Tulin tänään (5.7.2024) itäisestä Suomesta 7-tietä pitkin ja aloin ihmetellä moottoritiellä käytettyjä laskettuja nopeusrajoituksia, nyt kun olen kesän aikana muutamia kertoja tuon välin ajanut.
Vaalimaan jälkeen olin ensin uusi asfaltti, jossa kaikki tiemaalaukset olivat kunnossa - silti rajoitus 80 km/h.
Uuden asfaltin loputtua oli 120 km/h, kunnes tuli "kunnossapitotyö" ja 80 km/h rajoitus, jonka jälkeen taas uusi asfaltti nyt 100km/h rajoituksineen, jonka jälkeen tuli taas 80km/h "kunnossapitotyö". Nämä siis ennen Haminaa...
Ennen Haminaa sitten taas vanha asfaltti 120 km/h rajoituksella ja siitä eteenpäin oli normaalit rajoitukset...
Tiellä ei näkynyt mitään kunnossapitohenkilöstöä tai työkoneita, sää oli aurinkoinen.
Tämä ei ollut eka kerta kun nopeusrajoitukset heittelevät sattumanvaraisesti - joskus on myös ollut säätilan(?) vuoksi rajoitettu nopeuksia, mutta niissäkin on ollut viivettä (sade on poistunut aikoja sitten).
Heräsi vain kysymys, millainen "TEKOÄLY" näitä rajoituksia arpoo? Joku kesäduunari Traficomissa?
Onko tarkoituksena vain tarkistaa, onko autoilija hereillä?
Osa autoilijoista kyllä jättää rajoitukset huomioimatta ja ajavat "vanhasta muistista" koko ajan 120km/h...
Nopeusrajoitusten noudattamista nämä "sattumanvaraisuudet" eivät edistä!
Yksi tilanne voi olla se, että työryhmä on tulossa tai poistumassa kohteesta. Silloin on jonkinlainen klappi rajoitusten muuttamisen kanssa. Toki tienkäyttäjä toivoo, että kun purukka tulee tai menee, työnjohtaja päivystää rampilla ja ottaa puhelun liikenteenohjauskeskuseen heti, kun tilanne muuttuu. Elävässä elämässä asiat ei näin mene.
Eniten itseäni kummastuttaa 120 silloin, kun porukka niittää raivureilla keskikaistan kaiteiden alustoja.
Rajoitukset taidetaan laittaa tietöitä varten pari päivää etukäteen, että vanhasta muistista ajavat saattavat vilkaista niitä joku kerta. Töiden alkaessa laitetaan oikea matalampi työrajoitus.
Uudelle asvaltille on ihan järkevää laittaa alempi rajoitus, että sateen sattuessa liikenne pysyy suunnassa. Ei kai muuttuvatkaan merkit ole ihan automaattisesti koko ajan ohjattavia, niitä ei ehditä muuttamaan sadekuurojen mukaan.
Suomessa on pakko laittaa mahdollisimman korkeat nopeusrajoitukset lyhyillekin pätkille etteivät autoilijat suutu. Sitten niitä joudutaan lasketaan vähän väliä jonkin syyn takia ja rajoitukset ovatkin sitten sellaista sekasotkua, ettei meinaa tahdissa pysyä. Tasainen rajoitus olisi parempi kuin turha kahdenkympin nosto muutamaksi kilometriksi.
Mikään pakkohan ei ole ajaa suurinta sallittua nopeutta, vaan voi jatkaa sitä tasaista 80 km/h, tai nostaa nopeus 90:een. Rajoituskyltti kieltää ajamasta nopeammin, ja sellaiselle on hyvä olla asiallinen perustelu.
Silloin kun on muuta liikennettä on hyvä ajaa melko lähellä oikeanpuoleista reunaa jotta nopeampaa vauhtia ajavat pääsevät turvallisemmin ohi. Joillekin ohittajille ei riitä edes suurin sallittu, vaan tavoitenopeutena heillä on ylinopeus; joillekin se on yli sallitun, mutta kuitenkin alle puuttumiskynnyksen, joillekin se on rikesakkohinnoiteltu nopeus, ja jotkut luottavat siihen että vauhtia voi olla päiväsakkohinnoiteltuna / ajokieltoon johtavasti, koska valvontaa ei kameratolppien lisäksi ole (yhden tutkapaikan olen tällä vuosikymmennellä nähnyt, se oli eri reitillä jota yleensä ajan).
Tilannenopeus (tilannekohtainen turvallinen nopeus jossa kuljettaja voi pysäyttää ajoneuvonsa ilman törmäämistä) on sellainen asia jota moni ei tunnista edes viranomaisen roolissa, eli esimerkiksi koulujen kohdalla voisi olla nopeuskyltin lisäkilpenä viikonpäivät ja kellonajat. Toisaalta, miksei tietyömaa-alueella voisi olla poliisilla liikuteltavia nopeuskameratolppia takaamassa työturvallisuutta?
@Lukija21885 kirjoitti:
No älä. Aiheesta tosin käytiin jo sivutolkulla vääntöä tämän otsikon alla: Poimintoja sanomalehdistä - osa IV
Aiemmasta lainattua: aiheuttavat kuitenkin turhaan ohittamispainetta takanatuleville.
No nyt kun sinäkin pääsit tracktestin lailla opettamaan perusasioita, niin ihan mallin vuoksi: jos ajetaan jonossa 120km/h, niin kuinka pitkä väli edellä olevaan pitää sitten ollakaan, ettei äkkijarrutustarpeessa törmää edellä olevaan (joka nähtävästi ajaa seinään, vai mitä siellä edellä sitten tapahtuukaan milloinkin)?
Ei muuten, mutta siellä toisessa osiossa ihmeteltiin myös perässä, lähes puskurissa kiinni roikkuvia "mulla on kiireempi kuin sulla" -kuskeja ns. työntämässä edellä olevaansa. Olet siis sen "tunnistatko. tilanteet" -asian suhteen oikeassa kyllä, mutta...
Silloin kun rajoitukselle näkyy järkevä syy, niin se on OK - kaikki muut (turhat) rajoitukset rapauttavat nopeusrajoitusten noudattamisen moraalia!
Ymmärrän hyvin, että rajoitus on silloin esim. 30km/h, jos kyseessä on asflattityömaa - mutta kymmenien kilometrien rajoitukset "ilman mitään näkyvää" toimintaa ovat tarpeettomia. Jos ruohoa leikataan jossakin kohtaa, niin ei koko väylän pituudella tarvita rajoitusta...
Joskus on myös ollut säätilanteesta johtuvia muuttuvia rajoituksia, mutta ne ovat aina olleet myöhässä - lisäksi on tapauksia, jossa aluerajalla ("tiepiirin" rajalla?) rajoitus muuttuu 120km/h > 80km/h, vaikka säätila ja tie ovat ennallaan.
Uuden asfaltin alempaa rajoitusta en ymmärrä - sateella uusi pinta on varmasti liukkaampi, kuin vanha, mutta tuskin kuivalla auringonpaisteella.
Tuolla Lappeenrannan ja Vaalimaan välillä on yksi voimalinjatyömaa, jonka kohdalla on rajoitus 50km/h. Siinä on siis (väliaikaiset?) "tolpat" tien molemmin puolin, mutta mitään toimintaa siinä ei ole näkynyt koko kesänä (ne voimajohdot ovat siis taivaalla, eikä maassa tielinjan kohdalla rakenneta mitään). Kukaan paikallinen autoilija ei ainakaan hidasta siinä yhtään...
Ja kuka tahansa on paras asiantuntija kertomaan, ettei järkevää syytä ole. Johtotyömaan pylväät ovat kovia törmättäviä, jos ne eivät ole aitojen toisella puolen. Sielläkin ne ovat tierakenteeseen kuulumattomia ollessaan liian lähellä.
Osa merkeistä voi olla laiskuutta. Itse työkin pitää saada tehdyksi eikä päivä saa mennä pelkkien merkkien siirtelyssä.
Muutama viikko sitten ajoin Kaarinasta Paimioon motari. Siinä tehtiin töitä pakollisen törmäysauton suojissa ja oli kaksi edeltävää rajoitusta muutaman sadan metrin matkalla. Koko homma näkyi kerralla ja piti oikein jarruttaa, että vauhti hiljeni tarpeeksi ripeästi. Yleensä ehtii jarruttelemaan moottorilla ja vaihtamaan pienempää vaihdetta pari kertaa. Tuossa ei autoja turhaan häiritty.
Jos ajetaan jonossa 120 km/h, niin ajoneuvo etenee silloin 33 metriä sekunnissa. Tuo aika ja matka kuluu monella ennen kuin jalka ehtii painaa jarrupoljinta. Ja jos tietää olevansa hyvä pysäyttämään ajoneuvonsa, niin voi olla että siitä seuraa se että takanatuleva rysäyttää perään - jätä siis takanatulevallekin turvavälivaraa jos hän ei itse kykene sellaiseen. Ohjeen mukaisesti sen tulisi olla 4 x33 = 132 metriä (joka noudattaa sitä ei osallistu kolariin), mutta reaalielämässä se on aika pitkä. Toisaalta tilanteet muuttuvat, eli jos nopeus laskee muun liikenteen vuoksi tasoon 100 km/h voi turvaväliä lyhentää 4 sek x 27,5 m/s =110 metriin. Ja jos rekat ohittelevat toisiaan, niin 80 metriä riittää.
Vastaan siis että välin tulisi olla sellainen että siihen itsekin uskoo, eli näkee hyvin mitä edessä on meneillään, uskoo että reaktioaikaa on riittävästi, ja että voi hiljentää tarpeeksi että ymmärtää vaihtoehdoksi myös väistämisen pientareelle.
Perusasioitahan nämä periaatteessa kaikki ovat, alkaen suuntamerkin käytöstä. Sitäkään ei suinkaan kaikki vielä osaa käyttää, vaikka ajokortti olisikin taskussa. Aiheita on monia joita voi pallotella, mutta en osaa sanoa mitkä ovat minulle /osalle meistä itsestäänselvyyksiä, ja mitkä ovat sellaisia joista joku voisi olla kiinnostunut kuulemaan lisää.
Ennakoiva ajaminen on englanniksi Defensive driving, eli itsepuolustus-ajaminen. Osa kuljettajista puolestaan vaikuttaa tekevän juuri päinvastaista, eli ottavat ihan turhan oloisia riskejä.
Defensive on siviilisuomeksi suojeleva, sama kuin protective. Self defence on militaarisuomeksi itsepuolustus tai pelkkä puolustus.
Tosiaan, kun takana tuleva nuolee takapuskuria, pitää nostaa kaasua, jotta nopeus laskee ja jää enemmän turvaväliä eteen. Silloin voi suojella itseään ja toisia paremmin.
@Lukija209751 kirjoitti:
Varmaankin olevinaan yleispätevä ohje?
Mitä itse teet/tekisit? Jos se onkin vain yleispätevä? Tai jos se on vain ohje?
Kas ihmettä, kursiivisi muuttui tuollaisiksi viivanpätkiksi eli alleviivaukseksi. Tekoäly muuttaa jo kirjoitustasi. Minä en sitä tehnyt. Alleviivaushan on aivan eri asia kuin kursivointi, jolla ei sinun mukaasi ole mitään merkitystä.
@Lukija209751 kirjoitti:
Toisessa keskustelussa näistä oli jo puhetta. Siellä ajoin esimerkissäni motarilla aika tarkkaan 120km/h, joka ei riittänyt takaa tulevalle "työntäjälle". Edessäni ei ollut ketään. Jatkoin samaa nopeutta kunnes oikealla kaistalla oli tilaa siirtyä sinne. Ohitin siis hitaammin - eri syistä - ajavia, ei sen ihmeempää.
Enkä siis ainakaan hidastanut takanatulijan takia. En näe miten se olisi edistänyt mitään.
Ehkä. se muuttaa sinulla, mutta minun ruudullani alleviivaus tekstiväliin alleviivaus -editointi tekee kursiivia edelleen, kuten oli tarkoituskin. Ehkä tekoälysi pettää ajatuksesi?
Ihan itse teit noin terävän huomion?
Vastasin kyllä, ettei sillä ollut siinä asiayhteydessä muuta sen ihmeempää merkitystä. Koska sitähän sinä kysyit silloin. Se on kuitenkin tehostuskeino tekstin muokkaamisessa, onhan se merkitys tekstille jo itsessään. Vaihtoehtoisesti voisi käyttää
"lainausmerkkejä"
Vähän samaa efektiä kaikki ja vaihtelua vaan tuovat. Onhan noita muitakin editointivaihtoehtoja, jollakin tähän voisi saada vaikka boldilla tekstiä jne.
Pitääkö olla jotakin tosi diippii juttuu että saa käyttää kursiivia mukamas?