Se varmaan johtuu siitä, että jos hihna katkeaa, se on auton käyttäjän tekemä huoltamattomuusvika. Ketju sen sijaan kestää moottorin eliniän ilman huoltoa, m.o.t.
Ketju sen sijaan kestää moottorin eliniän ilman huoltoa, m.o.t.
Itse olen kerran kuluneen ketjun joutunut vaihtamaan. Talbot 1.5 n. 170 tuhatta ajettuna ,mot. Lähivuosina tätä ihmettelyä tulee piisaamaan, koska ketjuun ovat siirtyneet monet perinteiset hihnamerkit. Jotain pientä on kuulunut VW 1.2 Tsi:n huonosta sarjasta, jossa ketjuja on jouduttu vaihtamaan pienillä km. lukemilla. Ketju kestää niin pitkään kunnes hajoaa. Hyvä piirre siinä kuluessaan oli ainakin aikoinaan, että se oireili tyypillisesti.
Samoin yhden kalisevan ketjun reilusti alle 200.000 km ajettuun vaihtanut (Kadett C, 1.2 patarautakone).
Minulle sama kumpi, kunhan on luotettava ja helppohoitoinen.
Jos on ketju, pitää olla "ikuinen".
Jos on hihna, pitää olla kuten 740 GLE:ssä. Sitä ei kannata viedä liikkeeseen vaihdettavaksi, koska hihna ja kiristin vaihtuvat kotitallissa nopeammin kuin auton käyttäminen 20 km päässä olevalle korjaamolle kestäisi ja osat maksavat muutaman kymmenen euroa, joten niitä ei tarvi säästellä.
Jos on hihna, pitää olla kuten 740 GLE:ssä. Sitä ei kannata viedä liikkeeseen vaihdettavaksi, koska hihna ja kiristin vaihtuvat kotitallissa nopeammin kuin auton käyttäminen 20 km päässä olevalle korjaamolle kestäisi ja osat maksavat muutaman kymmenen euroa, joten niitä ei tarvi säästellä.
Ketjusta samaa mieltä, mutta kerrotko missä 2000-luvun autossa saat osat parilla kympillä ja vaihto on helppoa?
Poikittais koneinen kahdella nokka-akselilla on jo tilanpuolesta haastava ja usein hihna pyörittää vielä vesipumppua jolloin nesteetkin pitää tyhjentää jne.
Jos sitten vielä kävisi, niin ikävästi, että hihna katkeaa, niin maksajaa saa etsiä peilistä.
Ketju on hyvä, jos se alkaa pitämään ääntä ennen kuin lopullista hajoamista, mutta historia tuntee muitakin merkkejä Opelin lisäksi, missä ketju on hypännyt pari hammasta yli.
Poikittais koneinen kahdella nokka-akselilla on jo tilanpuolesta haastava ja usein hihna pyörittää vielä vesipumppua jolloin nesteetkin pitää tyhjentää jne.
Osui ja upposi.
Omatoiminen nokkahihnan vaihto loppui meidän tallissa siinä vaiheessa kun moottori kääntyi väärin päin, hihna on pitkä kuin nälkävuosi ja pyörii ziljoonan rattaan ympäri, kädet eivät mahdu minkään työkohteen lähellekään, käsissä olevista työkaluista puhumattakaan, jakopään vieressä lokasuojasta avataan huoltoluukku, jonne kuulemma yltää kun purkaa pyöränripustusta riittävästi pois edestä.
740:n hihnan olen vaihtanut kotityökaluin reilusti alle tunnissa. S80 hihnaa en edes näkisi tuossa ajassa, kun auton purku olisi vielä kesken ja osin sen vuoksi ehjän auton pelkkä rutiinihuolto maksaa merkkiliikkeessä 1400 .
Mutta tämä ei mielestäni tee hihnasta kelvotonta rakennetta, vaan rajoittaa sen käytön niihin autoihin, joissa hihnaan pääsee järjellisesti käsiksi koko autoa hajottamatta. Kieltämättä nykyautoissa todella harvinainen tilanne.
Opelixi:
Ketju on hyvä, jos se alkaa pitämään ääntä ennen kuin lopullista hajoamista, mutta historia tuntee muitakin merkkejä Opelin lisäksi, missä ketju on hypännyt pari hammasta yli.
Kadettin patarautakoneessa oli työntötangot, joten ketju tekee vain pientä lenkkiä eikä pääse ihan helpolla sutimaan yli. Oli lisäksi helppo vaihtaa ja se tosiaan varoitti selvästi ja ajoissa.
Hauraita ketjurakenteita tunnetaan paljon uudemmistakin moottoreista. Täytyy myöntää että kesällä ostamani auton nokalla raksuttaa ei tiedon vaan puhtaasti saituuden ja epäluulon vuoksi yksi viimeisistä vanhan mallisarjan moottoreista, jonka tyyppiviat ja elinkaari ovat jo tunnettuja.
Seuraava vuosimalli kuluttaa normin mukaan litran vähemmän, mutta kilometrien karttuessa niin kuulostaa tekevän myös jaon sekoamiseen saakka venyneiden jakoketjujen saldo. Auts!
siis kerrotko mikä malli sinulla on tuo s80 koska ainakin kun itselläni oli s80 d5 -03 ei sen huollot olleet kalliit.
nykyiseen v70 2.4d -08 sanoivat jakohihnan vaihdon hinnaksi n.450
ja sanoivat sen olevan helpompi/halvempi kuin relluihin sen vaihto.
jakohihnan vaihto välejähän on poihjoismaissa lyhennetty monessa merkissä vedoten ns.olosuhteisiin esim volvossa taitaa etelämpänä euroopassa olla väli 10v/240tkm ja suomessa 5v/160tkm ??(vm 2007 jälkeen, korjatkaa jos väärää tietoa)
Ketju ehdottomasti, onpahan yksi murhe vähemmän auton omistuksessa. Tosin ajattelin aikaisemmin, että ketju on ikuinen (=kestää auton käyttöiän), mutta ilmeisesti näin ei olekaan. Edellisessä autossa oli ketju, juuri vaihdetussa uudessa ei. Autonvalmistajat ovat siirtymässä hihnojen käyttöön taas. Olisko edullisempaa vai tuoko enemmän rahaa auton historian aikana, en tiedä.
Faijan Mazda kutosessa on hihnan vaihtoväli 120 000 kilsaa. Vuosista ei mainittu mitään. Kilsoja on tullut ja tulee noin kymppitonni vuodessa, joten kannattaako odottaa yli kymmenen vuotta hihnan vaihtoa?
740 GLE
siis kerrotko mikä malli sinulla on tuo s80 koska ainakin kun itselläni oli s80 d5 -03 ei sen huollot olleet kalliit.
nykyiseen v70 2.4d -08 sanoivat jakohihnan vaihdon hinnaksi n.450
ja sanoivat sen olevan helpompi/halvempi kuin relluihin sen vaihto.
jakohihnan vaihto välejähän on poihjoismaissa lyhennetty monessa merkissä vedoten ns.olosuhteisiin esim volvossa taitaa etelämpänä euroopassa olla väli 10v/240tkm ja suomessa 5v/160tkm ??(vm 2007 jälkeen, korjatkaa jos väärää tietoa)
S80 facelift eli 2004, B5244S2 + AW55-50.
Tuo kallis huolto oli siis koko huollon hinta ja kieltämättä se tosiaan oli isoin ko. autolle speksattu huolto, eli 160.000 km. Huoltoon mennessä ei muistaakseni ollut mitään lisätöitä, mutta tuohon huoltoon kuuluu myös toista ämpärillistä kallista öljyä vaativan automaatin öljynvaihto, joka on siitä kiva, että maksaa noin kytkinremontin hinnan 80.000 km välein.
Huolto jäi selvästi alle kahden tonnin, koska puhalsin pelin poikki siinä vaiheessa kun alettiin tarjota 650 euron takajarruremonttia. Hain sitten osat Motonetistä ja vaihtelin levyt, palat ja käsijarruhilut itse.
Samoin huoltolaskun ohi vedettiin moottorin ylempi tukikumi, joka sekin oli jäänyt tuotekehityksen uhriksi. Enää ei ole saatavissa parinkympin kumipuslaa, jonka voi parilla putkenpätkällä puristaa vanhan tilalle ruuvipenkissä, vaan nyt myydään noin 5 minuuttia nopeammin vaihdettava koko moottorinkannake puslineen nelinkertaiseen hintaan.
Muistinhan jo kertoa parin euron hintaisesta takaluukun sähköisesta avauskatkaisimesta? Eihän siinä mitään, että mikrokytkin silloin tällöin kilahtaa. Mutta kun se S****NAN kytkin on valettu kiinni auton korin väriseen takaluukun kahvaan ja samalla kompleksissa tulee myös kilpivalot. Eikä maksa edes aivan kahta sataa, ennen kuin pääsee maalaamaan sitä kahvaa auton väriseksi. Kaikkein hienointa asiassa on, että sähköisestä ohjauksesta huolimatta takaluukkua ei saa kauko-ohjaimella auki, vaan ostoskassit on laskettava maahan siksi aikaa kun kopeloi rapaisen luukun auki käsin. Eli koko idioottimainen järjestely ihan vain Volvoilijan kiusaksi. Edellisen vuosikymmenen malleissa kilpivalot ovat hieman arka paikka, kun pilalle hapettuneen lampunkannan varaosana on luukun kahva. Nyt on pystytty integroimaan jo kahva+kilpivalot+avauskatkaisin. Seuraavassa mallissa todennäköisesti kilpivalon pimentyessä vaihdetaan koko takaluukku, mutta se ei ole enää minun ongelmani.
740 suunnittelijat ovat selvästi jääneet eläkkeelle. Tuo vaimon S80 on suunniteltu isoina osakokonaisuuksina koottavaksi omistamatta ajatustakaan huollon helppoudelle ja kustannuksille. Sen vuoksi minä ajan Volvolla enää vain kesäisin, jolloin 740 GLE pääsee nättinä päivänä ulkoilemaan.
Muistelen itsekin, että Suomessa on Volvolla käytössä lyhennetty hihnanvaihtoväli?
Huollettu auto. Hihna voi olla jopa positiivinen asia, koska se on vaihdettu vaatimusten mukaan. Ketjullinen paljon ajettuna saattaa siten olla varsinainen pommi.
Huollettu auto. Hihna voi olla jopa positiivinen asia, koska se on vaihdettu vaatimusten mukaan. Ketjullinen paljon ajettuna saattaa siten olla varsinainen pommi.
Eikä tarvitse olla edes paljon ajettu. Esimerkiksi bemarilta löytyy useampikin kone, jossa ketju ei todellakaan ole ongelmaton. Pahimpana varmaan Mini Cooper S.
Opelilla on ilmeisesti melko legendaarinen osaaminen jakopään kanssa, oli se sitten kyhätty ketjun tai kuminauhan varaan. Volkkari ilmeisesti osaa soseuttaa myös ketjun tietyissä TSI koneissa.
Omassa autossa on ketju, eipähän pitäisi katketa. Toinen juttu on CVT-laatikko, sielläkin on ketju. Vaihteistosta johtuen olettaisin että jakopäähän ei pääse kohdistumaan mitään teräviä piikkejä ja nykäisyjä kun laatikko tasoittaa koneen lähinnä agregaattia vastaavaksi. Että kai se kestää.
Voimansiirron nykäiyt eivät taida pahemmin nokkakoneistoon asti siirtyä muutenkaan. Nykyisien nokkakoneistojen kitkat ovat pieniä ja itse ketjun kuorma on muutenkin pieni. Kiristimet aiheuttavat nykyisin ongelmista leijonen osan.
Opelilla on ilmeisesti melko legendaarinen osaaminen jakopään kanssa, oli se sitten kyhätty ketjun tai kuminauhan varaan.
8-tappiset olivat suuremmaksi osaksi ns. vapaasti pyöriviä eikä vanhemmissa ketjulla varustetuissa kuutoskoneissakaan ollut ongelmia. Ongelmathan alkoivat vasta 16-venttiilisten ja V-koneiden kohdalla 90-luvun puolesta välistä lähtien eikä sen jälkeen näköjään saatu edes ketjua kestämään.
Ihmekös tuo, kun hihna on ollut/on huomattavasti ketjua suositumpi ja vain toinen noista voi käytännössä katketa.
Jaa eikö ketju voi katketa? Uskoiskohan tuota...
Työkaverin 9-5:sta pudotettiin koko voimantuotto ja -siirtopaketti lattialle kun piti vaihtaa jakoketju + rattaat + ohjainkiskot. Olivat kuulemma ihan finaalissa kun mittarissa oli 250tkm. No saatiinhan samalla turbokin uusittua helpommin. Työ tehtiin talkoovoimin -muuten remontille olisi tullut hintaa koko auton arvon verran.
Niin hihnan kuin ketjunkin saa katkeamaan todella "helposti": valmistaa vain kiristimen, joka ei toimi, vaan päästää hihnan/ketjun löysälle. Opel on onnistunut tekemään huonoja kiristimiä sekä hihna- että ketjumalleihin. Kohtuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että:
1) Opel on viime vuosina päässyt hihnaongelmistaan pitkälti eroon.
2) 2,2-litrainen bensamoottori on alun perin USA:ssa kehitetty. Vastaava moottori hiukan isommaksi porattuna oli mm. Chevrolet (=Oldsmobile) Aleron konepellin alla.
Joo näin todellakin on! Kun ostin omani oli siihen juuri tehty koneremppa hihnan porsittua. Ehdin ajaa yhden hihnanvaihtovölin eli 60000km ja vaihdoin hihnan. Ulkopuolisesti tarkasteltuna se olikin aivan ok. Noh uusi hihna kiristiminen ja rullineen vaihdettiin. Myös vesipumppu uusittiin. Ehdin ajaa alle 30000km:ä ja mitä *ittua! Hihna katkesi ja taas kone palasina. Kun hihnaa tutkittiin niin se oli aivan riekaleina ja joka paikasta niin kulunut, että asentaja sanoi olleen ihme ettei auto jäänyt tielle jo paljon aiemminkin. En voi vieläkään ymmärtää mikä meni pieleen??? Huonolaatuinen hihna? Molemmat vaihdot suoritettiin silloisella maahantuojalla eli Delta-Autolla. Olipa vielä sama merkkikorjaamo joka edellisen ihan hyvin kestäneen hihnan oli vahtanut. Osat tietenkin alkuperäisosia. Tämä taitaa olla mysteeri joka ei koskaan selviä. Edes asentaja ei osannut sanoa mistä porsiminen johtui vaan totesi vain, että "joskus vaan käy näin". Onneksi maahantuoja tuli kuluissa vastaan kuten kuuluu.
Ei nuo ketjut moottorin käyttöikää yleensä kestä, toki suunnitellun käyttöiän verran pitäisi kestää. Se vain on hiukan eri, kuin auton käyttöikä Suomessa. Aikanaan omaan silloiseen japsikulkineeseen jouduttiin vaihtamaan ketju 360 000km kohdalla, eikä homma ollut mitenkään helppo. Tai helppo oli, mutta isotöinen. Tällaiselta tee-se-itse -mieheltä siinä vierähti aamusta iltaan asti, toki ammattimiehet tekee nopeammin.
Eli keskivertoautossa keskivertohuollolla kannattaisi ehkä ainakin tarkastaa ketjun kunto jossain 300 000km kohdalla. On niitä mennyt vähemmilläkin kilometreillä, mutta silloin yleensä kyseessä suunnitteluvirhe (vaikkapa Vw, Opel, Nissan) tai huoltojen laiminlyönti. Öljynvaihtoväliä ei kannattaisi turhan päiten venyttää.
"Bensaturbojen akilleen kantapää ovat olleet jakoketjut, jotka periaatteessa ovat huoltovapaita, mutta käytännössä ongelmapesiä ainakin Volkswageneissa. "
"Bensaturbojen akilleen kantapää ovat olleet jakoketjut, jotka periaatteessa ovat huoltovapaita, mutta käytännössä ongelmapesiä ainakin Volkswageneissa. "
"Jakohihnat ovat yleensä vaihdettavia osia. Vaihtovälit kumiseoksista tehdyillä ja pikku hiljaa venyvillä hihnoilla ovat yleensä noin 60 000 kilometriä."
Toinen "kukkanen"
"Moottorissa kampiakseli pyörittää jakohihnan tai ketjun välityksellä nokka-akselia, joka taas ohjaa esimerkiksi moottorin venttiileitä."
Voi se pettää vähemmänkin ajetusta. Micrasta, jopa 140 ajettuna. Hihnoja vaihdetaan huollossa, ketjuja ei; Miksi ei?
Se varmaan johtuu siitä, että jos hihna katkeaa, se on auton käyttäjän tekemä huoltamattomuusvika. Ketju sen sijaan kestää moottorin eliniän ilman huoltoa, m.o.t.
Itse olen kerran kuluneen ketjun joutunut vaihtamaan. Talbot 1.5 n. 170 tuhatta ajettuna ,mot. Lähivuosina tätä ihmettelyä tulee piisaamaan, koska ketjuun ovat siirtyneet monet perinteiset hihnamerkit. Jotain pientä on kuulunut VW 1.2 Tsi:n huonosta sarjasta, jossa ketjuja on jouduttu vaihtamaan pienillä km. lukemilla. Ketju kestää niin pitkään kunnes hajoaa. Hyvä piirre siinä kuluessaan oli ainakin aikoinaan, että se oireili tyypillisesti.
Samoin yhden kalisevan ketjun reilusti alle 200.000 km ajettuun vaihtanut (Kadett C, 1.2 patarautakone).
Minulle sama kumpi, kunhan on luotettava ja helppohoitoinen.
Jos on ketju, pitää olla "ikuinen".
Jos on hihna, pitää olla kuten 740 GLE:ssä. Sitä ei kannata viedä liikkeeseen vaihdettavaksi, koska hihna ja kiristin vaihtuvat kotitallissa nopeammin kuin auton käyttäminen 20 km päässä olevalle korjaamolle kestäisi ja osat maksavat muutaman kymmenen euroa, joten niitä ei tarvi säästellä.
740 GLE:
Ketjusta samaa mieltä, mutta kerrotko missä 2000-luvun autossa saat osat parilla kympillä ja vaihto on helppoa?
Poikittais koneinen kahdella nokka-akselilla on jo tilanpuolesta haastava ja usein hihna pyörittää vielä vesipumppua jolloin nesteetkin pitää tyhjentää jne.
Jos sitten vielä kävisi, niin ikävästi, että hihna katkeaa, niin maksajaa saa etsiä peilistä.
Ketju on hyvä, jos se alkaa pitämään ääntä ennen kuin lopullista hajoamista, mutta historia tuntee muitakin merkkejä Opelin lisäksi, missä ketju on hypännyt pari hammasta yli.
Opelixi:
Osui ja upposi.
Omatoiminen nokkahihnan vaihto loppui meidän tallissa siinä vaiheessa kun moottori kääntyi väärin päin, hihna on pitkä kuin nälkävuosi ja pyörii ziljoonan rattaan ympäri, kädet eivät mahdu minkään työkohteen lähellekään, käsissä olevista työkaluista puhumattakaan, jakopään vieressä lokasuojasta avataan huoltoluukku, jonne kuulemma yltää kun purkaa pyöränripustusta riittävästi pois edestä.
740:n hihnan olen vaihtanut kotityökaluin reilusti alle tunnissa. S80 hihnaa en edes näkisi tuossa ajassa, kun auton purku olisi vielä kesken ja osin sen vuoksi ehjän auton pelkkä rutiinihuolto maksaa merkkiliikkeessä 1400 .
Mutta tämä ei mielestäni tee hihnasta kelvotonta rakennetta, vaan rajoittaa sen käytön niihin autoihin, joissa hihnaan pääsee järjellisesti käsiksi koko autoa hajottamatta. Kieltämättä nykyautoissa todella harvinainen tilanne.
Opelixi:
Kadettin patarautakoneessa oli työntötangot, joten ketju tekee vain pientä lenkkiä eikä pääse ihan helpolla sutimaan yli. Oli lisäksi helppo vaihtaa ja se tosiaan varoitti selvästi ja ajoissa.
Hauraita ketjurakenteita tunnetaan paljon uudemmistakin moottoreista. Täytyy myöntää että kesällä ostamani auton nokalla raksuttaa ei tiedon vaan puhtaasti saituuden ja epäluulon vuoksi yksi viimeisistä vanhan mallisarjan moottoreista, jonka tyyppiviat ja elinkaari ovat jo tunnettuja.
Seuraava vuosimalli kuluttaa normin mukaan litran vähemmän, mutta kilometrien karttuessa niin kuulostaa tekevän myös jaon sekoamiseen saakka venyneiden jakoketjujen saldo. Auts!
740 GLE
siis kerrotko mikä malli sinulla on tuo s80 koska ainakin kun itselläni oli s80 d5 -03 ei sen huollot olleet kalliit.
nykyiseen v70 2.4d -08 sanoivat jakohihnan vaihdon hinnaksi n.450
ja sanoivat sen olevan helpompi/halvempi kuin relluihin sen vaihto.
jakohihnan vaihto välejähän on poihjoismaissa lyhennetty monessa merkissä vedoten ns.olosuhteisiin esim volvossa taitaa etelämpänä euroopassa olla väli 10v/240tkm ja suomessa 5v/160tkm ??(vm 2007 jälkeen, korjatkaa jos väärää tietoa)
Ketju ehdottomasti, onpahan yksi murhe vähemmän auton omistuksessa. Tosin ajattelin aikaisemmin, että ketju on ikuinen (=kestää auton käyttöiän), mutta ilmeisesti näin ei olekaan. Edellisessä autossa oli ketju, juuri vaihdetussa uudessa ei. Autonvalmistajat ovat siirtymässä hihnojen käyttöön taas. Olisko edullisempaa vai tuoko enemmän rahaa auton historian aikana, en tiedä.
Faijan Mazda kutosessa on hihnan vaihtoväli 120 000 kilsaa. Vuosista ei mainittu mitään. Kilsoja on tullut ja tulee noin kymppitonni vuodessa, joten kannattaako odottaa yli kymmenen vuotta hihnan vaihtoa?
finman:
S80 facelift eli 2004, B5244S2 + AW55-50.
Tuo kallis huolto oli siis koko huollon hinta ja kieltämättä se tosiaan oli isoin ko. autolle speksattu huolto, eli 160.000 km. Huoltoon mennessä ei muistaakseni ollut mitään lisätöitä, mutta tuohon huoltoon kuuluu myös toista ämpärillistä kallista öljyä vaativan automaatin öljynvaihto, joka on siitä kiva, että maksaa noin kytkinremontin hinnan 80.000 km välein.
Huolto jäi selvästi alle kahden tonnin, koska puhalsin pelin poikki siinä vaiheessa kun alettiin tarjota 650 euron takajarruremonttia. Hain sitten osat Motonetistä ja vaihtelin levyt, palat ja käsijarruhilut itse.
Samoin huoltolaskun ohi vedettiin moottorin ylempi tukikumi, joka sekin oli jäänyt tuotekehityksen uhriksi. Enää ei ole saatavissa parinkympin kumipuslaa, jonka voi parilla putkenpätkällä puristaa vanhan tilalle ruuvipenkissä, vaan nyt myydään noin 5 minuuttia nopeammin vaihdettava koko moottorinkannake puslineen nelinkertaiseen hintaan.
Muistinhan jo kertoa parin euron hintaisesta takaluukun sähköisesta avauskatkaisimesta? Eihän siinä mitään, että mikrokytkin silloin tällöin kilahtaa. Mutta kun se S****NAN kytkin on valettu kiinni auton korin väriseen takaluukun kahvaan ja samalla kompleksissa tulee myös kilpivalot. Eikä maksa edes aivan kahta sataa, ennen kuin pääsee maalaamaan sitä kahvaa auton väriseksi. Kaikkein hienointa asiassa on, että sähköisestä ohjauksesta huolimatta takaluukkua ei saa kauko-ohjaimella auki, vaan ostoskassit on laskettava maahan siksi aikaa kun kopeloi rapaisen luukun auki käsin. Eli koko idioottimainen järjestely ihan vain Volvoilijan kiusaksi. Edellisen vuosikymmenen malleissa kilpivalot ovat hieman arka paikka, kun pilalle hapettuneen lampunkannan varaosana on luukun kahva. Nyt on pystytty integroimaan jo kahva+kilpivalot+avauskatkaisin. Seuraavassa mallissa todennäköisesti kilpivalon pimentyessä vaihdetaan koko takaluukku, mutta se ei ole enää minun ongelmani.
740 suunnittelijat ovat selvästi jääneet eläkkeelle. Tuo vaimon S80 on suunniteltu isoina osakokonaisuuksina koottavaksi omistamatta ajatustakaan huollon helppoudelle ja kustannuksille. Sen vuoksi minä ajan Volvolla enää vain kesäisin, jolloin 740 GLE pääsee nättinä päivänä ulkoilemaan.
Muistelen itsekin, että Suomessa on Volvolla käytössä lyhennetty hihnanvaihtoväli?
740 GLE:
Hmh. Vähä-älyisten ranskalaisten tuotoksien valossa on tuokin varmasti ihan harkittu teko myös jöötiborissa.
Ostajat vaan tuppaavat kaikkoamaan. Viimeksi tänään Pökötti ilmoitti susien myötäilijöiden/kokoonpanijoiden siirtämisestä km-tehtaalle.
Huollettu auto. Hihna voi olla jopa positiivinen asia, koska se on vaihdettu vaatimusten mukaan. Ketjullinen paljon ajettuna saattaa siten olla varsinainen pommi.
Nasse:
Eikä tarvitse olla edes paljon ajettu. Esimerkiksi bemarilta löytyy useampikin kone, jossa ketju ei todellakaan ole ongelmaton. Pahimpana varmaan Mini Cooper S.
Itse tiedän enemmän hihnan kuin ketjun vuoksi hajonneita koneita.
Opelilla on ilmeisesti melko legendaarinen osaaminen jakopään kanssa, oli se sitten kyhätty ketjun tai kuminauhan varaan. Volkkari ilmeisesti osaa soseuttaa myös ketjun tietyissä TSI koneissa.
Omassa autossa on ketju, eipähän pitäisi katketa. Toinen juttu on CVT-laatikko, sielläkin on ketju. Vaihteistosta johtuen olettaisin että jakopäähän ei pääse kohdistumaan mitään teräviä piikkejä ja nykäisyjä kun laatikko tasoittaa koneen lähinnä agregaattia vastaavaksi. Että kai se kestää.
Voimansiirron nykäiyt eivät taida pahemmin nokkakoneistoon asti siirtyä muutenkaan. Nykyisien nokkakoneistojen kitkat ovat pieniä ja itse ketjun kuorma on muutenkin pieni. Kiristimet aiheuttavat nykyisin ongelmista leijonen osan.
NHB:
Ihmekös tuo, kun hihna on ollut/on huomattavasti ketjua suositumpi ja vain toinen noista voi käytännössä katketa.
Umppatipumppa:
8-tappiset olivat suuremmaksi osaksi ns. vapaasti pyöriviä eikä vanhemmissa ketjulla varustetuissa kuutoskoneissakaan ollut ongelmia. Ongelmathan alkoivat vasta 16-venttiilisten ja V-koneiden kohdalla 90-luvun puolesta välistä lähtien eikä sen jälkeen näköjään saatu edes ketjua kestämään.
Opelixi:
Jaa eikö ketju voi katketa? Uskoiskohan tuota...
Työkaverin 9-5:sta pudotettiin koko voimantuotto ja -siirtopaketti lattialle kun piti vaihtaa jakoketju + rattaat + ohjainkiskot. Olivat kuulemma ihan finaalissa kun mittarissa oli 250tkm. No saatiinhan samalla turbokin uusittua helpommin. Työ tehtiin talkoovoimin -muuten remontille olisi tullut hintaa koko auton arvon verran.
Niin hihnan kuin ketjunkin saa katkeamaan todella "helposti": valmistaa vain kiristimen, joka ei toimi, vaan päästää hihnan/ketjun löysälle. Opel on onnistunut tekemään huonoja kiristimiä sekä hihna- että ketjumalleihin. Kohtuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että:
1) Opel on viime vuosina päässyt hihnaongelmistaan pitkälti eroon.
2) 2,2-litrainen bensamoottori on alun perin USA:ssa kehitetty. Vastaava moottori hiukan isommaksi porattuna oli mm. Chevrolet (=Oldsmobile) Aleron konepellin alla.
Otetaan sanat takaisin, jakoketjukin voi siis katketa. Itse en tosin ole kuullut, kuin sellaisista missä kiristin pettää ja ketju hyppää yli.
Yhden Alfa 156:sen omistaneena sanon että EHDOTTOMASTI KETJU!!! Tosin volvossa on kuitenkin hihna
Nuori autoilija:
Kyseinen Alfa on tosiaan myös aika kuuluisa hihnan pettämisestä, vaikka myyntimäärät eivät ole olleet lähelläkään Opelia.
Joo näin todellakin on! Kun ostin omani oli siihen juuri tehty koneremppa hihnan porsittua. Ehdin ajaa yhden hihnanvaihtovölin eli 60000km ja vaihdoin hihnan. Ulkopuolisesti tarkasteltuna se olikin aivan ok. Noh uusi hihna kiristiminen ja rullineen vaihdettiin. Myös vesipumppu uusittiin. Ehdin ajaa alle 30000km:ä ja mitä *ittua! Hihna katkesi ja taas kone palasina. Kun hihnaa tutkittiin niin se oli aivan riekaleina ja joka paikasta niin kulunut, että asentaja sanoi olleen ihme ettei auto jäänyt tielle jo paljon aiemminkin. En voi vieläkään ymmärtää mikä meni pieleen??? Huonolaatuinen hihna? Molemmat vaihdot suoritettiin silloisella maahantuojalla eli Delta-Autolla. Olipa vielä sama merkkikorjaamo joka edellisen ihan hyvin kestäneen hihnan oli vahtanut. Osat tietenkin alkuperäisosia. Tämä taitaa olla mysteeri joka ei koskaan selviä. Edes asentaja ei osannut sanoa mistä porsiminen johtui vaan totesi vain, että "joskus vaan käy näin". Onneksi maahantuoja tuli kuluissa vastaan kuten kuuluu.
Ei nuo ketjut moottorin käyttöikää yleensä kestä, toki suunnitellun käyttöiän verran pitäisi kestää. Se vain on hiukan eri, kuin auton käyttöikä Suomessa. Aikanaan omaan silloiseen japsikulkineeseen jouduttiin vaihtamaan ketju 360 000km kohdalla, eikä homma ollut mitenkään helppo. Tai helppo oli, mutta isotöinen. Tällaiselta tee-se-itse -mieheltä siinä vierähti aamusta iltaan asti, toki ammattimiehet tekee nopeammin.
Eli keskivertoautossa keskivertohuollolla kannattaisi ehkä ainakin tarkastaa ketjun kunto jossain 300 000km kohdalla. On niitä mennyt vähemmilläkin kilometreillä, mutta silloin yleensä kyseessä suunnitteluvirhe (vaikkapa Vw, Opel, Nissan) tai huoltojen laiminlyönti. Öljynvaihtoväliä ei kannattaisi turhan päiten venyttää.
"Bensaturbojen akilleen kantapää ovat olleet jakoketjut, jotka periaatteessa ovat huoltovapaita, mutta käytännössä ongelmapesiä ainakin Volkswageneissa. "
http://www.talouselama.fi/uutiset/tm+volkswagen+uusii+ongelmamoottorien+rakenteen++onko+luvassa+uusia+ongelmia/a2151058
Opelixi:
Samasta artikkelista...
"Jakohihnat ovat yleensä vaihdettavia osia. Vaihtovälit kumiseoksista tehdyillä ja pikku hiljaa venyvillä hihnoilla ovat yleensä noin 60 000 kilometriä."
Toinen "kukkanen"
"Moottorissa kampiakseli pyörittää jakohihnan tai ketjun välityksellä nokka-akselia, joka taas ohjaa esimerkiksi moottorin venttiileitä."
Jotenkin vieläkin jaksaa ihmetyttää se, miten autoista kirjoittamaan ajautuu ihmisiä, jotka eivät ymmärrä yhtään mitään autoista tai tekniikasta.