Onko Suomessa julkistettu sähköntuotannon CO2-päästöjä esim. g/kWh? Eri yhtiöillähän sähkö tuotetaan eri tavalla. Luin Motor Trend -lehdestä artikkelin, jossa testattujen sähkö-, hybridi- ja plug-in autojen päästöihin oli laskettu myös sähköntuotannon päästöt. Aika mielenkiintoisia tuloksia, jos pelkkä hiilidioksidipäästö on merkityksellinen. Tästä voisi TM:kin tehdä tarinaa.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
www.iea.org/publications/free_new_Desc.asp?PUBS_ID=2143
107 sivulta alkaen
Toimiikohan tämä... Ihärpäke...
www.iea.org/stats/index.asp
Free kohdassa muutakin mielenkiintoista
Suomi 219, tanska 329, kiina 764 intia 945
No nyt tuli... Viherpiiperöt halunneet siirtää tuotantoa pois eu-alueelta, jolloin se on siirtynyt kiinaan ja intiaan ja samalla co2-päästöt ovat maailmassa kasvaneet voimakkaasti, siitä key world energy statistics julkaisussa
bayside:
Sähköntuotannon keskimääräiset CO2-päästöt Suomessa ovat noin 200 g/kWh. Niillä laskettuna mikä hyvänsä sähkökulkine näyttää puhtaalta pulmuselta polttomoottoriautoihin verrattuna.
Mutta... Huolimatta siitä, että ylläoleva on se, mitä meille vaikkapa Fortum mielellään kertoo, totuus on vähän monimutkaisempi. Ensimmäinen (joskin pienehkö ) moka tuossa lukemassa on se, että Suomi tuo runsaasti sähköä. Niinpä pitäisi pikemmin kysyä meidän kulutuksemme kattavan tuotannon päästöjä.
Se paljon isompi virhe on filosofisempi kysymys. Jos me lisäämme sähkönkulutusta jollain tavalla, pitää tietysti katsoa sitä, paljonko kulutuksen lisäys aiheuttaa lisäpäästöjä. Ja tällöin lukema on paljon suurempi.
Ylläoleva vaatii ehkä vähän miettimistä. Asian voi hahmottaa sitä kautta, että kaikki saatavilla oleva vesivoima tulee käytettyä. Samoin ydinvoimaloita ajetaan mahdollisimman suurella käyttöasteella. Lämpöä tuottavia voimaloita ajetaan niin paljon kuin sitä lämpöä tarvitaan. Tuulivoima hyödynnetään aina maksimiin asti, jne. Mikään näistä suhteessa vähäpäästöisistä sähköntuotantomuodoista ei jousta kysynnän mukaan. Jos lisäät kulutusta, tuotanto ei voi lisääntyä näissä.
Käteen jää se, että vain fossiilisen voimantuotannon määrä joustaa. Käytännössä vielä niin, että maakaasuakin pyritään käyttämään mahdollisimman paljon kulutuksesta riippumatta. Jäljelle jäävät lopulta vain hiili, ruskohiili, turve ja kumppanit. Näiden tuotantomuotojen päästölukemat ovat väliltä 800-1300 g/kWh.
Ehkä vähän yllättäen on niin, että tilanne on tuo sama lähes kaikkialla maailmassa. Jos Kiinassa lisätään sähkönkulutusta, se katetaan hiilivoimalla. Mutta jos Euroopassa lisätään sähkönkulutsta, sekin katetaan hiilivoimalla.
On hyvin vaikea arvioida kulutuslisäysten tai -vähennysten tarkkaa vaikutusta hiilipäästöihin. Jonkinlainen karkea arvio todellisuudesta on ehkä 800 g/kWh. Tämä on se lukema, jota pitäisi myös sähköautojen ja vastaavien kanssa käyttää.
Tosin... Sitten tulee mutta muttan päälle. Jos eurooppalainen päästökauppa toimii, päästökaupan alaiset hiilipäästöt ovat vakiot (koska päästöoikeuksia on vakiomäärä ). Tällöin sähköauton lataamiseen käytettävän sähkön päästöt ovat tasan 0 g/kWh, koska mikään päästökaupan alainen toiminta ei muuta päästöjen määrää. Kysyntä vain sitten määrää päästöjen hinnan sellaiselle tasolla, että niitä on sopivasti.
Bensiini tai diesel eivät ole päästökaupan alaisia, joten jos autoilija vaihtaa päästökaupan alaiseen voimaan, päästöt vähenevät.
Se on sitten kokonaan toinen juttu, toimiiko päästökauppa todellisuudessa. Melkein todennäköisesti väittäisin että ei, jos siihen ei saada koko maailmaa mukaan.
Mutta noista lukemista voit siis äänestää: 0, 200, 800 g/kWh. Tosin noista lukemista se yleisimmin siteerattu 200 g/kWh on huonoimmin perusteltu.
(Eikä ollut vahinko, että mainitsin Fortumin. Fortum toivoo erittäin hartaasti, että päästökauppa toimisi oikein tiukasti, ja että kaikki mahdollinen kulutus siirtyisi sähkön käyttämiseen. Siitä suunnasta tulevia kommentteja ei siis kannata ottaa kovin objektiivisina totuuksina.)
Hyvä päästö hiilipäästöltä
Turve, eli peat på engelska, on suomessa tuettua, eli sitä poltetaan aina kun mahdollista. Päästökauppaan kuulumattomat, esim autot, kuuluvat epäsuorasti, koska jos maat saavat muita päästöjään alas, niin päästökauppaan tulee lisää oikeuksia.
Mutta... Tämä olisi kumminkin lisäkulutusta, joten tätä varten pitäisi ehkäpä arvioida tulevien sähköntuotantojen mukaan. Suomeen rakennetaan lähitulevaisuudessa paljon ydin- ja tuulivoimaa, koitetaan käryyttää jätteitä ja muita "bio" polttoaineita. Tosin nyt rakenteilla olevan ydinvoimalan pitäisi korvata vanhoja hiilivoimaloita. Hiilivoimaloissakin kehitys kehittyy, hyötysuhteet paranee, vanhat noin 30%, 90-luvun "ydinvoimalakorvike" muistaakseni 42%, uudet saksalaiset 48%... Noin 500g/kWh. Ja kaukolämpöä laajennetaan korvaamaan öljylämpöä, sähkön tuotanto lisääntyy... Samalla koitetaan korvata osa hiilestä jollain biosotkulla tai jätteenpoltolla. Ota siitä sitten selvää...
Jos "energiamix" pysyy samankaltaisena kuin ennen, niin tällöin kekimääräiset kuvaavat parhaiten.
Monta tapaa laskea. "totuuksista" voi valita jonkun. kaikilla laskentatavoilla öljyn kulutus laskee.
Mielestäni ei tuo päästö nyt niin lohduton ole kuin hiilipäästö antaa ymmärtää. Ainakin keskustelussa paljon parjattu Fortum itse mainostaa, että vesivoimaa käytetään säätövoimana eikä sitä koskaan poikkeustilanteita lukuunottamatta ajeta täydellä teholla. Sitäpaitsi Suomesta on siirtynyt paljonkin energiasyöppöä teollisuutta muualle ja tämäkin helpottaa sähkökuormaa eikä kaikki tämä ole pois vain fossiilisista kyllä se paine helpottaa myös uudistuvissa ainakin paikallisesti. Lisäksi nyt tuleva Olkiluoto 3:nen poistaa pitkän rivin hiilivoimaloita listasta ja vähentää tuontisähkön tarvetta. Kyllä sähköauto on ilman muuta ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin polttomoottoriauto. Ainakin paikallisesti. Asiakashan voi valita ekosähkön autonsa lataamiseen halutessaan. Tiedän, että tämän verran täytyy taas tuottaa sähköä muulla tuiotantotavalla, mutta onpahan tuokin valinnanmahdolllisuus annettu, polttomoottoriauton kuljettajalla ei tätä(kään) vaihtoehtoa ole. Lisäksi kun vähäpäästöisempää sähköä on tulossa tulee sähköautosta entistäkin parempi vaihtoehto, polttomoottoriauto ei heikkoudelleen voi mitään(käytetty voimanlähde) vaikka taloudellisuus hieman kehittyykin vuosien saatossa...
Nuori autoilija:
Voi hyvinkin olla, että näin on, mutta juuri nyt minulle ei tule yhtään energiasyöppöä teollisuutta, mikä olisi siirtynyt muualle. Mielessä pyörii ainoastaan metsäteollisuuden lakkauttamiset ja niiden osalta vaikutus taitaa olla negatiivinen, koska sellutehtaat tuotti käyttämänsä sähkön itse ja uusiutuvalla energialla.
Nuori autoilija:
Totta ja etenkin kaupungeissa.
https://tekniikanmaailma.fi/uutiset/yo-auto-esittaytyy-frankfurtissa
Kyseinen konsepti lienee varsin pieni imanvastukseltaan. Tuollainen voisi olla mahdollista jopa toteuttaa merkin hyvin erikoisella voimalinjalla.
Nuori autoilija:
Tuossa menee sekaisin kaksi asiaa; hetkellinen teho ja koko vuoden tuotanto. Kaikki voimalan luota menevä vesi pyritään jauhamaan sähköksi. Vesivoimaa käytetään kyllä säätövoimana, koska se on erittäin nopeasti ja helposti säädettävissä. Tämä ei kuitenkaan siis tarkoita sitä, että vesivoimaa olisi kokonaisuudessaan lisää saatavissa.
Voimayhtiö olisi tyhmä, jos se ei tekisi vesivoimalla sähköä joka tipasta. Tuotantokustannukset ovat erittäin edullisia, eikä päästökauppa vaivaa. Vesivoimalan omistaminen on tällä hetkellä loistava bisnis, joka muodostuu koko ajan loistavammaksi. Siitä syystä vesivoimaa rakennetaan joka tapauksessa niin paljon kuin vain suinkin mahdollista.
Sähköasiassa ei saa ajatella vain Suomea, koska meiltä lähtee sähköjohtoja joka suuntaan (Ruotsi, Norja, Viro, Venäjä ). Jos halutaan katsoa todellisia vaikutuksia, pitää katsoa koko sähköverkon aluetta, joka taas on käytännössä koko Eurooppa (miinus saaret).
Olkiluoto 3 kyllä vähentää hiilidioksidipäästöjä ainakin joksikin aikaa erittäin paljon. Mutta ydinvoimankaan lisärakentaminen ei nähtävillä olevassa tulevaisuudessa riipu kulutuksen kehityksestä, vaan aivan muista tekijöistä (lähinnä poltiikasta).
Itse asiassa tuo energiaintensiivisen teollisuuden poismuutto olisi erittäin huono asia, koska se ei kuitenkaan muuta minnekään, missä on erilainen tilanne sähköntuotannossa. Tämähän se on Eurooppaan rajoittuneen päästökaupan ongelma. Päästökauppa pitää päästöt kurissa nostamalla sähkön hintaa. Jos hinta nousee tarpeeksi, energiaintensiivinen teollisuus pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa. Tällöin Euroopan päästöt pysyvät kurissa, mutta maailman päästöt eivät. (Ts. päästökauppa ei voi toimia kuin globaalina järjestelmänä.)
Sähköauton pakoputkesta ei pääse polttomoottorin palokaasuja, joten siinä se on kiistatta parempi. Tosin sitten voidaan tutkia ilmanlaatuonglemia niin ihmisen kuin luonnonkin näkökulmasta ja miettiä, mitkä päästöt haittaavat ja missä. Taitaa olla niin, että varsinaiset ilmanlaatuongelmat johtuvat nytkin ajoneuvoista, joissa on huono puhdistusteknologia. Suurin ongelmahan on NOx, jota ei hyvällä teknologialla varustetuista polttomoottoriautoistakaan tule riesaksi asti meidän oloissamme.
Nyt en ihan seurannut... Valinnanmahdollisuus on, mutta sillä ei tee mitään, koska se ei vaikuta tuotantotapoihin. Mikä siis voisi olla peruste tuon valinnan tekemiseen? (Polttomoottoriauton kuljettaja voi muuten tankata vaikka RE85:ttä, jolloin tulee suoritettua aivan samanlainen kosmeettinen valinta.)
Mistä on tulossa se sähköntuotannon muoto, joka korvaa hiilivoiman? Ja milloin?
Hyötysuhteissahan ei ole käytännössä eroa, jos sähköauton sähkö tuotetaan polttamalla jotain. Silloin on osapuilleen sama polttaa jotain polttomoottorissa.
Sähköautoihin on kyllä päästösyistäkin pakko mennä muutaman vuosikymmenen kuluessa. Se ei kuitenkaan johdu sähköntuotannon päästöjen alenemisesta, vaan syynä on öljyntuotannon päästöjen nousu. Jos kuitenkin halutaan, että liikenteen CO2-päästöt pysyvät kurissa, täytyy itse kulkuvälineistä tehdä vähemmällä energialla kulkevia, voimanlähteen valinnalla ei ihmeitä saada aikaan.
Siis onhan Suomessa lakkautettu paljon juurikin paperitehtaita, jotka kuluttavat paljon energiaa! Ei jokaisen paperitehtaan vieressä seiso sellutehdasta joka antaisi sähkönsä paperitehtaalle! Kyllä se silloin on pitänyt ottaa sähköverkosta! En myöskään ymmärrä mitä epäselvää tuossa ekosähkössä on? Asiakas voi siis valita enrgiakseen kalliimman vaihtoehdon, jolloin energiayhtiö takaa, että ostajan vastaanottama sähkö on ympäristöystävällisesti tuotettua! Läheskään kaikkiin polttomoottoriautoihin ei käy RE85 polttoaine eikä sitä saa kovinkaan monesta paikasta! Tottakai Suomen ja suomalaisten tulee miettiä vain omaa energiantuotantoaan koska vain siihen me voimme vaikuttaa! Ei Suomella ole vaikutusvaltaa asettaa mitään esimerkkejä muulle maailmalle jota kaikki seuraisivat. Mistä tulee se tuotantomuoto joka korvaa hiilivoiman? Tietääkseni paitsi että Olkiluoto 3 on nousemassa on meillä tietääkseni periaatepäätös kahdesta toisestakin ydinvoimalasta??? Nämä kyllä korvaavat merkittävästi hiili ja turvevoimaa sekä öljyä. Siis todella merkittävästi.
Nuori autoilija:
En tunne paperikoneiden energiankulutusta, mutta aika samaan tahtiin sellutehtaitakin on suljettu.
Olen ammatiltani sellunvalmistaja ja olen työskennellyt sekä paperi- että sellutehtaissa ja voin sanoa, että on paperitehtaan kulutus erittäin suuri! On kyllä totta, että sellutehtaan ylijäämä riittää paperitehtaan pyörittämiseen. Mutta paikallisesti sähkönmenekin muutos on todella merkittävä jos alueen paperitehdas lakkautetaan ilman, että sen vieressä on ollut sellutehdasta joka täyttää paperitehtaan energiantarpeen. Tällöin on alueella melkoinen ylikapasiteetti...
bayside:
Syytä olisi myös selvittää kuinka paljon enemmän sähkö/hybridi auton tuotanto ja kierrätys rasittaa luontoa / aiheuttaa CO2 päästöjä kuin perinteisen polttomoottorilla varustetun kulkuneuvon. Kyseessä on aika monitahoinen juttu...
Nuori autoilija:
Minä en kyllä mitenkään ymmärrä miksi Fortum tekisi noin. Ei siinä ole mitään taloudellista järkeä. Vesivoimaa ja ydinvoimaa ajetaan (lähes) maksimiteholla, koska niissä itse energiantuotanto ei maksa kovin merkittäviä, kustannukset syntyvät investoinneista ja ylläpidosta. Lisäksi näistä molemmista saa etuja päästökaupassa sekä sähkön hinnassa, joka mitoittuu kuitenkin kalliimpien tuotantotapojen mukaan.
Eipä vaan ole kulutus laskenut kokonaisuutena, enkä usko että laskeekaan.
Sähkönkulutusta kun katsoo, niin aika lailla tuo näyttäisi menevän kasvun kattamiseen. Myöhemmin vanhojen reaktorien poistuessa tuo tarvitaan kattamaan syntyvää aukkoa. Tuontisähkö on Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä tullessaan lähinnä vesivoimaa ja ydinvoimaa, joten ei tuo varsinaisiin päästöihin vaikuta.
Periaatteessa kyllä. Mutta jos mennään esimerkiksi hybridiautoihin, niin tuo asia ei ole ollenkaan yksinkertainen.
Nykyiset sähköauot ovat ainakin minun mielestäni tehty tarpeeseen, jossa auto on kaikkein kyseenalaisin ylipäänsä, eli suurkaupunkiliikenteeseen. Mitä järkeä on tukiaisin auttaa sähköautoja kilpailemaan joukkoliikennettä vastaan, kun joukkoliikenne on joka tapauksessa noissa oloissa paras ratkaisu?
akik: vettä tulee tietty määrä, ja vesivoimaloissa siis on siitä johtuen tietty energiamäärä tulossa. maksimitehoa ajetaan silloin kun sitä on tarvetta, ja nykyisellään kesäisin suomi ja tanska ajaa hiilivoimaloita "täyttääkseen" vesivoimaloita. siis säästetään vettä talveksi olemalla käyttämättä vettä, ei pumpata altaisiin. OL3 korvaa tätä "kesätäyttöä" ja talvella suoraan hiilivoimaa. vanhat hiilivoimalat suomessa vetelevät viimeisiään, tekninen käyttöikä loppu. norjassa ja ruotsissa ei ole hiilivoimaa --> suomi ja tanska säätömaita vesitilanteesta riippuen. rakennettava tuulivoima tukeutuu pohjoismaisessa verkossa vesivoimaloihin, tiettyyn rajaan asti. jos siis varastoja riittää. jos tuulivoimaa rakennetaan paljon, niin sitten pitää rakentaa hiilivoimaakin, tai muutamia vuotoksia.
nykyinen "joukkoliikenne" eli bussit joissa on muutama ihminen, ainakin kuski, kuluttavat 45 litraa/satku pääkaupunkiseudulla. suomessa ei ole edes kaupunkeja eu-määritelmien mukaan, asukastiheys liian pieni. ei kovin hyvä ratkaisu sekään. toki koululaisten yms takia pitää olla toimiva liikkumismuoto ajokortittomillekkin.
roge: teräksen tuotanto sitoo noin 10MWh/tonni energiaa, ja kun diesellitra on noin 10 kWh --> noin 1000 litraa sidoksissa. ja tämä siis sidoksissa, kierrätyksessä saadaan suurin osa tuosta takaisin. hybridiautoissa painoa lisää sähköjärjestelmät ja vaihteistot sekä akusto, tai oikeammin sen suojaus ja jäähdytys(+neste), ja painon lisääntyessä rakenteiden on vahvistuttava joka taas nostaa painoa. mutta noin 0,4 litraa/satku säästöllä kuitataan koko auton valmistuksen sitoma energia/tonni, joka täyttyy helposti. (oletus 250 000km elinikä
Kuinka paljon Suomen sähkönkulutus on noussut? Tuskinpa sentään koko Olkiluoto 3:sen sänköntuotannon verran? Kaikki ylijäämä on pois saastuttavimmista tuotantomuodoista! Ja varsinkin kun loput kaksi voimalaa valmistuvat päästään saastuttavimmista tuotantomuodoista pitkälti jopa eroon. Eli itse siis uskon että nuo kaksi periaatepäätöstä realisoituvat ydinvoimaloiksi! Olisi ennenkuulumatonta, että hallitus pyörtäisi päätöksensä vaikka jossain päin maailmaa tapahtuisikin ydinvoimalaonnettomuus, jollaista ei suomessa voi mitenkään tapahtua...
jos siviilihenkilöautoja tutkaillaan, niin karkeasti 20000km ajetaan vuodessa, jos siitä puolet menisi ...öh.. pikkupluginhybridillä sähköllä, ja sähköä kuluisi 20 kWh/100km latausymshäviöineen niin se tekee 2000kWh/vuosi, eli kerrostalokaksion, jossa ei ole sähkösaunaa, vuosikulutuksen luokkaa. keskitehona noin 250W, eli ei kovin radikaalisti.
miljoona tälläistä autoa kuluttelisi keskitehona 250MW, joka tasaisena kulutuksena voitaisiin tuottaa luokkaa 1000MW tuulivoimalanimellisteholla karkeasti (käyttöasteet vaihtelevat 10...50%). miljoonan auton tuleminen suomeen kestää aika kauan, kun ottaa huomioon että keski-ikä autoilla taisi olla lähes 13 vuotta, ja uusia autoja myydään reilu satatuhatta/vuosi
liikennepolttoaineina bensaa ja dieseliä myydään saman verran tieliikenteeseen litroina, karkeasti siis, dieseliä käyttää myös esim laivat ja bensa on kevyempää. raskas liikenne käyttää suurimman osan liikennedieselistä, siis bussit, rekat, kuorma-autot.
http://www.iea.org/stats/oildata.asp?COUNTRY_CODE=FI
hybridibusseja on tulossa, niissä eräänä ongelmana akkujen heikko teho, siis sekä kiihdytettäessä että latauksessa. kymmenkertainen paino vaatisi kymmenkertaisen akkumäärän henkilöautoihin nähden tehon saamiseksi, rekoissa monikymmenkertaisen. rekoissa ylimääräinen paino syö hyötykuormaa ja kamat vie tilaa, eli rekkoja tarvittaisiin enemmän, matalalattiabusseissa tilantarve ongelmallisempi.
virheiden esityksessä sivu 3: käppyrä
http://www.slideshare.net/vihreat/shkn-kulutuksen-kehitys-suomessa
mainittakoon että 1970 kulutus oli noin 20TWh, -80 noin 40, -90 noin 60, 2000 noin 80, 2010 noin 90, eli kasvu hiipuu.
tuo ei sinänsä kerro mitään tehontarpeesta (siis kontrolloitavasta sellaisesta, eli esim tuuli pois), joten:
http://www.nordel.org/
https://www.entsoe.eu/resources/publications/former-associations/nordel/annual-statistics/
tekniikka&taloudessa oli juuri sopivasti metsäteollisuudesta, 4 sellutehdasta ajettu alas 2000-luvulla, ja 28 paperikonetta. 50 konetta jäljellä, toistaiseksi
lisäksi voinee mainita, että suomen sähkönkulutuksesta kotitaloussähkö on noin 10%, ja lämmityssähkö toiset 10%, loput kuluttavat teollisuus, kunnat+valtio ja kaupat. lämmityssähkö vie paljon kapasiteettia.
Hyvä että Suomessa on kasveille tärkeää hiilidioksiidipäästöä (CO2) jotta metsät ja muukin vihreä kasvaa!
Ilman tuota elintärkeää yhdistettä meitä ihmisiä ei olisi olemassa!
Lisään vielä surffarin mallinnukseen vesivoiman käytöstä huippuoimana sen, että vesivoimalaa voidaan käytännössä ohjata minuuttien aikataululla ihan sen mukaan kun Suomi herää ja miljoonaan keittiöön syttyy ensin valo ja sitten kahvinkeitin. Ydinvoimala on toinen ääripää, jota ajetaan nimellistehollaan eikä mielellään säädellä ollenkaan.
Lisäksi keskustelusta puuttuu sellainen näkökulma, että sähkön suhteen Suomi syö enemmän kuin tuottaa. Tätä kirjoittaessani ollaan noin 3 GW alle talven maksimikulutuksen (tai suhteellisesti n. 75% maksimikulutuksesta). Tämänkin hetken 8.7 GW tehosta 2.8 GW tuodaan. (lähde www.fingrid.fi).
Eli jopa syksyn leudolla kelillä ollaan yhden Olkiluodon verran persnetolla koko ajan.
nyt on vähän erikoinen tilanne, kun päiväsaikaan tarvitaan hiilivoimaloita, mutta iltasella kulutus laskee senverran, että hiilivoimalat ajaa minimiteholla ja vettä lorotellaan turbiineista sen kun ehtii, ettei tartte ohi juoksuttaa. eli olisi co2-tuotanto nolla rajapäästöideologialla. hiilivoimaakin tarvitaan vain sen vuoksi ettei siirtoverkot kestä.
tilanne jatkunut vesialtaiden täytyttyä ja "yösähkön" pörssihinta on lähellä nollaa siitä lähtien kun loviisan ydinvoimalan vuosihuolto päättyi ja molemmat pytyt keittää usvaa putkeen. keskimääräinen päästö on paljon suurempi, koska esim kaukolämpöä tehdään hiilellä ja maakaasulla.
nyt olis hyvä ladata akkuja yöaikaan, olisi zero emission ihan oikeasti, tietty laskentatavasta riippuen...
edit: tuolta dataa
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/sahkon_kulutus_ja_tuotanto/
surffari:
Ja aivan varmuudella tuo kaikki ajetaan energiaksi, jos asiaa tarkastellaan yhtään pidemmällä aikavälillä. Energiayhtiö ei jätä vesivoimaa käyttämättä, siitähän tässä keskustelussa oli kyse. Tietysti tekoaltaissa kannattaa säännöstellä vettä talveksi, jolloin valuma altaisiin on vähäinen, sähkönkulutus on kovempi ja yleensä myös hinnat varsinkin kulutuspiikeissä selvästi paremmat.
no, aina ei ole kuivaa...
Ruotsin vesivarastot ovat nyt 90-prosenttisesti täynnä ja sähkön tuotanto vesivoimalla käy suurella kapasiteetilla. Vesivarastoja ei voida enää juuri täyttää, sillä niihin on jätettävä vara rankkojen tai pitkäaikaisten syyssateiden varalta. Jos sateet jatkuvat runsaina, vesivoimayhtiöt joutuvat juoksuttamaan vettä tulvaluukuista ohi turbiineiden.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=63974:saehkoenkaeyttaejaet-hurraavat-ruotsin-vesivarastot-liki-piripinnassa&catid=3:talous&Itemid=32
surffari:
Ja sitten, kun näin käy, sähköntuotannon rajapäästöt putoavat nollaan. Ilo on kuitenkin kovin harvinainen, sen vaikutus koko vuoden keskimääräisiin marginaalipäästöihin on promilleluokkaa, koska noin ei käy edes joka vuosi. Jos alkaa käydä, vesivoimayhtiöille tulee motivaatio kasvattaa voimaloita.
Samaan tilanteeseen on muuten joskus päästy Tanskassa ja Pohjois-Saksassa tietyillä alueilla tuulivoiman kanssa. Laajalla alueella vallinnut kova tuuli on nostanut tuulivoiman tuotantoa niin paljon ja niin nopeasti, että fossiilista ei ole ehditty ajaa alas. Spottihinta on käynyt hetkellisesti nollassa. (Tuottajan kannalta tuulivoiman kirous on se, että sen hinta on huono silloin, kun sitä on paljon saatavilla.)