Laitetaan nyt uusi aihe tänne nelivedon 'ylivoimasta'. Itse en tiedä mitä hirveän hedelmällistä keskustelua siitä voi saada aikaan kun vetotapa on vain yksi lukemattomista muuttujista joten on hyvin vaikea sanoa milloin eri vetotavat olisivat yhtäläisessä asemassa eri olosuhteiden ja auton ratkaisujen vuoksi.
Itse olen enimmäkseen vastustanut kategorisesti jonkin vetotavan ylivoiman julistamista noissa aiemmissa viesteissä. Enemmän väliä taitaa varsinkin siviilikäytössä olla kokonaisuudella ja suunnittelun laadulla, eli huono nelivetoinen ei mielestäni ole lainkaan niin hyvä kuin edes ok etuveto vaikka olisi kuinka liukasta. Vaikeaa on sanoa suoraan jotain esim. etuveto vs. neliveto kun tilanne riippuu niin täysin autoista ja olosuhteista.
Eli koitetaan olla tarkkana ettei koko ajan puhuta ristiin erilaisista tilanteista. Yleiskeskustelua voi onneksi kuitenkin olla vetotapojen luonteesta yleensä.
Esimerkiksi ihmettelen väitettä siitä että mutkissa pitoa olisi nelivetoisella enemmän. Sehän koskee vain sitä jos pitoa on niin vähän (ja tilaa niin paljon) että nelipyöräluisussa ajamisella saadaan vedolla parempi pito. Sitä aiemmin tarkoitin kun sanoin ettei kokemusteni mukaan yleisessä liikenteessä juuri aleta heittämään autoa nelipyöräluisuun jotta saa vetopitoa hyödynnettyä mutkassa.
Teoriassa takaveto ja neliveto menee mutkan suurin piirtein samalla vauhdilla ja vasta mutkasta ulos tultaessa vetopidosta alkaa mahdollisesti saamaan hyötyä, ellei sitten ole vähän pitoa ja ajetaan luisussa. Ja kun usein siviilinelkut ovat vähän vähemmän loogisia käytökseltään (esim. Volvo V70 ja A4) niin minun kokemusteni mukaan takavetoisella mutkassa voi ajaa aivan pidon äärirajoilla eli aivan pienessä luisussa ilman että se on liikaa jolloin hidastaisi tai juuri luiston rajalla. Nelivedolla aivan rajalle ei uskalla/pysty menemään yhtä helposti ja ajotapa muuttuu helposti sellaiseksi kuin aikanaan Quattrolla rallissa: hissutellaan mutka ja sitten kaasu pohjaan. Ja mutkasta ulos tultaessa minusta on niinkin tarkasta asiasta kiinni joskus että takavetoisella saa renkaat juuri siihen kohtaan jossa on eniten pitoa ja kiihdytys on hyvin samoissa kuin nelkulla ellei lähdetä äärimmäisen hitaasta mutkasta. Ja mutkan saa ajettua aivan reunasta reunaan ajolinjan valiten. Nelivedolla on enemmän odottelua että milloin saa painettua kaasua kun mutkassa ei varsinkaan monella autolla ole varmaa lähteekö etu- vai takapää luistoon kun lähtee... No, tässä vaikuttaa myös useimpien nelivetoisten perheautojen puskemistaipumus kun tullaan mutkaan sisään jolloin takavetoisella voi ajaa rohkeammin sisään.
No, sellaiset on kokemukset yhdenlaisilla autoilla kohtalaisen helpoissa talvikeleissä, eli siinä on vain yksi tilanne. Ja sen selostin vain kertoakseni ettei se nelivetoinen välttämättä mikään ylivoimainen ole aina ja asiat eivät ole ihan mustaa ja valkoista. Esimerkiksi kiihdytyksessä pöperöisessä lumessa nelivetoinen jättää takavetoisen kuin paikalleen seisomaan. Toisaalta olen takavetoisella pitävällä jäällä noin 40-50km/h alkaen kiihdytyksessä jättänyt tehokkaamman Mersun maasturin taakse (teho/painosuhteesta en tiedä, siinä ja siinä, mutta pointti onkin siinä ettei neliveto siinäkään murskannut).
Muuten tuosta nelivedon ylivertaisuudesta mutkissa vielä, katsoin Sport Auton Supertestitilastoista märän (keinotekoisesti eli tarkasti kastellun) käsittelyradan aikoja ja esim. uudella kehittyneemmällä nelivedolla varusteltua tehokasta 911 turboa nopeampia ovat mm.takavetoiset BMW M6, Corvette C6, Maserati Gransport sekä 911 GT3.
Senkin haluan sanoa korostaakseni tilannekohtaisuutta että, ihmetelkää ja kauhistelkaa: saatan jossain tilanteessa mielummin ajaa etuvetoisella kuin takavetoisella jos etuvetoinen on urheilullinen, erinomaisella alustalla ja siinä on hyvä tasauspyörästön lukko.
Ja tässä ralliautojen etuvetovoitoista joista kyseltiin, huom. autoissa muitakin eroja kuin vetotapa mm. etuvetoisissa ei turboa (ja nelkkuja kai kehiteltykin kauemmin/kokemusta enemmän?):
"The XSARA KIT CAR stunned the rallying establishment by winning two rounds of the 1999 FIA World Rally Championship series: the Rallye Catalunya (Round 5) and the Tour de Corse (Round 6). These victories, and another in France's Alsace-Vosges Rally, came despite the fact that the F2-class XSARA KIT CAR uses many components from the production car, and has neither four-wheel-drive nor a turbocharged engine."
http://www.tokyo-motorshow.com/show/1999/English/BOOTH/CTR/guide.html
Enkä muuten muista että vakioautosarjoissa nelivetoiset olisivat olleet mitenkään ylivoimaisia, ellei joku tiedä toisin...
Putput: "Esimerkiksi ihmettelen väitettä siitä että mutkissa pitoa olisi nelivetoisella enemmän. Sehän koskee vain sitä jos pitoa on niin vähän (ja tilaa niin paljon) että nelipyöräluisussa ajamisella saadaan vedolla parempi pito."
Yleisessä liikenteessä ei pitäisi ajatella auton suorituskykyä rallissa käytettävien kikkojen avulla. Mutta sivuttaispito saattaa olla silti nelivetoisella parempi. Tämä johtuu siitä, että kaksivetoisen vetopyörät esim. liukkaassa ylämäessä tasanopeudellakin voi alkaa luistaa, jolloin sivuttaispitokin häviää kertaheitolla. Tulee mieleen heti muutama tilanne viime talvesta, jolloin pakettiautolla takavedolla ajaminen oli ns. mielenkiintoista. Nelivedon kytkeminen teki ajamisesta huomattavasti turvallisemman tuntuista. Oliko se turvallisempaa, sitä en tiedä. Ainakin kovempaa nopeutta pystyi ylläpitämään...
Renkaan pitkittäispidon ja sivuttaispidon summa on vakio. Jos pitkittäispidosta käytetään suuri osa (kaksivetoinen), jää sivuttaispidolle vähemmän kapasiteettia. Kitkaympyrän käsitteeseen perehtyneet tuntevat ilmiön.
"Ja mutkasta ulos tultaessa minusta on niinkin tarkasta asiasta kiinni joskus että takavetoisella saa renkaat juuri siihen kohtaan jossa on eniten pitoa ja kiihdytys on hyvin samoissa kuin nelkulla ellei lähdetä äärimmäisen hitaasta mutkasta. Ja mutkan saa ajettua aivan reunasta reunaan ajolinjan valiten. Nelivedolla on enemmän odottelua että milloin saa painettua kaasua kun mutkassa ei varsinkaan monella autolla ole varmaa lähteekö etu- vai takapää luistoon kun lähtee... No, tässä vaikuttaa myös useimpien nelivetoisten perheautojen puskemistaipumus kun tullaan mutkaan sisään jolloin takavetoisella voi ajaa rohkeammin sisään."
Toivottavasti kukaan ei siviiliautoa valitessaan pohdi tällaisia. Tärkeämpää on se, millaisen tunteen auto antaa liukkaudesta, jotta kuljettaja osaa reagoida tilanteeseen oikein ennen kuin auto lähtee käsistä.
"Ja sen selostin vain kertoakseni ettei se nelivetoinen välttämättä mikään ylivoimainen ole aina ja asiat eivät ole ihan mustaa ja valkoista."
Aivan. Ja oma lukunsa sitten on se, mistä kannattaa maksaa. Jos nelivedon jotain ominaisutta ihan oikeasti pääsee hyödyntämään pari kertaa vuodessa, mutta kaksivetoisella pärjäsi huolellisuutta noudattaen ja jotain asioita etukäteen suunnittelemalla pärjää, ei neliveto enää ehkä kokonaisuutena olekaan ylivoimainen. Tietyissä olosuhteissa kyllä, mutta mikä on sen painoarvo? Siihen ei yksiselitteistä vastausta ole.
"Esimerkiksi kiihdytyksessä pöperöisessä lumessa nelivetoinen jättää takavetoisen kuin paikalleen seisomaan."
Erinomainen esimerkki äskeiseen kommenttiini liittyen. Onko oleellista se, että auto kiihtyy parhaalla mahdollisella tavalla liukkaalla vai riittääkö takavetoisen kiihtyvyys.
"Senkin haluan sanoa korostaakseni tilannekohtaisuutta että, ihmetelkää ja kauhistelkaa: saatan jossain tilanteessa mielummin ajaa etuvetoisella kuin takavetoisella jos etuvetoinen on urheilullinen, erinomaisella alustalla ja siinä on hyvä tasauspyörästön lukko."
Ajotapasi taitaa olla ns. urheilullinen, jos tasauspyörästön lukko etuvetoisessa on tarpeen.
Nelivedolla pääsee pahempaan paikkaan kiinni kuin kaksvedolla?
Tähän asti kaksvedolla pärjännyt kun ei ole tarvinnut tieltä poiketa metsään, mönkijällä metsään tarvittaessa!
Kerran kyllä kossina meni niin syvälle ojaan että piti traktorilla pois vetää, kylläkin kaksvetotraktorilla lähti!
Tähän asti kaksvedolla pärjännyt kun ei ole tarvinnut tieltä poiketa metsään, mönkijällä metsään tarvittaessa!
Kerran kyllä kossina meni niin syvälle ojaan että piti traktorilla pois vetää, kylläkin kaksvetotraktorilla lähti!
En ole muuten tullutkaan aikaisemmin ajatelleeksi että kaverin nelivetoista ollaankin kaivettu mitä kummallisemmista paikoista kun taas kaksivetoisten takia ei ole lapio heilunut juuri ikinä. Tuo kyllä johtuu enemmän nelivetokuskin seikkailunhalusta ja ajattelemattomuudesta kuin kaluston viasta mutta piirre kai sekin on!
Koko 90-luku tuli ajeltua Subarun pickupilla, jossa oli yksinkertaisin mahdollinen nelivetosysteemi ja sen jälkeen etuvetoisilla. Kovin montaa kertaa 2000-luvulla ole kaivannut nelivetoa, mutta olenkin ajanut lähinnä kaupungissa ja pääteitä. Jos taas asuisin syrjäseuduilla missä lumipyryn jälkeen aura-autoa saa odotella päiväkausia niin nelivetoa olisi tullut varmaan ikävä huomattavasti useammin. Eli nähdäkseni normaaliajossa nelivedon kiistattomat hyödyt tulevat näkyviin vasta sitten kun olot ovat todella hankalat, mutta eteenpäin on päästävä.
Mielestäni ns. normaalissa liikennekäytössä neliveto todellakin on ylivoimainen. Ainoina haittoina ovat suurempi paino, suurempi polttoaineen kulutus ja kalliimpi rakenne.
Auton käyttäytymiseen vaikuttaa huomattavasti nelivedon toteutus (jatkuva jne.). Saman painoisena, tehoisena ja alustaltaan vetotapaa lukuunottamatta identtisenä on vaikea kuvitella tilannetta, jossa etu- tai takavetoinen olisi nelivetoa parempi. Kuminpoltto? Takaveto ehkä menee edelle marginaalisesti paremmalla ohjaustunnolla, ei muulla.
Nelivedon ajologiikassa ei ole mitään outoa tai yllättävää. Ne saattavat vaihdella toteutuksen mukaan, jolloin uudessa nelivedossa on ehkä enemmän oppimista kuin uuteen takavetoiseen vaihtaessa. Epäloogisuutta autoon tottumisen jälkeen ei ole.
Perheestä löytyy kolme autoa, yksi jokaista vetotapaa. Päivittäisessä, ympärivuotisessa käytössä neliveto on aivan ehdoton. Ilmankin pärjää, mutta pärjäähän ilman ilmastointiakin...
Miten olisi vaikka kerran 500 km aikana toistuva tilanne eli tankkaus? Jos ja kun noin 95 % kilometreistä ajetaan olosuhteissa, joissa nelivedosta ei merkittävää hyötyä ole, mielestäni taloudellisempi kaksiveto on normaalissa arkiajossa parempi.
Mutta tämähän on vain makuasia. Joidenkin mielestä nelivetoisen tukevampi ajettavuus on ylimääräisen bensalitran arvoista. Minusta normaali kaksivetoinen on riittävän hyvä, jolloin vielä paremmasta ei saa mitään lisäarvoa.
Suomen yleisimmissä nelivetomalleissa, ainakin Volvot ja Audit kyllä tuota epäloogisuutta usein ilmenee. Sillä tarkoitan sitä että mutkassa ei aina esim. kaasua painaessa ei voi tietää etukäteen kumpi pää lähtee luisuun. Auto voi siis olla vahvasti puskeva tai sitten toisessa tilanteessa voimakkaasti yliohjaava, ikävä kyllä se vaikuttaa kovasti ajamisen varmuuteen.
Esim. takavetoisessa on se etu että etupäähän voi aina luottaa (siis tietää miten se käyttäytyy eri tilanteissa) ja takapääkin tekee kuin kuski käskee ja kysymysmerkkejä ei ole.
Sitten on vielä sekin että jos vähemmän Ruusperimainen huomaakin ajaneensa turhan lujaa mutkaan tai näkee että mutka tiukkeneekin, niin nelkulla kun on jo äärirajoilla ja sitten refleksinä nostaa kaasua niin ei hyvää seuraa...
Katsokaa tai kokeilkaa kuinka paljon tilaa joutuu käyttämään kun nelivetoisella kokeilee äärikäytöstä.
Jotkut kyllä arvostavat maastureita kaupungissa juuri siksi että autoa ei pidä lapioida esiin vaan hyppää puikkoihin, kääntää rattia ja painaa kaasua!!
Sitten on meitä jotka jaksavat muutaman lapionliikkeen tehdä (tai vähän potkia pahinta lumikinosta pois) jotta moderni kaksivetoinen lähtee vielä aika isosta kinoksesta liikkeelle, tai sitten on varaa autotallipaikkaan...
Usein tykkään lähteä liikkeelle pahimpina lumipäivinä kaksivetoisella juuri ajamisen hauskuuden takia, ja vaikka joutuu vähän ajattelemaan miten ajaa niin ongelmia on tuskin koskaan tullut. On nelivetoisella hangissa ajamisessa oma viehätyksensä mutta tarkoitankin tässä sanoa ettei pitäisi mitään ongelmia kuitenkaan olla kaksivetoisella ellei ihan jorpakossa asu (silloinkin monilla on aurauspalvelu kunnossa).
Suomen yleisimmissä nelivetomalleissa, ainakin Volvot ja Audit kyllä tuota epäloogisuutta usein ilmenee. Sillä tarkoitan sitä että mutkassa ei aina esim. kaasua painaessa ei voi tietää etukäteen kumpi pää lähtee luisuun. Auto voi siis olla vahvasti puskeva tai sitten toisessa tilanteessa voimakkaasti yliohjaava, ikävä kyllä se vaikuttaa kovasti ajamisen varmuuteen.
Esim. takavetoisessa on se etu että etupäähän voi aina luottaa (siis tietää miten se käyttäytyy eri tilanteissa) ja takapääkin tekee kuin kuski käskee ja kysymysmerkkejä ei ole.
Sitten on vielä sekin että jos vähemmän Ruusperimainen huomaakin ajaneensa turhan lujaa mutkaan tai näkee että mutka tiukkeneekin, niin nelkulla kun on jo äärirajoilla ja sitten refleksinä nostaa kaasua niin ei hyvää seuraa...
Katsokaa tai kokeilkaa kuinka paljon tilaa joutuu käyttämään kun nelivetoisella kokeilee äärikäytöstä.
Audin Torseneiden kohdalla on aivan turha puhua mistään epäloogisuudesta. Haldexeissa sellaista aika ajoin voi esiintyä, tosin Haldex on ilmeisesti kehittynyt ja kehittyy edelleen tässä mielessä parempaan suuntaan.
Tätä en alkuunkaan ymmärrä tätä väitettä, että nelivetoisella joutuisi jotenkin helpommin äärirajoille kuin kaksivetoisella. Takatuupparilla kun joudutaan sinne rajojen toiselle puolelle, niin sitten mennään perä edellä minne sattuu. Etuvetoisella mennään sinne, minne keula osoittaa. Nelivetoisella mennään vielä tässä vaiheessa sinne, minne tie jatkuu. Sitten kun nelarilla raja ylittyy, niin ulos mennään koko kyljen varassa. Ei se siinä mielessäkään ainakaan takavetoista pahempi ole.
Väite, että nelari tarvitsisi enemmän tilaa äärirajoilla kuin takavetoinen, on täyttä sitä itseään. Nelari pysyy tien suuntaisena, kun takavetoinen on jo poikittain. Miten ihmeessä poikittain etenevä auto tarvitsee vähemmän tilaa kuin tien suuntaisena etenevä?
Ja sitten se tärkein kritiikki: Putputin ajofilosofia on todella huolestuttava. Hän puhuu kilpa-autoilusta ja arkiliikenteestä täsmälleen samoilla vauhtia ja ääritilanteita ihannoivilla sanavalinnoilla. Kaikkiin mutkiin mennään niin kovaa kuin on mahdollista ja jos jotain yllättävää sattuu, niin sitten pääsee helvetti valloilleen. Itse en nelivetoista ole nähnyt tarvitsevani arkiliikenteessä, mutta kyllä se silti kaksivetoista parempi on käytännössä kaikessa ajettavuuteen ja hallittavuuteen liittyvässä. Kustannussyistä ei kuitenkaan mikään itsestäänselvä valinta. Rallissa ja muissakin lajeissa, joissa pitää edetä nopeasti muissakin olosuhteissa kuin kuivalla suvibaanalla, mitään valinnan vaikeutta ei ole.
Miten olisi vaikka kerran 500 km aikana toistuva tilanne eli tankkaus? Jos ja kun noin 95 % kilometreistä ajetaan olosuhteissa, joissa nelivedosta ei merkittävää hyötyä ole, mielestäni taloudellisempi kaksiveto on normaalissa arkiajossa parempi.
Mutta tämähän on vain makuasia. Joidenkin mielestä nelivetoisen tukevampi ajettavuus on ylimääräisen bensalitran arvoista. Minusta normaali kaksivetoinen on riittävän hyvä, jolloin vielä paremmasta ei saa mitään lisäarvoa.
Tuonhan totesin ensimmäisessä kirjoittamassani kappaleessa. Lainauksessasi kirjoitan ajo-ominaisuuksista. Tai ainakin tarkoitukseni oli tehdä näin. Koitan kirjoittaa selvemmin ensikerralla.
Tuota: "Tuonhan totesin ensimmäisessä kirjoittamassani kappaleessa. Lainauksessasi kirjoitan ajo-ominaisuuksista."
Ymmärsin kyllä. Ei tarvitse selventää tyyliä. Ominaisuuksien toteamisen jälkeen vain on loogista pohtia niiden hintaa ellei rahaa ole enemmän kuin taskuihin mahtuu. Itse en ole samaa mieltä, että normaaleissa oloissa neliveto olisi henkilöautossa ehdoton, koska kuivalla kelissä ero ajetavuudessa on pieni, mutta silti kustannukset juoksevat.
Putput: "Suomen yleisimmissä nelivetomalleissa, ainakin Volvot ja Audit kyllä tuota epäloogisuutta usein ilmenee. Sillä tarkoitan sitä että mutkassa ei aina esim. kaasua painaessa ei voi tietää etukäteen kumpi pää lähtee luisuun. Auto voi siis olla vahvasti puskeva tai sitten toisessa tilanteessa voimakkaasti yliohjaava, ikävä kyllä se vaikuttaa kovasti ajamisen varmuuteen.
Esim. takavetoisessa on se etu että etupäähän voi aina luottaa (siis tietää miten se käyttäytyy eri tilanteissa) ja takapääkin tekee kuin kuski käskee ja kysymysmerkkejä ei ole.
Sitten on vielä sekin että jos vähemmän Ruusperimainen huomaakin ajaneensa turhan lujaa mutkaan tai näkee että mutka tiukkeneekin, niin nelkulla kun on jo äärirajoilla ja sitten refleksinä nostaa kaasua niin ei hyvää seuraa..."
kenesis: "Tätä en alkuunkaan ymmärrä tätä väitettä, että nelivetoisella joutuisi jotenkin helpommin äärirajoille kuin kaksivetoisella. Takatuupparilla kun joudutaan sinne rajojen toiselle puolelle, niin sitten mennään perä edellä minne sattuu. Etuvetoisella mennään sinne, minne keula osoittaa. Nelivetoisella mennään vielä tässä vaiheessa sinne, minne tie jatkuu."
Minusta olette väärässä kumpikin. Etuvetoisessa ei keula lähde alta läheskään aina. Samoin takavetoinenkin saattaa puskea jopa kaasua painettaessa. Joka tätä ei tiedä, on varmaan hankkinut ajokokemuksensa marketin parkkipaikalla sulkemisajan jälkeen.
Mitä tapahtuu, kun etuvetoinen yliohjaa ja kuski nostaa kaasun tai painaa kytkimen pohjaan? Yliohjautuvuus vain lisääntyy.
Nelivetoisella saattaa todellakin joutua äärirajoille kaksivetoista helpommin. Yleensä tämä ehkä tapahtuu, kun pitäisi pysähtyä. Suurin osa kuljettajista aliarvioi tien liukkauden, joten nelivedolla riski on todennäköisesti vielä suurempi. Jarruissahan ei eroa kaksi- ja nelivedon välillä ole, paitsi Subarun pick-upissa. Siinä nelivedolla neljä rengasta menee lukkoon aina yhtä aikaa, jolloin pyörähtämisen vaara on olemassa.
Aina ei kannata puhua kurvissa luistelusta, vaikka se paljon hauskempaa onkin. Ehkä se on ralliautoilun tuoma häiriö siviililiikennekeskusteluun.
Minusta olette väärässä kumpikin. Etuvetoisessa ei keula lähde alta läheskään aina. Samoin takavetoinenkin saattaa puskea jopa kaasua painettaessa. Joka tätä ei tiedä, on varmaan hankkinut ajokokemuksensa marketin parkkipaikalla sulkemisajan jälkeen.
Mitä tapahtuu, kun etuvetoinen yliohjaa ja kuski nostaa kaasun tai painaa kytkimen pohjaan? Yliohjautuvuus vain lisääntyy.
Nelivetoisella saattaa todellakin joutua äärirajoille kaksivetoista helpommin. Yleensä tämä ehkä tapahtuu, kun pitäisi pysähtyä. Suurin osa kuljettajista aliarvioi tien liukkauden, joten nelivedolla riski on todennäköisesti vielä suurempi. Jarruissahan ei eroa kaksi- ja nelivedon välillä ole, paitsi Subarun pick-upissa. Siinä nelivedolla neljä rengasta menee lukkoon aina yhtä aikaa, jolloin pyörähtämisen vaara on olemassa.
Mikähän on se etuvetoinen auto, joka yliohjaa painettaessa kytkin pohjaan? Itse en ole sellaisella ajanut. Takavetoinen kyllä voi aliohjata kaasullakin, siinä olet oikeassa. Omasta viestistäni jäi uupumaan maininta, että tarkoitin lähinnä mutkasta ulos kiihdyttämistä (johtuen siitä, että Putputkin puhui paljon juuri siitä). Kun jo kääntymässä olevassa takavetoisessa painaa kaasua, niin se yliohjaa aivan satavarmasti. Aivan sama, oliko paikka ralli-EK vai marketin parkkipaikka (vai onko parkkipaikalla jotenkin erilaiset fysiikan lait?).
Nelivetoinen voi kyllä yllättää, jos ei ole aiemmin sellaisella ajanut, kuten etu- ja takavetoisetkin vastaavassa tilanteessa. Tottumattomuus ei kuitenkaan ole vetotavan vika, vaan kuskin. Nelivetoiseen tottunut nelivetokuski on varsinkin liukkaalla paljon nopeampi kuin takavetoiseen tottunut takavetokuski tai etuvetoiseen tottunut etuvetokuski. Kaikki pääsevät kuitenkin normaaliliikenteessä aina perille, kunhan eivät hölmöile.
Eikös vaunun vetäminen Levin Aurinkopaikalle ole peräti kielletty kaksivetoisella...
Verrattuna kaksivetoiseen samoissa olosuhteissa nelivetoisella ei tarvitse osata tai ennakoida niin paljoa. Neliveto lähtee jouhevasti liikkeelle liukkaasta paikasta eikä pidon menetystä tarvitse pelätä yhtä paljoa reippaissa kiihdytyksissä...
Kaikkien hyvin tuntema perustotuushan on se että jos pyörä ei vedä se jarruttaa...
kenesis: "Mikähän on se etuvetoinen auto, joka yliohjaa painettaessa kytkin pohjaan? Itse en ole sellaisella ajanut."
Ihan mikä tahansa, jossa ei ole ajonhallintajärjestelmää. Jos etuvetoisella joutuu tilanteeseen, jossa auto yliohjautuu, kaasun nosto tai kytkimen painaminen pohjaan saattaa pahentaa luistoa. Tehokkain keino oikaista auto on kaasuttaa. Tämä vain vaatii aika tavalla arjoittelua, että yllättävässä tilanteessa osaa näin tehdä. Luontevaa on painaa kytkin pohjaan.
Sinänsä ajonhallintajärjestelmän olemassaolo taitaa tehdä turhaksi tämänkin keskustelun. Se on taatusti turvallisuuden kannalta parempi ratkaisu kuin neliveto, jopa halvempikin.
"Nelivetoinen voi kyllä yllättää, jos ei ole aiemmin sellaisella ajanut, kuten etu- ja takavetoisetkin vastaavassa tilanteessa. Tottumattomuus ei kuitenkaan ole vetotavan vika, vaan kuskin."
Mutta silti kaksivetoiseen tottuneetkin yleensä yliarvioivat kitkatason, joten ei nelivetoon tottuminen tilannetta mitenkään paranna.
Mannni:" Eikös vaunun vetäminen Levin Aurinkopaikalle ole peräti kielletty kaksivetoisella..."
En tiedä, mutta Ylläkselle ei saa ajaa edes nelivetoisella peräkärryn kanssa poislukien huoltoajo.
"Kaikkien hyvin tuntema perustotuushan on se että jos pyörä ei vedä se jarruttaa..."
Niinkö? No riippuu tietysti siitä, mihin jarruttamista verrataan.
Kyllähän vetävän pyörän vastukset ovat vapaastipyörivän pyörän vastuksia suuremmat. Eli samanlainen auto nelivetoisena on kaksivetoista hitaampi ja kuluttaa enemmän.
Ihan mikä tahansa, jossa ei ole ajonhallintajärjestelmää. Jos etuvetoisella joutuu tilanteeseen, jossa auto yliohjautuu, kaasun nosto tai kytkimen painaminen pohjaan saattaa pahentaa luistoa. Tehokkain keino oikaista auto on kaasuttaa. Tämä vain vaatii aika tavalla arjoittelua, että yllättävässä tilanteessa osaa näin tehdä. Luontevaa on painaa kytkin pohjaan.
Sinänsä ajonhallintajärjestelmän olemassaolo taitaa tehdä turhaksi tämänkin keskustelun. Se on taatusti turvallisuuden kannalta parempi ratkaisu kuin neliveto, jopa halvempikin.
Mutta silti kaksivetoiseen tottuneetkin yleensä yliarvioivat kitkatason, joten ei nelivetoon tottuminen tilannetta mitenkään paranna.
Kyllähän vetävän pyörän vastukset ovat vapaastipyörivän pyörän vastuksia suuremmat. Eli samanlainen auto nelivetoisena on kaksivetoista hitaampi ja kuluttaa enemmän.
Aika kovaa puhetta. Kaikki autokoulut Suomessa opettaa tasan tarkkaan, että auton yliohjatessa ensimmäinen toimenpide on kytkimen painaminen pohjaan. OK, periaatteessa kaasun painaminen on etuvetoisella vieläkin tehokkaampi tapa, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että kytkimen painaminen pahentaisi yliohjaamista, vaan ainoastaan sitä, että oikeneminen on hitaampaa. Tämä on kytkimen pohjaan painamisen paras puoli: tilanteet ja tapahtumat eivät ala kertaantumaan yhtä nopeasti kuin kaasua painaessa.
Ajonvakautus on ihan hyvä järjestelmä, mutta ei se mikään nelivedon korvaaja ole. Vetopito on vetopitoa, eikä sitä tule yhtään lisää elektronisesti.
Kaksivetoiseen tottuneet yliarvioivat kitkan yhtä usein ja yhtä vakavasti kuin nelivetoiseen tottuneetkin. Jätetäänkö nyt nämä kuljettajan ominaisuudet ja tottumukset tämän keskustelun ulkopuolelle, jooko? Vetotapa on auton ominaisuus, johon kuljettajan on ainakin omasta mielestäni syytä vain kiltisti sopeutua.
Nelivetoisessa on todellakin suuremmat vastukset kuin kaksivetoisessa. Niinpä nelivetoinen on samalla teholla kaksivetoista hitaampi niin kauan kuin pitoa on enemmän kuin tehoa. Huonolla pidolla taas nelivetoinen pystyy siirtämään enemmän tehoa tiehen.
mitä vaikeammat olosuhteet, sitä ylivoimaisempi neliveto. siinä kun putput vetää bemarinsa pers edellä puuhun solmuun, neliveto kruisailee leppoisasti ohi
ilmeisesti bemaria hehkuttaessa hiipii mieleen ja rupeaa harmittamaan, kun huomaa että parhaat ja kehittyneimmät nelivedot (subaru, mitsu) eivät tulekkaan baijerista.
okei, ei kannata ottaa liian vakavasti, tämä oli vain mielenilmaus kuinka naurettavaa näistä vetotavoista on väitellä. on selvää että kuivalla asvaltilla takaveto on hyvä, ja liukkaalla/sohjossa nelivetoa ei voita mikään. ja ei niitä nelivetoisia autoja huvikseen tehdä.
arguing in internet is like...retard...ja miten se nyt menikään
Mafia: "Ellet ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan".
Auto: "Ellei pyörä vedä, se jarruttaa."
Nämä pulmat aiheuttavat taka- ja etuvetoisissa autoissa luontaisia yli- ja aliohjautuvuustaipumuksia.
Oma lukunsa ovat ne "neli"vetoiset autot, joissa tietyn akselin pyörien veto- tai vetämättömyyspäätökset tehdään "tarpeen mukaan". Nämä käyttäytyvät joskus arvaamattomasti, mutta useimmiten kai kuitenkin niin kuin kummisetä toivoo. Ja muulloin "veri lentää".
Yksi nelivetoinen auto on itsellä omistuksessa ollut (Audi Quattro). Ei herätä minussa mitään erityistä omistamisen hinkua sen jälkeen. Toki auto oli erittäin hyvä ajaa, siksihän sen hankinkin. Käytökseltään hyvinkin looginen toisin kuin joku väitti. Haittapuolia:
- kääntösäde (ainakin tuolloisessa mallissa, nykyisestä en tiedä)
- kova kulutus
- huono tilankäyttö takapenkillä (sama vaiva kaikissa Audeissa + takavetoisissa toki)
- aika harvoin tuolle nelivedolle oli todellista tarvetta, jos sellaiseksi ei lasketa leikkimistä liukkaalla kelillä. Tekihän se vaikutuksen kanssa-autoilijoihin kun tie oli peilijäässä ja auto lähti kuin hauki rannasta. Toki osuutensa oli isolla koneellakin. Enää kun ei viitsi tuollaista leikkiä, niin eipä tule monesti tuota nelivetoakaan ikävä. Ajolinjan kun valitsee oikein, niin mukavasti kulkee kaksivetoisellakin, ja vielä kitkarenkaillakin.
Aika harva tuota nelivetoa oikeasti tarvitsee. Kaikennäköisiä syitä voi tietysti alkaa keksimään, kuten myös suurille tehoille, maastureille jne jne. Oikeasti niitä tarvitsevat on todella vähissä. Jos pitäisi valita varustelistalta, niin laittaisin itse mieluummin suht saman lisärahan ja -kulutuksen automaattilaatikkoon, enemmän siitä on minulle hyötyä suuren osan vuotta. Nelivedosta on hyötyä muutamina päivinä, automaatista aina.
kenesis: "Aika kovaa puhetta. Kaikki autokoulut Suomessa opettaa tasan tarkkaan, että auton yliohjatessa ensimmäinen toimenpide on kytkimen painaminen pohjaan. OK, periaatteessa kaasun painaminen on etuvetoisella vieläkin tehokkaampi tapa, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että kytkimen painaminen pahentaisi yliohjaamista, vaan ainoastaan sitä, että oikeneminen on hitaampaa. Tämä on kytkimen pohjaan painamisen paras puoli: tilanteet ja tapahtumat eivät ala kertaantumaan yhtä nopeasti kuin kaasua painaessa."
Ehkä tuossa tuli vähän liioiteltua, vaikka oikeilla jäljillä varmaan olinkin. Kommentti lähti Putputinin ajatuksesta: "Sitten on vielä sekin että jos vähemmän Ruusperimainen huomaakin ajaneensa turhan lujaa mutkaan tai näkee että mutka tiukkeneekin, niin nelkulla kun on jo äärirajoilla ja sitten refleksinä nostaa kaasua niin ei hyvää seuraa...
Katsokaa tai kokeilkaa kuinka paljon tilaa joutuu käyttämään kun nelivetoisella kokeilee äärikäytöstä."
Niin paljon kokemusta nelivetoisella luistelusta ei ole, että voisin allekirjoittaa tuota. Ihan loogiselta se silti vaikuttaa. On varmasti totta, että jos nelivetoisella ajetaan kovempaa kuin kaksivetoisella pääsee, tilanne on väistämättä vaikeammin hallittava. Mutta eikö se silti ole periaatteessa vertailukelpoinen siihen, että äärirajoille joutunut etuvetoinen yliohjaa ja kuski nostaa kaasun pois?
Ei se luisto karkaa käsistä, ellei vauhtia ole liikaa. Luistaessaan auton vauhtihan hidastuu, mikä yleensä riittää siihen, että vastaohjaus kytkin pohjassa riittää korjaamaan tilanteen. En itsekään käytä kaasua, ellei luisto ole syntynyt väljässä tilanteessa eli käytännössä kai tahallaan. Silloin kyse taitaa olla leikkimisestä, ei normaalista liikenteestä.
Jos kurviin mennään ilman vetoa, silloinhan kaksi- ja nelivetoinen ovat samanlaisia sivuttaispidoltaan. Nelivedon etu on siinä, että sillä voi ajaa kurvin läpi veto päällä kovempaa kuin kaksivetoisella. Jos millä tahansa autolla huomaa ennen kurvia, että nyt tullaan liian lujaa, väärän toimenpiteen seurauksena ei hyvää seuraa. Nelivetoisella näin saattaa käydä helpommin (eli siis tullaan liian lujaa), mutta kuten halusit, ei sotketa sitä tähän.
En muuten usko, että autokoulussa nelivetoisenkaan luistoa opetetaan korjaamaan kiihdyttämällä, joten siinä suhteessa tuo Putputinin kommentti ei aivan totuudenmukainen tai ainakaan käytännönläheinen ole.
"Ajonvakautus on ihan hyvä järjestelmä, mutta ei se mikään nelivedon korvaaja ole. Vetopito on vetopitoa, eikä sitä tule yhtään lisää elektronisesti."
Näin on. Nelivedon korvaaja se on silloin, jos nelivetoa perustellaan paremalla turvallisuudella. Vetopidon puutteen takia Suomessa tuskin monikaan ajaa kolarin. Mutta jos vetopitoa tarvitaan jostain syystä normaalia enemmän, silloin ei vaihtoehtoja taida löytyä kuin lumiketjuista, käytännössä ei kai niistäkään.
Audin Torseneiden kohdalla on aivan turha puhua mistään epäloogisuudesta. Haldexeissa sellaista aika ajoin voi esiintyä, tosin Haldex on ilmeisesti kehittynyt ja kehittyy edelleen tässä mielessä parempaan suuntaan.
Miksei Torseneissa sitä muka esiintyisi? Koska Audi mainostaa paljon? Nimenomaan Audin torsen malleissakin tuota esiintyy.
Tätä en alkuunkaan ymmärrä tätä väitettä, että nelivetoisella joutuisi jotenkin helpommin äärirajoille kuin kaksivetoisella. Takatuupparilla kun joudutaan sinne rajojen toiselle puolelle, niin sitten mennään perä edellä minne sattuu. Etuvetoisella mennään sinne, minne keula osoittaa. Nelivetoisella mennään vielä tässä vaiheessa sinne, minne tie jatkuu. Sitten kun nelarilla raja ylittyy, niin ulos mennään koko kyljen varassa. Ei se siinä mielessäkään ainakaan takavetoista pahempi ole.
En ole sitä sanonutkaan. Sanoin että kun nelivetoisella luistaa niin silloin tarvitaan tilaa paljon. Lisäksi nelivetoisella ajavat helpommin ajavat liian lujaa kun tuntuma tiehen ei ole niin hyvä ja lisäksi nelivedon vetopito antaa väärän kuvan pidosta.
Tuo mitä sanot takavetoisesta ei ole millään tavalla totta. Etuvetoisellakin vain puskee. Nelivetoinen taas ei todellakaan mene aina nelipyöräluisussa, päinvastoin harvoin. Yleensä se puskee mutta saattaa heittää perääkin. Ja samaa tuntumaa ja käytöksen loogisuutta siinä ei yleensä ole.
Väite, että nelari tarvitsisi enemmän tilaa äärirajoilla kuin takavetoinen, on täyttä sitä itseään. Nelari pysyy tien suuntaisena, kun takavetoinen on jo poikittain. Miten ihmeessä poikittain etenevä auto tarvitsee vähemmän tilaa kuin tien suuntaisena etenevä?
Tottakai nelivetoinen tarvitsee enemmän tilaa hyödyntääkseen vetopitoaan mutkissa, silloinhan pitää ajaa nelipyöräluisussa! Ja jotta saat sen nelipyöräluisuun tarvitaan heittoa sekä sitten sillä tavalla ajaessakin tarvitaan enemmän tilaa kun se ei ole niin helppoa ja tarkkaa kuin takavetoisella pieni helppo luisto.
Ja sitten se tärkein kritiikki: Putputin ajofilosofia on todella huolestuttava. Hän puhuu kilpa-autoilusta ja arkiliikenteestä täsmälleen samoilla vauhtia ja ääritilanteita ihannoivilla sanavalinnoilla. Kaikkiin mutkiin mennään niin kovaa kuin on mahdollista ja jos jotain yllättävää sattuu, niin sitten pääsee helvetti valloilleen.
Ihmeellinen päätelmä.
Itse en nelivetoista ole nähnyt tarvitsevani arkiliikenteessä, mutta kyllä se silti kaksivetoista parempi on käytännössä kaikessa ajettavuuteen ja hallittavuuteen liittyvässä.
Ei ole. Ajokäytös ei yleensä ole sen parempi, tuntuma, kääntyvyys...
Kustannussyistä ei kuitenkaan mikään itsestäänselvä valinta. Rallissa ja muissakin lajeissa, joissa pitää edetä nopeasti muissakin olosuhteissa kuin kuivalla suvibaanalla, mitään valinnan vaikeutta ei ole.
Ehkä sinun pitääkin sitten mennä neuvomaan kaikkia niitä idiootteja jotka ajavat Paris-Dakarin kaksivetoisilla?
Minusta olette väärässä kumpikin. Etuvetoisessa ei keula lähde alta läheskään aina. Samoin takavetoinenkin saattaa puskea jopa kaasua painettaessa.
Kyllä etuvetoisessa on yleensä käytös selvästi aliohjaava muutenkin kuin kaasunkäytöllä. Tottakai takavetoinen puskee myös kaasua käyttäessä mutta se tapahtuukin aina loogisesti ja lievänä, eli ennakoitavasti.
Aina ei kannata puhua kurvissa luistelusta, vaikka se paljon hauskempaa onkin. Ehkä se on ralliautoilun tuoma häiriö siviililiikennekeskusteluun.
Pointti nimenomaan olikin että nelivetoisella joutuu ajamaan todella agressiivisesti hyödyntääkseen sen pitoa, eli lähes mahdotonta siviililiikenteessä! Takavetoisella taas nopeasti on helpompaa ajaa kun äärirajat eivät ole ollenkaan äkkinäiset ja tuntuma hyvä. Eli sillä on helppo ajaa juuri luiston paremmalla puolella hyödyntäen sille maksimaalista pitöa, ja luiston rajaa voi kokeilla turvallisesti melkeinpä milloin vain ilman mitään vaaraa äärikäytöksestä.
Kun jo kääntymässä olevassa takavetoisessa painaa kaasua, niin se yliohjaa aivan satavarmasti. Aivan sama, oliko paikka ralli-EK vai marketin parkkipaikka (vai onko parkkipaikalla jotenkin erilaiset fysiikan lait?).
Eikä yliohjaa jos sitä ei paina liikaa. Ja pieni yliohjaus onkin täysin ok, silloin koko ajan tietää missä pidon raja on.
Nelivetoinen voi kyllä yllättää, jos ei ole aiemmin sellaisella ajanut, kuten etu- ja takavetoisetkin vastaavassa tilanteessa. Tottumattomuus ei kuitenkaan ole vetotavan vika, vaan kuskin.
Kun painat nelivetoisellasi mutkasta ulos tultaessa kaasua, yli- vai aliohjaako se? Niinpä, sitä ei aina tiedä. Monet aliohjaavat joka ei ainakaan auta mitenkään pääsemään mutkasta ulos nopeammin, mutta painonsiirtymällä saattaakin yliohjata yllättäen paljon!
Nelivetoiseen tottunut nelivetokuski on varsinkin liukkaalla paljon nopeampi kuin takavetoiseen tottunut takavetokuski tai etuvetoiseen tottunut etuvetokuski.
Olen vahvasti eri mieltä, sen verran kokemuksia on myös päinvastaiseen suuntaan.
Kaikki pääsevät kuitenkin normaaliliikenteessä aina perille, kunhan eivät hölmöile.
Aivan.
mitä vaikeammat olosuhteet, sitä ylivoimaisempi neliveto. siinä kun putput vetää bemarinsa pers edellä puuhun solmuun, neliveto kruisailee leppoisasti ohi
Miksi ajaisin puuhun? Ne 'vaikeat olosuhteet' tapahtuvat muutamia kertoja vuodessa useimmille. Aika iso hinta siihen nähden.
ilmeisesti bemaria hehkuttaessa hiipii mieleen ja rupeaa harmittamaan, kun huomaa että parhaat ja kehittyneimmät nelivedot (subaru, mitsu) eivät tulekkaan baijerista.
Ei yhtään harmita että Subarun ja etenkin Mitusn loistavat nelivedot ovat parempia. Bemullahan nelivedot ovat painottuneet aiemmin 'tavalliseen ajoon' ja sitten helpottamaan vuoristossa ja talvella ajoa. Nyt uudet X-Drivet on kehittyneitä mutta ilman kaikkia edellämainittujen herkkuja ja pian on tulossa SAYC:n tapainen torque-vectoringiä hyödyntävä peräkin.
Ehkä tuossa tuli vähän liioiteltua, vaikka oikeilla jäljillä varmaan olinkin. Kommentti lähti Putputinin ajatuksesta: "Sitten on vielä sekin että jos vähemmän Ruusperimainen huomaakin ajaneensa turhan lujaa mutkaan tai näkee että mutka tiukkeneekin, niin nelkulla kun on jo äärirajoilla ja sitten refleksinä nostaa kaasua niin ei hyvää seuraa...
Tuossa kommentissani ideana oli esim. maantiellä tasainen veto päällä ajaminen mutkassa ja sitten kaasun nostaminen kun pito ohenee. Ei hyvä juttu nelivetoisella.
Mutta eikö se silti ole periaatteessa vertailukelpoinen siihen, että äärirajoille joutunut etuvetoinen yliohjaa ja kuski nostaa kaasun pois?
Periaatteessa ehkä ei, koska jos ollaan tilanteessa että pito alkaa mutkassa ajaessa loppua ja nostetaan kaasua se vaikutus on paljon suurempi nelivetoisella. Mutta mainitsemasi tilanne on eri ja varmasti vaarallinen sekin, sehän ollaan nähty kuinka täysin porukalta lähtee hanskasta etuvetoiset kun perä irtoaa. Mutta on vaikea arvostella sen perusteella kuinka surkeat ajotaidot useimmalla liikenteessä sähläilevällä on. Harva osaa edes luistoja korjata ja jälki on sen mukaista.
Jos kurviin mennään ilman vetoa, silloinhan kaksi- ja nelivetoinen ovat samanlaisia sivuttaispidoltaan.
Ehkä, mutta saattaa takavetoisella olla paljonkin etua neutraalimmalla käytöksellä. Useimmiten keulapainoisemmat nelivedot on vielä säädetty selkeämmin aliohjaamaan jotta olisivat helpompia käsiteltäviä.
Nelivedon etu on siinä, että sillä voi ajaa kurvin läpi veto päällä kovempaa kuin kaksivetoisella.
Periaatteessa minusta tuo pätee vain jos nelivetoisen heittää mutkaan ja hyödyntää nelipyöräluisussa vetopitoa mutkan suuntaisesti. Jos ajaa normaalisti mutkaan ja painaa kaasua niin se vain aliohjaa, eli ei kaasua voi käyttää yhtään sen enempää. Lisää epävarmuutta aiheuttaa se että joskus se saattaakin yliohjata.
En muuten usko, että autokoulussa nelivetoisenkaan luistoa opetetaan korjaamaan kiihdyttämällä, joten siinä suhteessa tuo Putputinin kommentti ei aivan totuudenmukainen tai ainakaan käytännönläheinen ole.
Olen ollut kyydissä kun kaverini joutui peräluistoon Audillaan ja nosti kaasua. Moottorijarrutuksen aiheuttama painonsiirtymä ja etupyörien jarruttava vaikutus pahensivat luistoa paljonkin ja jouduimme aivan poikittain, onneksi siten luisuen pysähdyksiin.
Ja se alkuperäinen pointtinikin oli kuten tuossa aiemmin kuvailin.
Miksei Torseneissa sitä muka esiintyisi? Koska Audi mainostaa paljon? Nimenomaan Audin torsen malleissakin tuota esiintyy.
Siksi ei esiinny, ettei sitä esiinny. Ne, jotka ajaa, tietää.
En ole sitä sanonutkaan. Sanoin että kun nelivetoisella luistaa niin silloin tarvitaan tilaa paljon. Lisäksi nelivetoisella ajavat helpommin ajavat liian lujaa kun tuntuma tiehen ei ole niin hyvä ja lisäksi nelivedon vetopito antaa väärän kuvan pidosta.
Tilaa ei tarvita ainakaan yhtä paljon kuin takavetoisella. Jos kuski on fakki-idiootti, joka luulee itseään rattimieheksi opeteltuaan ajamaan 12-vuotiaana peltoauto-takatuupparilla, niin silloin neliveto voi antaa "väärän" kuvan pidosta. Nelivetoiseen tottuneelle se taas antaa oikean kuvan.
Tuo mitä sanot takavetoisesta ei ole millään tavalla totta. Etuvetoisellakin vain puskee. Nelivetoinen taas ei todellakaan mene aina nelipyöräluisussa, päinvastoin harvoin. Yleensä se puskee mutta saattaa heittää perääkin. Ja samaa tuntumaa ja käytöksen loogisuutta siinä ei yleensä ole.
"Menee sinne, minne keula osoittaa" tarkoittaa juurikin puskemista. Olemme siis useimpien etuvetoisten luonteesta suunnilleen samaa mieltä. Jopa Corollankin (joka on siis puskevan etuvetoisen prototyyppi) saa kuitenkin kääntymään ihan kiltisti mutkaan sisään, kun vaan opettelee sellaista ajamaan. "Oikean" nelivedon (eli torsen-Audin, Subarun, Mitsun Evon...) luistoissa ei ole mitään yllättävää, vaan ne alkavat ja loppuvat hyvin rauhallisesti. Välillä saattaa puskea, välillä taas yliohjata, mutta ei kumpaakaan pahasti eikä varsinkaan yllättäen. Nelipyöräluiston saa aina aikaan kaasulla, jos vaan moottorissa riittää paukut. Nelivetoinen on erittäin helppo ajaa, jos uhraa edes vähän aikaa sen niksien opetteluun. Paljon helpompi kuin takavetoinen samalla totuttelulla.
Tottakai nelivetoinen tarvitsee enemmän tilaa hyödyntääkseen vetopitoaan mutkissa, silloinhan pitää ajaa nelipyöräluisussa! Ja jotta saat sen nelipyöräluisuun tarvitaan heittoa sekä sitten sillä tavalla ajaessakin tarvitaan enemmän tilaa kun se ei ole niin helppoa ja tarkkaa kuin takavetoisella pieni helppo luisto.
Siis mitä ihmettä tällä oikein tarkoitat? Miksi nelivetoisella pitää ajaa luisussa, että saa hyödynnettyä vetopidon? Vetopidon saa nelivetoisella hyödynnettyä nimenomaan siten, ettei edes tarvitse ajaa luistossa! Toista se on vajaavetoisella: Heti, jos on liukkaalla tarvetta reippaampaan menoon, niin luistossa sitä silloin edetään automaattisesti. Nelivetoisen vetopito siis riittää luistamattomaan menoon paljon korkeammissa nopeuksissa kuin kaksivetoisen. Sittenkin kun luistoon joudutaan, niin se on hyvin loogista ja rauhallista ollen samaan aikaan nopeampaa kuin kaksivetoisella.
Ehkä sinun pitääkin sitten mennä neuvomaan kaikkia niitä idiootteja jotka ajavat Paris-Dakarin kaksivetoisilla?
Ehkä sinun pitäisi nimetä se jumalainen rattimies, joka on voittanut kyseisen koitoksen kaksivetoisella? Moottoripyöräsarja kyllä voitetaan joka vuosi peräti yksivetoisella.
Volkkareiden torsen nelivedoilla ajelleena (ensin Passat ja sitten A4) olen tullut johtopäätökseen, että tällainen "normikujettaja" kuten minä, eli luulot paljon taitoja suuremmat, joutuu joskus yllättäviin tilanteisiin nelivedon kanssa.
Esimerkkinä lumipöppöröinen tie, jossa esim. A4 kulkee kuin juna ja matkanopeus tuppaa nousemaan, tullaan mutkaan ja otetaan se 4vedon etu käyttöön eli ajatuksena mennä veto päällä mutkan läpi, mutta ESP onkin toista mieltä. Kun painaa kaasua ESP lukee, että ai ai nyt luistaa ja tappaa vedon.
Huomioiden kuitenkin sen, että olen tullut mutkaan ajatuksissani "junallani" liian lujaa ja kunnialla selviämisen tae on vedätää läpi mutkan olen pulassa. Kertaakaan en ole metsähallituksen puolella käynyt, mutta penkasta on nojaa haettu. Ensin ajattelin, että muutan asenteeni ja ajan mutkiin oikeaa tilanne nopeutta, mutta se ei näytä onnistuvan näillä Lapin selkosten tyhjillä, mutkaisilla ja erityisen lumisilla sivuteillä, niin ajan nykyisin ESP poiskytkettynä ja ajaminen on yllätyksetöntä ja turvallista.
Ennen kuin leimaatte idiootiksi ja asennevammaiseksi, jolta kortti pois ja linnaan, niin tämä ajotapa koskee oikeasti tyhjiä selkosia ja kuten tiedätte Lapissa talvella on pirun pimeää, niin vastaantulijat yleensä taustavalottomassa ympäristössä näkee todella kauas.
Muuten nelivedosta en luovu millään, on se oikeaa tilannenopeutta ajettaessa muun liiketeen seassa, ESP päällä, niin miellyttävä paketti ja turvallisen tuntuinen, että parempaa saapi hakea.
Tyhjillä teillä vähän reippaammin ajellessa ESP on jonkin asteinen haitta oikeastaan vetotavasta ja automerkistä riippumatta. Jos pystyy silmällä tai tien tuntemuksella etukäteen päättämään parhaan tavan ajaa mutka läpi, niin ESP vain sotkee hyvän suunnitelman. Jos taas mukana on yllättäviä elementtejä (kuten muuta liikennettä), niin ESP vähentää riskiä joutua äkkiliikkeiden seurauksena hallitsemattomaan tilanteeseen.
En minä ainakaan syyllistä ketään siitä, että autioilla teillä haluaa välillä pudotella vähän reilummin. Ainakaan lumisilla tai jäisillä pinnoilla ESP:t ei vielä toimi niin, että järjestelmä päällä voisi ajaa luontevasti pehmeitä linjoja hallitussa luistossa. Eli kaikin mokomin sellaisissa olosuhteissa ylimääräinen elektroniikka pois päältä. Ja "tavalliseen" liikenteeseen siirtyessä takaisin päälle.
Siksi ei esiinny, ettei sitä esiinny. Ne, jotka ajaa, tietää.
Et ole siis ajanut? Tiedän monen erimallisen Torsen-Audin kokemuksella että NIMENOMAAN ESIINTYY!!
Tilaa ei tarvita ainakaan yhtä paljon kuin takavetoisella. Jos kuski on fakki-idiootti, joka luulee itseään rattimieheksi opeteltuaan ajamaan 12-vuotiaana peltoauto-takatuupparilla, niin silloin neliveto voi antaa "väärän" kuvan pidosta. Nelivetoiseen tottuneelle se taas antaa oikean kuvan.
Varmasti tarvitsee, aivan kuten kuvailin. Se on aivan selvä juttu.
Ei ero välttämättä osaavalle iso ole mutta on selvää että tuntuma-erokin on olemassa, sen lisäksi että kaasunkäytöllä ei pidon vähyys ilmene niin helposti. Ajattele nyt: ajat mutkassa veto päällä niin vähänkin kaasulla pelaamalla huomaa takavetoisessa että pito alkaa olla vähissä, puhumattakaan että korruptoimaton ohjaus antaa paremman tuntuman. Nelivetoisella pidon vähyyden tunteminen ei ole aina niin helppoa ja kun vedolla lähtee luisuun niin tilanne on jo aika eri.
Välillä saattaa puskea, välillä taas yliohjata, mutta ei kumpaakaan pahasti eikä varsinkaan yllättäen.
Siinäpä onkin 'hienoa ja loogista' käytöstä... Audilla ainakin saattaa aika yllättäviäkin yliohjauksia tulla varsinkin kun aliohjaa ensin kovasti ja sitten kun vedon siirto taakse vihdoin saa sen loppumaan niin sitten tuleekin iso yliohjaus...
Nelipyöräluiston saa aina aikaan kaasulla, jos vaan moottorissa riittää paukut.
Olen eri mieltä ellei siis äärimmäisen tehokasta vaadita noihin tehokriteereihin... Nimittäin aika heikko nelipyöräluisu minusta se on jos auto vain puskee. Kokeile vaikka ajaa mutkassa ja paina kaasu pohjaan, ihmettelen jos nelipyöräluisu on Audissa tulos.
Nelivetoinen on erittäin helppo ajaa, jos uhraa edes vähän aikaa sen niksien opetteluun. Paljon helpompi kuin takavetoinen samalla totuttelulla.
Miksi? Olen kyllä hyvin eri mieltä. Hissukseen ajaminen ja suoralla tiellä kaasun survominen on helppoa millä tahansa autolla, mutta oikeasti reipas ajo ja varsinkin nelivetoisen vetopidon hyödyntäminen on eri juttu.
Siis mitä ihmettä tällä oikein tarkoitat? Miksi nelivetoisella pitää ajaa luisussa, että saa hyödynnettyä vetopidon? Vetopidon saa nelivetoisella hyödynnettyä nimenomaan siten, ettei edes tarvitse ajaa luistossa!
Kerro miten saat mitään etua mutkassa vetopidon avulla? Saman verran maksimipitoahan niissä renkaissa on, ainoastaan nelipyöräluisussa vedättämällä saa löysällä pinnalla etua. Täysin väärä käsitys sinulla on nelivedon toiminnasta...
Toista se on vajaavetoisella: Heti, jos on liukkaalla tarvetta reippaampaan menoon, niin luistossa sitä silloin edetään automaattisesti.
Mielenkiintoinen keksintö.
Ehkä sinun pitäisi nimetä se jumalainen rattimies, joka on voittanut kyseisen koitoksen kaksivetoisella? Moottoripyöräsarja kyllä voitetaan joka vuosi peräti yksivetoisella.
Mitä, eikö kaksivetoinen moottoripyörä olekaan ylivoimainen?
Tässä yksi esimerkki, Jean-Louis Schlesser:
"His first buggy, the Porsche-powered Schlesser Original, debuted in 1992 in the Baja Portugal 1000, which Schlesser won outright, beating the works Citroën cars with a two wheel drive vehicle and without a navigator by his side.
He went on to several 2WD class and overall wins the following years, before finally achieving his objective of conquering the overall victory in the 1999 and 2000 editions of the Dakar (respectively, Granada-Dakar and Paris-Dakar-Cairo). He also won the World Cross Country Rally Championship from 1998 to 2002."
-Wikipedia
Sori, tuli ylimääräinen viesti...
Et ole siis ajanut? Tiedän monen erimallisen Torsen-Audin kokemuksella että NIMENOMAAN ESIINTYY!!
Näinhän se aina on. Sinä tiedät, eri mieltä olevat eivät.
Varmasti tarvitsee, aivan kuten kuvailin. Se on aivan selvä juttu.
Vain sinulle. Ei niille, jotka ovat kokeilleet.
Ei ero välttämättä osaavalle iso ole mutta on selvää että tuntuma-erokin on olemassa, sen lisäksi että kaasunkäytöllä ei pidon vähyys ilmene niin helposti. Ajattele nyt: ajat mutkassa veto päällä niin vähänkin kaasulla pelaamalla huomaa takavetoisessa että pito alkaa olla vähissä, puhumattakaan että korruptoimaton ohjaus antaa paremman tuntuman. Nelivetoisella pidon vähyyden tunteminen ei ole aina niin helppoa ja kun vedolla lähtee luisuun niin tilanne on jo aika eri.
Mitä hienoa on siinä, että vähäisinkin kaasun painaminen johtaa luistoon? Tätä minä en kerta kaikkiaan ymmärrä. Käsittämättömän suuri osa suomalaisesta miesväestöstä vaikuttaa kovettuvan alapäästään, kun saavat autonsa yliohjaamaan. Minun mielestäni on hienompaa ajaa yhtä kovaa ilman sivuluisua, tai vielä kovempaa nelipyöräluisussa.
Siinäpä onkin 'hienoa ja loogista' käytöstä... Audilla ainakin saattaa aika yllättäviäkin yliohjauksia tulla varsinkin kun aliohjaa ensin kovasti ja sitten kun vedon siirto taakse vihdoin saa sen loppumaan niin sitten tuleekin iso yliohjaus...
Yllättää se nelivetoinenkin, jos ei osaa ajaa mutta silti pitää työntää luistossa menemään. Kaksivetoinen yllättää kädettömän vaan vielä pahemmin.
Olen eri mieltä ellei siis äärimmäisen tehokasta vaadita noihin tehokriteereihin... Nimittäin aika heikko nelipyöräluisu minusta se on jos auto vain puskee. Kokeile vaikka ajaa mutkassa ja paina kaasu pohjaan, ihmettelen jos nelipyöräluisu on Audissa tulos.
Ihmettele pois. Jopa haldex-autonkin saa nelipyöräluisuun mutkassa aika helposti. Se luisto ei vaan ala yhtä loogisesti kuin torsenilla.
Miksi? Olen kyllä hyvin eri mieltä. Hissukseen ajaminen ja suoralla tiellä kaasun survominen on helppoa millä tahansa autolla, mutta oikeasti reipas ajo ja varsinkin nelivetoisen vetopidon hyödyntäminen on eri juttu.
Ei ole. Nelivetoinen on helppo ajaa ilman luistoja vielä siinä vaiheessa kun takavetoinen luistelee. Bemarimiehille tunnusomaista on sen älyttömän hienon fiiliksen korostaminen. Minä taas arvostan sitä, että nopeassa ajossa edetään nopeasti. Tulos puhuu, fiilistely on ihan eri asia (ja lisäksi myös makuasia).
Kerro miten saat mitään etua mutkassa vetopidon avulla? Saman verran maksimipitoahan niissä renkaissa on, ainoastaan nelipyöräluisussa vedättämällä saa löysällä pinnalla etua. Täysin väärä käsitys sinulla on nelivedon toiminnasta...
Usko tai älä, mutta kaikissa autoissa kaikki renkaat ohjaavat. Yleensä etupyörillä pyritään muuttamaan etenemissuuntaa ja takarenkaat puolestaan pyrkivät pitämään suunnan. Mutka-ajossa tarvitaan molempia, että saadaan aikaan hallittuja käännöksiä. Vetopito kilpailee samoista resursseista ohjauspidon kanssa. Koska mutkassa tarvitaan molempien akseleiden ohjauspitoa, kannattaa myös vetopito jakaa molemmille akseleille. Jos se välitetään vain toiselle akselille, kärsii joko kyky muuttaa suuntaa (etuvetoinen) tai kyky pitää suunta (takavetoinen). Nelivetoisella kumpikin akseli tekee oman ohjaustehtävänsä ongelmitta vielä siinä vaiheessa kun kaksivetoisella jomman kumman akselin ohjausteho on kadonnut vedon käyttäessä kaiken saatavissa olevan kitkan.
Mielenkiintoinen keksintö.
Ei se ole keksintö. Sitä sinä juuri tarkoitat sanoessasi, että takavetoisella liukkauden tuntee helpommin. Sen tuntee, koska pienikin kaasun painallus johtaa luistoon. Eli reippaammin ajaessa luistossa mennään koko ajan. Nelivetoisella voi ajaa samaa vauhtia paljon vähemmillä luistoilla.
Mitä, eikö kaksivetoinen moottoripyörä olekaan ylivoimainen?
Selvästikään ei ole. Sen sijaan neliveto olisi moottoripyöräsarjassakin kova sana.
Tässä yksi esimerkki, Jean-Louis Schlesser
Schlesser todellakin melkein kymmenen vuoden projektin jälkeen voitti muutamia aavikkoralleja, joihin osallistui myös nelivetoisia. Schlesserin buggy tosin oli teknisesti aivan eri planeetalta kuin nelivetoiset kilpailijat. Lisäksi Schlesserkään ei voittanut Paris-Dakaria vaan Granada-Dakarin (1999) ja Dakar-Cairon (2000). Hurja henkilökohtainen suoritus joka tapauksessa.