grammaa kilometrille on siis komission ehdotus.
http://www.auto-motor-und-sport.de/news/politik_-_verkehr/hxcms_article_501875_14204.hbs
Mielenkiintoinen yksityiskohta tuossa uutisessa on rengaspaineet.
Vaihdoin omaan autoon äsken uudet Nokian RSI kitkat ja Euromasterilla ehdotettiin 3 kilon (yli)painetta. Autonvalmistaja suosittelee 2,4.
Nyt auto hiukan tärskyttää. Huomasin kuitenkin, että ylipaine on laskenut kulutusta 10-15 %.
Eli renkaiden ylipaine on tehokkain keino laskea CO2-päästöjä 10-15 % tässä ja nyt.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kyllähän se suurempi paine pienentää kulutusta, mutta aika vaikea uskoa, että noin pieni lisäys vaikuttaisi 15%... Paras tapa pienentää CO2-päästöjä (siis autolla ajaessa) on taloudellinen ajotapa.
Komissio ehdottaa siis että tuo olisi keskimääräinen tuprutus. Mitä mahtaneekaan keskimääräinen tarkoittaa käytännössä?
Itse kannattaisin ehdotonta rajaa. Ei pitäisi olla vaikeuksia päästä siihen 2012 mennessä.
Saksalainen autoteollisuus tietenkin vastustaa komission ehdotusta. Kuulemma menee työpaikat. Mielenkiintoista olisi tietää, miten jo valmiiksi robotisoidut ja ulosliputetut työpaikat voidaan menettää toisen kerran? Eikö luulisi, että ympäristöystävällisemmän teknologian kehittely nimenomaan toisi niitä Eurooppaan työpaikkoja enemmän kuin pelkkä nykykoneiden valmistaminen entiseen malliin alihankintamaissa roboteilla? Vai onko tällaisen koneen kehittely ongelmallista teollisuudelle, joka mainostaa teknistä ylivertaisuuttaan?
Surkeaa, että Euroopan autoteollisuus on lähtemässä samoille linjoille johon amerikkalaiset ovat jo sortuneet. Näillä työpaikka ja -kilpailukyvynmenetyshöpinöillä jenkit ajoivat itsensä vauhdilla ulos markkinoilta. Samoin käy Eurooppalaisille, jos eivät hiljalleen tajua ettei kannata harata kehitystä vastaan vaan alkaa oikeasti katsomaan tulevaisuuteen.
Lievästi sanoen haastava on tuo 130 gramman tavoite ja sillä tulisi toteutuessaan olemaan paljon mielenkiintoisia seurauksia.
Kyse lienee merkkikohtaisesti kaupan olevan automalliston keskipäästöistä. Etukäteenhän ei viranomainen voi tietää, kuinka paljon mitäkin mallia myydään.
Rajan alle pääsevät bensakoneisista vain osa pikkuautoista sekä hybridit. Dieseleistä rajan alle pääsee jo alemman keskiluokan farmarilla, esimerkiksi Corollalla.
Jos siis raja olisi ehdoton ja mallikohtainen, voisi kaikki Corollaa isommat ja sporttisemmat autot viiden vuoden päästä unohtaa, elleivät sitten kulje hybridillä. Viidessä vuodessa ei synny semmoista mullistusta moottori- ja autoteknologiaan, että yhtälöä voisi ratkaista millään muulla kuin tyytymällä dramaattisesti nykyistä pienempiin autoihin. Taitaa itku päästä dynaamisia ja urheilullisia autoja jumaloivilta.
Taitaa myös tulla aika kova kysyntä lähivuosina isoille autoille, koska ensi vuosikymmenellä niitä ei ehkä enää saa. Toisaalta autofirmoille tulee vimmattu kiire kehittää mallistoon liuta tosi pikkuisia ja tosi vähän kuluttavia autoja, joilla saa painettua malliston keskiarvoa alaspäin.
Seitsemän prosenttia EU:n teollisustyöpaikoista on muuten autoteolllisuudessa, joten ei tuo ihan mitätön työllistäjä ole. Ja euroopplaisen autoteollisuuden päämarkkina on Eurooppa.
Malliston keskiarvonakin tuo 130 grammaa tarkoittaaisi esimerkiksi Volvon, Mersun, Audin ja Bemarin loppua. Isoa ja edustavaa tai urheilullista automallistoa ei saa viiden vuoden päästäkään kulkemaan 130 gramman keskipäästöillä, ei ainakaan ilman hybriditekniikkaa. Ja eurooppalaisethan ovat vielä ihan ulkona hybridimarkkinoilta.
Näistä syistä voi olla varma, että keskiarvonakaan tuo esitys ei tule taatusti menemään läpi. Saksa on sentään aika iso maa EU:ssa. Epärealistisuudessaan siis pöljä esitys komissiolta.
Tässäkin voisi taas todeta, että toimivampi konsti autojen päästöjen vähentämiseen on esimerkiksi nopeuksien laskeminen autobaanoilla ja muuallakin, sekä poltooaineverotuksen kiristäminen. Kumpikaan vaan ei kuulu EU:n päätettäviin asioihin.
Mitenköhän tämä onnistuu Helsingissä? Seisot valoissa, näet edessäsi vihreät ja kun valot vaihtuvat, vaihtuvat edessä olevat punaisiksi. Ajat korttelin ja seisot punaisissa. Sama toistuu koko Mannerheimintien alusta loppuun. Ydinkeskustassa voit ajaa pelkällä ykkösvaihteella.
Jos autonvalmistajia kiristetään alentamaan päästöjä, niin miksei myös kaupunkien liikennesuunnitteluakin? On se kumma kun pikkuauton kulutus on maantiellä alle 5l/100km ja Helsingissä yli 10l/100km. Tuo lisäys ei johdu ruuhkasta, vaan on yhtä suuri illallakin.
Mitenköhän tämä onnistuu Helsingissä?
Samalla tavalla kuin muuallakin. Ripeitä kiihdytyksiä, mahdollisimman suuria vaihteita, moottorijarrutusta jne.