    @Topi27 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    ” Joissain asioissa on pakko puuttua siihen mihin voi” - ehkä tästä on kysymys. Lehdet kirjoittelee asioista joista on edes joku käsitys. Teräksen valmistuksen päästöt on asia josta on turha jauhaa, keskitytään siis liikenteeseen, puhutaan liikenteestä, mutta keskitytään ainoastaan yksityisautoiluun. Isot otsikot joiden mukaan päästötavoitteisiin ei päästä koska henkilöautot.
    Tänä aamuna on joissain kaupungeissa ollut -20 C ulkona. Kerrostaloissa harvemmin on sähkölämmitystä, ei edes ilp tai maalämpöä. Tyypillisesti jotain poltetaan. Siinä olisi lehdillä mietittävää, kuinka polttaminen voitaisiin lopettaa - liekö turhaa jorinaa johon ei toimittajilla ole kompetenssia?
    Turpeenpoltossa ei ollut siitä kysymys tuleeko päästöjä vai ei, vaan onko turve uusiutuva energianlähde vai ei. Kasvuvauhti oli liian hidas uusiutuvaksi Suomessa mutta Ruotsissa poltto taitaa jatkua.
    Onko liikaa odotettu, että joku tekisi yhteen artikkeliin kokonaiskatsauksen mistä Suomen CO2 päästöt tulevat ja miltä kunkin sektorin vähennystalkoot näyttävät 2035 mennessä ja toimenpiteet mitkä on menossa? Minusta tällainen olisi valaisevaa sille suurelle joukolle joka kuvittelee että Suomi saavuttaa nollapäästötavoitteen kunhan kaikki henkilöautot on sähköistetty.

    Kumpikohan on isompi syypää kirjoittajalla laiskuus vai lukemattomuus.
    Kaikista mainitsemistasi asioista ja tuhansista muistakin päästöasioista on kirjoitettu jo vuosia ja tehty kansainvälisiä suunnitelmia ja tavoitteita.

    Esim. mainitsemasi terästeollisuus on n. 7 % CO2 päästöistä maailmanlaajuisesti ja siihen on jo vaikutettu uusilla tuotantotavoilla pienentävästi ja yksi edelläkävijöistä on SSAB, joka rakentaa fossiilitonta terästuotantoa Luulajan tehtaille ja Suomen Raaheen.
    Esim. pyrkimyksestä fossiilisista polttoaineista vapaaseen terästuotantoon on norjalaisen Blastr-yhtiön suunnitelma valtavasta terästehtaasta Inkooseen. Tehdas perustuisi hiilen ja koksin sijaan vetyyn ja päästöttömään sähkövoimaan.

    Liikenne nyt vaan on ylivoimaisesti suurin yksittäinen CO2 lähde ja näin tärkein kohde muiden lisäksi.
    Esim. Porvoon jalostamon CO2-päästöt ovat lähes puolet koko henkilöautokannan päästöistä.

    Mainitsemiesi kerrostalojen lämmityksiä öljystä muutetan koko ajan ympäristöystävällisempääm suuntaan maalammöllä, kaukolämmön sähköistämisellä jne.
    Taakanjakosektorina rakennusten lämmitys vastasi vuonna 2021 n. 10 %.

    image

    Miten liikenne tässä on 36% jos aiemmin luvut ovat olleet 15-20% ja henkilöautojen osuus kokonaisuudesta 8%?

    Hämmentää teollisuuden 5% jos yksistään Raahen terästehtaan päästöt on 7%
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006395235.html

    Ei näytä taulukko ihan faktalta..

      3
  • muokattu 27.11.2023 10:04

    @Topi27 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Jos mistään ei voi aloittaa, mitään ei voi tehdä. Soitetaan Sandstormia pohjaan saakka.

    Olet oikeassa, mutta missasit Jorman tärkeän pointin, että kaikki optimointi lähtee prosessin virheiden tunnistamisesta.

    Järkevä optimointi vertaa muutoksen aiheuttamaa rasitusta sen tarjoamaan saantoon. Pienikin parannus isossa ongelmassa antaa hyvän saannon, mutta pienen ongelman täydellinen poistaminen parantaa tilannetta vain vähän.

    Media on varsin yksisilmäinen muistaessaan päästöistä puhuttaessa lähinnä vain liikenteen tai pahimmillaan vain henkilöauton.

    Joissain asioissa on pakko puuttua siihen mihin voi. Henkilöautoliikenteen päästöihin puuttuminen voi olla näpertelyä verrattaessa vaikka metalliteollisuuteen tai isojen maiden maanpuolustukseen, mutta eipä autot ole ainakaan huonommiksi menneet ja vahinkoa siis tullut.

    Mikä media muistaa vain autojen päästöt? Jokin SU muistaa mainita, että vain henkilöautoiluun puututaan, mutta muuten muistetaan kyllä kirjoittaa ihan kaikista päästöistä. Jopa turpeen puolustajat muistavat aina mainita, ettei turve mitään päästöjä tuota.

    Samaa mieltä, ja toisekseen kuluttajien tekemisillä on suora vaikutus henkilöautoliikenteen päästöihin, eikä ollenkaan vaikutusta vaikkapa terästeollisuuden päästöihin. Media julkaisee sitä, minkä se olettaa kiinnostavan kuluttajia ja mikä siis kuuluu "kuluttajien arkeen".

    Minä olisin sitä mieltä, että kuluttajia (lukijoita) kiinnostaa kyllä muutkin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet kuin sähköautot. Täyssähköautoja on reilulla 2% kuluttajista, tuskin autot dominoi suuren yleisön ajatuksia. Toki klikkiotsikoita saa tehtyä kun sekoittaa bensiinialet dieselin biokomponentteihin ja rakentaa siitä sillan päästötavoitteisiin - jos HS toimitus kirjoittaa räikeästi asian vierestä niin mistä tavalliset ihmiset saa oikeaa tietoa?

    Edelleen lue useita lähteitä ja esim. LUTin tutkimustuloksia. Tiivistelmiäkin löytyy Ilmastovuosikertomus
    2022 TIIVISTELMÄ

    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164392/YM-ilmastovuosikertomus-tiivistelmä_2022_220912_verkkoon.pdf?sequence=2&isAllowed=y

    https://ym.fi/ilmastovuosikertomus

    Tietoa löytyy niin paljon, ettet koe minkäänlaista tylsistymistä.

    Julkaisuja löytyy, mutta kysehän ei olekaan siitä ähkystä vaan valtaosa ihmisistä jotka näitä juttuja miettivät, ei löydä tuota tietoa vaan siitä pitää kirjoittaa sellaisessa mediassa jota luetaan päivittäin tai viikottain. Olisi tärkeää, ettei toimittajien pätevyyden puute tai oma näkemys väritä kirjoituksia vaan kirjoitetaan asiat asioina ja mahdollisesti tiivistetään laajoja kokonaisuuksia mutta totuuden rajoissa.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Jos mistään ei voi aloittaa, mitään ei voi tehdä. Soitetaan Sandstormia pohjaan saakka.

    Olet oikeassa, mutta missasit Jorman tärkeän pointin, että kaikki optimointi lähtee prosessin virheiden tunnistamisesta.

    Järkevä optimointi vertaa muutoksen aiheuttamaa rasitusta sen tarjoamaan saantoon. Pienikin parannus isossa ongelmassa antaa hyvän saannon, mutta pienen ongelman täydellinen poistaminen parantaa tilannetta vain vähän.

    Media on varsin yksisilmäinen muistaessaan päästöistä puhuttaessa lähinnä vain liikenteen tai pahimmillaan vain henkilöauton.

    Joissain asioissa on pakko puuttua siihen mihin voi. Henkilöautoliikenteen päästöihin puuttuminen voi olla näpertelyä verrattaessa vaikka metalliteollisuuteen tai isojen maiden maanpuolustukseen, mutta eipä autot ole ainakaan huonommiksi menneet ja vahinkoa siis tullut.

    Mikä media muistaa vain autojen päästöt? Jokin SU muistaa mainita, että vain henkilöautoiluun puututaan, mutta muuten muistetaan kyllä kirjoittaa ihan kaikista päästöistä. Jopa turpeen puolustajat muistavat aina mainita, ettei turve mitään päästöjä tuota.

    Samaa mieltä, ja toisekseen kuluttajien tekemisillä on suora vaikutus henkilöautoliikenteen päästöihin, eikä ollenkaan vaikutusta vaikkapa terästeollisuuden päästöihin. Media julkaisee sitä, minkä se olettaa kiinnostavan kuluttajia ja mikä siis kuuluu "kuluttajien arkeen".

    Minä olisin sitä mieltä, että kuluttajia (lukijoita) kiinnostaa kyllä muutkin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet kuin sähköautot. Täyssähköautoja on reilulla 2% kuluttajista, tuskin autot dominoi suuren yleisön ajatuksia. Toki klikkiotsikoita saa tehtyä kun sekoittaa bensiinialet dieselin biokomponentteihin ja rakentaa siitä sillan päästötavoitteisiin - jos HS toimitus kirjoittaa räikeästi asian vierestä niin mistä tavalliset ihmiset saa oikeaa tietoa?

    Mainittiinko tuo Hesarin väärin kirjoitettu artikkeli jo, siis linkki siihen?

    Siis edellisellä sivulla on linkki:
    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009985970.html

    HS otsikoi jutun alunperin "Bensiiniale.." mutta toimittaja on vähän muokannut sitä. Jutun ydin meni alunperin siten, että koska bensiinin hintaa pidetään alhaalla hidastamalla jakeluvelvoitteen nostoa, ei Suomi tule pääsemään päästötavoitteisiin. Virhe on siis bensiinin ja jakeluvelvoitteen maininta samassa lauseessa - jakeluvelvoitteen nosto koskee dieseliä, bensiinissä on jo max sallittu etanoli, 95 E10 eli max 10% uusiutuvaa sekoitetaan. Suurempia määriä ei voi sekoittaa koska nykyautoja ei ole suunniteltu sellaiseen. Tähän ei artikkelissa puututtu lainkaan. Harva lukija tietää tekniikasta taustalla.
    Kokonaan toinen juttu on sitten mistä uusiutuvia nesteitä saadaan jos dieselissä osuutta pitäisi nostaa. Maailmanlaajuisesti biodieselin raaka-aineista käydään kovaa keskustelua koska toisaalta palmuplantaasit ei ole tervetullut ratkaisu ja toisaalta biopolttoaineiden raaka-aineet ovat yleisesti ottaen jonkun ruokaa. Nämä "”Polttoainevero on kuitenkin keskeinen keino ohjata liikenteen päästöjä”, sanoo Laukkanen." jutut ovat sikäli erikoisia, että paljonko polttoaineveroa sitten pitäisi nostaa, ettei kannata autolla käydä töissä. Merkillinen luulo joillakin, että nykybensiinin hinnoilla ajettaisiin huvikseen korttelirallia. Jos bensiinin hinta verotetaan 5€ litra niin joku toinen tutkimus voisi sitten laskea mitä kuluja tulee kun laadukasta ruokaa söisi enää harvat. Kaikki ei taida tiedostaa, että tuolla ulkona on iso massa työssäkäyvää porukkaa, joiden bruttotulot on alle 2000€/kk eivätkä näe edes unta 40-50 tonnin sähköautosta.

      1
  • Topin jakauma ei kuvaa ainakaan maapallon todellisia co2-päästöjen jakaumia, joka on tässä se oleellinen asia. Topin kuvaaja voi esittää jotain suppeaa tarkoitushakuisesti rajattua aluetta ja kyseessä on ns. valeuutinen.

      1
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:
    Jos mistään ei voi aloittaa, mitään ei voi tehdä. Soitetaan Sandstormia pohjaan saakka.

    Olet oikeassa, mutta missasit Jorman tärkeän pointin, että kaikki optimointi lähtee prosessin virheiden tunnistamisesta.

    Järkevä optimointi vertaa muutoksen aiheuttamaa rasitusta sen tarjoamaan saantoon. Pienikin parannus isossa ongelmassa antaa hyvän saannon, mutta pienen ongelman täydellinen poistaminen parantaa tilannetta vain vähän.

    Media on varsin yksisilmäinen muistaessaan päästöistä puhuttaessa lähinnä vain liikenteen tai pahimmillaan vain henkilöauton.

    Joissain asioissa on pakko puuttua siihen mihin voi. Henkilöautoliikenteen päästöihin puuttuminen voi olla näpertelyä verrattaessa vaikka metalliteollisuuteen tai isojen maiden maanpuolustukseen, mutta eipä autot ole ainakaan huonommiksi menneet ja vahinkoa siis tullut.

    Mikä media muistaa vain autojen päästöt? Jokin SU muistaa mainita, että vain henkilöautoiluun puututaan, mutta muuten muistetaan kyllä kirjoittaa ihan kaikista päästöistä. Jopa turpeen puolustajat muistavat aina mainita, ettei turve mitään päästöjä tuota.

    Samaa mieltä, ja toisekseen kuluttajien tekemisillä on suora vaikutus henkilöautoliikenteen päästöihin, eikä ollenkaan vaikutusta vaikkapa terästeollisuuden päästöihin. Media julkaisee sitä, minkä se olettaa kiinnostavan kuluttajia ja mikä siis kuuluu "kuluttajien arkeen".

    Minä olisin sitä mieltä, että kuluttajia (lukijoita) kiinnostaa kyllä muutkin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet kuin sähköautot. Täyssähköautoja on reilulla 2% kuluttajista, tuskin autot dominoi suuren yleisön ajatuksia. Toki klikkiotsikoita saa tehtyä kun sekoittaa bensiinialet dieselin biokomponentteihin ja rakentaa siitä sillan päästötavoitteisiin - jos HS toimitus kirjoittaa räikeästi asian vierestä niin mistä tavalliset ihmiset saa oikeaa tietoa?

    Mainittiinko tuo Hesarin väärin kirjoitettu artikkeli jo, siis linkki siihen?

    Siis edellisellä sivulla on linkki:
    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009985970.html

    HS otsikoi jutun alunperin "Bensiiniale.." mutta toimittaja on vähän muokannut sitä. Jutun ydin meni alunperin siten, että koska bensiinin hintaa pidetään alhaalla hidastamalla jakeluvelvoitteen nostoa, ei Suomi tule pääsemään päästötavoitteisiin. Virhe on siis bensiinin ja jakeluvelvoitteen maininta samassa lauseessa - jakeluvelvoitteen nosto koskee dieseliä, bensiinissä on jo max sallittu etanoli, 95 E10 eli max 10% uusiutuvaa sekoitetaan. Suurempia määriä ei voi sekoittaa koska nykyautoja ei ole suunniteltu sellaiseen. Tähän ei artikkelissa puututtu lainkaan. Harva lukija tietää tekniikasta taustalla.
    Kokonaan toinen juttu on sitten mistä uusiutuvia nesteitä saadaan jos dieselissä osuutta pitäisi nostaa. Maailmanlaajuisesti biodieselin raaka-aineista käydään kovaa keskustelua koska toisaalta palmuplantaasit ei ole tervetullut ratkaisu ja toisaalta biopolttoaineiden raaka-aineet ovat yleisesti ottaen jonkun ruokaa. Nämä "”Polttoainevero on kuitenkin keskeinen keino ohjata liikenteen päästöjä”, sanoo Laukkanen." jutut ovat sikäli erikoisia, että paljonko polttoaineveroa sitten pitäisi nostaa, ettei kannata autolla käydä töissä. Merkillinen luulo joillakin, että nykybensiinin hinnoilla ajettaisiin huvikseen korttelirallia. Jos bensiinin hinta verotetaan 5€ litra niin joku toinen tutkimus voisi sitten laskea mitä kuluja tulee kun laadukasta ruokaa söisi enää harvat. Kaikki ei taida tiedostaa, että tuolla ulkona on iso massa työssäkäyvää porukkaa, joiden bruttotulot on alle 2000€/kk eivätkä näe edes unta 40-50 tonnin sähköautosta.

    Kyse on siis kokonaisuudesta, kuten vaikka tuolla selitetään: https://yle.fi/a/74-20036079. Bensamittarilla ei tiedä paljonko uusiutuvaa on joukossa, mutta ei enempää kuin 5 tai 10%. Jos on täydet prosentit, saa dieselistä halvempaa valmistaa. Bio-osuuden valmistamisesta on joitain sovittuja juttuja ja paheksunnan sanelemia käytäntöjä.

    Polttoaineen hinnalla on tarkoitus saada ihmiset pienempikulutuksisiin autoihin. A6:sta voi siirtyä A3:een ja periaatteessa puolittaa kulutuksen. Ja taas kannattaa käydä töissä työkavereita tapaamassa.

    Monilla on jalat vakaasti ilmassa. TM testasi sähköautoja, joihin kaikilla on varaa. Ja absoluuttisen hinnan lisäksi hintahaitari oli +50%, joten kaikilla ei tosiaan raha ole ensimmäinen ongelma.

    Kyllä huviajoa on vielä paljon, samoin huonosti suunniteltua ja paljon ei edes mietitä, kun on pakko ajaa kymmeneen kauppaan, harrastukseen, kyläilemään ja sillain.

      
  • muokattu 27.11.2023 15:07

    ” Kyllä huviajoa on vielä paljon, samoin huonosti suunniteltua ja paljon ei edes mietitä, kun on pakko ajaa kymmeneen kauppaan, harrastukseen, kyläilemään ja sillain”
    En tiedä noista kymmenestä kaupasta mutta kyllähän me aika tiukoilla oltaisiin jos kauppaan, harrastuksiin tai kavereiden luokse ei voisi mennä koska bensiini olisi liian kallista. Itse en töiden lisäksi harrasta muuta kuin mökkeilyä, mutta en silti haluaisi mökkeilyä lopettaa kalliin polttoaineen vuoksi. Tästä pääsen vielä lohkaisemaan että en pidä aivan pienistä autoista, valmistuskustannuksia on pienen koon lisäksi karsittu äänieristyksestä ja varusteista, minkä lisäksi pikkuautot ovat turvattomampia kuin vähän suuremmat.

      2
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    ” Kyllä huviajoa on vielä paljon, samoin huonosti suunniteltua ja paljon ei edes mietitä, kun on pakko ajaa kymmeneen kauppaan, harrastukseen, kyläilemään ja sillain”
    En tiedä noista kymmenestä kaupasta mutta kyllähän me aika tiukoilla oltaisiin jos kauppaan, harrastuksiin tai kavereiden luokse ei voisi mennä koska bensiini olisi liian kallista. Itse en töiden lisäksi harrasta muuta kuin mökkeilyä, mutta en silti haluaisi mökkeilyä lopettaa kalliin polttoaineen vuoksi. Tästä pääsen vielä lohkaisemaan että en pidä aivan pienistä autoista, valmistuskustannuksia on pienen koon lisäksi karsittu äänieristyksestä ja varusteista, minkä lisäksi pikkuautot ovat turvattomampia kuin vähän suuremmat.

    Nykymaailma on digitaalista, taas meni ykkönen nollaksi. Jos ei saisi/kannattaisi ajella kymmeneen kauppaan ja muualle huonosti suunnitellen, ei se tarkoita ettei kotoa voi poistua. Ja kilpavarustelu on nykypäivää liikenteessä, turvallisen liikkumisen sijaan halutaan oma asema turvata isolla autolla välittämättä siitä, että se on toisilta pois. Ovatko uudet pienet autot oikeasti äänekkäitä vai olivatko sitä 1990-luvulla?

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    ” Kyllä huviajoa on vielä paljon, samoin huonosti suunniteltua ja paljon ei edes mietitä, kun on pakko ajaa kymmeneen kauppaan, harrastukseen, kyläilemään ja sillain”
    En tiedä noista kymmenestä kaupasta mutta kyllähän me aika tiukoilla oltaisiin jos kauppaan, harrastuksiin tai kavereiden luokse ei voisi mennä koska bensiini olisi liian kallista. Itse en töiden lisäksi harrasta muuta kuin mökkeilyä, mutta en silti haluaisi mökkeilyä lopettaa kalliin polttoaineen vuoksi. Tästä pääsen vielä lohkaisemaan että en pidä aivan pienistä autoista, valmistuskustannuksia on pienen koon lisäksi karsittu äänieristyksestä ja varusteista, minkä lisäksi pikkuautot ovat turvattomampia kuin vähän suuremmat.

    Nykymaailma on digitaalista, taas meni ykkönen nollaksi. Jos ei saisi/kannattaisi ajella kymmeneen kauppaan ja muualle huonosti suunnitellen, ei se tarkoita ettei kotoa voi poistua. Ja kilpavarustelu on nykypäivää liikenteessä, turvallisen liikkumisen sijaan halutaan oma asema turvata isolla autolla välittämättä siitä, että se on toisilta pois. Ovatko uudet pienet autot oikeasti äänekkäitä vai olivatko sitä 1990-luvulla?

    Jos nyt ensin tiputat sen nollan pois 10 kaupasta niin ollaan melko normaalin äärellä. Jää vain normaalit ajot.
    En osaa yleisesti sanoa pikkuautojen äänistä mutta olen ajanut 2008 Yariksella joka oli äänekäs. TM testasi aivan uutta 2023 MG5 josta kerrottiin seuraavaa:

    "Melu
    Matkustamo on äänekäs. Valtaosa melusta tulee renkaista, joiden aikaansaama jyly on voimakasta jo matalissa nopeuksissa. Sorapohjalla irtokivet kilahtelevat terävästi auton pohjarakenteisiin, ja kiviä tuntuu olevan paljon.

    Kaupungissa ylimääräisen melun lähteet ovat harvassa, kunhan ei eksy nupukivetyille alueille. Pienet jatkuvat epätasaisuudet saavat matkustamon paneelit ja verhoilun nitisemään. Osaltaan nekin peittyvät rengasmelun alle."

    https://tekniikanmaailma.fi/lehti/21a-2023/iso-koeajo-mg-5-luxury-long-range-klassinen-perheauto-kiinalaisittain-ja-sahkoisena/

    Vain vähän suurempi vaikka vanhaa tekniikkaa, vuosituhannen alun S60 - valtatiellä/moottoritiellä ei edes tiedä, että diesel on käynnissä. Rengasmelu taas johtunee rengasvalinnasta mutta kesärenkaat ei pidä ääntä, nastat kyllä kuuluu jonkun verran.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    ” Kyllä huviajoa on vielä paljon, samoin huonosti suunniteltua ja paljon ei edes mietitä, kun on pakko ajaa kymmeneen kauppaan, harrastukseen, kyläilemään ja sillain”
    En tiedä noista kymmenestä kaupasta mutta kyllähän me aika tiukoilla oltaisiin jos kauppaan, harrastuksiin tai kavereiden luokse ei voisi mennä koska bensiini olisi liian kallista. Itse en töiden lisäksi harrasta muuta kuin mökkeilyä, mutta en silti haluaisi mökkeilyä lopettaa kalliin polttoaineen vuoksi. Tästä pääsen vielä lohkaisemaan että en pidä aivan pienistä autoista, valmistuskustannuksia on pienen koon lisäksi karsittu äänieristyksestä ja varusteista, minkä lisäksi pikkuautot ovat turvattomampia kuin vähän suuremmat.

    Nykymaailma on digitaalista, taas meni ykkönen nollaksi. Jos ei saisi/kannattaisi ajella kymmeneen kauppaan ja muualle huonosti suunnitellen, ei se tarkoita ettei kotoa voi poistua. Ja kilpavarustelu on nykypäivää liikenteessä, turvallisen liikkumisen sijaan halutaan oma asema turvata isolla autolla välittämättä siitä, että se on toisilta pois. Ovatko uudet pienet autot oikeasti äänekkäitä vai olivatko sitä 1990-luvulla?

    Jos nyt ensin tiputat sen nollan pois 10 kaupasta niin ollaan melko normaalin äärellä. Jää vain normaalit ajot.
    En osaa yleisesti sanoa pikkuautojen äänistä mutta olen ajanut 2008 Yariksella joka oli äänekäs. TM testasi aivan uutta 2023 MG5 josta kerrottiin seuraavaa:

    "Melu
    Matkustamo on äänekäs. Valtaosa melusta tulee renkaista, joiden aikaansaama jyly on voimakasta jo matalissa nopeuksissa. Sorapohjalla irtokivet kilahtelevat terävästi auton pohjarakenteisiin, ja kiviä tuntuu olevan paljon.

    Kaupungissa ylimääräisen melun lähteet ovat harvassa, kunhan ei eksy nupukivetyille alueille. Pienet jatkuvat epätasaisuudet saavat matkustamon paneelit ja verhoilun nitisemään. Osaltaan nekin peittyvät rengasmelun alle."

    https://tekniikanmaailma.fi/lehti/21a-2023/iso-koeajo-mg-5-luxury-long-range-klassinen-perheauto-kiinalaisittain-ja-sahkoisena/

    Vain vähän suurempi vaikka vanhaa tekniikkaa, vuosituhannen alun S60 - valtatiellä/moottoritiellä ei edes tiedä, että diesel on käynnissä. Rengasmelu taas johtunee rengasvalinnasta mutta kesärenkaat ei pidä ääntä, nastat kyllä kuuluu jonkun verran.

    Nykyään isotkin autot ovat siis äänekkäitä, vieläpä sähköautot. Melun peittämiseksi joissain niistä ajetaan polttiksen ääntä hämmentämään matkustajia. Moottorin ääni taitaakin olla suurimmillaan sähkiksissä.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    Audit on helppo tunnistaa. Parikymmentä vuotta samannäköisiä ja kaikki mallit suunnilleen saman näköisiä. Ikämääritys voi mennä 15 vuotta pieleen eikä malliakaan tiedä varmaksi. Eipä herätä kateutta naapureissa. (Tosituntija tuntee tietenkin vuoden ja moottorin tarkkuudella jokaisen.)

    Tuossa Ultrassa oli mielenkiintoinen kynnyskotelon lisämuotoilu, kun kulutus pitäisi sen avulla tippua selvästi eikä se näytä kummoiselta. Miksi ei ole laitettu kaikkiin?

    Niin, harmaa kuski ja auto niin sopii hyvin suomalaiseen mielenmaisemaan :)
    Ultrassa on käytetty painon minimoimiseksi enemmän alumiinia korissa, ja eri moottorinosia, myös eri vaihdelaatikkoa ja madallettua kevyttä alustaa/alusta osia, eri kantta ja syöttöä, imusarjaa jne... sisällä eri penkit, kevennetyt äänieristeet (joo, kuulee eron). lisäksi jotain ulkoisia korinosien eroja, kuten nuo sivulipat kynnyskoteloissa ja pohjassa eri muovit.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit